TALVIPUUTARHA 2023

Tällä kertaa mietin puutarhaani talviaikaan. Mikä erityisesti tuo iloa lumisessa tai joinakin vuosina lumettomassa puutarhassa? Onko jotakin häiritsevää? 

Onko puutarha talvella ilmeikäs? 

Suuret katajat ja muut havut, kookkaat lehtipuut sekä isot kivet antavat ilmettä talviseen puutarhaan. 

Pohjoispuolella lehdetön, voimakkaan punaruskea koivuangervoaita antaa kivasti ryhtiä pihaan - ellei lumi ole sitä peittänyt uppeluksiin. 

Mielenkiintoa lisäävät myös Potagerin muoto, köynnöstuet, suuret betonipystit ja sinkkisaavit sekä suihkulähteen patsas. Terassien sommitelmat ovat ilo silmälle talvellakin. 

Köynnösikkuna ja lieriöksi leikattu tuija tuovat ryhtiä ja vaihtelua pohjoispihalle.

Puutarha ei ole tasainen talvellakaan, siitä pitävät talventörröttäjät huolen. Liiallisessa määrin ne tosin luovat sekavan vaikutelman ja on kiva, että osa on leikattu jo syksyllä.

Muotoon leikattua koivuangervoaitaa on tullut lisää. 

Kun vähälumisena talvena tarkastelee puutarhaa lähemmin, huomaa monia vihreitä tai värikkäitä kasveja: varjoyrttiä, varjorikkoa, isorikkoa, kurjenpolvia, moniväristä vuorenkilpeä, mehitähtiä, ruusumalvan ja idänunikon nuoria lehtiä, särmämaksaruohoa, pikkutalviota, ruusuleimua, peittolehteä, rönsytiarellaa, sitruunatimjamia, syyslehtien alle peittynyttä rönsyakankaalia ja haalistunutta rönsyleimua. Jouluruusussa on yleensä jopa nuppuja lehtien alla, kun niitä vaan hoksaa sieltä etsiä. 

Lisää talvivihantia kasveja löydät täältä. 


Onko päivittäisten kulkureittien varrella kaunista katseltavaa? 

Kuljen päivittäin kanalaan enkä vähälumisena talvena lakkaa ihailemasta varjoyrttiä polun varrella. Se säilyy raikkaan vihreänä läpi talven. Kanalan terassilla, putiikin oven pielessä, on kukka-asetelma. 

Usein tulee kuljettua myös pääoven ja auton oven väliä. Sen matkan varrella on Muotopuutarha kulkuväylän molemmin puolin. Muotopuutarha on hyvin ilmeikäs talvellakin. Leikattu koivuangervoaita on näpsäkän näköinen ja komean värinen lehdettömänäkin. Aitojen sisäpuolella olevat havut - kaksi pallotuijaa ja kataja / puoli - antavat ryhtiä koko pihaan. Betonipystit kaipaisivat kausikukkia tai vähintään havuja, mutta kauniita ne ovat ilmankin. 

Pohjoisterassin kausikukkiin satsaaminen kannattaa ja seinäasetelma on tehtävä joka syksy.

Jos tulopihan aikoisi tehdä aivan viimeisen päälle, voisi verstaan eteen laittaa muutaman suuren ruukun. Ryhmä tuijista ja jostakin matalammasta havusta olisi varmasti aika hieno. Tai ehkä ei sittenkään kovin hieno mopojen, suksien ja muiden kulkupelien seassa.

Miellyttääkö puutarha ikkunoista katseltuna? 

Se ikkunanäkymä, jonka edessä vietän ruokaillessa eniten aikaa, on kokenut muodonmuutoksen viime kesänä. Lumi on siistinyt vielä keskeneräisen alueen. Hyvä, ettei puutarha peitä taustalla olevaa kaunista maisemaa.

Näkymät keittiön ja kodinhoitohuoneen ikkunoista ovat kauniit: Muotopuutarha on mielestäni yksi onnistuneimmista ratkaisuista puutarhassamme. 

Pitkä terassin kaide peittää aika lailla näkymiä olohuoneen ikkunoista, mutta korkeat katajat ja muut puut sentään näkyvät hyvin.  

Löytyykö puutarhasta materiaalia asetelmiin? 

Puutarhasta ja pihapiiristämme löytyy kivasti vihreää jopa talvella: sitruunatimjamia, pikkutalvion versoja, vuorenkilpeä, mustikan vihreitä varpuja sekä tietysti havuja ja tuijia. Sorvarinpensas ’Emerald Gaiety’ meillä myös on. Sillä on vihreävalkoiset lehdet. Sammalta löytyy metsästä. Puolukanvarpuja toivoisin löytäväni enemmän, mutta niitä meillä ei juuri ole. Asetelmiin löytyy lisäksi oksia, siemenkotia ja käpyjä. 

Varjoyrtit tuovat mukavan lisän ostokukkien seuraan. Ja lisää vihreää saa viirivehkasta. Ne kasvavat niin vauhdikkaasti, että niitä raaskii leikata.

Joskus haaveilin mahoniasta. Ajattelin, että siitä saisi talvella kauniita oksia. Juttelin kerran siirtolapuutarhalla erään rouvan kanssa, joka sanoi, että hänen mahoniansa näyttää aika ränsistyneitä talvella. Se siitä haaveesta sitten. Blogiystäväni mainitsi, että hänen mahoniansa kasvaa ihan hyvin. En tiedä, voisinko olla yhtä onnekas.

Olen lukenut, että käenkaali, metsäalvejuuri ja kallioimarre pysyvät vihreinä talven yli. En tosin tiedä, voisiko niitä käyttää leikkoina. Niitä minulla ei nimittäin ole. 

Onko puutarha tarpeeksi vihreä/värikäs lumettomana talvenakin? 

Puutarhassamme on havuja ja muuta vihreää melko runsaasti, mutta eihän vihreää/väriä talvella liikaa voi olla. Voisin istuttaa käenkaalia, metsäalvejuurta ja kallioimarretta. Mahoniaa voisin kokeilla. Pikkutalviota aion suosia. Sinivuokoista haaveilen. Voi olla, ettei havujenkaan määrä ole puutarhassamme vielä täynnä. 

Puutarhavarastossa minulla on valikoima kasveja, jotka eivät talvehdi ulkona: pari pelargonia, puksipuu ja muutama muratti. 

Värillistä puutarhassamme ei juuri ole, muuta kuin valkokirjokanukan punertavat oksat. Tai noh, onhan meillä varsinainen puutarhan kukkanen: meidän kirkkaanpunainen automme. Aina se pilkistää jostain, vaikka niin mielelläni piilottaisin sen. Mutta se onkin jo toinen juttu.

SYKSYN PUUTARHA 2023

Tänä syksynä innostukseni puutarhan suunnitteluun lopahti. Mieluummin matkustelin ja katselin toisten puutarhoja nauttien niistä, olivatpa ne pieniä tai suuria, hoidettuja tai villejä. Tiedän innostuksen aikanaan palaavan, joten katsotaanpa mitä Katajakujan syksyiseen puutarhaan tänä vuonna kuului.

Mitkä kukkivat ruskaa odotellessa?

Pensasruusut siellä täällä tuovat ihanaa tunnelmaa. Varsinkin vaaleanpunertava tarhakurtturuusu ’Sävel’ kukkii runsaana talven tuloon asti.

Valkoalpi kukkii syyskuussa, mutta alkaa jo hyvissä ajoin ruskettua. Köynnösikkunan etualaa valaisee villanukkajäkkärä. Muotopuutarhassa kukkii syysleimu ’Blue Boy’. Kärhö ’Arabella’ tuntuu kukkivan loputtomiin. Voimakkaansininen törmäsinikka on runsastunut mukavasti ja kukkii pitkään. Syyskuu on myös hanhikkien ja hortensioiden aikaa. Päivänlilja ’Joan Senior’ Hedelmäpuutarhassa tuottaa yhä uusia nuppuja ja kukkia vielä lokakuussa viimeisten joukossa.

Varsinainen syksyn kuningatar on syysmaksaruoho, mutta sen kukintaa saa odottaa pitkään. Se säilyttää marjapuuronvärisen kukintonsa vielä lumen allakin jonkin aikaa. Kaunopunahattuja istutin niiden seuraan, mutta ne näyttävät aivan irrallisilta. Törröttävät siellä täällä. Paraneekohan tilanne ajan kuluessa?

Kaukasiantörmäkukka kukkii pitkään Eteläpihalla, mutta niitä pitää oikeastaan erikseen käydä katsomassa. 

Syysvuokot kukkivat herkin kukin vielä lokakuussa ja näkyvät hyvin sisällekin. Syysvuokkoja voisi lisätä. Tykkäisivätköhän ne kasvaa kiven kainalossa? Näkyisivät paremmin makuuhuoneen ikkunasta.

Vanhassa Potagerissa pellava kukkii syyskuussa kauniin sinisenä, vaikka se on tehnyt paljon kauniita siemenkotiakin. Niitä pitäisi kylvää tasaisemmin. Eteläreunan syyskukinnasta pitävät huolen ’Creme Brulee’ -hanhikit, jotka kukkivat ahkerasti vielä myöhään syksyllä. Hanhikkeja on mukavasti kukassa myös Joukon ja Mikan tiluksilla.

Alkukulman edessä kukkivat syysmaksaruohot ja konnanyrtit. Ameriikkaan istutin pari asteria ja luppiota. Toivon niistä näyttävää syysryhmää. Ehkä ensi syksynä näen, onko toiveeni toteutumassa. Sinipallo-ohdakkeet kukkivat syyskuun alkupuolella, mutta alkavat sitten ruskettua ja tehdä siementä. 

Länsireunaa piristävät itsekseen kylväytyneet kosmoskukat. Paljon muuta ei sitten tarvitakaan. Ne kelpaisivat minulle ensi vuonnakin.

 
Onhan syksyisessä puutarhassa tarpeeksi materiaalia kimppuihin ja asetelmiin?

Olen usein syksyisin innostunut tekemään kimppuja ja asetelmia. Nyt en innostunut. Hyvä on silti varautua, jos innostus yllättää. Ruokailuhuoneen ikkunoista näkyvät, itsekseen kylväytyneet, kosmoskukat kukkivat niin näyttävästi, että ne korvasivat pöytäkukat. Niitä pitää olla ensi vuonnakin. Toimisivatkohan ‘Snow Princess’ -kehäkukat niille tukena? Tiibetinkoirankielikin olisi kiva.

Hortensioita pitää olla talven varalle. Niitä olenkin viime aikoina lisännyt. Ruusuja löytyy eri väreissä. 

Villanukkajäkkärääkin on ihan kivasti. Sitä pitää muistaa kuivata ajoissa, samoin pallo-ohdakkeita. Talviasetelmaan löytyy myös nukkapähkämöä ja ohotanmarunaa. 

Astereita on nyt kasvamassa, kun innostuin hankkimaan niitä tänä syksynä Tommolan tilalta. Myöhään kukkivaa tähtiputkea olisi kiva saada. Samoin sitä rusopunalatvaa, joka kukkii purppurapunalatvan jälkeen. Onnistuisinkohan jostain löytämään valkokukkaisen jaloängelmän ‘Splendide White’? Se olisi varmasti kaunis tummalehtisen purppurapunalatvan seurassa.


Näkyvätkö syyskukkijat ikkunasta? Säiden huonontuessa on ihanaa, jos viimeisiä kukkia voi ihailla ikkunasta.

Olohuoneen ikkunasta näkyy puidun viljapellon takana alkava ruska. Se on lainattu maisema enkä ikinä pystyisi sellaista värien ilotulitusta omaan puutarhaani loihtimaan. Makuuhuoneen ikkunasta näkyvät syysvuokot. Se ei ole kovin paljon, mutta toisaalta maiseman ruska vetää huomion joka tapauksessa puoleensa.

Ruokailuhuoneen ikkunasta näkyy kosmoskukkien kukkaloisto. Sen jatkuvuus täytyy taata. Kylvin niitä lisää entisille paikoilleen sekä myös niityn reunaan. Tänä syksynä tuntui, ettei muuta sitten tarvitakaan.

Onko päivittäisten kulkureittien varsilla syyskukkia ja kauniita yksityiskohtia?

Kun ensimmäiset pakkaset tulevat, joudun viemään muratit ja puksipuun varastoon. Silloin terassi jää aika tyhjäksi. On aika hankkia muutama calluna ja jotain muita kausikukkia sekä värkätä sammalvateja ja -ämpäreitä.

Kanalaan tulee kuljettua parikin kertaa päivässä. Mietin, että löytäisinkö törmäsinikalle toisen paikan. Nyt sitä täytyy erikseen muistaa mennä ihailemaan kesäkeittiön kulmalle. Syysvuokotkin olisivat aika ihania Pohjoispihalla.


Entäpä onko puutarhassa riittävästi ruskavärejä?

Hyvänä ruskavuonna rusokirsikka, lamoherukka, villiviini, marja-aronia, pihlaja, lamohietakirsikka ja pensasmustikat räiskyvät loistavan punaisina syysasuissaan. Koivun ruskaväri on lähinnä keltainen, komea sekin. Maa leiskuu punaisena, kun pihlaja on pudottanut lehtensä ensimmäisten joukossa. Amerikanpihlajan ruskaväri on erityisen kaunis, mutta se pudottaa lehtensä melko nopeasti. Tänä vuonna ruskaa sai odotella, eikä se ollut niin komea kuin viime vuonna.

Marja-aronia on taattu syksyn komistus.

Joidenkin luumulajikkeiden ruskaväri on kauniin keltainen. Eikä haittaa, vaikka luumu pudottaa lehtensä ensimmäisten joukossa. Kaunis keltainen on näyttävä maassakin. Eri lajikkeet näyttävät tulevan ruskaan eri aikoihin.

Osa kuunliljoista loistaa kauniin keltaisina toisten ollessa vielä vihreitä. Vuorenkilpien lehtiin tulee kirkasta punaista. Grönlanninhanhikin lehdet saavat keltaista ja oranssia. Ah, miten kauniita monet perennat ovatkaan syysväreissään!

Hyvänä syksynä puutarha räiskyy punaisena, keltaisena ja oranssina. Tuntuu, että ruskavärejä ei voi olla liikaa. Ruskan loisto saa tällaisen kirkkaankeltaisen vieroksujankin huokailemaan ihastuksesta. Siitä huolimatta on eduksi, että puutarhassa on myös muita lehtivärejä. Purppuraheisiangervo ’Diabolo’ tummine lehtineen on ruskan keskellä kuin piste i:n päällä. Sen syysväri on uskomattoman hieno.

Hevoskastanja ja kirsikkapuut – paitsi mainitsemani rusokirsikka – pysyvät vihreinä. Tai no, joskus 'Inkeroisten kuulasmarja' ehtii ruskaan mukaan ja muuttuu keltaiseksi. Amerikanheisi ’Jenkki’ on upea; se on melko vihreä, mutta saa kuitenkin liukuvia ruskan värejä lehtiinsä.


Sopisiko puutarhaan kokonainen syyspenkki?

Minulla on siellä täällä marjapuuronpunaisia syysmaksaruohoja laajoina alueina. Olen yrittänyt istuttaa niiden seuraan kaunopunahattuja, mutta eivät ne näytä oikein miltään. Ei kai olisi hassumpi, jos istuttaisiin tuon perussyysmaksaruohon rinnalle purppuralehtistä syysmaksaruohoa.

Purppurapunalatvan seuraan voisin istuttaa rusopunalatvaa. Se jatkaisi tuon penkin syksyn kukintaa. Jos vielä löytäisin sen mainitsemani valkokukkaisen jaloängelmän ‘Splendide White’, olisi vaikutelma varmasti täydellinen.

Jännä nähdä, saisinko vielä joskus syksyistä loistoa Ameriikkaan, kun istutin sinne astereita ex tempore tänä vuonna.

ALKUKESÄN PUUTARHA 2023

Kesäkuussa puutarhassa on kukkien yltäkylläisyyden aika. Juhannuksen tienoilla tuntuu, että mitä muuta enää voisi toivoakaan. Joka puolella on toinen toistaan upeampia ryhmiä. Mennäänpä kuitenkin katsomaan mitä kaikkea siellä on ja onko jotain, mitä voisi muuttaa.


Mitkä kasvit kukkivat alkukesällä?

Pikkuisten kevätsipulikukkien suloiset sävelet aloittivat kauden kukkien sinfonian. Kesäkuun alussa upea alkusoitto kaikuu vielä korvissa, mutta sävelet liukuvat pois. Tulppaanit muutamia lajikkeita lukuun ottamatta lakastuvat, kevätkaihonkukkien sini himmenee ja lopulta sammuu. Jännityksellä odotan seuraavan osan esitystä.

Arovuokot, herttavuorenkilvet, lemmikit ja ruusuleimut jatkavat toukokuussa alkanutta iloista kukintaansa, pihlaja yhtyy säveliin. Joku yksinäinen siperianunikkokin on jo vauhdissa. Pian niiden mukaan tulevat ensimmäiset rikot, japaninakileijat ja kellukat. Ilmassa on odotusta. Tummanpurppuraiset lehtoakileijat virittävät bassojaan. Jo tässä vaiheessa päätän rekrytoida heitä lisää. Pioni ’Henry Bockstoce’ aikoo näköjään ehtiä ennen ’Claire de Lunea’. (P.S. Ei ehtinytkään.)

Kun ensimmäiset kesäisen lämpimät tai jopa helteiset päivät tulevat, joka puolella puutarhaa intoillaan: iirikset, jalolupiinit, Nilsinruusu, morsionruusut, ’J. P. Connell’, pensasangervot, vuorikaunokit, neilikat, grönlanninhanhikit, kurjenpolvet, kullerot ja idänunikot aloittelevat kukintaansa. Köynnöskuusama panee parastaan, ja viimeiset tulppaanit sinnittelevät vielä. Huh-huh, tätä menoa!

Juhannuksen lähestyessä on idänunikoiden vuoro loistaa päätähtinä eteläpihalla. Pohjoispuolella puolestaan loistavat lupiinit ja iirikset. Monet ruusut kukkivat runsaina, kärhö ’Miss Bateman’ aloittelee, loistosalvia on komeimmillaan, yhä useammat kurjenpolvet kukkivat.

Juhannuksen mentyä juhlat vain paranevat. Nyt on vaikea edes luetella mitkä kaikki kasvit kukkivat. Niitä on niin paljon. Tänä vuonna pionit aukaisivat ensimmäiset kukkansa jo juhannukseksi ja lisää tuli vauhdikkaasti. Jättipoimulehdet, tarhasarjaliljat, sormustinkukat, tulikukat, tarha-alpi, kärhö ’Arabella’, malvat, kärsämöt… 

Peittokurjenpolvet kukkivat valtavina mattoina.

Mitään ei kehtaa edes toivoa lisää.

Miellyttääkö puutarhan yleisilme?

Kesäkuun alussa puutarhassa korostuvat graafiset muodot ja vihreän sävyt. Maa alkaa peittyä kasvillisuuteen, mutta muodot eivät vielä ole menneet lomittain toistensa kanssa. Yleisilme miellyttää kyllä, mutta varsinaista ilotulitusta odotellessa voisi olla jotakin lisää. Unikoita ei koskaan voi olla liikaa eikä joku särkynytsydän olisi pahitteeksi.

Kesän vähän edettyä yleisilme on yltäkylläisen runsas. Siitä pitävät huolen muun muassa jalolupiinit, iirikset, erilaiset ruusut, pionit ja peittokurjenpolvi, jotka kukkivat suurina alueina. Niitä täydentävät monet muut kasvit, jotka puolestaan kasvavat pienempinä ryhminä siellä täällä.

Näkymät miellyttävät itseäni muuten, mutta Ameriikka vaatii vähän uudelleenjärjestelyjä. Polun reunaan riviin istutetut jättipoimulehdet eivät näytä luonnollisilta. Ainakin ne täytyy siirtää. No, taustatyötä täytyy toki tehdä myös: siistiä jollakin ilveellä polttopuupaikka ja muut rönttölät, jotka tällä hetkellä tekevät taustat ikävän näköisiksi.

Vaikka yleisilme on runsas, tietyt elementit – leikattu koivuangervoaita, rajattu nurmikko ja puutarhan rakenteet – tekevät puutarhasta selkeän. Suuret puut ja kookkaat kivet tuovat puutarhaan ryhtiä. Ryhtiä olen pyrkinyt tuomaan myös köynnöskehikoilla. Kukkalaarit tuovat ryhtiä länsipihalle.

Kolmen pallomaisen makeasinikuusaman ryhmä näyttää yllättävän hyvältä. Voisin korostaa niiden graafista ilmettä karsimalla viereisen kuusen alaoksista muutamia niin, että runko jäisi enemmän näkyviin. 

Oikeastaan tänä kesänä puutarha on laajentunut myös lammen taakse. Nurmikko vihertää ja mustia muoveja on saatu vähemmäksi. Vielä kun saisimme istutettua loput pensaat  vallille sekä rusokirsikkapuiden ympäristöt täyteen perennoja, olisi oikein hyvä. Tähän aikaan kukkivia olisivat ainakin peittokurjenpolvet, iirikset, unikot ja jättipoimulehdet. Etureuna odottelee matalaa maksaruohoa.


Millainen puutarhan värimaailma on? Miellyttääkö se?

Värimaailma on mukavan tasapainoinen: sinisen, vaaleanpunaisen ja vaaleankeltainen sävyjä, ripaus aniliinia sekä valkoista ja tietenkin vihreää eri vivahteissaan. Viime aikoina olen pyrkinyt lisäämään hempeää vaaleanpunaista, mikä on alkanut tuottaa tulosta. Neidon- ja espanjankurjenpolvea on jo lisätty Etelämeren reunalle. Köynnösikkunassa kiipeilee ’Hagley Hybrid’ -jalokärhö. Kuupuutarhaan istutin vaaleankeltakukkaisen ruusun ’J.P.Connell’. Olen varovasti lisännyt myös persikkaisia sävyjä: ojakellukoita ja pioneja. Odotan mielenkiinnolla niiden kasvua.

Jos jotakin vielä haluaa lisätä, kannattaa muistaa seuraavat kaksi mielenkiintoista lajiketta. Lehtoakileija ’Tower Light Blue’ kukkii kesä-heinäkuussa laventelinsinisin kukin. Korkeus 60–70 cm. Valovaatimus: aurinkoinen-puolivarjoinen. Siperiankurjenmiekalla nimeltä ’Moon Silk’ on valkoinen-kermankeltainen kukinta kesä-heinäkuussa. Helppohoitoinen, hiljalleen leviävä tuoreen maan laji. Korkeus 90 cm. Lehdet pitkät ja kapeat. Kasvatettu Suomessa 1800-luvun lopulta alkaen.

Värimaailma miellyttää todellakin. Tosin voimakkaanpunaisia jalolupiineja aion vähentää reippaasti. Ja kunhan ’Henry Bocstoce’ muuttaa lammen taakse, niin värimaailma on suorastaan täydellinen. Ihme ja kumma: myös kirkkaankeltaiset tarha-alpi ja syyspäivänlilja miellyttävät, kun olen antanut vaaleanlilat kukat ystäville.


Saako puutarhasta tähän aikaan riittävästi leikkokukkia?

Kesäkuun lopulla on pionien aika, joten niistä saa upeita kimppuja. Vasta nyt olen tajunnut, että pioneja kannattaa tuoda sisälle mahdollisimman runsaasti. Kaikki lamoavat varret kannattaa leikata maljakkoon ja ripotella maljakoita niin pöydille kuin terasseillekin. Näin pioniajasta saa kaiken mahdollisen ilon.

Leikkokukkia on muutenkin yllin kyllin, mutta monet koen vähän vaikeiksi käyttää, esimerkiksi iirikset, lupiinit ja kurjenpolvet. Iiriksien käyttämistä helpottaisi se, jos niitä laittaisi pieniin maljakoihin ryhmäksi.

Jättipoimulehdistä saa ihanaa runsautta, isorikot ovat kauniita ja helppoja, isotähtiputki on kaunis ja kestävä. Kurjenkello kärsämöt, loistosalvia, neilikat, malvat. Onhan näitä, kunhan vain ehtisi kimppuja sitomaan.


Ovatko terassit ja päivittäiset kulkureitit viihtyisiä?

Kulkeminen puutarhassa vaikeutuu päivä päivältä, kun puiden oksat levittäytyvät yhä kauemmas ja perennat runsastuvat tehden polut ahtaiksi. Koska polkuja on vaikea siirtää ja puitakaan ei voi, on vain tyydyttävä hankaluuksiin. Alkukulmaan johtavan polun varrella oleva kuusi varmaankin vaihtuu joskus kapeampaan.

Tänä vuonna kulkureitin varrella olevat betonipystit jäivät ilman kasveja. Onneksi nuo ruukut ovat kauniit ilman kasvejakin. Keväällä ruukkuihin täytyy istuttaa jotakin rippijuhlia varten. Tuija ’Holmstrup’ olisi toivelistalla.

Terassit ovat tärkeitä syksystä kevääseen, mutta kesällä niiden merkitys vähenee. Ympärillä on niin paljon kaikkea muuta, ettei terasseille kaipaa kovin paljon erityistä. Puksipuut sekä muratit ovat kivoja ja tietysti pienet patsaat. Muratit pitäisi uudistaa juurruttamalla versoja ensi vuotta varten. Pohjoisterassin orvokit kuuluvat Pakko saada -kategoriaan, ne kukkivat iloisesti vielä tähänkin aikaan. Eteläterassi saa olla ilman kukkia. Hyvä, etten tänä keväänä istuttanutkaan sinne mitään. Olisi ollut kova työ kastella niitä. Kun pöydillä on kauniit asetelmat kivistä ja puutarhakoristeista, kukkien puuttumista ei edes huomaa. Pioneiden aikaan kannattaa kaikki lakoontuvat varret pelastaa maljakoihin terasseille. Ne saavat yllättävän paljon huomiota.

Mitä alkukesän penkeille kuuluu?

Hyvän yön puutarha

Minulla on muutamia istutusalueita, joiden kukintaa erityisesti odotan kesäkuussa. Niitä ovat pionipenkit sekä Hyvän yön puutarha. Pionipenkkejä on syytä hieman uudistaa ja poistaa liian tiheästi kasvavaa maanpeitekasvillisuutta, jotta pionit jaksavat kasvaa ja kukkia.

Tänä vuonna Välitilassa kasvava ruusu ’Sävel’, iirikset, pionit ja kullerot muodostivat niin upean kokonaisuuden, että myös sitä tulen varmasti odottamaan joka vuosi.

Kuupuutarha saa uuden ilmeen, kunhan tänä keväänä istuttamani ruusu ’J.P.Connell’ vähän kasvaa. Alkukuuhun täydennykseksi mietin unikoita. Unikoiden seuraksi voisi laittaa kenties arovuokkoja ja ehkä morsiusleinikkiäkin. Ne saisivat vapaasti levitä. Häivyttäisiköhän morsiusleinikki unikoiden kuihtuneiden lehtien rupsahtanutta ilmettä?

KEVÄTPUUTARHA 2023

Kaksi vuotta sitten tarkastelin puutarhaani kevätkukinnan näkökulmasta. Kävin läpi muutostarpeet ja heittelin ilmaan ideoita. Sitten panin tuulemaan. Vanhan jutun pääset lukemaan täältä.

Kauden alkutunnelmaa 16.4.2023

Onko puutarhan kukinta-aika mahdollisimman pitkä?

Viimeksi tulin siihen tulokseen, että kukinta-aikaa voisi pidentää varmaankin kuukaudella. Minultahan puuttuvat kaikki sellaiset, jotka kukkivat jopa lumen keskellä tai pian lumen sulettua: näsiä, lumikello, talventähti, varhaisimmat krookukset ja sinivuokko.

Nuppuinen jouluruusu ilahduttaa pitkin talvea. Kuva on otettu 16.4.2023.

Tänä keväänä en kaivannut mitään näistä, jouluruusu riitti. Aluksi lunta oli valtavina kasoina enkä edes kierrellyt puutarhassa. Yhtäkkiä lumet olivat melkein kokonaan poissa ja silloin krookukset tulivat esiin. 

Pian krookusten vanavedessä tulivat kevättähdet ja sinililjat. Olin myyty. Olin satsannut valkoisiin, sinisiin ja vaaleanpunaisiin pikkusipulikukkiin. Satsaus kannatti. 

Jouluruusu kukki yhtä aikaa pikkusipulikukkien kanssa ja samaan aikaan aloittelivat Eteläreunan kylmänkukat. Kauan ei tarvinnut odotella myöskään ensimmäisten kevätkaihonkukkien sinisiä silmiä. Erilaista kukintaa riitti koko kevääksi. Lajeja en kaipaa lisää (ellei oteta lukuun jotakin ihanaa kukkivaa puuta), mutta määrällisesti kukkia saisi olla enemmän. Esimerkiksi kevätkaihonkukkia voisi istuttaa myös koivuangervoaidan sisäpuolelle.

Huhtikuu vaihtui toukokuuksi. Silloin ilmaantuivat ensimmäiset amerikankullerot, esikot ja helmililjat. Kulleroita ja esikoita ei nykyisillä paikoillaan voi olla liikaa. Helmililjatkin ovat ihania isoina määrinä paikoissa, joissa niiden kuivuvat lehdet eivät haittaa.

Rusokirsikan kukinta on yleensä kevään kohokohta. Tällä kertaa tosin sen kukinta oli hyvin niukkaa. Imeläkirsikka, hapankirsikka sekä luumu kukkivat rusokirsikan perässä vähän ajan päästä. 

Kevätkaihonkukan ja 'Baby Dollin' onnistunut liitto. 18.5.2023

Toukokuun puolenvälin tienoilla kukkivat tai ainakin aloittelevat ’Baby Doll’ ja herttavuorenkilpi, kirjopikarililja, ruusuleimu, sinileimu, pikkutalvio sekä lamohietakirsikka. Erityisesti ’Baby Doll’ - vuorenkilven kukinta yllätti iloisesti. Vaaleanpunainen kukinta oli runsasta ja näyttävää. Matalien leimujen värivalikoimaa laajensin tänä keväänä niin Etelämerelle kuin Risteysalueellekin. Mielenkiintoista on myöhemmin nähdä, onko lopputulos onnistunut.

Tulppaanit kukkivat riippuen siitä, olenko niitä edellisenä syksynä istuttanut. Tällä kertaa olin. Onneksi olen istuttanut jonkin verran Darwineita, jotka ovat muita uskollisempia kukkijoita. Ilman tulppaaneja yleisilme olisi vähän vaisu. Kannattaa siis jaksaa istuttaa edes muutama pussillinen joka syksy. Tänä syksynä niitä kannattaa istuttaa erityisesti Suihkulähteen ympärille. Varsinkin syysleimujen sekaan tulppaanit sopivat erityisen hyvin, koska leimut peittävät niiden kukkineet varret.

Narsissit eivät viihdy meillä. Harmi. Niiden kohdalla olen jo luovuttanut, samoin kevätkurjenmiekkojen.

Perhosorvokki, rotkolemmikki ja sarviorvokki kukkivat pieninä määrinä siellä täällä. Maahumala kukkii laajoina mattoina. Särkynytsydän hävisi, sitä kaipaan.

Toukokuun lopussa kukkivat kielot, akileijat, mirrinminttu ja aronia sekä kaikkein odotetuimpina arovuokot. Rönsytiarellatkin kukkivat, mutta ne saavat joka talvi siipeensä keittiön ikkunan alla.

Näkyvätkö kevään kukkijat sisälle?

Satsasin kevätkukkien määrään varsinkin talon länsi- ja pohjoispuolella. Istutin niitä plänteiksi sinne tänne ja nyt huhtikuussa sain nauttia ihanista väripilkuista niin ikkunoista kuin pihaltakin katsellen. Varsinkin kevättähtisekoitukset ovat olleet loistavia. Kannattaa edelleen istuttaa joka syksy vähäsen: krookuksia, sinililjoja ja kevättähtiä. Jos vastaan tulee jotakin erikoisempaa – vuokkoja tai koiranhampaita – niin voihan niitäkin jokusen pussin kokeilla, mutta nopeammin näyttävää saa noilla peruskukilla.

Kodinhoitohuoneen ikkunasta näkyy kauniisti Kanalan värikäs kolmio. Vaatimatonkin kukinta  on ruskeassa ympäristössä upea.

Mihin tahansa niitä laittaakin, kaikki näyttää kivalta. Muotopuutarhaan ja Välitilaan pionien väleihin, Köynnösikkunan pohjoispuolelle, koivuangervoaidan sisäpuolelle pensaiden alle, Avaruuteen, Grönlantiin… Mitä enemmän sitä parempi. 

Talon eteläpuolella kevätkukat ovat lisääntyneet itsekseen, mikä on tietysti lisännyt niiden näkyvyyttä mukavasti. 

Ei suotta sanota, että kevätsipulikukat viihtyvät pensaiden alla. Jos olen istuttanut niitä paljaan taivaan alle, ne kipittävät pienillä jaloillaan pensaiden juurelle suojaan. Herukkapensaiden alla olisi vielä oikein sopivasti tilaa.

Rusokirsikan ihana, vaaleanpunainen kukinta näkyy keittiön ikkunasta, vaikka olisi vähäinenkin niin kuin nyt. Kevätkaihonkukan pitkä ja upea sininen kukinta vilahtelee eteisen kapeista ikkunoista. Jos vielä istuttaisin kevätkaihonkukkaa koivuangervoaidan sisäpuolelle, näkymä ikkunoista olisi vielä upeampi.

Onko päivittäisten kulkureittien varrella riittävästi kevätkukkijoita?

Kanalan polkua pitkin kuljen päivittäin. Nyt oli ihanaa, kun kanalan kolmio kukki sinisenä, vaaleanpunaisena ja valkoisena. Muotopuutarhan krookuksetkin näkyivät mukavasti, mutta eihän niitä koskaan liikaa ole.

Vaaleanpunaisina ostamani lilat krookukset ilahduttavat talon puoleisessa päädyssä. Ne ovat ihana väripilkku, vaikka ovatkin liloja. 

Toivottavasti aiemmin istuttamani perhosorvokit menestyvät ja leviävät.

Tulppaanien kukinnan aikaan on nautinto mennä kanalaan. Niiden ei tarvitse edes olla kovin lähellä polkua. Suuret tulppaaniryhmät näkyvät kaukaakin. Darwineita ehdottomasti.

’Baby Dollit’ ovat runsastuneet laattakäytävän varrella. Kevätkaihonkukan sininen loisto on häikäisevän hieno. Se sopii todella hyvin 'Baby Doll' -vuorenkilven seuraan. Kuljen usein Muotopuutarhan lävitse, joten sininen idänsinililjameri ei olisi pahitteeksi. 

Pohjoisterassiin kannattaa satsata, sillä sen näen aina lähtiessäni ja palatessani. Orvokit toimivat aina. Haaveissani siintelee myös vanhoista tiilistä muurattu istutusallas autotallin eteen. Sen näkisin joka kerta autolle mennessäni.

Löytyykö keväisestä puutarhasta materiaalia kimppuihin ja asetelmiin?

Olen harvoin keväällä tehnyt kukka-asetelmia tai -kimppuja, mutta puutarhasta löytyisi kyllä varhain keväällä jo ainakin vihreää: varjoyrttiä, pikkutalvion rönsyjä, vuorenkilven lehtiä, sitruunatimjamia, tuijaa ja havuja sekä muratin oksia. Niillä voisi hyvin täydentää tulppaanikimppua tai muuta vastaavaa.

Onko kevätkukkijoita riittävästi ympäri puutarhaa?

Kevätkukkien lajivalikoima on ihan passeli, mutta määrällisesti kukkia saisi olla enemmän. Isossa puutarhassa kaikkea pitää olla paljon. 

Ostoslistalla saavat jatkaa kevättähdet, krookukset ja erityisesti sinililjat. Kevätesikoita voisin jakaa samalle paikalle, jossa ne kasvavat.

Krookukset ovat suosikkejani.

 

Eräänä vuonna istutin Ruusuportille vaaleankeltaisen etelänkevätesikon. Viime kesän kuivuudessa luulin sen jo menettäneeni, mutta se olikin vain hypähtänyt eri paikkoihin.

Uutta ovat amerikankullerot, joita ostin kokeeksi kaksi. Ne menestyvät hyvin, joten ehkä niitä jossakin vaiheessa pääsee jakamaan nykyiselle paikalle laajaksi kasvustoksi. Valkoinen ruusuleimu on saanut seurakseen väriä ‘Candy Stripes’ sammalleimusta. Aika näyttää, onko värin lisäys ollut riittävä.

Kevätkaihonkukat ovat jakamisen myötä lisääntyneet kiitettävästi, mutta vieläkin niitä voi jakaa. Niille voisi keksiä uusiakin paikkoja puiden katveesta. Arovuokkoja on aiempaa enemmän. Ojakellukoitakin on useampaa lajia. Odottelen niiden lisääntyvän edelleen.

Perhosorvokkia, rotkolemmikkiä, tiarellaa ja pikkutalviota pitää lisätä heti kun mahdollista.

Mitä kevätpenkille kuuluu?

Pari vuotta sitten suunnittelin kevätpenkin ja valitsin sen paikaksi Avaruuden. Se näkyy keittiön terassin ovesta ja on muutenkin melko keskeisellä paikalla. Avaruudesta olen kirjoittanut jutun otsikolla Kuu, maa ja tähtisumu sekä uudemman jutun nimellä Avaruus.

Kevään kukinnan aloittaa vaatimattomasti jouluruusu. Pian sen jälkeen kukkaan puhkeavat sinililjat ja kevättähdet, jotka kasvavat ’New Moon’ -kulleroiden sekä loistotädykkeiden välissä sekä vähän kauempana syyshortensian läheisyydessä. Niitä aion lisätä. 

Seuraavana ovat vuorossa näyttävät amerikankullerot. 13.5.2023

Arovuokot saavat levitä koko Avaruuden takaosaan. Nyt on jo ihan kiva tähtitaivaan alku.

Sinne tänne matalan maanpeitekasvuston väliin olen istuttanut kellukoita. Kellukat ’Mai Tai’, ’Peach’ ja ’Pink Fluffy’ saisivat lisääntyä villisti arovuokkojen väleissä.

Etualalla on hopeahärkkiä, joka saisi vallata alaa sitruunatimjamilta. Hopeahärkin lomaan voisin istuttaa krookuksia. Krookusten lehdet katoavat sittemmin jälkiä jättämättä. Lisäksi siihen sopisivat vaaleankeltaiset koiranhampaat, ehkä rusokoiranhammas 'White Beauty'. Multavaan kohtaan voisin  joskus kokeilla sinivuokkoa. Sinivuokon lehdet säilyvät vihreänä läpi kesän.

Tulppaaneja ja narsisseja en tälle alueelle kaipaa, mutta jouluruusuja saisi olla enemmän. Oikeastaan kaikkea muutakin saisi olla enemmän: syysmaksaruohoa, virginiantädykettä ja pallo-ohdakkeita, mutta ne ovatkin sitten jo syksyn kukkijoita. Koreakärsämö olisi kiva ja sitten myöhäisemmäksi kukkijaksi siperiankärsämöä, joka toisi väriä heinäkuusta alkaen.

Voisin kokeilla, saisinko pikkutalvion leviämään puun juurella. Tuskin olisi haittaa, vaikka se leviäisi sieltä laajemmallekin.

TO DO 2022 -

Tämän tehtävälistan olen kirjoittanut itselleni. Julkaisen tämän, jotta saan sen näppärästi sivupalkista esiin, kun haluan haaveitani toteuttaa. Koska aloitin listan tekemisen jo viime syksynä, osa hommista on yliviivattu.

Lista on pitkä, mutta valinnanvaraa on hyvä olla. Ja kannattaa huomata tuo viiva otsikon vuosiluvun perässä. Deadlinea ei ole.

Herkimmille tällainen pitkä lista voi aiheuttaa pyörrytystä, heikotusta tai jotain muuta oireilua. Ei huolta, oireet menevät nopeasti ohi. Itselleni, toimintaihminen kun olen, tämä on kuin ostoslista herkkukauppaan. Kunpa vain osaisi valita, mistä aloittaisi ensimmäisenä.

Jokainen väliotsikko on samalla linkki kyseiseen juttuun (sikäli mikäli linkki toimii).

LAMPI

• Nurmikon kylväminen lammen toiselle puolelle
• Vallilla olevien pensaiden kattaminen hakkeella
• Lisää pensaita vallille: koivuangervoa, verhoangervoa ja keijuangervoa 
• Lisää pioneja vallin edustalle
• Ruusuja?
• Vuorenkilpiä
• Lisää peitto- ja verikurjenpolvea

KANATARHA

• Kanatarha on hyvä sellaisenaan. Vielä, jos ohjaisin verkon ulkopuolella kasvavan viiniköynnöksen verkkoon, siitä tulisi oikein hyvä.

 

MUURI

• Kivikkokilkkaa voisi levittää kivien väleihin.

LUUMUTARHA

• Peittokurjenpolvia voisi istutella aukkopaikkoihin
• Iiriksen leviämistä voisi rajoittaa varsinkin polun reunassa.

KUUPUUTARHA

• Ruusumalvan tilalle/lisäksi sopiva perenna tai pensas. ('J. P. Connell') 

MUOTOPUUTARHA

• Keskelle kevätkaihonkukkaa

SUIHKULÄHDE

• Tuija Suihkulähteen taustaksi
• Päivänliljojen siirto polun varresta takaosaan
• 'Pink Parfait' pois

HÄÄPUKUPENKKI 

• Ok

TABULA RASA

• Polku pitäisi tehdä valmiiksi. 
• Voisi keskittyä kortteiden hävittämiseen (Sammal pois).

KAIVO

• Jos ruusut eivät pärjää, istutan niiden tilalle pioneita, kuinkas muuten. Pionit eivät petä koskaan.
• ’Green Wizzard’ -päivänhatun jättämään koloon olisi ihana saada joku korkea, joko samanlainen päivänhattu tai esimerkiksi punalatva.

ROSELETTEN PENKKI

• Ok

POTAGER

• Tiilien rakosiin olen istuttanut grönlanninhanhikkia. Sitä voisi lisätä.
• Lohkoihin koivuangervoa. Katteet. 
• Keskiympyrään katseenvangitsija ja ehkä matalia pioneja. 
• Kylvä vähän kukkia: siperianunikoita.
• Lisää parsaa.
• Köynnöskaareen kärhö.

ETELÄRINNE

• Matalia ruusuja 2 kpl? 
• Marja-aronia 1 kpl (maltillista korkeutta ja räväkkää syysväriä)
• Keltakoivuangervoa 3 kpl (vaihtelua kesällä)
• Pikkujasmike 1 kpl
• Ruusuangervoa 3 kpl (punaista ja ruskaväriä) 
• Rinneangervoja 3 kpl yläreunaan
• Verhoangervoja 3 kpl
• Mustaherukoita 3 kpl
• Mitä ruusujen eteen 2 kpl?
• Pioneja 6 kpl

GRÖNLANTI

• Istuta uusi 'Rozanne'.
• Kylvä lisää lehtoakileijaa.

MUOTOPUUTARHA

• Tuijien muotoilu

BETONIPYSTIT

• Tuijat kasvavat melko reippaasti, joten lähiaikoina on edessä niiden siirtäminen.

KÖYNNÖSIKKUNA

• Ellei toinen kärhö hartaasta odottelusta huolimatta nouse, voisi istuttaa uuden. Toisaalta epäsymmetrisyys on kaunista ja kiinnostavaa. Ehkäpä lieriöksi leikattu tuija kehikon päädyssä riittää.

VÄLITILA

• Kylvä ’Summer Skies’ -jaloritarinkannuksia.
• Hiekkakate pionien juurelle.
• 'Kartano’-päivänliljojen tilalle vaaleankeltaiset
• Siirrä kurjenkellot pois Avaruuteen!  
• Kellojen tilalle voisi istuttaa jotakin paremmin sopivaa: Rantatädyke?

KOMPOSTIALUE

• Mikä itäreunaan? Tuija 'Holmstrup'

KESÄKEITTIÖ

• Voisin vielä asentaa rajauksen.  

KEITTIÖN KULMA

• Orvokki sinkkisoikkoon

AVARUUS

• Syyshortensia näyttäisi paremmalta kolmen ryhmänä.
• Yksivärisiä kuunliljoja voisi lisätä pohjoiskulmaan. 
• Kurjenkelloja vähän lisää
• Pikkutalvio puun juurelle 
• Koreakärsämöitä

TUHKIMON PUUTARHA

• ’Kita-No-Seizat’ ylös, tilalle ’Joan Senior’ -päivänliljoja
• ’Henry Bockstoce’ lammen läheisyyteen ja sen tilalle vaaleanpunainen pioni

LUOTEISKULMA

• Sinilatvat Niitylle

JAPANI

• Tee suunnitelma.

KUKKALAARIT

• Perunoita.

AMERIIKKA

• Istuta amerikanpihlaja??

ALKUKULMA

• Puuttuva pioni x 2

RISTEYSALUE

• Loistosalvia hopeatopon paikalle.
• 'Candy Stripes' laajemmalle.

ETELÄMERI

• Siirrä kaikki syysleimut ja ritarinkannukset pois.
• Valkoisen ja hopean seuraan sopii hyvin vaaleanpunainen: istuta sammalleimua. 
• Reunaan vaaleanpunaiset espanjankurjenpolvet
• Nukkapähkämöä peittämään perustusta
• Arovuokkoja lisää itäpuolelle??

TALON KULMA

• Lisää loistosalviaa
• Tähtiputkia

NURMIKKO

• Robotin huolto

PORTIN PIONIT

• Iiristen seuraan loistotädyke
• Unikoita vaaleanpunaisina
• Rantatädykkeitä 
• Koreakärsämöitä lisää
• Syksyksi vaikkapa pallo-ohdakkeita ja kaunopunahattuja
• Istuta harokataja.

KIVEN KAINALO

• Laakakatajien tilalle harokataja.

NIILAN MUSTIKKAMAA

• Tarkkaile peltokortteita.
• Täydennä ahomansikkaa tarvittaessa.

NIILAN KIRSIKKAPUUN KATVE

• Ok

VANHOJEN TUTTAVIEN PENKKI

• Paikkaa aukot tarvittaessa.

ETELÄREUNA

• Matalia ruusuja?
• Pensasangervoja?
• Keltakoivuangervoja?
• Ruusuangervoa (valkoista ja punaista)?
• Keijuangervoja?

MUSEO 

METSÄN REUNA

LIIKENNEYMPYRÄ

• Omenapuu
• Peittokurjenpolvet

MIKAN PLANTAASI

• Tuija-aita