Heinäkuu on kukkien juhlaa. Listasin tähän kasveja, jotka kukkivat ainakin osan aikaa heinäkuussa. Jotkut ovat aloittaneet jo kesäkuussa, toiset kukkivat parhaimmillaan vasta elokuussa. Joka tapauksessa listalta voi saada vinkkejä oman puutarhan heinäkuun kukkijoiden lisäämiseksi.
Pioni
Minulla ’Claire de Lune’ on aikaisin pioni, seuraavana kukkii ’Buckeye Belle’. Useimmat pioneistani aloittavat kukinnan pian kesäkuun puolivälin jälkeen tai viimeistään kesä-heinäkuun tietämillä. Myöhäisin minun pioneistani on ’Elsa Sass’.
Minulla ’Claire de Lune’ on aikaisin pioni, seuraavana kukkii ’Buckeye Belle’. Useimmat pioneistani aloittavat kukinnan pian kesäkuun puolivälin jälkeen tai viimeistään kesä-heinäkuun tietämillä. Myöhäisin minun pioneistani on ’Elsa Sass’.
Tuoksukurjenpolvi
Tarhasarjalilja
Pioniunikko
Karpaattienkello
Mirrinminttu
Pikkujasmike
Pikkujasmike on puolipallon muotoinen pensas. Mansikantuoksuiset, valkoiset kukat aukeavat heinäkuussa. Tiheäkasvuisen pensaan versot ovat ohuet ja lehdistö kauniin vihreä ja rehevä. Runsaasti kukkiva pikkujasmike sopii hyvin matalaksi aidanteeksi, pensasryhmiin ja yksittäispensaaksi.
Keijuangervo
Palavarakkaus
Palavarakkaus tunnetaan koristekasvina jo 1600-luvulta asti. Varret ja lehdet karheita. Lajikkeen 'Alba' loistavan valkoiset latvakukinnot aukeavat heinä- elokuussa. Kasvukorkeus on 80-100 cm. Hyvä leikkokukka. Pitää auringosta ja hiekkapitoisesta maasta.
Bellis eli kaunokainen
Ojakellukka
Ojakellukoissa on kirkkaankeltaisia, mutta myös esimerkiksi persikanvärinen, kerrottukukkainen lajike ’Mai Tai’ tai ihastuttavan vaaleankeltainen ’Gimlet’. Vuolain sanoin ojakellukkaa netissä ylistettiin: se kukkii pitkään ja runsaasti, kasvaa melkein missä vain, kunhan kosteutta riittää, mutta vesi ei jää kuitenkaan seisomaan, eikä tarvitse hoitoa. Kellukka kylväytyy reippaasti itsekseen.
Sarviorvokki
Sarviorvokki kukkii koko kesän, jos kuihtuneet kukat poistetaan säännöllisesti. Koko kasvusto on leikattava alas syksyllä ja suojattava havuilla maan routaantumisen jälkeen. Sarviorvokit ovat arkoja talvikosteudelle. Kasvusto on syytä nuorentaa jakamalla muutaman vuoden välein.
Ojakellukoissa on kirkkaankeltaisia, mutta myös esimerkiksi persikanvärinen, kerrottukukkainen lajike ’Mai Tai’ tai ihastuttavan vaaleankeltainen ’Gimlet’. Vuolain sanoin ojakellukkaa netissä ylistettiin: se kukkii pitkään ja runsaasti, kasvaa melkein missä vain, kunhan kosteutta riittää, mutta vesi ei jää kuitenkaan seisomaan, eikä tarvitse hoitoa. Kellukka kylväytyy reippaasti itsekseen.
Sarviorvokki
Sarviorvokki kukkii koko kesän, jos kuihtuneet kukat poistetaan säännöllisesti. Koko kasvusto on leikattava alas syksyllä ja suojattava havuilla maan routaantumisen jälkeen. Sarviorvokit ovat arkoja talvikosteudelle. Kasvusto on syytä nuorentaa jakamalla muutaman vuoden välein.
Pikkusydämet kasvavat mattomaisesti ja ne leviävät helposti suikertavan maavartensa avulla. Ne ovat hyviä peittokasveja kivikkotarhaan, kukkapenkkeihin sekä puiden ja pensaiden alle. Kapean herttamaiset kukat ovat kaarevissa, hennoissa kukkavanoissa, jotka kohoavat esiin saniaismaisesta lehdistöstä. Menestyvät myös aurinkoisella paikalla, mutta silloin kasvualustan tulee pysyä tasaisen tuoreena. Pikkusydämet viihtyvät ravinteikkaassa maassa, mutta liian voimakas lannoitus kasvattaa runsaasti lehtiä kukinnan kustannuksella. Voidaan lisätä jakamalla.
Ruusu
Ruusut aloittavat kukintansa vähän eri aikoihin ja jotkut jatkavat syksyyn asti.
Pellava
Alppiasteri
Melko hidaskasvuinen alppiasteri kuuluu sukunsa pienimpiin ja parhaiten auringon paahdetta sietäviin lajeihin. Se kukkii kauan kesäkuun puolivälistä heinäkuun loppuun. Lehdet ovat pienet ja keihäsmäiset. Alalehdet muodostavat ruusukkeita. Päivänkakkaramaiset kukat ovat tanakoiden varsien latvoissa. Riittävästä ravinteiden saannista pidetään huolta kukinnan jatkumisen turvaamiseksi. Kuihtuneiden kukkien leikkaaminen uudistaa kukintaa. Jakaminen keväisin muutaman vuoden välein nuorentaa kasvustoa.
Valeangervo
Kaukasiantörmäkukka
Ranskantulikukka
Jalopähkämö
Kuninkaanangervo
Maksaruoho
Peurankello
Kurjenpolvi
Kärhö
Punakärsämö
Kukkii pitkään keskikesällä. Pysty- ja tiiviskasvuinen, tukevaversoinen. Korkeus noin 50 cm. Hyvä perhoskasvi. Aurinkoinen kasvupaikka, läpäisevä kasvualusta. Sietää kuivuutta. 'Cerise Queen', 'Pretty Belinda' ja 'Appleblossom' ovat aika kivan värisiä, pinkkejä.
’Arabella’
Punakärsämö
Kukkii pitkään keskikesällä. Pysty- ja tiiviskasvuinen, tukevaversoinen. Korkeus noin 50 cm. Hyvä perhoskasvi. Aurinkoinen kasvupaikka, läpäisevä kasvualusta. Sietää kuivuutta. 'Cerise Queen', 'Pretty Belinda' ja 'Appleblossom' ovat aika kivan värisiä, pinkkejä.
Syyshortensia
Rantatädyke
Isotähtiputki
Verikurjenpolvi
Nepalinhanhikki
Nepalinhanhikki kukkii kauniin ruusunpunaisin kukin heinäkuun loppupuolelta elo-syyskuulle. Se suosii aurinkoista ja kuivahkoa kasvupaikkaa. Laji ei siedä talvimärkyyttä, joten kohopenkki tai kuiva rinne on sille paras kasvupaikka. Lehtimätäs on noin 30 cm korkuinen, kukat nousevat selvästi korkeammalle.
Rohtosormustinkukka
Sormustinkukat ovat vanhanajan perinnekasveja. Kasvi luokitellaan kaksivuotiseksi, mutta se kylväytyy helposti. Koko kasvi on syötynä myrkyllinen. Kukinta heinä-elokuussa. Kasvukorkeus 120-200 cm. Kasvupaikaksi sopii aurinkoinen, puolivarjoinen. Melko kestävä.
Pensashanhikki
Kaunis hopeanharmaa, runsasnukkainen ryhmä- ja kivikkokasvi, korkeus noin 30 cm. Kukkii pitkään heinä- syyskuulla. Pensastava ja tuuhea kasvutapa. Tuore, vettä läpäisevä ja kalkkipitoinen maa.
Villanukkajäkkärä
Täpläleimu
Täpläleimu on saanut nimensä punertavapilkkuisista varsistaan. Sillä on kiiltävät, pitkäsuippuiset, vaaleanvihreät lehdet. Täpläleimu on härmänkestävämpi kuin syysleimut. Erinomainen kasvi perhosille. Kasvupaikka: aurinkoinen-puolivarjoinen.
'Natascha': Kaunis vaaleanpuna-valkoinen kukinta heinä-elokuussa. Korkeus: 60-70 cm. 'Omega': Tällä leimulla on kauniit, isot valkoiset näyttävät kukinnot, jossa on vähän punertavaa/lilahtavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti