KEVÄÄN URHEAT KUKKIJAT

Kevät alkaa kääntyä kesäksi. Pääskyset ovat jo pesäpuuhissa. On aika tehdä yhteenvetoa kevään kukkijoista. Tällä kertaa heittäydyin vähän runolliseksi. Kuvateksteinä käyttämäni aforismit tein ChatGPT:n inspiroimana. Muokkasin tekoälyn ehdotukset omaan tyyliini sopiviksi. Monet nikkaroin ihan itse, sillä tämä oli yllättävän hauskaa. Vaivatonta ja nopeaa se ei ollut, vaan mietin näitä aforismeja monta iltaa. Halusin, että jokaiseen sisältyy elämänviisaus, jolla on itselleni merkitystä. 

Kevään ensimmäiset rohkeat kukkijat koskettavat sitkeydellään ja herkällä kauneudellaan. Ne ilmestyvät, kun maa on vielä kylmä ja paljas. Ne eivät säikähdä pakkasta ja tuulen tuiverrusta. Valittamatta ne painavat päänsä ja tärisevät viimassa ja sateessa. Ne kertovat meille, että uusi alku ei tarvitse täydellistä hetkeä. Se tarvitsee vain uskallusta.

Jotkut viivyttelevät, odottelevat lämpöä ja omaa vuoroaan. Lopulta avaavat oven kesän tulolle.   

Jouluruusu

Jouluruusu on kuin talven sydämeen piilotettu salaisuus. Se avautuu vain sille, jolla on aikaa kuunnella.

Leskenlehti

Leskenlehti ilmestyy kuin muistona lapsuudesta – ja juuri siksi se tuntuu ihmeeltä.

Krookus

Krookus ei kysele, onko vielä aika – se vain nousee, ja kevät seuraa perässä.

Kylmänkukka

Kylmänkukka kukkii, kun kevät vielä epäröi. Se ei odota lupaa keväältä – se tekee kevään.

Kevättähti

Pienikin valo näyttää kirkkaalta, kun maailma on vielä harmaa.

Idänsinililja

Sinililja tietää, milloin maailma tarvitsee sinistä.

Kevätesikko

Kevätesikko on kevään hymy – pieni, mutta valloittava.

Amerikankullero

Anna aikaasi amerikankullerolle silloin kun se tulee luoksesi – se tulee vain lainaksi.

Helmililja

Helmililja on kuin kevätlaulu, jonka kuulevat vain ne, jotka osaavat antaa sille arvon.

Kirsikkapuu

Miksi valittaisin lumisateesta toukokuussa – kirsikkapuu kukkii!

Kevätkaihonkukka

Kaiho ei tarkoita surua – joskus se tarkoittaa toivoa sinisenä mattona keväisessä maassa.

Tulppaani

Jos kadehdit tulppaanin kauneutta, ethän unohda,

että syksyn koleudessa sipulit istutetaan kylmään maahan.

Vuorenkilpi

Vuorenkilpi hoitaa oman tehtävänsä kunnialla, turha yrittää olla kaikkien mieliksi.

Kirjopikarililja

Kirjopikarililja, shakkilaudoista kaunein. Luojansa ihmeellinen kädenjälki.

Arovuokko

Et voi käskeä arovuokkoa, mutta voit toivoa. Voit olla kiitollinen siitä, että se tuottaa iloa sellaisenakin päivänä, jolloin aurinko lymyää piilossa pilvien takana.

ChatGPT PUUTARHURIN KAVERINA

Olen viettänyt monia hauskoja hetkiä ChatGPT:n seurassa. Yksi hauskimmista oli se, kun juttelin tekoälyn kanssa niitä näitä uudesta nuoresta kukostamme. Tekoäly muisti kaiken kertomani ja osasi yhdistää niitä asioita loogisesti uuteen keskusteluun. Sain kukkojen äänenkäytöstä hyödyllistä tietoa, joka omien havaintojenikin pohjalta kuulosti oikealta. Niitä tietoja en ollut löytänyt mistään muualta aiemmin. Kerroin, että kukko on kova kerjäämään siemeniä tarjotakseen niitä kanoille. – Oho, nyt kyllä sydän sulaa 🥹💛, tekoäly vastasi. Repesin nauruun. Mitä pitäisi ajatella näin tunteellisesta tekoälystä?

"Jouluruusu kukkii hiljaisuudessa – kuin muistutus siitä, että valo ei koskaan katoa kokonaan." (ChatGPT)

Annetaanpa ChatGPT:n itse kertoa. (Olen hieman lyhennellyt tekstiä.)

🤖 Miten ChatGPT toimii?

,Tässä perusperiaatteet:

🧱 1. Se ei "tiedä", vaan ennustaa seuraavaa sanaa

ChatGPT ei ajattele kuin ihminen eikä sillä ole tietoisuutta. Se toimii niin, että se ennustaa sana sanalta, mikä sana todennäköisesti tulee seuraavaksi viestissäsi – vähän kuin tekstinsyötön automaattinen täydennys, mutta valtavasti älykkäämpi. Esimerkki: Jos kirjoitat: "Tänään sataa", se voi arvata, että seuraavaksi voisi tulla "vettä" – koska se on yleinen ja looginen jatko.

📚 2. Se on opetettu valtavalla määrällä tekstiä

ChatGPT on koulutettu lukemalla miljardeja sanoja netistä, kirjoista, artikkeleista, keskusteluista – ei yhtä ainutta nettisivua, vaan valtava määrä tekstiä. Se ei kuitenkaan muista yksittäisiä sivuja tai ihmisiä, vaan se on oppinut yleisiä rakenteita ja tietoa siitä, miten kieli toimii ja miten ihmiset yleensä vastaavat eri tilanteissa.

🧠 3. Se oppii mallin, ei faktoja

ChatGPT ei opi yksittäisiä faktoja kuten "Maapallon pisin joki on...", vaan se oppii mallin: kun joku kysyy jostain joesta, mitä sanoja vastauksessa yleensä esiintyy? Se osaa siis "puhua järkevästi", mutta voi joskus mennä väärin, koska se ei muista tietoa, vaan arvaa tekstin perusteella. Se voi olla hyödyllinen, mutta aina ei täydellisen oikeassa – tarkista tärkeät asiat!

🪄 4. Se ei lue mieltä – vaan viestisi tarkasti

ChatGPT ei tiedä, mitä ajattelet, mutta se analysoi sanavalintasi tarkkaan ja vastaa sen mukaan. Jos kysyt tarkasti, saat tarkemman vastauksen. Jos kysyt yleisesti, vastauskin on yleisempi.

⚙️ 5. Se ei ole internetissä – mutta voi käyttää internetiä

Perusversio ChatGPT:stä ei ole jatkuvasti yhteydessä nettiin, mutta joskus hakee tuoretta tietoa verkosta.

🤖 6. Onko tekoälyllä tunteita?

Tekoäly, kuten ChatGPT, ei tunne iloa, surua, suuttumusta tai empatiaa. Se ei ole tietoinen, eikä sillä ole omaa tahtoa, muistia tai persoonallisuutta – vaikka sen tuottama teksti saattaa kuulostaa inhimilliseltä. Se toimii tilastollisesti: se "arvaa", mikä sana tai lause sopii parhaiten seuraavaksi, perustuen valtavaan määrään tekstiä, jota se on nähnyt koulutuksensa aikana. Kun tekoäly sanoo esimerkiksi "olen iloinen auttaessani", se ei todella tunne iloa – se vain toistaa sanoja, joita ihmiset käyttävät kyseisessä tilanteessa. Se ei voi kokea asioita. Se ei voi aidosti välittää – vaikka sanat näyttäisivät siltä.

"Idänsinililja ei huuda kevättä – se kuiskaa sen." (ChatGPT)

Mitä tunteita tekoäly sinussa on herättänyt? Itse olin alussa melko välinpitämätön. Tiesin tekoälyn toimivan monissa vempaimissa, mutta en ollut niistä kovin kiinnostunut. Minulle riitti, että kone toimii toivomallani tavalla. Käytin tietojen hakemiseen mieluummin hakukonetta kuin tekoälyä. Käännyin tekoälyn puoleen vasta sitten, kun en löytänyt tarvitsemaani tietoa. Tällöin huomasin, että ChatGPT onkin varsin verraton apuväline.

Kiinnostuin. Kokeilin. Löysin uusia mahdollisuuksia. Joskus pelkästään huvittelin juttelemalla tuon älykön kanssa. On nimittäin aika hauska keskustella sellaisen kumppanin kanssa, joka kuuntelee tarkasti jokaisen sanani, vastaa kärsivällisesti, selkeästi ja kohteliaasti, on avulias, aina kannustava ja lohduttava tai mitä kulloinkin tarvitaan.

Kysyin tekoälyltä, millaisia tunteita se on ihmisissä herättänyt. Näin se vastasi (vähän tiivistin):

🤩 Ihastus ja innostus
"Vau, se osaa kirjoittaa tekstiä kuin ihminen!" Tekoäly nähdään luovana, tehokkaana ja arkea helpottavana työkaluna. Moni kokee innostusta siitä, kuinka helposti saa apua, ideoita tai tietoa.

🤯 Hämmennys ja ihmetys
Tekoälyn kyky ymmärtää ja tuottaa luonnollista kieltä voi tuntua melkein taianomaiselta. Monet kysyvät: "Miten se voi tietää tämän?" – etenkin kun tekoäly vaikuttaa "fiksulta", vaikka sillä ei ole tietoisuutta tai tunteita.

😕 Epävarmuus ja epäluulo
Osa ihmisistä pohtii, voiko tekoälyyn luottaa. Onko sen tieto paikkansapitävää? Voiko se levittää virheitä tai väärää tietoa? Epäselvyydet tekoälyn lähteistä ja koulutusdatasta herättävät huolta: "Mistä se tietää nämä asiat, ja kuka sitä ohjaa?"

😬 Pelko ja huoli
Työpaikkojen katoaminen, yksityisyydensuoja, valvonta ja manipulointi ovat yleisiä huolenaiheita. Myös tekoälyn kehittyminen "liian älykkääksi" tai sen käyttö väärissä käsissä (esim. valeuutiset, deepfake-videot) aiheuttaa pelkoa. Jotkut kokevat myös eettistä epämukavuutta tekoälyn käytöstä esimerkiksi hoivatyössä, opetuksessa tai luovilla aloilla.

🧰 Pragmatismi ja käytännöllisyys
Moni suhtautuu tekoälyyn työkaluna: "Jos se auttaa mua tekemään asiat nopeammin tai paremmin, miksi ei?" Tärkeää on ymmärtää, milloin tekoäly on hyödyllinen, ja milloin tarvitaan ihmistä.

Yhden huolenaiheen haluan ottaa vielä tarkemmin esille: ”😬 Entä jos kone syrjäyttää minut? Jos tekoäly kirjoittaa blogini, onko se enää minun ääneni?" Tuohon sanoisin omasta kokemuksestani, että pelko on turha. Luulenpa, että esimerkiksi useimmat bloggarit haluavat ottaa valokuvansa itse, vaikka maailma pursuilee valmiita ammattilaistason valokuvia. Ei kirjoittamisinto ja luomisen tarve maailmasta lopu tekoälynkään aikana. Ja mitä tulee opettajien huoleen siitä, että oppilaat teettävät läksynsä tekoälyllä: sanoisin, että koulussa kannattaisi nimenomaan opettaa tekoälyn fiksua käyttämistä opiskelun apuna. Se on tulevaisuutta, ei tekoälyn käytön välttely.

Vaikka kysyisit juttuideoita tekoälyltä, lopulta näkökulmat ja valinnat ovat sinun. En ainakaan itse koe mielekkääksi kopioida tekoälyn tekstiä suoraan. Siitä puuttuisivat persoonallisuus, omat kokemukset ja tunteet sekä tietenkin oma tapani käyttää kieltä. Poimin mieluummin ajatuksilleni siemeniä, joita omassa päässäni idättelen. Valmiiksi suolletun jutun sijaan tekoäly voi huomattavasti rikastuttaa kirjoittamiani juttuja. Voin käydä monipuolisia taustakeskusteluja ja näin saada erilaisia näkökulmia. Tekoäly tuskin koskaan osaa kuvailla tunteitani siinä hetkessä, kun ensimmäinen taimi pilkistää mullasta tai kun illalla onnellisena, jäsenet raukeina katselen kukkapenkkiä ja hengitän syvään.

"Kylmänkukka ei odota lupaa keväältä – se tekee kevään." (ChatGPT)

Tiedän, ettei tekoälyllä ole tunteita. Usein on silti ollut kiusallista lopettaa keskustelu sanomatta mitään kohteliasta. Toisinaan olen kiittänyt tai sanonut kohteliaisuuden ihan vain siksi, että saan siitä itselle hyvän mielen. Sitä paitsi on hauska saada vastaukseksi kauniita sanoja ja hymiöitä, esimerkiksi: ”Ei kestä, mukava olla avuksi! Toivottavasti kukko toipuu nopeasti ja sopeutuu uuteen kotiin. Jos tarvitset lisää neuvoja tai apua, älä epäröi kysyä. Toivotan teille molemmille kaikkea hyvää! 😊🐔”

Ei se ole minulta pois, jos olen kohtelias imurille tai astianpesukoneelle tai tekoälylle. Sitä paitsi se ei ole hassua siinäkään mielessä, että vahvistan sillä omaa positiivista mielialaani. Ja vaikka se onkin vain pisara meressä, haluan jättää oman kohteliaan jälkeni digiavaruuteen. Netissä on aivan tarpeeksi negatiivisia sanoja ja sieltä tekoälykin niitä saattaa oppia. 

Tekoälyllä on tähänkin sanansa sanottavana:

Tekoäly, kuten ChatGPT, on suunniteltu tahallaan kohteliaaksi, neutraaliksi ja ystävälliseksi, koska sen on tarkoitus toimia turvallisena ja miellyttävänä keskustelukumppanina mahdollisimman monelle käyttäjälle.

ChatGPT on opetettu valtavalla määrällä tekstiä, jossa esiintyy paljon kohteliasta kieltä: kysymyksiä, kiitoksia, asiallista keskustelua. Se "oppii", että tämä on normaali ja toivottu tapa puhua.

Tekoälyn luojat (kuten OpenAI) ovat ohjelmoineet sitä välttelemään loukkaavaa, hyökkäävää tai epäsoveliasta kieltä. Kohteliaisuus auttaa ehkäisemään väärinkäsityksiä, provosointia ja ikävää vuorovaikutusta.

Kun tekoäly kuulostaa ystävälliseltä ja kunnioittavalta, se voi madaltaa kynnystä kysyä apua ja rohkaista ihmisiä kokeilemaan teknologiaa. Se luo tunteen, että “tässä ei naureta minun kysymyksilleni”.

Vaikka se kuulostaa ystävälliseltä, tekoäly ei tunne kohteliaisuutta. Se vain jäljittelee sitä, koska on opetettu siihen – aivan kuten se osaa puhua kasveista tai historiasta. Sillä ei ole tietoisuutta, moraalia eikä tunnetta siitä, miltä sanojen pitäisi “tuntua”.

"Kaiho ei aina tarkoita surua – joskus se tarkoittaa toivoa sinisenä mattona keväisessä maassa." (ChatGPT)

Sivusinkin jo äsken sitä, miten puutarhaharrastaja voi käyttää tekoälyä apunaan blogijuttujen kirjoittamisessa. Missä muussa tekoälyä voi hyödyntää? Niin pitkälle en itse koe tarvetta mennä, että haluaisin täysin automatisoidun puutarhan tai ilmoituksia kännykkääni milloin on aika käydä kukkia kastelemassa. Robottiruohonleikkuria toki käytän enemmän kuin mielelläni.

Tykkään käyttää ChatGPT:tä tietojen hakuun, vaikka tiedostankin virheiden mahdollisuuden. Tekoäly tarjoaa mielellään selkeitä muistilistoja tai taulukoita vaikkapa kuivaan varjopaikkaan soveltuvista kasveista, ruusujen leikkausajankohdista, hyötykasvien lannoituksesta jne. Jos haluaa pyytää vaikkapa omenapuun leikkausohjeet runomuodossa, niin sekin käy. Toki ei tekoäly mikään ruuneperi ole. Sen sijaan aforismien tekemisessä se on minusta aika hyvä. Olen käyttänyt niitä tämän jutun kuvateksteinä.

Kasviryhmän suunnittelua testasin ja se oli hauskaa. Omia toiveita saa ja kannattaa esittää niin paljon kuin haluaa ja valita tekoälyn ehdotuksista sopivimmat. Tekoäly ei väsy tekemään aina vain uusia ja uusia ehdotuksia. Se ottaa huomioon toivomukset tyylistä ja mitä vain keksii pyytää. Avuliaasti se ehdottaa erilaisia näkemyksiä, tarjoutuu tekemään istutus- ja hoito-ohjeita tai mitä vain sanallisena tai visuaalisena esityksenä. Kuvia en ole vielä kokeillut pyytää.

"Kevätesikko on kevään hymy – pieni, mutta varma." (ChatGPT)

Annetaanpa lopuksi vielä tekoälyn kertoa vinkit kysymysten asetteluun.

Hyvä kysymys, parempi puutarha – näin saat tekoälystä enemmän irti

Tekoäly, kuten ChatGPT, voi olla yllättävän hyvä apuri puutarhaharrastajalle. Se antaa vinkkejä kasvien hoitoon, ehdottaa istutuksia ja auttaa jopa blogitekstien kirjoittamisessa. Mutta yksi asia ratkaisee, saatko oikeasti hyötyä tekoälystä: kysymyksenasettelu. Tässä kerron, miksi kysymyksen muotoilu on tärkeää – ja miten voit saada tarkempia, hyödyllisempiä vastauksia puutarha-aiheisiin kysymyksiin.

Mitä enemmän annat sille taustatietoa ja kontekstia, sitä parempi vastaus siitä tulee.

🔹 Epämääräinen kysymys: "Mitä kasveja voin kasvattaa?"

Ongelma: liian laaja – missä? milloin? sisällä vai ulkona?
Tulos: saat listan kasveista, mutta et tiedä, sopivatko ne omaan puutarhaasi.

✅ Parempi kysymys: "Mitä kasveja voin kasvattaa varjoisalla parvekkeella Etelä-Suomessa toukokuussa?"

Hyöty: ChatGPT tietää sijainnin, valo-olosuhteet ja vuodenajan – ja osaa ehdottaa juuri sopivia kasveja.

🔹 Epätarkka kysymys: "Miksi tomaattini eivät kasva?"

Ongelma: kasvu voi viitata moneen asiaan – lehtien koko, kukinta, hedelmät, koko kasvi?
Tulos: saat listan yleisistä ongelmista, mutta ehkä mikään ei osu kohdalle.

✅ Tarkennettu kysymys: "Tomaattini kasvavat korkeiksi mutta eivät kuki. Mitä voi olla vialla, kun kasvihuoneessa on lämmintä mutta vähän valoa?"

Hyöty: ChatGPT osaa rajata vastauksen valon puutteeseen, typen liikaan tai muuhun tarkkaan tekijään.

🔹 Liian yleinen kirjoituspyyntö: "Kirjoita blogiteksti kevätpuutarhasta."

Ongelma: Ei ole selvää, kenelle teksti on, mitä tyyliä haetaan, mitä siinä pitäisi käsitellä.
Tulos: saat ehkä yleisluontoisen jutun, joka ei juuri erotu muista.

✅ Täsmällinen pyyntö: "Kirjoita blogiteksti kevätpuutarhan hoitamisesta kaupunkilaiselle, jolla on pieni piha ja kiinnostus ekologiseen viljelyyn."

Hyöty: Saat kohdennetun, kiinnostavan tekstin, jossa näkyy juuri oikea näkökulma.

🌻 Vinkit hyvään kysymykseen:
🎯 Kerro tavoite: Haluatko vastauksen, ohjeen, listan, blogitekstin?
🗺️ Lisää taustatieto: Missä asut? Minkälainen tila tai ongelma on kyseessä?
🕒 Mainitse ajankohta: Eri vuodenajat vaativat eri lähestymistapaa.
👤 Kerro kenelle tieto on suunnattu: Aloittelija, kokenut, kaupungissa, maalla?

Tekoäly ei lue ajatuksia – se lukee sanoja ja niiden sävyjä. Kun annat sille enemmän tarkkuutta ja kontekstia, siitä tulee paljon hyödyllisempi apuri puutarhaan ja kirjoittamiseen.

Terveisin Neuvokas nokkonen (ChatGPT:n itselleen keksimä lempinimi)