TABULA RASA

Tabula rasa on alue Luumutarhan ja Kaivon välissä. Toiselta puolelta se rajoittuu Muuriin ja taloon.

Oikeasti tämä Tabula rasa ei ollut eikä ole vieläkään tyhjä taulu. Siellä kasvaa kaksi suurta katajaa, jotka saimme varjeltua rakennusajan myllerryksessä, ja tietysti maan alla on maailman suurin ja sitkein korte-esiintymä.

Palataanpa hetkeksi vuoteen 2012. 

Tontin laidalla kasvoi kaksi suurehkoa katajaa. Suunnittelimme talon paikan siten, että ainakin parempikuntoinen kataja säästyisi ja toisaalta myös tontin toisella laidalla olevat lehtipuut.

Ajattelimme toisen katajan menehtyvän joka tapauksessa. Huonosti sille kävikin. Se kallistui uhkaavasti. Sai minulta jo katkaisutuomion, mutta ystävämme sanoi, että ehtiihän sen kaataa sitten kun se on kokonaan kuollut. Tuimme puun pystyyn moneksi vuodeksi ja se selviytyi.

Haaveilin tänne

havupuiden ryhmää.

Haaveilin tänne havupuiden ryhmää: pilarimaisten katajien lisäksi puolikorkeaa kartiomaista havua ja melko matalaa pyöreämuotoista. Maanpeittäjiksi katajaa tai varjoyrttiä. Ehkä lisäksi ’Cool Splash-vuohenkuusamaa ja valkoinen jumaltenkukka.

Katoin maan useaksi vuodeksi mustalla muovilla toivoen peltokortteitten tukahtuvan.

Kun minulla sattui olemaan maatiaispäivänliljojen jakopaloja, vapautin vähän maata katteen alta ja istutin liljoja polun reunaan. Nopeasti ne kasvoivat valtaviksi pehkoiksi, mutta niin kasvoivat kortteetkin. Kitkin ja katoin päivänliljojen ympäristöt paksulla sanomalehtikierroksella, mutta eihän se auttanut kuin hetken. Kortteet kasvoivat melkein yhtä korkeina kuin päivänliljatkin. Kyllästyin. Peitin koko alueen päivänliljoineen kaikkineen taas mustan muovin alle tietäen käyväni ainoastaan viivytystaistelua.

Päästyään hyvään valoon katajat ovat kasvaneet runsaiksi.

Kyllästyin katselemaan

mustia muoveja.

Taisi olla vuosi 2020, kun kyllästyin katselemaan mustia muoveja. Päätin istuttaa koko alueen täyteen peittokurjenpolvea. Minulla on sellainen käsitys, että peittokurjenpolvi voittaa kortteen. Tähän mennessä se on voittanutkin. 

Ajattelin, että päästyäni voitolle, voisin istuttaa jotakin muuta. Toisaalta ei tuo peittokurjenpolvi mikään hassumpi ole isona alueena. 

Haaveilemani havuryhmä loistaa poissaolollaan. Alueella on vielä entisiä kantoja ja mainitsemani korteongelma, joten istutukset ovat jääneet.  Toisaalta en ole kovasti kaivannutkaan mitään tälle alueelle. Pääasia, että kortteet vetäytyvät taistelutantereelta.

Usein on käynyt niin, että kun oikein olen vitkutellut, luonto on hoitanut puutarhasuunnittelun puolestani. Usein myös alitajunta on työskennellyt, ja idea on pulpahtanut mieleen yllättäen pitkän ajan päästä. Annan näille molemmille tilaa ja jään mielenkiinnolla odottelemaan.

Keväällä 2022 istutin reunaan yhden ’Coral Sunset’ -pionin, sille kun piti saada paikka. Jännityksellä odotan, houkutteleeko se kenties muita pioneja ympärilleen. Pionit ovat sellaisia vekkuleita, että niistä ei koskaan tiedä.