tiistai 12. marraskuuta 2019

HARRASTUKSENA PUUTARHAHULLUUS

10 HYVÄÄ SYYTÄ HARRASTAA PUUTARHANHOITOA

Pioni 'Jan van Leeuwen'

1. Voi ympäröidä itsensä kauneudella.

Minulle kaunis ja viihtyisä ympäristö on hyvin tärkeä. Olen aina rakastanut vanhaa arkkitehtuuria, vanhoja kaupunkeja ja puutalokortteleita sekä puistoja ja puutarhoja. Yrittäjänä vietän paljon aikaa kotona ja siksi kodin miljööllä on erityinen merkitys. Minulla on voimakas kauneuden kaipuu, jota puutarha parhaimmillaan tyydyttää.

2. Saa käyttää luovuuttaan.

Olen luonteeltani ideoija. En tiedä mitään hauskempaa työtä tai harrastusta kuin sellainen, jossa saa luoda jotakin uutta. Onneksi minulla on molemmat.

3. Puutarhaharrastukseen on luontevaa yhdistää kirjoittaminen, valokuvaus ja matkailu.

Bloggaaminen on tuonut aivan uuden ulottuvuuden puutarhaharrastukseeni. Omia juttuja on hauska lueskella ja kuvia katsella jälkeenpäin kuin päiväkirjaa. Oi, niitä aikoja kun puutarha oli vasta alkutekijöissään…!

Matkailen vähän, mutta puutarhamatkailu on lähellä sydäntäni. Onneksi miehenikin pitää puutarhakohteista.

Kuva on Hatanpään arboretumista Tampereelta.

4. Tulee kuntoiltua aivan huomaamatta.

Olen hyötyliikunnan ystävä. On tosiseikka, että ilman puutarhaa moni lihastreeni jäisi tekemättä. Huomasin puutarhan arvon erityisesti tänä kesänä. Makasin viime talvena kahdeksan viikkoa petipotilaana pitkänsitkeän flunssan kourissa. Olin sen jälkeen kuin rotan raato, mutta puutarhatyöt tekivät tehtävänsä ja sain pian lihakseni takaisin.

5. Saa tuntea vuodenajat kaikin aistein.

Tavallisesta, arkisesta päivästäkin saa paljon irti kun elää aistit avoimina; antaa tuulen henkäyksen, puutarhan tuoksujen, mullan muhevuuden ja joutsenten huudon mennä sydämeen asti.

Syksyllä puutarhaan voi mennä kuin värikkääseen maalaukseen.

6. Monipuolisuus kiehtoo.

Puutarha-ala on niin monipuolinen ja puutarha alati muuttuva, että se on loputon inspiraation lähde. Aina löytyy uusia asioita, joista innostua ja innostaa, onnistua ja oppia.

7. Saa nauttia kotoilusta.

Viihdyn kotona ja on perheellekin mukavaa kun äiti ja puoliso on tarvittaessa lähellä. Sekin monesti riittää, että toinen vain on olemassa. Minua aina sykähdyttää kun mieheni tulee puutarhaan luokseni. – Ai, täällähän sinä olet, hän sanoo. – Ei minulla mitään asiaa, halusin vain nähdä sinut, hän jatkaa.

On ekologista kun voi harrastaa kotona.

8. Voi jakaa harrastuksen perheen ja puutarhaystävien kanssa.

Mieheni ei ole puutarhahullu kuten minä, mutta saan hänestä silloin tällöin seuraa puutarhapuuhiin. Suunta on selkeästi ollut innostumaan päin, sillä hän on juuri toteuttamassa unelmaansa pihalammesta ja sen kauniista ympäristöstä.

Minulla on muutamia ystäviä, joihin olen tutustunut juuri puutarhan kautta. Vaikka teenkin puutarhaa vain itselleni ja perheelleni, tuntuu ihanalta kun joku haluaa nähdä juuri minun puutarhani, on kiinnostunut puutarhani kasveista ja haluaa jakaa puutarhan iloja kanssani. Sekin on hienoa kun saan tutustua heidän puutarhoihinsa ja nähdä mistä he ovat innostuneet.

Oli ihanaa käydä tyttäreni kanssa siirtolapuutarhoilla.

Sitten on vielä tämä ihana blogiystävien joukko, joka ymmärtää kaikenlaisia hullutuksia, innostaa ja inspiroi, kannustaa ja rohkaisee.

9. Puutarhasta saa luonnonmukaiseesti tuotettua ruokaa.

En väitä, että puutarhastamme saamamme ruoka olisi edullista. Jos vähäänkään palkkaa laskisi, kurkun tai tomaatin hinta hipoisi pilviä, mutta herkullista se ainakin on. Ihan gourmet-luokkaa niin maun kuin hinnankin puolesta.

Viiniköynnös hankkii hintansa nopeasti ja rypäleet ovat todella herkullisia. Meillä lajike on 'Somerset Seedless'.

10. Puutarhaan voi käyttää rahaa sen verran kuin haluaa tai olla käyttämättä.

Puutarhaharrastus maksaa juuri sen verran kuin siihen haluaa varojaan käyttää. Kaikkea ei tarvitse saada yhdellä kertaa ja puutarhan vanhetessa jakopaloja alkaa tulla muillekin jaettaviksi.


Tämän jutun innoittajana oli Valkoista salviaa -blogin Heidi. Osallistuessaan blogissani pidettyyn arvontaan hän kysyi: ”Miksi juuri puutarhaharrastus? Mikä siinä sinua viehättää ja vetää puoleensa?”

Kiitos, Heidi, mukavasta kysymyksestä! Tätä oli hauska miettiä.

sunnuntai 10. marraskuuta 2019

PUUTARHAINNOSTUKSENI SIEMEN

Puutarhaharrastukseni on ollut kuin pionin matka siemenestä kukkivaksi kasviksi.

Rakas isäni

Siemenen kylvi nyt jo 81-vuotias isäni. Hän oli innokas puutarhaharrastaja, uuttera ja rohkea kokeilija. Kasvoin kasvuturpeen, taimipottien ja kasvihuoneen kiehtovassa tuoksussa. Opin koulimaan, nyppimään varkaita, harventamaan taimia ja nostamaan perunoita. Opin tuntemaan sinitähtöset, lobeliat, pelargonit, petuniat, ahkeraliisat, orvokit, begoniat, tulilatvat ja samettiruusut. Sain hämmästellä leijonankitoja, revonhäntiä, salkoruusuja ja kalebasseja. Oli elämys poimia kurkkuja, avomaankurkkuja, tomaatteja, paprikoita ja kyssäkaaleja. Ne maistuivat huikean hyville. Olinkohan koskaan saanut jotakin niin herkullista kuin isän kasvattama maissi?

Rakas äitini

Naapurin sokerijuurikaspellolle en päässyt harventamaan. Olin siihen liian pieni, mutta isän puutarhalla sain tehdä vaikka mitä. Pääsin mukaan puutarhamessuille. Sain ajaa puutarhajyrsintä ja tehdä jouluasetelmia.

Puutarhamessuilla oli kaikkea uutta ja jännittävää.

Haaveilin Florida-lasikasvihuoneesta. Sitten aikuisena ostan sellaisen...

Sain seurata isäni oppilaiden auringonkukan ja keräkaalin kasvatuskilpailuja. Isäni oli kansalaiskoulun johtaja ja asuimme koululla. Alle kouluikäisenä olin kansalaiskoulun oppitunneilla kuin kotonani. Isä innosti oppilaitaan puutarhan ihmeelliseen maailmaan.


Tipun kehitys munasta kanaksi lienee oppitunnin aiheena.

Minusta näytti siltä, että isä osasi kaiken. Kaalikärpäset eivät syöneet hänen keräkaalejaan eivätkä toukat nakertaneet hänen kukkakaalejaan. Sellainen kuva minulla oli, mutta ehkä se ei ollut aivan totta. Kasvihuoneen lämmityksessä oli kova työ ja isäni joutui monta kertaa yössä käymään kasvihuoneella, etteivät koulitut taimet paleltuisi kevätöinä. Sitä minä en tiennyt. Minä olin silloin nukkumassa.


















Isän ensimmäinen kasvihuone

Kylvöstä kasteli Eveliina-mummoni, isäni äiti. Hän kertoi mielenkiintoisia tarinoita iiriksestä ja Ihumalaköynnöksestä. Hän hämmästytti minut kertomalla miten saintpaulian pehmeästä, karvaisesta lehdestä, yhdestä ainoasta, saadaan uusi kasvi. Hän opetti tuntemaan soilikit ja posliinikukat. Ei ihme, että viihdyin isovanhempieni luona kotini naapurissa.

Sitten oli kylmäkäsittelyn aika. Opiskelijana mielenkiintoni suuntautui muihin asioihin kuin kasveihin. Ostin sentään vähillä rahoillani pelargoneja parvekkeelle. Sisälle ostin muutamia viherkasveja ja perehdyin vesiviljelyyn. Kesäisin sormeni kaipasivat multaa ja kasvatin jotakin pientä aina siellä missä voin.

Sitten tulivat ne täyteläiset vuodet, jolloin elämäni täyttyi lasten äänistä, lastenrattaista, kuravaatteista, pyykistä, allergiaruuista, neuvoloista ja työstä omassa yrityksessä. Syli oli varattu vatsakipuiselle vauvalle sekä pienille ja isommille rakkaille. Työstä ja vaivasta huolimatta ne olivat hyvin onnellisia vuosia. Puutarha ei juuri käynyt mielessäkään.

Lapsia hoitaessani katselin usein ikkunasta mieheni aikoinaan istuttamaa rungollista aroniaa. Tuosta kauniista puusta tuli minulle hyvin tärkeä. Oli meillä myös päivänliljoja ja vuorenkilpiä sekä nurmikko, mutta ei minulla ollut aikaa niiden hoitamiseen.

Ensimmäiset puutarhaharrastuksen hennot sirkkalehdet puhkesivat Seinäjoen kodissamme kun koiramme, Olivia ja Natalia, kuolivat. Perustin niiden haudalle, läheiselle lemmikkieläinten hautausmaalle, pienen puutarhan. Istutin maksaruohoja, neilikoita sekä punaisia tulppaaneja ja tein surutyötäni. Olen onnellinen, että minulla edelleen kasvaa jakopaloja noista kasveista.

Isäni kylvämä puutarhainnostuksen siemen varttui taimeksi. Kun rakennutimme ensimmäisen yhteisen talomme Vesilahdelle, perustin sinne puutarhan. Olin kasvanut puutarhurin tyttärenä, mutta silloin oivalsin, miten vähän puutarhanhoidosta lopulta tiesin. Olin täydellinen tumpelo. Olin kuitenkin innokas oppimaan ja nyt lasten ollessa jo vähän omatoimisempia, minulla oli mahdollisuus yrittää, erehtyä ja onnistua.

Poukantien puutarhassa

Juuret kasvoivat yhä syvemmälle muhevaan maahan ja taimi puhkesi vihdoin kukkaan Katajakujan puutarhassa. Rakennutimme tänne toisen yhteisen talomme ja aloin innolla perustaa uutta puutarhaa. Onneksi olin oppinut perusasiat eikä minun tarvinnut tehdä samoja virheitä uudestaan. Oppimista riittää jatkuvasti, se pitää kipinää yllä.

Sydämelliset onnittelut omalle rakkaalle isälleni,
lasteni isälle ja puolisolleni
sekä kaikille isille
tänään isäinpäivänä!

Tämän jutun innoittajana oli Valkoista salviaa -blogin Heidi. Osallistuessaan blogissani pidettyyn arvontaan hän kysyi: ”Miksi juuri puutarhaharrastus? Mikä siinä sinua viehättää ja vetää puoleensa? Miten sait siihen kipinän?” Kahteen ensimmäiseen kysymykseen vastaan jutussa, jonka otsikko on Puutarhahulluus harrastuksena.

Tästä samasta aiheesta olen kirjoittanut aiemmin jutuissa Tarttuuko tämä? ja Mietin syntyjä syviä. Voit lukea ne klikkaamalla värillistä otsikkoa.

perjantai 8. marraskuuta 2019

LEMPIPAIKKANI PUUTARHASSA

Millainen on lempipaikkani puutarhassa?

A. Siellä on jotakin mielekästä tekemistä, kuten kitkemistä, istuttamista, siivoamista tai mitä tahansa, jonka lopputuloksena on ennemmin tai myöhemmin jotakin kaunista.

B. Siellä on sopivan viileää. Aurinko ei porota suoraan tai ainakin tuuli pääsee vilvoittamaan ihoa.

C. Pieni sade ei haittaa kunhan ei sada kaatamalla. Kaatosateella on hyvä olla katto pään päällä.

Keskeneräiset projektit kutsuvat.

Aamulla mielipaikkoja on helppo löytää. Keskeneräiset projektit kutsuvat. Niitä on paljon ja kaikkialla. Voi valita mieluisimman.

Tänä kesänä jatkoin vuosi sitten aloittamaani Ameriikan valloitusta.

Helteisenä päivänä mielipaikkani on talon pohjoisseinustalla. Varjossa kasvaa isoina alueina rönsytiarellaa. Hellejakson jälkeen nuo alueet on kitketty paremmin kuin mitkään muut.

Tiarella pitää hyvin puolensa rikkoja vastaan, mutta uudet reuna-alueet minun on vielä toistaiseksi kitkettävä.

Kun hellepäivänä väsyn kitkemiseen, löydän mielipaikkani puutarhavarastosta. Se on sopivan viileä ja aina löytyy jotakin pikku puuhaa.

Kaatosateesta on hauskinta nauttia kasvihuoneessa.

Lämmin kesäsade on ihanaa ja silloin mielipaikkoja on kaikkialla. Kaatosateesta on hauskinta nauttia kasvihuoneessa.

Kasvihuoneessa viihdyn iltaisin ja sateella. Auringonpaisteella en sinne mene.

Ilta-aurinko kultaa puutarhan länsipuolen. Silloin mielipaikkani löytyvät Ameriikasta, Sokeritoppakuusen katveesta tai Keittiön terassilta. Keittiön terassin penkki onkin ainoa istuin puutarhassa, jota käytän. Illalla puutarhatöistä väsyneenä on ihanaa istahtaa penkille ja katsella auringon kultaamaa puutarhaa. Muistella päivän töitä ja suunnitella uusia.

Joskus istuskelen  tässä puksipuun kaverina.

Tähän juttuun sain inspiraation Kukkia ja Haaveita -blogin Sirkulta. Viime syksynä arvontaan osallistuessaan hän kirjoitti: ”En tiedä, oletko joskus tehnyt postauksen tähän liittyen, mutta mikä on sinun lempipaikkasi puutarhassa ja miksi?”

Kiitos kivasta kysymyksestä, Sirkku! Olen kirjoittanut lempipaikastani ennenkin, mutta minusta oli mukava kirjoittaa samasta aiheesta uudelleen. Puutarha muuttuu ja lempipaikat sen mukana. Vai muuttuvatko? Voit lukea jutun Mielipaikkani tästä linkistä.

keskiviikko 6. marraskuuta 2019

SÄTEILEVÄ PUUTARHURI

Viime syksynä järjestämäni arvonnan yhteydessä Marja-Liisa kysyi parantavista kasveista. Kiitos hyvästä kysymyksestä, Marja-Liisa!

Tiedän aiheesta hyvin vähän. Listani on kovin lyhyt. Valkosipuli ja nokkonen ovat kuuluisia monista hyvistä vaikutuksistaan. Karpalomehua suositellaan virtsatietulehdusten ehkäisyyn ja mustaherukkamehua flunssaoireisiin. Kaalinlehtiä suositellaan edelleen vierihoito-osastoilla ainakin joissakin Suomen sairaaloissa pakottavien rintojen / rintatulehduksen hoitoon synnytyksen jälkeen. Niitä olen itsekin aikoinaan käyttänyt.

Pakastamme mustaherukat kokonaisina ja syömme ne sellaisinaan. Herkullista ja terveellistä!

Perheemme ykkössuosikki on Pycnogenol. 

Näiden lisäksi minulla on hyviä kokemuksia parantavista kasveista aromaterapiassa sekä luontaistuotteissa. Perheemme ykkössuosikki on männystä, tarkemmin sanottuna männyn kuoresta, valmistettu Pycnogenol. Se tepsii kaikenlaisiin allergiaoireisiin kokemustemme mukaan paljon paremmin kuin mikään allergialääke. Toisin kuin monet lääkevalmisteet, Pycnogenol ei väsytä, vaan päinvastoin. Se poistaa allergian tuoman väsymyksen ja virkistää. Kaiken lisäksi se on antioksidantti. Siitepölyn aiheuttamien allergiaoireiden ehkäisemiseksi valmisteen käyttö kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Akuutteihin oireisiin se tehoaa nopeasti. Esimerkiksi kissoihimme reagoivat, aivastelevat vieraamme ovat saaneet hyvän avun ja antioksidantit kaupan päälle.

Toinen perheemme suosikkivalmiste on kurkumakasvista valmistettu kurkumiini. Laadukas valmiste todellakin tepsii päänsärkyihin ja moniin muihin särkyihin. Laadukas aaloe-juoma on niitä harvoja aineita, joka auttaa vatsakipuihin. Aaloeta tuli käytettyä paljonkin silloin kun vauvat itkivät vatsavaivojaan.

Aivan ehdoton luonnonlääke perheessämme on mustapippuri.

Aivan ehdoton luonnonlääke perheessämme on mustapippuri. Jos tuntuu, että vatsatauti on tulossa, lapset ottavat kuusi ja aikuiset 8-10 kokonaista mustapippuria veden kanssa. Toimii! Saimme tämän vinkin eräältä äidiltä kun pieni lapsemme yllättäen oksensi lattialle tilaisuudessa, jossa oli paljon ihmisiä. Oli aika noloa, mutta eipähän ole sen tilaisuuden jälkeen oksennustauteja tarvinnut sairastella.

Viimeisenä, vaikkakaan ei vähäisimpänä, mainitsen kasvien parantavan vaikutuksen mielialaan. Siihen sopivat ihan kaikki kasvit, joista pitää. Lainaan päiväkirjastani katkelman ehkä vuodelta 2015. Sairastuin tuolloin käsien vapinaan, jonka syytä selviteltiin. Onneksi mitään sairautta ei löydetty ja harmilliselle vaivalle annettiin nimi essentiaalinen vapina.

Kuva on vuodelta 2015.

”Voi, minun ihana puutarhani! Tänään tarvitsen sitä erityisesti kun säteilen. En valitettavasti säteile onnea, vaan ihan aitoa radioaktiivista säteilyä. Olin nimittäin isotooppikuvauksessa, jota varten minulle pantiin radioaktiivista ainetta. Jouko sai tulla hieromaan jalkapohjiani ja pitämään 45 minuutin yksinpuhelua. Onneksi Jouko keksi ruveta lukemaan jotakin vanhaa Kodin kuvalehden puutarhanumeroa. Se helpotti vähän.

Sattui olemaan juhannusaatto.

Nyt illalla olen ihan puhki poikki. Ikävä kokemus pyörii mielessä ja mieliala on apea siitä huolimatta, että tutkimus on nyt ohi. Ikäväksi kokemuksen teki se, että sattui olemaan juhannusaatto ja tutkimuksen tehnyt hoitaja olisi ilmeisesti halunnut olla ihan muualla kuin töissä tai sitten hän oli töihin lähtiessään tapellut miehensä kanssa.

Tähän ei auta mikään muu kuin puutarha: paneudun perennojen kasvun seurantaan ja uusien alueiden suunnitteluun. On ihme, jos se ei auta! Onneksi minulla on oikean puutarhan lisäksi sisäpuutarha: nämä puutarhatiedostot. Nyt nimittäin sataa kaatamalla. On kylmää ja koleaa. Vaikka olenkin puutarhahullu, tänään en nenääni ulos pistä. Uppoudun ihaniin kasvikuviin.”

Tätä lääkettä olen käyttänyt hyvällä menestyksellä vaivaan kuin vaivaan. Voi annostella tarpeen mukaan eikä haittavaikutuksia ole.

Mitkä ovat sinun suosikkisi parantavista kasveista?

sunnuntai 3. marraskuuta 2019

JUTTUIDEA-AUTOMAATTI

Valitin miehelleni, että minulla on sellainen ongelma, että juttuideoita tulee aivan liikaa. Hitaat käteni eivät millään pysy perässä ja kärsin siitä, etten pysty riittävästi toteuttamaan kirjoittamisen vimmaani saatikka kommentoimaan blogiystävieni juttuja.

Menin vielä hölmöyksissäni heittämään bensaa liekkeihin. Tulin keksineeksi juttuidea-automaatin. Mieheni tokaisikin, että kumpikohan on vaikeampaa: elää vilkkaan mielikuvituksen kanssa vai elää vähemmän vilkkaan mielikuvituksen kanssa.

Minulla on edelleen vastaamatta osaan blogissa järjestämäni arvonnan yhteydessä saamiini kysymyksiin. Kysymykset olivat aivan valtavan hyviä. Olen edelleen tosi innoissani niistä. Luonnokset kansiossa on kymmeniä kuvia vaille valmiita juttuja ja tiedostoissani raakileita lisää. Aion vastata ihan jokaiseen kysymykseen, mutta vähän kestää.

Juttuidea-automaatti toimii siten, että kirjoitetaan hakukoneeseen jokin sana, ihan mikä tahansa, ja katsotaan mitä linkkejä kone tarjoaa. Kirjataan niistä syntyvät ideat muistiin. Linkkejä ei siis avata, luetaan vain ja otetaan ideoista koppi.

Kirjoitin hakusanaksi ensimmäisen mieleen juolahtaneen sanan ja se oli ”pari”.

Kone tarjosi ensimmäiseksi linkin: Pa-Ri Materia Oy – Uusi kanava hankkia kalusteita. Pa-Ri takaa erittäin edulliset hinnat sekä ekologisen ja kestävän kierrätyskanavan kalusteille. Varastossa kymmeniä... 

Kappas vain, voisinkin kirjoittaa kierrätyksestä puutarhassani. Se onkin ajankohtainen aihe. Kirjasin ylös muutamia esimerkkejä alkaen kompostista vanhan rikkoutuneen paviljongin kierrätykseen.

Köynnöstuki on jo blogini lukijoille tuttu, mutta voisin kertoa muistakin kierrätysideoista.

Jäin heti koukkuun. Luin: Palokan Riento ry. Ajankohtaista joukkueasiaa. Tervetuloa PaRin B-poikien joukkueeseen! 

Niin, joukkueurheiluahan tämä. Minä, Into, Tarmo, Onni, Rauha ja Ilona sekä tietenkin mieheni Jouko ja Lapiomies.

Jaahas, mitäs Wikipedia sanoo parista? – Pari voi viitata johonkin seuraavista:
pari, kappalemitta
pari, matematiikassa kahden alkion joukko (joko järjestetty tai järjestämätön)
sähköpari, sähkötekniikassa kaksi elektrodia, joiden välille muodostuu jännite… 


Voisinkin koota yhteen puutarhani näyttävimmät parit.

Joskus kirjoittelin puutarhani suloisesta parista: loistotädyke & ’New Moon’ –kullero. Voisinkin koota yhteen puutarhani näyttävimmät parit. Pareja, joiden välillä on sopivaa jännitettä.

Entäs mitä sanoo Wikisanakirja? – Pari on numeraali, likimäärää ilmaiseva sana: pieni lukumäärä; noin kaksi; muutama. Pari on myös substantiivi, kahden muodostama ryhmä tai yksikkö. Esimerkiksi: Älä ota liian monta paria kenkiä mukaan matkalle. 

Pitäisikin kirjoittaa kengistä. Olen nimittäin pari vuotta yrittänyt ratkaista puutarhajalkineongelmaa. Ostin vuosia sitten Hong Kongista kauniit puutarhakengät, kukalliset ja kirkkaanpunaiset. Kun ne menivät rikki, en ole löytänyt mieleisiäni mistään. No, ei siitä nyt enempää. Se on oman postauksen aihe.

Nämä tennarit palvelivat minua tänä kesänä.

Wikisanakirja jatkaa: Pari on kahden yhdessä käytettävän yl. keskenään samankaltaisen muodostama kokonaisuus. Esimerkiksi: Alkuaikoina käytettiin kahta erilaista, nykyisin keskenään yhdenvertaista, suksea parina. Pari on kahden yl. yhdenvertaisen ihmisen muodostama ryhmä… No niin, valitkaa itsellenne pari. Tämän sukan paria ei löydy mistään! Tuo pari näyttää viihtyvän hyvin toistensa seurassa. 

Onhan niitä paripuolia.

Pari-sanan johdos on adjektiivi pariton. Voisinkin kysyä blogiystävien apua parittomien perennojen pulmaan. Kukkiensa painosta kaatuileva saksaniiris kaipaa tukijaa ja amerikanvuokko sopivan hillittyä kumppania. Onhan niitä paripuolia muitakin.

Sitten on mielenkiintoisia yhdyssanoja: aisapari, loppusointupari, nuoripari, parijono, paripuoli, parivaljakko, parivuotias, taistelupari...


Tämä nuoripari oli kesän ihana yllätys: jaloritarinkannus 'Summer Skies' ja kullero 'New Moon'.

Mitkähän olisivat syksyn parhaat loppusointuparit? Kuvittelin jo keksineeni yhden: hortensia ’Praecox’ ja tarhaiiso, mutta hortensiasta tuli varsinainen loppusointu; se otti ja kuoli. Iiso jäi paripuoleksi. 

Tulee mieleen ikuinen taistelupari: korte ja minä.

Tulee mieleen ikuinen taistelupari: korte ja minä. Siitähän voisi säveltää mollisointuisen kuorolaulun. Luulen, etten ole ainoa kortetta vastaan taistelija. Kuorolaisia voisi löytyä muitakin...

Ranskassakin on sana pari. Se tarkoittaa vetoa, vedonlyöntiä ja kuvaannollisesti uhkapeliä. Onko minulla tapana pelata uhkapeliä aroilla kasveilla? Voisin kirjoittaa siitä.

Unkarin kielessä pari merkitsee tasa-arvoa. Mielenkiintoista. Selaan sivuja eteenpäin.

Pari sanaa päihteistä. MirvaAnnaMarian blogi: – Parin selvän viikonlopun jälkeen ei huvitakaan enää samalla tavalla pilata unirytmiä, sotkea hyvin kulkeneita treenejä ja heittää hyvästejä... 

Hmm… tärkeää asiaa. Itse en ole tarvinnut päihteitä. Pionien, syysleimujen, ruusujen ja muiden kasvien tuoksut huumaavat aivan riittävästi. Tuoksujen puutarha olisi hyvä juttuaihe.

Seuraavassa blogissa on Pari sanaa kauneudesta. Miten olisi juttu kauneimmista hyötykasveista? Sellaisia en olekaan koskaan miettinyt.

Raparperit ovat meillä enimmäkseen koristekasveja.

Selaan eteenpäin. Perhesuhteilla ja parisuhteella on suuri vaikutus hyvinvointiin. Pari- ja perheterapian asiakkaat voivat tulla käynneille myös yksin. Varaa aika netistä! 

Pitäisiköhän kirjoittaa puutarhan vaikutuksesta parisuhteeseen nyt kun Jouko on toteuttamassa haavettaan uima-altaasta. Näyttää siltä, että Jouko on kovaa kyytiä hurahtamassa tähän puutarhahulluuteen.

Tänne mahtuu muutama puu, pensas ja perenna.

Oi-joi, minähän hukun näihin juttuideoihin! En silti malta lopettaa. Tämä muuttuu aina vain hauskemmaksi: Galvaaniset parit / Daniellin pari. Mikä on Daniellin parin laskennallinen jännite reaktioiden 1 ja 2 normaalipotentiaalien perusteella? Vastaus 4. 5. Miten kupari- ja sinkki-ionien konsentraatiot... 

En ymmärrä tästä hölkäsen pöläystä, mutta sana sinkki iskeytyy tajuntaani. Sinkki on yksi mielimateriaaleistani. Voisin paneutua puutarhani materiaalivalikoimaan.

Pari hyvää tulosraporttia mallisalkkuumme.

Ja aina vain paranee: Pari hyvää tulosraporttia mallisalkkuumme. Inflaatiotarina nostaa päätään poliittisten sekoilujen takaa. Öljy ja metallit kimmonneet uusille tasoille lyhyessä ajassa. Telialta ja Cityconilta vahvat Q1-raportit. 

Siis tulosraportti. Täytyisihän minun ehtiä kirjoittamaan tulosraporttini kuluneelta kasvukaudelta. Kuvat viime vuodelta ja tältä vuodelta rinnakkain ovat kannustavia. Aikaansaannosteni listaaminen on jokasyksyinen hupini.

Eteläterassin edustan istutusalueen kunnostaminen oli yksi tämän kesän monista projjekteista.

Ei kerta kaikkiaan, jäin ihan koukkuun tähän ajatusleikkiin! Pari- ja ryhmämentorointimallien kehittäminen: eMentorit eAktoreiden työelämään siirtymisen tukena. Kuparinen, Anu (2017)...  

Mentorit. Keneltä olen innostusta ja oppejani ammentanut? Isä, Eveliina-mummo, Gisela Keil, Rea Peltola, Annemarta Borgen, Lotte Möller, Else & Vesa Leivo… Kananinnostukseeni ovat vaikuttaneet Miriam Soledad Ramirez, Kaarina Valoaalto & Anne Streng. Kaikista heistä voisin kirjoittaa lisää.

Pyristelen irti tästä
koukuttavasta
juttuidea-automaatista.

Pyristelen irti tästä koukuttavasta juttuidea-automaatista, mutta vielä on katsottava ainakin yksi. Pari asiaa mustista aukoista voitti kalustovuokrauspalkinnon – Voittajaksi valikoitui Turun taideakatemian opiskelijoiden lopputyöprojekti Pari asiaa mustista aukoista, jota olivat pitchaamassa ohjaaja/käsikirjoittaja Anna... 

Haa – mustat aukot! Minullahan on sellainen. Jänikset söivät omenapuumme. Puu revittiin maasta. Peitin alueen mustalla muovilla. Olisi tarkoitus suunnitella siihen jotain ihanaa. Voisin kertoa suunnitelmistani muillekin.

Suihkulähteen olette nähneet aiemmissa jutuissani, mutta tätä mustaa aukkoa suihkulähteen takana en ole esitellyt – sattuneesta syystä. 

Olen jo hakukoneen viidennellä sivulla. La Pari-Pari Langkawi Malaysia WELCOME TO LA PARI-PARI. La Pari-Pari takes its name from the Malay word for "fairy" - those crafty, wee spirits notorious for making dreams come true. 

Nyt alkaa tuntua siltä, että voisin jo lopetella. Huomaan kuitenkin vielä jotakin mielenkiintoista. Matildankartano kehitti oman leipäjuuren: "Sitä ruokitaan kerran tai jopa pari kertaa päivässä – reissuun ei voi lähteä, ellei palkkaa juurenhoitajaa". 

Juuret pärjäävät aika pitkiä aikoja
ihan omin nokkineen tai juurineen.

Siis juurenhoitaja! Me tarvitsemme eläintenhoitajan, mutta juuret pärjäävät aika pitkiä aikoja ihan omin nokkineen tai juurineen. Olen pyrkinyt siihen, että juuret kasvaisivat niin syvälle, etteivät ensimmäiset helteet niitä hetkauta.

Sitten seuraa loppuhuipennus: Ei mitään muttia – vai sittenkin pari? Ville Eloranta on Helsingin Sanomien kielenhuollosta vastaava toimittaja ja suomen kielen lautakunnan jäsen. Artikkelissaan 2.5.2019 hän pohtii mielenkiintoisella tavalla verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. 

Tätä olen aina pohtinutkin. Sukellan artikkelin vietäväksi. Artikkeli on ansiokas ja lopussa huomaan kasvoillani leveän hymyn. Jos haluat tietää, mikä minua hymyilytti, lue artikkeli täältä.

KATAJAKUJAN KASVIT: KATAJAT

Sisällysluettelo:
Harokataja ’Nana’
Kotikataja - Juniperus Communis
Pilarikataja ’Suecica’ - Juniperus Communis ’Suecica’
Rohtokataja - Juniperus sabina
Sinilaakakataja - Juniperus Squamata
Sinilaakakataja ’Blue Carpet’ - Juniperus Squamata ’Blue Carpet’
Sinilaakakataja ’Blue Chip’ - Juniperus horizontalis ’Blue Chip’
Sinilaakakataja ’Wiltonii’ - Juniperus horizontalis ’Wiltonii’
8


HAROKATAJA – JUNIPERUS PROCUMBENS

Harokataja 'Nana'
Juniperus procumbens 'Nana'

Kävin Joukon kanssa Kodin Terrassa, Pinsiön taimistolla, Hankkijalla ja Ideaparkissa 23.5.2017. Sain ostettua aika paljon tarvitsemiani kasveja, muiden muassa tämän harokatajan pöydän somisteeksi Vilpaksen rippijuhlaan. Taimi oli pieni eikä maksanut montaa euroa. Juhlien jälkeen istutin tämän katajan eteläterassin eteen ohueen ja kuivaan kasvualustaan.

2019: Pidän todella paljon tästä kasvista. Se on yllättävän kestävä ja nopeakasvuinen.

KATAJA – JUNIPERUS COMMUNIS

Kotikataja 
Juniperus Communis

Olemme onnekkaita, koska olemme saaneet Katajakujan tontin mukana muutaman kauniin katajan. Eräässä kirjassa kerrottiin, että katajia ei ole käytetty koristepuina siksi, että niiden siirto pihaan useimmiten epäonnistuu. Onneksi meidän katajamme pääosin säästyivät huolimatta rakennusvaiheen myllerryksistä. Sijoitimme talon paikankin siten, että saisimme komeimmat katajat säästettyä. Arvostamme tontin katajia jopa siinä määrin, että halusimme osoitteeksemme Katajakujan. Nehän antavat tontille sen luonteen, vaikka katajia ei montaa olekaan.

2013: Pelkäsimme kovasti katajien puolesta varsinkin naapurin rajan lähellä. Kaivinkoneen oli pakko kulkea läheltä, sitä oli mahdoton välttää. Paikallahan oli kaksi katajaa, joista toinen erittäin hyvä, mutta toinen jo valmiiksi raasu. Jouko tuki raasun kepillä, jonka kaivuri oli juntannut maahan. Ehtiihän sen kaataa myöhemminkin. Jossakin vaiheessa kuitenkin keppi antoi periksi ja kataja kallistui 45 asteen kulmaan.

2014: Raasu sai lisäaikaa, koska se on kaikesta huolimatta elossa ja vihreä. Ei näin sitkeää katajaa voi kaataa. Sitä paitsi latvassa, joka tosin oli nyt hyvin matalalla, oli räkättirastaan pesä.

Heinäkuun alkupuolella Jouko suoristi kaatumaisillaan olevan katajan ja sitoi sen palotikkaisiin sekä tuki vielä toiselta puolelta kepillä. Jos se tästä kaikesta selviytyy, se saa kunniamaininnan ja saa kasvaa pihassamme viimeiseen neulaseen asti.

Kirjoitin katajasta otsikolla Urho.

Vinkki!
Katajaa ei tarvitse varjostaa kevättalvella lyhyttä taimivaihetta lukuun ottamatta.

Joku puutarhuri sanoi, että havut ja tuijat pitävät erityisen paljon kompostimullasta ja ruohosilpusta.

Huomaa!
Kataja saattaa ruskettua huomattavasti jonkun taudin vuoksi, mutta palautuu ennalleen ennen pitkää.

Pilarikataja ’Suecica’
Juniperus Communis ’Suecica’

Näitä ”pilarisikoja” ostimme jo Poukantielle.  Joukon kirjoitti ostoslistaan erehdyksessä tuon nimen :) Katajakujalle ostimme pilarikatajat Agrimarketista toukokuussa 2014. Toinen niistä pääsi kaadetun katajan paikalle Kiven kainaloon. Toisen istutimme Potagerin lounaiskulmaan. Syksyllä ostimme vielä Haikalalta kaksi katajaa Muotopuutarhaan.

2014: Kävimme 21.5.2014 Joukon kanssa varta vasten ostamassa taimia Haikalan puutarhalta, Pinsiöstä sekä Agrimarketista. Koko päivä meillä meni kierrellessä ja lopulta auto oli täynnä kasveja, peräkärryssäkin vielä pari puuta. Yllättävän kova homma tuossa reissussa oli, mutta siitä riittikin sitten istutettavaa moneksi päiväksi.

Agrimarketista ostimme edullisesti kaksi katajaa – toisen Kiven kainaloon ja toisen Eteläreunalle. Pituusmerkintä molemmissa oli 100–125 ja tuotantomaa Hollanti.

ROHTOKATAJA – JUNIPERUS SABINA

Rohtokataja
Juniperus sabina

Ostin tämän rohtokatajan Marketanpuiston myymälästä Espoosta mennessämme Ailin rippijuhliin 16.6.2014. Valitettavasti lajiketta ei lapussa mainittu. Ainoastaan nämä tiedot löytyivät: Sävenbom, viljelymaa Tanska, taimen ikä 3-5 v. Korkeudeksi sanotaan 0,4-0,8 m, mutta leveyttä ei mainita.

2015: Rohtokataja oli huomaamattani kasvanut kesän aikana suureksi. Tätä ei kehuta suotta!

Vinkki!
Tarvittaessa leikataan varhain keväällä.

SINILAAKAKATAJAT – JUNIPERUS

Sinilaakakataja
Juniperus Squamata

Katajakujan sinilaakakatajat – siis ne kaksi, jotka kasvavat Kiven kainalossa – on ostettu Haikalalta 2015.

Sinilaakakataja ’Blue Carpet’
Juniperus Squamata ’Blue Carpet’

Ostin nämä ’Blue Carpet’ -sinilaakakatajat Lahdesjärven K-Raudasta 4.5.2016. Istutin nämä kohopenkkiin Kuupuutarhaan kartiovalkokuusen ja tuivion kaveriksi.

Sinilaakakataja ’Blue Chip’
Juniperus horizontalis ’Blue Chip’

Ostin kolme yksilöä Bauhausista heinäkuun 20. päivänä 2016. En löytänyt samaa lajiketta mitä meillä on ennestään, joten kokeilen nyt sitten tätä. Istutin nämä kolme sateenvarjojalavan itäpuolelle.

Sinilaakakataja ’Wiltonii’
Juniperus horizontalis ’Wiltonii’

Ostin yhden Hankkijalta heinäkuun 20. päivänä 2016. En löytänyt samaa lajiketta mitä meillä on ennestään, joten kokeilen nyt sitten tätä. Olivat sen verran pieniä, että ostin vain yhden. Istutin tämän ainokaisen Sateenvarjojalavan katveeseen rohtokatajan pohjoispuolelle.

KATAJAKUJAN KASVIT: KELLOKUKAT

Sisällysluettelo:
Kurjenkello ’Alba’ - Campanula persicifolia ’Alba’
Kurjenkello ’Coerulea’ - Campanula persicifolia ’Coerulea’
Peurankello - Campanula glomerata
Peurankello ’Schneekrone’ - Campanula glomerata ’Schneekrone’
4



KURJENKELLOT – CAMPANULA PERSICIFOLIA

Kurjenkello

Campanula persicifolia 


Vinkki!
Hyvä leikkokukka.

Keväällä lannoitetaan 2dl / m2 kanankakkaa sekä kastelulannoitus muutaman kerran kesän aikana.

Jaetaan kolmen vuoden välein. Puutarhuri sanoi, että kannattaa mieluummin lisätä jakamalla kuin siemenistä.

Sininen ja valkoinen on upea yhdistelmä, esimerkiksi valkoinen kurjenkello ja laventeli tai valkoinen päivänkakkara ja sininen kellokukka. Sininen ja valkoinen kurjenkellokin muodostavat kauniin yhdistelmän.

Kurjenkello ’Alba’ 

Campanula persicifolia ’Alba’ 


Ostin kolme valkoista ja kaksi sinistä Paratiisin Taimitarhalta heinäkuussa 2016. Nyt ne kasvavat Louhikossa, Välitilassa ja Suihkulähteellä.


Kurjenkello ’Coerulea’ 
Campanula persicifolia ’Coerulea’ 


Istutin siniset kurjenkelloni Louhikkoon pihlajan eteen heinäkuun 14. päivänä 2016.

PEURANKELLOT – CAMPANULA GLOMERATA 

Vinkki!Sopii koristeheinien ja ruusujen yhteyteen ja luonnonmukaiseen puutarhaan.

Peurankello 

Campanula glomerata 


Tämän perennan olen saanut Erjalta Visavuoren museopuutarhasta. En olisi tätä varmaankaan itse tullut hankkineeksi, mutta hieno kasvihan tämä loppujen lopuksi on.

2011: Istutin nämä jalopähkämöiden kanssa samaan paikkaan, mutta jalopähkämöt ovat aivan liian voimakkaita seuralaisia.

2013: Vein pieniä alkuja Katajakujalle.

Peurankello ’Schneekrone’ 

Campanula glomerata ’Schneekrone’ 


Poikkesimme Viherlandiassa 27.7.2013 matkalla Helmin rippijuhliin. Ostin tämän heräteostoksena, sillä eihän valkoista peurankelloa voi jättää ostamattakaan sen kerran kun sellaisen näkee. Ulkomainenhan tämä on, mutta peurankello voimakkaana kasvina varmaan pärjää kyllä. Ostin vain yhden, sillä se ehtii runsastua sillä aikaa kun mietin sille paikkaa.

Kävimme Artun lakkiaisissa toukokuussa 2015 ja samalla tietysti Viherlandiassa. Vahingossa ostin näitä kaksi lisää kun luulin joksikin toiseksi kellokukaksi. Ei se mitään, onhan näille tarvetta.

Istutin valkoiset Vanhojen tuttavien penkkiin lilojen seuraksi.

2014: Tämä on aivan ihana! Valkoisena tätä voisi levittää vähän sinne sun tänne puutarhassa.

2015: Nyt näitä valkoisia pitäisi olla joka puolella penkkiä, mutta kituliaasti kasvavat huonossa paikassa.

2019: Ei tämä ollutkaan niin voimakas kuin luulin. En ole saanut leviämään. Pitää varmaan vaihtaa paikkaa.


P.S. Jalokellon jätin tältä listalta pois, koska sen latinalainen nimi on Platycodon grandiflorus. Nämä muut ovat Campanula-sukua. Ettei vaan olisi liian yksinkertaista...

KATAJAKUJAN KASVIT: KIRSIKAT

Sisällysluettelo:
Hapankirsikka ’Inkeroisten kuulasmarja’ - Prunus cerasus ’Inkeroisten kuulasmarja’
Imeläkirsikka ’Gårdebo’ - Prunus avium ’Gårdebo’
Lamohietakirsikka - Prunus pumila var. depressa
Rusokirsikka - Prunus sargentii
4

KIRSIKAT – PRUNUS

Kirsikka, Kirsperin Marianpuu (Elias Tillands)
Prunus

Vinkki!
Istuta kirsikoita aina vähintään kahta lajiketta lähekkäin.

Poista juurivesat keskikesällä, niin versokasvu ei ole yhtä voimakasta kuin jos poistat ne keväällä. Juhannukseen saakka versot irtoavat helposti repimällä, mutta heinäkuussa poistamiseen tarvitaan jo sakset. Jos jätät jonkun versoista paikalleen, kasvuvoima kohdistuu siihen eikä uusia juurivesoja muodostu niin runsaasti. Jos haluat poistaa kaikki versot, tee se loppukesän aikana sitä mukaa kun niitä ilmestyy.

HAPANKIRSIKKA - PRUNUS CERASUS

Kirsikka ’Huvimajan kuulasmarja’, ’Inkeroisten kuulasmarja’
Prunus cerasus ’Huvimajan kuulasmarja’, ’Inkeroisten kuulasmarja’


Ostin ensimmäisen kirsikkani Poukantielle 2008. Katajakujalle tilasin kirsikkani Rengon taimitarhalta hintaan 37,10 + rahti 25 e.

2010: Pari kirsikkaa on tulossa! P.S. Voi miten odotin kirsikoita, mutta linnut eivät jättäneet meille edes yhden yhtä maistiaisiksi.

2019: Sittemmin olemme saaneet kirsikoita, mutta eivät ne mielestäni aivan herkullisimmasta päästä ole. 'Gårdebo' on paljon maukkaampi.

IMELÄKIRSIKKA – PRUNUS AVIUM

Makeakirsikka, imeläkirsikka ’Gårdebo’ 
Prunus avium ’Gårdebo’


Ostin tämän pitkänhuiskean puun Haikalan puutarhalta 2015. Lapussa sanottiin, että perusrunko on Gisela5. Tämä on hillittykasvuinen makeakirsikka.

2016: Tämä on ihan hassun muotoinen. Onneksi kolme oksaa on sentään tullut lisää viime vuoteen verrattuna.

Vinkki!
Vaatii pölyttäjäksi toisen imeläkirsikan.


LAMOHIETAKIRSIKKA – PRUNUS PUMILA VAR. DEPRESSA


Lamohietakirsikka 
Prunus pumila var. depressa 


Ostin kuusi kirsikkaa Hankkijalta ja Haikalalta elokuussa 2016. Olin haaveillut niistä jo pitkään. Istutin kirsikat Keskikivikkoon juurimattoon leikattuihin reikiin ja peitin maton paksulla hiekkakerroksella.

Vinkki!
Leikataan harvoin ja mieluiten harventamalla vanhimpia versoja. Keväällä poistetaan kuivuneet versot.

RUSOKIRSIKKA – PRUNUS SARGENTII

Rusokirsikka
Prunus sargentii

Olimme suviseuratalkoissa Porissa 24.5.2017 eikä Porissa voi käydä ilman vierailua taimistoilla. Ostin melko suureksi ehtineen puun Taimimoisiolta hintaan 48 e.

lauantai 2. marraskuuta 2019

KATAJAKUJAN KASVIT: KURJENPOLVET

Sisällysluettelo:
Jalokurjenpolvi ’Johnson's Blue’ - Geranium ’Johnson's Blue’
Jalokurjenpolvi ’Rozanne’ - Geranium ’Rozanne’
Kyläkurjenpolvi maatiaislajike - Geranium
Maatiaiskurjenpolvi valkoinen - Geranium
Neidonkurjenpolvi - Geranium sanguineum var. Striatum
Peittokurjenpolvi - Geranium x cantabringience
Tuoksukurjenpolvi ’Spessart’ - Geranium macrorrhizum ’Spessart’
Verikurjenpolvi ’Album’ - Geranium sanguineum ’Album’
Verikurjenpolvi ’Max Frei’ - Geranium sanguineum ’Max Frei’
9


JALOKURJENPOLVET – GERANIUM

Vinkki!
Sanotaan, että kurjenpolvi sopii kultatyräkin ja päivänliljojen seuraan.

Jalokurjenpolvi ’Johnson's Blue’
Geranium ’Johnson's Blue’

Olimme suviseuratalkoissa Porissa 24.5.2017 eikä Porissa voi käydä ilman vierailua taimistoilla. Ostin sieltä mm. tämän kurjenpolven ’Johnson’s blue.’ Istutin taimet Purolle pioneiden seuraan.


Jalokurjenpolvi ’Rozanne’
Geranium ’Rozanne’


Lapsen hammaslääkärireissulla 25.5.2015 piti tietysti koluta myös puutarhat. Ala-Orvolalla oli juuri yksi tällainen kurjenpolvi kukassa, joten näin tämän todellakin olevan melko sininen eikä puhdas lila. Innostuin asiasta heti ja ostin kaksi. Päädyin istuttamaan nämä taimet Niilan kirsikkapuun katveeseen.

2015: Tämä ’Rozanne’ on hämmästyttävä. Sen kukinta vain yltyy ja kasvi rehottaa, vaikka on vasta sen ensimmäinen kesä meillä. Kaksi tainta on täyttänyt puolen neliön alan yhdessä kesässä. Olen aivan ihastunut tähän kauniin siniseen kasviin, joka sitä paitsi jaksaa kukkia aina vain.

2016: Tämä on ihana. On lokakuun 8. päivä ja ’Rozanne’ kukkii vaan.

KYLÄKURJENPOLVET


Kyläkurjenpolvi
Geranium Maatiaislajike


En ollut kurjenpolvien ylin ystävä, mutta olin päättänyt tutustua näihin. Ostin yhden alun Haikalan puutarhalta syyskuussa 2012. Puutarhuri sanoi kannan olevan peräisin eräältä harrastelijalta, joka keräilee kurjenpolvia. Hän oli antanut parhaan kurjenpolvensa Haikalalle kasvatettavaksi.

Pitkän harkinnan jälkeen istutin tämän perennan alkukulmaan arovuokkojen taakse, isokonnantatarin ja vuorikaunokin väliin. Harkitsin kauan olisiko tämä riittävän näyttävä siihen paikkaan. Voimakaskasvuisuuden vuoksi lopulta päädyin istuttamaan tämän toisten voimakaskasvuisten seuraan.

2014: Nämä kyläkurjenpolvet ovat täysin samanvärisiä kuin vuorikaunokit. Ensin ajattelin siirtää nämä muualle, mutta sitten hoksasin, että nämähän jatkavat upeasti vuorikaunokkien aloittamaa sinistä linjaa. Miksipä niitä vaihtamaan kun työnjako toimii: vuorikaunokki aloittaa ja tämä jatkaa.

MAATIAISLAJIKE


Kurjenpolvi, valkoinen 
Geranium


Halusin hankkia Haikalan puutarhalta muutamia kasveja Katajakujan välivarastoon, jotta voisin rauhassa tutustua niihin. Tämä valkoinen kurjenpolvi minun oli ihan pakko ostaa mukaani 15.6.2013. Eihän noin hyvää taustakasvia voi jättää sinne odottamaan. Nauroin, että nyt meidän täytyy juosta kassalle ennen kuin huomaan taas jotakin aivan vastustamattoman ihanaa. Meillä oli nimittäin tässä vaiheessa jo aika vaikuttava määrä nyssyköitä mukanamme. Olisin mielelläni kirjannut tarkan lajikkeen muistiin, mutta Haikalassa nimet löytyvät, jos löytyvät. No, eihän se mitään kun on hyvää maatiaiskantaa.

2018: Meinasin tulla hulluksi tämän kurjenpolven kanssa. Olin jättänyt kuihtuneet kukkavarret leikkaamatta ja tämä oli siementänyt miljoonittain. Huoh!



NEIDONKURJENPOLVI


Neidonkurjenpolvi
Geranium sanguineum var. Striatum


Lapsen hammaslääkärireissulla piti tietysti koluta myös puutarhat 25.5.2015. Ala-Orvolalla oli juuri yksi tällainen kurjenpolvi kukassa, joten näin tämän todellakin olevan vaaleanpunainen eikä pinkki. Ostin kaksi tainta. Istutin taimet Niilan kirsikkapuun katveen reunaan.

PEITTOKURJENPOLVI


Peittokurjenpolvi 
Geranium x cantabringience


Ostin kaksi tainta Haikalan puutarhalta 2.8.2010. Toin niistä jakopaloja Katajakujalle 2013.

2013: Voi, miten kauniita ne ovatkaan: heleän vihreät lehdet kanukoiden kirjavia lehtiä vasten! Ryhmästä tuli raikas ja näyttävä jo heti saman tien, sillä sain istutettua kurjenpolvia hyvin tiheästi.

2015: Olen todella ihastunut kurjenpolviin. Nämä tuovat vihreää pihaan melkein ympäri vuoden!

TUOKSUKURJENPOVI – GERANIUM MACRORRHIZUM

Tuoksukurjenpolvi ’Spessart’
Geranium macrorrhizum ’Spessart’

Olin esikoiseni kanssa yhdistetyllä puutarha- ja kanojen hakumatkalla Porissa, Kokemäellä ja Huittisissa heinäkuussa 2015. Porissa kohteita oli kaksi: Paratiisin taimitarha ja Taimimoisio. Tämän valkoisen tuoksukurjenpolven ostin Paratiisin taimitarhalta. Se oli minulla ollut mielessä. Odotin vain löytäväni muun kuin räikeän värisen. Yhden ostin, koska on hyvä leviämään.

Istutin ainokaisen länsipihalle kiven eteen. Muistaakseni se kasvaa köynnöskuusaman edessä.

VERIKURJENPOLVET – GERANIUM SANGUINEUM

Verikurjenpolvi ’Album’
Geranium sanguineum ’Album’

Ostin yhden ison taimen Viherlandiasta toukokuussa 2015 samalla reissulla kun kävimme Artun lakkiaisissa. Olen ihastunut kurjenpolviin ja valkoinen väri on aina plussaa. Niinpä tämä peruskasvi piti saada, sille löytyy kyllä käyttöä.

Kesäkuussa 2016 ostin näitä kuusi lisää Merjan puutarhalta saadakseni Välitilan pioneille nopean aluskasvillisuuden.

2015: Istuttelin kasveja 15.6. Illan viimeiseksi hommaksi ajattelin kuopaista tämän verikurjenpolven köynnöskuusaman eteen. Ihastelin kookasta kasvia ja mielissäni jo haaveilin kuinka pian saisin sen jaettua osiin. Yllätys oli melkoinen kun vetäisin purkin pois: pohja oli melkein tyhjä mullasta ja se kuhisi muurahaisia. Onneksi tämä on voimakas kasvi, joka tuskin vähästä hätkähtää. P.S. Luulin tätä tuoksukurjenpolveksi ja siirsin sen marjapihlajan juurelle. Tai voihan se olla toisinkin... Muistikatkos :(


Verikurjenpolvi ’Max Frei’
Geranium sanguineum ’Max Frei’


Innostuin tilaamaan Viherpeukaloilta Purppurataivas-nimisen perennavalikoiman sekä ruukkuasetelman nimeltä Kesän viettelys, joihin nämä verikurjenpolvetkin kuuluivat. Halusin kokeilla miten perennoja voi yhdistellä.

Vuonna 2013 en malttanut olla viemättä pientä paakkua Katajakujalle, vaikka nämä eivät olleet vielä levinneet paljoakaan.

2019: Yritin viedä nämä Vanhojen tuttavien penkistä Ameriikkaan, mutta niinhän siinä kävi, että nyt minulla on runsas istutus molemmissa paikoissa. Juuren paloista kasvoivat, mutta ei se mitään.