KUVIEN VOIMA

Maailma tulvii kuvia. Ne vyöryvät kaikkialla: mainoksina katujen varsilla, vastaantulijoiden vaatteissa, mainospostina, netissä, seinillä...

Olen ympäröinyt itseni lasteni kuvilla. Kotonamme niitä on kaikkialla. Koulukuvia, tilannekuvia, valokuvaamossa otettuja poseerauskuvia. Lasteni kuvat ovat minulle niin tärkeitä ja rakkaita, että aina on mietinnässä paikka uudelle taululle. Ainoastaan puutarhavaraston seinällä on kukkataulu.

Olen kuvittanut tämän jutun kuvilla, jotka ovat joskus olleet tietokoneeeni näytön taustakuvina. Tämä kaunotar on pioni 'Angel Cheeks'.

Haluan ruokkia mieltäni

kauneudella, valolla

ja kaikilla hyvällä.

Haluan ruokkia mieltäni kauneudella, valolla ja kaikilla hyvällä. Olen usein miettinyt, mihin tarpeeseen ihmisten vaatteissa näkyvät aggressiiviset kuvat vastaavat. Millaista tarvetta luurangot, pääkallot ja pahat kuvat ruokkivat?

Kauniit, valoisat asiat ovat ravintoa miellyttäville ajatuksille. Ne lisäävät onnellisuutta. Kuvassa pioni 'Madame Calot'.

Voin hengittää rauhallisesti 

eikä tarvitse pohtia mitään.

Jos mielessä on jotakin ikävää, miellyttävän kuvan katselu helpottaa. Katsellessani kuvaa rauhassa ja tarkasti, sen muotoja, värejä, valoja ja varjoja, ajatukseni siirtyvät nykyhetkeen. Voin hengittää rauhallisesti eikä tarvitse pohtia mitään. Katsella vain. Elää tätä hetkeä.

En väsy katselemaan herkkiä pioneja. Kuvassa pioni 'Angel Cheeks'.

Tietokoneen näytön taustakuvaa tulee katseltua usein, vaikkakaan ei siihen keskittyen. Näytölle valitsen aina miellyttävän puutarhakuvan.

Nämä 'Jan van  Leeuwen' -pionit ovat kesältä 2018.

 Kuvat voivat herättää tunteita ja muistoja. Ne voivat inspiroida – kuten nyt minua tämän jutun kirjoittamiseen.

Arovuokot ovat lempikasvejani monien muiden joukossa.

Viime kauden puutarhakuvani ovat paketissa. On aika vaihtaa tietokoneen näytön taustakuva. Satojen kuvien joukosta voin valita vain yhden. Valinta käy hyvin nopeasti, vaikka ihania kuvia on paljon. Tällä kertaa se on vaaleanpunaisen 'Pillow Talk' -pionin pehmeä kukinto. Kultakuoriaisella vai ilman?

Pionit vaikuttivat saavuttamattomalta unelmalta.

Kuva herättää minussa lämpimiä ajatuksia kuluneesta kesästä sekä toivon tulevasta kasvukaudesta. Kuvassa on valoa ja iloa, lempeyttä ja hellyyttä. Tuo terälehtien pehmeä tyyny tuo muistoja ajasta, jolloin vasta haaveilin puutarhan vehreydestä ja pioneista. Pionit vaikuttivat saavuttamattomalta unelmalta. Luulin niitä vaikeiksi ja hitaiksi. En voinut kuvitellakaan tällaista aikaa, jolloin minulla on pioneja kaikkialla.

Kultakuoriainen juhlakattauksen äärellä.

Voin melkein tuntea pionin tuoksun ja kuulla kultakuoriaisen surinan. Huomisesta huolehtimatta ja eilistä murehtimatta se nauttii siitepölyateriansa. Valo osuu lehtisarvisen vihreään kuoreen kullaten sen. Sitä se ei itse tiedä eikä sen tarvitsekaan tietää.

Tämän ’Creme Brulee’ -pensashanhikin valitsin työkoneeni taustakuvaksi kesällä 2020. 

 Sain uuden tietokoneen. Värkkäsin siihen asetuksia ja ajattelin laittaa näytölle nopeasti vain jonkin kuvan nyt ensialkuun tylsän yksivärisen sijaan. Silmiini osui tämä ’Snow Princess’ -kehäkukka. Laitoin sen sillä ajatuksella, että vaihdan kuvan joskus paremmalla ajalla. Kävi kuitenkin niin, etten malttanut sitä enää vaihtaa miksikään.