E

Sisällysluettelo:
Esikko - Primula
Etelänkevätesikko - Primula elatior 
Etelänherne, indigolupiini - Baptisia australis
3

ESIKOT – PRIMULA

Esikko
Primula

En oikein osannut päättää, pidänkö Ritvalta toukokuussa 2008 saamistani pinkeistä esikoista vai en. Joka vuosi kuitenkin ilahduin kun ne alkoivat kukkia. Neljän vuoden tutustumisen jälkeen huomasin pitäväni niistä todella. Aikaisen kukinnan lisäksi ihastuin niiden helppohoitoisuuteen ja elinvoimaisuuteen. Niitä oli ihana jakaa ja lehdet ovat hyvin reheviä ja kauniita kukinnan jälkeenkin.

2012: Esikot alkoivat kukkia aivan yllättäen. Jokainen pehko oli melkein täynnä kukkia. Silloin päätin, etten luovu näistä. Sitäkin olin kai joskus miettinyt. Eivät ole ihan suosikkiväriäni, mutta tähän aikaan pihalla on niin vähän väriä, että nämä ilahduttavat suuresti.

2013: Olen oppinut pitämään näistä räikeistä kukista – eihän siihen aikaan vielä ole liikaa mitään kukkivaa. 

2019: Harmi, etten ole löytänyt näille sopivan kosteaa ja varjoisaa paikkaa. Elossa ovat, mutta aika vaatimattoman kokoisia. 

Etelänkevätesikko 
Primula elatior 

Olen viime aikoina ihastunut kalpeankeltaiseen väriin ja olin liimannut useita etelänkevätesikon kuvia leikekirjaani. Kun sitten näin sellaisen Särkän perennataimiston kuvastossa maaliskuussa 2020, oli sellaista tietenkin tilattava. En raaskinut tilata niitä kuin kaksi, mutta toivon pääseväni jakamaan ne jossain vaiheessa. 

Olin saanut lahjaksi rahaa pioneihin. En mistään löytänyt kaikkia haluamiani pioneja, joten päätin maaliskuussa 2020 tilata Särkän perennataimistolta jotakin muuta kivaa ja erityistä. Myöhäisen kevään vuoksi taimet tulivat vasta 12.6. Minua tämä ei haitannut, sillä entisiäkin istutettavia oli vielä jäljellä vaikka kuinka.

ETELÄNHERNE – BABTISIA

Etelänherne, indigolupiini
Baptisia australis 

Olin esikoiseni kanssa yhdistetyllä puutarha- ja kanojen hakumatkalla Porissa, Kokemäellä ja Huittisissa heinäkuussa 2015. Porissa kohteita oli kaksi: Paratiisin taimitarha ja Taimimoisio. Tiesin, että Paratiisin taimitarhalta löytäisin kaikkea jännää. 

Nähdessäni taimistolla kuvan tästä etelänherneestä, muutin Niilan kirsikkapuun katveen suunnitelmaa pikavauhtia. Lupiinin sijaan istuttaisin etelänherneen. Ostin näitä kokeeksi vain yhden. Helppohoitoisena sen pitäisi kai selviytyä ja toivottavasti leviää edes vähän, vaikkei kovin kova leviämään olekaan.

Puutarhoilla aina kuvittelee, että uudet ihanuudet on istutettu tuosta noin vain. Sitä vaan haalii kasveja silmät sumeina eikä muista työn määrää. Toisaalta ihan hyvä niin. Hyvä nyrkkisääntö on se, että päivässä saa maahan yhden lajin. Hyvänä päivänä saa toki enemmänkin, mutta sehän on sitten vain plussaa.

Eilen istutin etelänherneen – siis yhden ainokaisen Niilan kirsikkapuun katveeseen särkyneiden sydänten keskelle. Itse istuttaminen vaati vain yhden hiekkakuorman ja vähän lapiohommaa. Sen sijaan olisi ollut kamalaa jättää uusi istutus rikkaruohojen keskelle, joten saman tien puhdistin koko penkin. Niin, ja kun kottikärryjä työntäessä huomasin käytävällä rikkakasveja, nehän piti ohi mennen nyppäistä ja käytävän vieruspenkeistä myös. Siinä se aika iloisesti juoksee, mutta tulee tyytyväinen olo kun saa tehtyä kunnon jälkeä. 

Vinkki! 
Eteläherne on helppohoitoinen, mutta alussa kasvaa hitaasti. Vaatii kasvurauhan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti