Edellisessä puutarhassamme nautin, kun valkoisina kukkivat omenapuut ja tulppaanit loistivat illan hämärtyessä katsellessani kodinhoitohuoneen ikkunasta ulos. Valkoiset kukat sopivat mitä parhaiten varjoisaan paikkaan, joten asia oli saman tien selvä. Uuden talon kodinhoitohuoneen ikkunasta näkyisi kuupuutarha eli valkoisia kukkia rehevän vihreässä taustassa.
Oli aika vaikea suunnitella kuupuutarhaa, kun piha näytti tältä.
Nyt oli jo vähän helpompi hahmottaa tulevia istutuksia.
Pienistä ei pidetä…
Toisinaan on hauskaa lukea omia vanhoja suunnitelmia. Minähän teen puutarhasuunnitelmat pääasiassa sanallisessa muodossa. On minulla joitakin piirroskuviakin, mutta sanallisista suunnitelmista pidän eniten. Yleensä suunnitelmat ovat toteutuneet täysin toisenlaisina kuin alun perin olen ajatellut, mutta Kuupuutarha on toteutunut pääpiirteissään sellaisenaan – ellei oteta lukuun valkoisten kukkien puuttumista. Pienistä ei pidetä…
Sokeritoppakuusen kainalossa on laakakataja, joka levittää oksansa kuin lentoon lähtevä lintu. Kuusen takana on tuivio, joka ei matalana näy kuvassa.
Haaveilin Muotopuutarhan ja hedelmäpuiden väliin havuryhmää: yksi korkeampi puu, joku vähän matalampi ja joku ihan matala. Sen toteutinkin. Istutin sokeritoppakusen helmoihin laakakatajan ja tuivion.
Toteutin myös toisen haaveeni tämän alueen reunaan. Toivoin syntymäpäivälahjaksi suihkulähteen ja istutin sen ympärille perennoja. Suihkulähteestä kirjoitan oman juttunsa.
Toteutin myös toisen haaveeni tämän alueen reunaan. Toivoin syntymäpäivälahjaksi suihkulähteen ja istutin sen ympärille perennoja. Suihkulähteestä kirjoitan oman juttunsa.
Suunnittelin istuttavani erilaisia varjoperennoja, kuten kuunliljoja, varjoyrttiä ja tuoksumataraa.
Kyllästyin siihen, ettei se pitänyt puoliaan rikkoja vastaan.
Valkokukkaista tuoksumataraa istutin melko suureksi alueeksi, mutta kyllästyin siihen, ettei se pitänyt puoliaan rikkoja vastaan.
Varjoyrtti - yksi lempikasveistani
Täytin myöhemmin alueen pelkällä varjoyrtillä eikä sinne sitten muuta enää mahtunutkaan. Ei haittaa, sillä varjoyrtti on aivan ihana kesät talvet.
Pidän Kuupuutarhasta, varsinkin sen havuryhmästä. Kuljen päivittäin sen ohi kanalaan.
Sokeritoppakuusen kaunis kartion muoto sopii laajempaan kokonaisuuteen ja puu viihtyy hyvin tässä sopivan varjoisessa paikassa. (Taaempana oikealla näkyvää päärynäpuuta ei enää ole.)
Yksi pulma minulla kuitenkin on. Jos katsot yläkuvaa, huomaat alueen taustalla vaaleanpunaisen, korkeahkon ruusumalvan. Halusin luopua siitä, sillä se on todella kova siementämään ja muutenkin liian voimakaskasvuinen minulle. En kuitenkaan ole keksinyt sen tilalle sopivaa perennaa tai pensasta. Nykyinen harmaamalvikki on samanvärinen, mutta minusta liian matala. Olisi kiva, jos kasvi olisi korkeahko ja antaisi hyvän taustan ryhmälle. Vaaleanpunainen väri olisi plussaa.
Tässä kuvassa näet Kuupuutarhan toisesta suunnasta. Ruusumalva rajoittuu polkuun. Paikka on aurinkoinen, vaikka sen vieressä kasvaakin pihlaja.