Pari kuukautta tässä talossa on käynyt huiske. Kaapit on siivottu, talo on puunattu katosta lattiaan ja makuuhuoneen seinä tapetoitu. Blogijuttuja ei juuri ole kirjoitettu. Ikkunat ja verhot ovat vielä pesemättä. Ne odottavat lämpimämpiä kelejä.
Viime syksynä istuin erään rautakaupan eteisessä syyskukkakassien kanssa ja odottelin perhettäni. Siinä odotellessa selailin lehteä ja iskin silmäni tähän kukkaisaan tapettiin. Kun mieheni sitten helmikuussa kysyi syntymäpäivälahjatoivettani, minulla oli heti idea valmiina. Toivoin tapettirullia. Lupasin liisteröidä ne seinälle.
Entinen vaaleasävyinen tapetti sai väistyä. Se, jonka tapetoinnista on riittänyt naurua moneksi vuodeksi. Kirjoitin siitä blogiini otsikolla Remontiikkaa. Olen iloinen, kun koko perhe pitää tästä uudesta tapetista. Se saa näyttämään huonekalutkin uusilta. Olin niiden väriin jo kovin kyllästynyt, mutta nyt ne sopivat täydellisesti kokonaisuuteen. Makuuhuoneen muut seinät, verhot ja päiväpeitto ovat vaaleita, joten huone ei tullut lainkaan synkäksi.
Monet siivoavat ja remontoivat jouluksi. Minun deadline on puutarhakauden alku. Kun huusholli on tip top, voikin kasvukauden alkaessa muuttaa puutarhaan.
Älkää vain erehtykö luulemaan, että täällä ovat ikkunanedustat täynnä topakoita tomaatin taimia ja muuta sen sellaista kasvihuoneeseen istutettavaksi. Ei ole. Hangen alla jotakin on tulossa ja pääsiäiseksi ruohoa, mutta siinä kaikki. Kaikkea ei vain ehdi. Juurtuneet varjoyrtin versot ja ulkomuratit sentään odottelevat vedessä pääsyä maahan.
Tänään kiersin hangen alta vapautuneessa puutarhassa katselemassa, joko kukkia tai versionpäitä näkyisi. Jouluruusut, nuo ihanat, olivat nupuillaan. Aloin heti miettiä, mistä aloitan, kun maa vähän kuivahtaa ja pääsee puutarhaan talsimaan. Vielä hetki.