MIELI MUUTTUU – JA PUUTARHA SEN MUKANA

Tulihan sekin päivä, jolloin minä huomasin etsiväni puutarhaani oransseja kukkia. En ole ollut kirkkaankeltaisen ja vielä vähemmän oranssin ystävä, mutta nyt olen ihastunut vaaleanoransseihin, persikkaisiin sävyihin.

Tämä kaunis sävy on tullut yllätyksenä Siperianunikoiden risteydyttyä keskenään.

Hän saa kaiken näyttämään niin suloiselta 

– myös ne oranssit kukat.

Kaikki alkoi ehkä siitä kun sain siskoltani kauniin pastellisävyisen juhlamekon. Olin myös katsellut vaaleanoransseja mehupillejä vähän eri tavalla kuin aikaisemmin. Sitten löysin Kiana Underwoodin ihastuttavat videot, joilla hän tekee huikeita kimppuja ja asetelmia. Hän saa kaiken näyttämään niin suloiselta – myös ne oranssit kukat.  Ja tässä sitä nyt ollaan; kaikkein kauneimpia persikkaisia kukkia etsimässä.

Oransseja kukkia ei ole kovin paljon ja vielä vähemmän löytyy vaaleita sävyjä. Onneksi kuitenkin joitakin löytyy ja listasin ne tähän.


MONIVUOTISET

Pioni ‘Coral Sunset’

‘Coral Sunset’ on kuin auringonlasku: se muuttaa väriään tummasta pinkistä persikan kautta kermanvalkoiseen.

Leikkokärsämö

Leikkokärsämöiden ryhmässä on ihastuttavia, kauniin pastellisävyisiä muotoja. Esimerkiksi 'Summer Pastels' on sellainen. Kärsämön voi esikasvattaa tai suorakylvää. Varhain kylvettynä se kukkii jo ensimmäisenä vuonna. Kukkii heinäkuulta lähtien ja vielä syyskuussakin. Hieno kukkapenkissä sekä leikkokukkana. Kukat voi myös kuivata. Viihtyy kuohkeassa maassa, mutta on muutoin vaatimaton. Kestää täysikasvuisena jonkin verran kuivuutta.


Siperianunikko

Siperianunikot ovat yleensä kirkkaankeltaisia, -punaisia, -oransseja tai valkoisia. Ne kuitenkin risteytyvät helposti keskenään ja yllätyksenä saa kenties ihania pastellisävyjä. Toisaalta unikot ovat niin kauniita, että ne kelpaavat kyllä kirkkainakin.

Siperianunikko viihtyy parhaiten aurinkoisella kasvupaikalla, hyvin vettä läpäisevässä maassa. Se kukkii pitkään toukokuun lopusta syksyyn saakka. Siperianunikko on kaksivuotinen, mutta kylväytyy helposti itsestään. Helppohoitoinen, ei vaadi jakamista. Kasvi on myrkyllinen.

Siperianunikot ovat niin kauniin muotoisia, että ne voivat hyvin olla myös kirkkaankeltaisia tai - punaisia tai - oransseja, vaikka en niitä värejä puutarhassani muuten suosikaan.

Kellukka

Tulikellukka on monivuotinen kasvi, jonka voi istuttaa kesäksi ruukkuun. Syksyllä se kannattaa siirtää kukkapenkkiin talvehtimaan. Se pitää aurinkoisesta tai puolivarjoisesta kasvupaikasta. Lajikkeesta riippuen kellukat kasvavat 20-70 cm korkeiksi ja kukkivat touko- heinäkuussa.  Kukkavanat kannattaa leikata, niin se kukkii uudelleen myös loppukesästä. Kellukoita voi helposti lisätä jakamalla keväällä tai loppukesällä.

Ojakellukka ’Mai Tai’ On melko voimakkaan värinen, mutta ainakin yhdessä nettikuvassa se näytti aika ihanan vanhanaikaiselta, murretunoranssilta. Kellukat ‘Totally Tangerine’ ja ‘Wet Kiss’ ovat todella kauniin värisiä. Keltaoranssi ‘Alabama Slammer’ ei myöskään olisi hassumpi varsinkaan kukkakimpuissa. Ja löytyipä samalla istumalla kauniin vaaleankeltainenkin kellukka ‘Gimlet’, joka on ehdottomasti saatava.


Tarhakehäkukka

Tarhakehäkukasta saattaa hyvällä onnella löytää persikkaisia sävyjä. Esimerkiksi 'Bronzed Beauty' on hieman persikkainen. Kehäkukka on helppohoitoinen ja kukkii runsaasti. Sopii myös leikoksi.

Aiemmassa puutarhassani kasvatin kehäkukkasekoitusta, jossa oli kirkkaita värejä. Nykyisessä puutarhassani olen toistaiseksi suosinut ainoastaan hailakankeltaista kehäkukkaa.

Kullero

Kulleroista löytyy kirkkaankeltaisen ja oranssin värisiä. Muun muassa Aasiankullero on kirkkaanoranssi. Kulleroita on hyvin kauniin vaaleankeltaisina, mutta vaaleanoransseja sävyjä en löytänyt.


Hanhikki

Pensashanhikeista löytyy oranssikukkaisia lajikkeita. Niiden värit ovat melko kirkkaita.


Kesäpäivänhattu

Kesäpäivänhatut ovat kirkkaanvärisiä. En ainakaan löytänyt hailakanoransseja sävyjä.


LYHYTIKÄISET / TALVETETTAVAT

Tulppaani

Tulppaanivalikoimat ovat niin laajat, että sieltä löytyy monensävyisiä oransseja: sekä kirkkaita että vaaleita.


Daalia

Daalioiden runsaasta valikoimasta löytyy ihania persikan sävyjä.


Gladiolus

Gladioluksista löytyy hyvin kauniita vaaleanoransseja sävyjä.


YKSIVUOTISET

Krassi

Köynnöskrassista löytyy lohenpunaisia ja ilmeisesti aika vaaleanoransseja sävyjä, mutta sävyt eivät välttämättä vastaa pussin kuvaa. Yllätyksiin saa varautua.

Krassien värit yllättävät. Tämän piti olla kirkkaanoranssi.

Tsinnia

Tsinniasta löytyy persikkaisia sävyjä, mutta ne taitavat olla pääasiassa sekoituksissa. En ainakaan löytänyt sellaista lajikenimeä.


Keltakosmos

Keltakosmoskukat ovat ilmeisesti joko kirkkaankeltaisia tai -oransseja. En ainakaan löytänyt persikkaisia sävyjä.


Miljoonakello

Yksivuotinen miljoonakello eli pikkupetunia sopii amppeleihin, sillä se rönsyää alaspäin. Miljoonakelloista löytyy hieman persikkaan vivahtavia sävyjä. Miljoonakello pitää aurinkoisesta paikasta ja tasaisesta kosteudesta. Kuihtuneet kukat voi nyppiä, mutta vanhat kukat kyllä varisevat pois. Kukkaoksia kannattaa kuitenkin leikata pois, jotta uusia kukkia muodostuu. Myös lannoitus on tärkeä.


Ensin hurahdin leikkokukkien maailmaan ja nyt ihastuin tähän persikkaiseen sävyyn. Jännä nähdä, mitä uutta tapahtuu seuraavaksi. 

Jos sinulla on vaaleanoranssi suosikki, joka puuttuu tältä listalta, vinkkaa ihmeessä. Lisään sen listalle.

SAISIKO OLLA ORANSSIA?

Opiskeluaikanani vuokra-asunnossani oli kirkkaanoranssi lankapuhelin. Puhelin oli opiskelijalle ihana ylellisyys, ei itsestäänselvyys. Silti inhosin sen räikeää väriä. Yhtä paljon inhosin myös kirkuvanoranssia haitariovea. Fiskarsin sakset, ne oranssipäiset, sai sentään laatikkoon piiloon.

Fiskarsin sakset, ne oranssipäiset,

sai sentään laatikkoon piiloon.

Kun viimeksi ostin uudet silmälasit, myyjä ojensi niille kuuluvan kotelon. Kotelon yläpuoli oli voimakkaan pinkki ja alapuoli oranssi. Olin jo kysymäisilläni toisen väristä koteloa, mutta sitten ajattelin: ”Väriä elämään!” Aloin pitää siitä kotelosta.

Terveellistä oranssia.

Ensimmäisenä oranssista tulevat mieleeni tietyöt ja varoituskartiot sekä Osuuspankki, Posti, halpiskaupat ja Hankkijan lippis. On vaikea ajatella oranssia rakkauden tai onnellisuuden värinä kuten Itä-Aasiassa. Sen sijaan jos heitän nuo mielikuvat sivuun ja katselen kirkkaanoransseja kukkia, väri viestiikin elämäniloa. Voisin melkein kuulla niiden iloista naurua. Läheltä liippaa onnellisuutta, sittenkin.

Värien sävyillä ja voimakkuudella sanotaan olevan suurempi merkitys kuin sillä, mikä väri on kyseessä. Tämä siperianunikon pehmeä, juuri ja juuri erottuva oranssi sopisi mielestäni hyvinkin rakkauden väriksi.

Tiikerililjat halusin ehdottomasti valkoisina.

Yleensä olen vain ohittanut oranssit kukat ajattelematta mitään. Ne eivät ole käyneet juuri edes mielessä. Tiikerililjat halusin ehdottomasti valkoisina. Yksi oranssi perenna meillä kuitenkin on: päivänlilja ’Kartano’, jonka ostin vahingossa luullen sitä vaaleanpunaiseksi. Se saa lähtöpassit. Edellisessä puutarhassani kasvatin kehäkukkia siemensekoituksesta, jossa oli myös oransseja sävyjä.

Kehäkukat kylväytyivät mielellään.

Meni vuosia, ennen kuin huomasin puutarhamme olevan täynnä oranssia. Huomasin jopa nauttivani siitä. Se tapahtui tänä syksynä. Rusokirsikka, marja-aronia, pihlajat, Grönlanninhanhikit, lamohietakirsikat, kurjenpolvet ja amerikkalaiset pensasmustikat leiskuivat oranssin sävyissä. Ahmin niiden kirkkaita sävyjä.

Kurjenpolvi

Oranssien kukkien sanotaan sopivan vaaleanvihreän tai kellanvihreän seuraan, esimerkiksi siperianunikot ja kultatyräkki ovat sopusointuinen pari.* Sitä ajatellessa tekee ihan mieli kokeilla. Samoin oranssi kirkkaankeltaisen ja valkoisen seurassa alkaa vaikuttaa houkuttelevalta. Vaaleanpunainen niiden seurana toisi kiinnostavan lisän. Olen nähnyt tuon kolmikon tulppaanikimpuissa ja yhdistelmä todellakin toimii. Sen sijaan oranssi vastavärinsä sinisen tai lilan seurassa ei saa minua innostumaan, vaikka oranssin sanotaan siinä seurassa näyttävän erityisen heleältä.*

Voi käydä niinkin, että jonakin syksynä löydän itseni istuttamasta

oranssien, keltaisten, valkoisten ja vaaleanpunaisten tulppaanien sipuleita.

Eiköhän syksyn kellanoranssi värikylpy riitä vuoden tarpeisiin. Oransseja perennoja tuskin tarvitsen – ellei sitten muutamia unikoita… En sano, etten koskaan hanki oransseja kukkia. Koskaan ei voi tietää. Voi nimittäin käydä niinkin, että jonakin syksynä löydän itseni istuttamasta oranssien, keltaisten, valkoisten ja vaaleanpunaisten tulppaanien sipuleita. Tai jospa keväällä ostaisin pussillisen siperianunikoiden siemensekoitusta.

Kehäkukka

Tämä tuli mieleeni kun mietin Riitin kysymystä: ”Suositko tietyn värisiä kukkia pihassasi, onko joku väri ihan no-no?” Kysymyksen alkuosaan palaan myöhemmin. Kiitos, Riiti, ihanasta kysymyksestä! Jännä nähdä, mitä puutarhassani vielä tulee tämän jutun myötä tapahtumaan.

Tervetuloa lukijakseni, Luomulaakson Maria! Toivottavasti saat iloa jutuistani ja kuvistani.

*Jouko Rikkisen kirjasta nimeltä Värien puutarha. Teos käsittelee puutarhan kasveja huomattavan monipuolisesti. Se on yksi puutarhakirjojeni käytetyimmistä teoksista.