SYYSKYLVÖT

Ennen kuin tämäkään kasvukausi on paketissa, intoilen jo ensi kesän kukista. Haaveilen kukkailtapäivistä, suurista kimpuista ja näyttävistä asetelmista. Kukkailtapäivistä kirjoitan myöhemmin lisää, mutta nyt olen perehtynyt syyskylvöihin.



Syyskylvöistä on monia etuja:
  • Luonto hoitaa kylmäkäsittelyn talven aikana.
  • Siemenet lähtevät talven jälkeen kasvuun juuri oikeaan aikaan, kun olosuhteet ovat kasvulle otolliset. Siemen tietää milloin on paras aika itää ja kasvaa.
  • Maaperä on sopivan kosteaa talven jälkeen keväällä, kun siemenet itävät.
  • Taimet välttyvät monilta tuholaisilta aikaisen kasvunsa vuoksi. Aikaisin itäneet siemenet ehtivät tuottaa isommat taimet, jotka eivät enää kelpaa tuholaisille ravinnoksi samalla tavalla kuin hennommat, keväällä kylvettyjen siementen taimet.
  • Keväällä jää enemmän aikaa muille puuhille.
  • Seuraavan vuoden sato aikaistuu.
Vaikka syyskylvöistä on monia etuja, kylvöt eivät aina onnistu. Ehkä kannattaakin kylvää vaikkapa puolet syksyllä ja puolet keväällä. Kylmäkäsittelyä tarvitsevat siemenet kylvetään tietty syksyllä kaikki.
 

Ohjeita syksyn kylvöihin
  • Älä kylvä siemeniä liian aikaisin, jotta ne eivät pääse itämään ennen talvea. Poikkeuksena mainittakoon lehtiruusukkeen tekevät kukat, jotka talvehtivat pieninä taiminakin. Tällaisia kukkia ovat mm. orvokit. Sopiva kylvöajankohta on pohjoisemmassa Suomessa syys-lokakuun vaihde, etelämpänä lokakuun loppu – marraskuun alkupuoli.
  • Kitke rikkaruohot, jotta taimien ei tarvitse kilpailla niiden kanssa keväällä.
  • Möyhi maa ilmavaksi ja lannoita se.
  • Lisää multaan hieman hiekkaa, jotta maa-aines läpäisisi vettä. Kylvös ei saa olla vetinen talvella.
  • Tee syyskylvöt kohopenkkeihin, näin sadevesi ei jää makaamaan kylvöksien päälle.
  • Merkitse kylvöt, jotta muistat ne keväällä. Rivit voi merkitä kätevästi ohuella hiekkavanalla kylvörivin päällä. Muista merkitä, mitä olet kylvänyt. Muistiin ei kannata luottaa. Säänkestävät merkkitikut penkeissä ja viljelykartan laatiminen helpottavat kylvöpaikkojen muistamista keväällä.
  • Kylvöksiä ei tarvitse erikseen kastella.
  • Maan pinnan voi peittää syksyn lehdillä, oljilla, ruohosilpulla tai havuilla, mutta se ei ole välttämätöntä. Maa peitetään vasta pakkasten tullessa, sillä maan peite nostaa mullan lämpötilaa.
  • Syyskylvö kannattaa peittää hallaharsolla keväällä, sillä se nopeuttaa itämistä.

Perennat


Syksyllä kylvetyt perennat saavat etumatkaa keväällä kylvettäviin taimiin verrattuna. Syksyllä siemenet itävät ja kasvattavat pienen juuren sekä talvehtivan lehtiruusukkeen. Talvella taimi on lepotilassa ja jatkaa kasvuaan keväällä valon ja lämmön lisääntyessä.
  • Aitokissanminttu
  • Etelänruusuruoho
  • Euroopanalppitähti
  • Harjaneilikka
  • Harmaamalvikki
  • Hopeahelokki
  • Illakko
  • Isohirvenjuuri
  • Isotähtiputki
  • Jalokiurunkannus
  • Jättitulikukka
  • Kaunokainen
  • Kaunopunahattu
  • Keltasauramo
  • Keltatörmäkukka
  • Keltaukonhattu
  • Kermesmarja
  • Ketoneilikka
  • Kiinankärhö
  • Kirjolupiini
  • Kivikkosuopayrtti
  • Kultakärsämö
  • Kääpiöjapaninakileija
  • Lehtoakileija
  • Lehtosalvia
  • Lehtosinilatva
  • Liuskasalkoruusu
  • Luhtalemmikki
  • Lyhtykoiso
  • Maariankello
  • Maitokello
  • Meksikonhanhikki
  • Mirrinminttu
  • Mooseksenpalavapensas
  • Morsinko
  • Myskimalva
  • Perhosorvokki
  • Purppurapunalatva
  • Purppuratulikukka
  • Rohtosormustinkukka
  • Ruusumalva
  • Ruusunätkelmä
  • Sarviorvokki
  • Siankärsämö
  • Sinipallo-ohdake
  • Sulkaneilikka
  • Syyssyrikkä
  • Tarhasalkoruusu
  • Tummatulikukka
  • Tuoksuorvokki
  • Tähkäkello
  • Ukonkello
  • Vuorikaunokki

Yksivuotisia kukkia


Monia yksivuotisia kukkia voi ja kannattaa kylvää jo syksyllä. Kylmäkäsittely hoituu luonnon toimesta ja kukinta aikaistuu.
  • Apila
  • Kehäkukka
  • Lemmikki
  • Ruiskaunokki
  • Salkoruusu
  • Tarhaneito
  • Unikot, esimerkiksi oopiumiunikko, pioniunikko, silkkiunikko ja sulkaunikko


Vihannekset


Vihannesten siemenet ovat lepotilassa talven ajan ja alkavat itää, kun kevätaurinko alkaa lämmittää maata. Sadonkorjuu aikaistuu. Kylvöajankohta on normaalisti eteläisemmässä Suomessa marraskuussa ja pohjoisessa lokakuussa.
  • Kaurajuuri
  • Mustajuuri
  • Palsternakka hyötyy erityisesti syyskylvöstä, koska sen kasvu on hidasta.
  • Pinaatti
  • Porkkana (ei varhaisporkkanat): Porkkana hyötyy erityisesti siksi, että sen tuholaiset eivät ehdi sadon kimppuun taimen ohitettua tietyn kasvuvaiheen ennen tuholaisten lentoaikaa.
  • Retikka
  • Salaatti
  • Salaattivuonankaali
  • Sipulit (siemenestä), esimerkiksi pillisipuli ja vihersipuli ja talvivalkosipuli (kynsistä)
  • Valkosipuli kannattaa istuttaa vasta syys-lokakuun taitteessa silloin kun maan lämpötila ei enää nouse viittä astetta korkeammaksi. Valkosipulin kynnet upotetaan muutaman sentin syvyyteen ja jätetään talvehtimaan. Sato kerätään seuraavan vuoden syksyllä.


Yrtit


Monet maustekasvit hyötyvät syyskylvöstä ja tuottavat satoa aiemmin kesällä. Usein etuna on myös tanakammat taimet.
  • Anisiiso
  • Iisoppi
  • Kangasajuruoho
  • Karhunlaukka
  • Laventeli
  • Lipstikka hyötyy syyskylvöistä erityisesti siksi, koska sen siemenet ovat parhaimmillaan syksyllä.
  • Oregano eli mäkimeirami
  • Persilja hyötyy erityisesti siksi, koska se on hidaskasvuinen.
  • Rakuuna
  • Ruohosipuli
  • Saksan kirveli
  • Tilli hyötyy syyskylvöstä siksi, että se itää jo +5 asteessa ja sato aikaistuu siementen talvehdittua maassa.
  • Timjami

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti