Ennen kuin tämäkään kasvukausi on paketissa, intoilen jo ensi kesän kukista. Haaveilen suurista kimpuista ja näyttävistä asetelmista. Nyt olen perehtynyt syys- ja talvikylvöihin.
Syys- ja talvikylvöistä on monia etuja:
- Luonto hoitaa kylmäkäsittelyn talven aikana.
- Siemenet lähtevät talven jälkeen kasvuun juuri oikeaan aikaan, kun olosuhteet ovat kasvulle otolliset. Siemen tietää milloin on paras aika itää ja kasvaa.
- Maaperä on sopivan kosteaa talven jälkeen keväällä, kun siemenet itävät.
- Taimia ei tarvitse karaista.
- Taimet välttyvät monilta tuholaisilta aikaisen kasvunsa vuoksi. Aikaisin itäneet siemenet ehtivät tuottaa isommat taimet, jotka eivät enää kelpaa tuholaisille ravinnoksi samalla tavalla kuin hennommat, keväällä kylvettyjen siementen taimet.
- Keväällä jää enemmän aikaa muille puuhille.
- Seuraavan vuoden sato aikaistuu.
Ohjeita syksyn kylvöihin
- Älä kylvä siemeniä liian aikaisin, jotta ne eivät pääse itämään ennen talvea. Poikkeuksena mainittakoon lehtiruusukkeen tekevät kukat (mm. orvokit), jotka talvehtivat pieninä taiminakin. Sopiva kylvöajankohta on pohjoisemmassa Suomessa syys-lokakuun vaihde, etelämpänä lokakuun loppu – marraskuun alkupuoli.
- Kitke rikkaruohot, jotta taimien ei tarvitse kilpailla niiden kanssa keväällä.
- Möyhi maa ilmavaksi ja lannoita se.
- Lisää multaan hieman hiekkaa, jotta maa-aines läpäisisi vettä. Kylvös ei saa olla vetinen talvella.
- Tee syyskylvöt kohopenkkeihin, näin sadevesi ei jää makaamaan kylvöksien päälle.
- Merkitse kylvöt hiekkavanalla, jotta muistat ne keväällä. Muista merkitä, mitä olet kylvänyt. Muistiin ei kannata luottaa. Säänkestävät merkkitikut penkeissä ja viljelykartan laatiminen helpottavat kylvöpaikkojen muistamista keväällä.
- Kylvöksiä ei tarvitse erikseen kastella.
- Maan pinnan voi peittää syksyn lehdillä, oljilla, ruohosilpulla tai havuilla, mutta se ei ole välttämätöntä. Maa peitetään vasta pakkasten tullessa, sillä maan peite nostaa mullan lämpötilaa.
- Syyskylvö kannattaa peittää hallaharsolla keväällä, sillä se nopeuttaa itämistä.
- Sopiva kylvöajankohta on tammi– maaliskuussa. Huhtikuussakin voi vielä kylvää. Varmimmin kylvös onnistuu, kun ulkona on vielä pakkasta ja lunta.
- Voit kylvää suoraan rikkaruohottomaan maahan. Lapioi lumi päältä ja tasoita pinta pussimullalla. Anna mullan vielä jäähtyä kylmäksi. Kylvä ja peittele kylvös harsolla ja lumella.
- Ellet ole valmistellut paikkaa jo syksyllä, voit kylvää purkkeihin. Pohjalla voi olla puolet tavallista multaa ja päällä kylvömultaa, mutta tavallinen multa sopii yhtä hyvin.
- Kylvä siemenet purkkeihin ja peittele ohuesti vermikuliitilla. Asettele purkit muovilaatikkoon, jonka pohjalla on reikiä.
- Anna kylvösten olla sisällä vähintään päivä, mutta voit antaa olla viikonkin. Tänä aikana siemenet kostuvat. Kylmäkäsittelyä edeltävä lämmin jakso edistää monien lajien itämistä, eikä siitä ole haittaa.
- Aseta purkit varjoisaan paikkaan. Älä sijoita laatikoita suoraan aurinkoon tai lämpimään kasvihuoneeseen, sillä tarkoitus on, että taimet tottuvat kylmyyteen, tuuleen ja ulkoilmaan. Näin taimista tulee todella kestäviä, ja ne alkavat itää juuri oikeaan aikaan.
- Peitä kylvöt kaksinkertaisella harsolla ja lumella. Harso estää tuulen mukana tulevien siemenien itämisen.
- Keväällä voi lisätä mullan kuivuessa hieman vettä. Varo kostuneen siemenen pääsemistä rutikuivaksi varsinkin itämisvaiheessa, kun siemenen alkeisjuuri kasvaa esiin. Varo liiallista kastelua!
- Taimia ei tarvitse karaista. Varaudu silti pakkasöihin etenkin, lämpimän jakson jälkeen. Peittele ne 2–3-kertaisella harsolla. Voit myös nostaa taimet suojaan kasvihuoneeseen.
- Voit istuttaa taimet suoraan maahan, kunhan estät niiden nuutumisen kasvuharsolla.
Kylvötapa sopii lukuisille kasveille, mutta ei kuitenkaan kaikille – esimerkiksi kurpitsan, maissin, papujen ja krassien isot siemenet mätänevät kylmässä ja märässä mullassa.
Perennat
Syksyllä kylvetyt perennat saavat etumatkaa keväällä kylvettäviin taimiin verrattuna. Syksyllä siemenet itävät ja kasvattavat pienen juuren sekä talvehtivan lehtiruusukkeen. Talvella taimi on lepotilassa ja jatkaa kasvuaan keväällä valon ja lämmön lisääntyessä. Kaikkia kukkia, jotka kylväytyvät itse syksyllä, kannattaa kokeilla.
- Aitokissanminttu
- Akileija
- Etelänruusuruoho
- Euroopanalppitähti
- Harjaneilikka
- Harmaamalvikki
- Hopeahelokki
- Idänunikko
- Illakko
- Isohirvenjuuri
- Isotähtiputki
- Jalokiurunkannus
- Jättitulikukka
- Kaunokainen
- Kaunopunahattu
- Kellopeippi
- Keltasauramo
- Keltatörmäkukka
- Keltaukonhattu
- Kermesmarja
- Ketoneilikka
- Kiinankärhö
- Kirjolupiini
- Kivikkosuopayrtti
- Kultakärsämö
- Kääpiöjapaninakileija
- Lehtoakileija
- Lehtosalvia
- Lehtosinilatva
- Leikkokärsämö
- Liuskasalkoruusu
- Luhtalemmikki
- Lyhtykoiso
- Maariankello
- Maitokello
- Meksikonhanhikki
- Mirrinminttu
- Mooseksenpalavapensas
- Morsinko
- Myskimalva
- Perhosorvokki
- Purppurapunalatva
- Purppuratulikukka
- Ritarinkannus
- Rohtosormustinkukka
- Ruusumalva
- Ruusunätkelmä
- Sarviorvokki
- Siankärsämö
- Sinipallo-ohdake
- Siperianunikko
- Sulkaneilikka
- Syyssyrikkä
- Tarhasalkoruusu
- Tummatulikukka
- Tuoksuorvokki
- Tähkäkello
- Ukonkello
- Ukonhattu
- Unikko
- Vuorikaunokki
Yksivuotisia kukkia
Monia yksivuotisia kukkia voi ja kannattaa kylvää jo syksyllä. Kylmäkäsittely hoituu luonnon toimesta ja kukinta aikaistuu.
Monia yksivuotisia kukkia voi ja kannattaa kylvää jo syksyllä. Kylmäkäsittely hoituu luonnon toimesta ja kukinta aikaistuu.
- Apila
- Jättiverbena
- Kehäkukka
- Laventeli
- Lemmikki
- Punakosmoskukka
- Ruiskaunokki
- Salkoruusu
- Tarhaneito
- Tuoksuherne
- Unikot, esimerkiksi oopiumiunikko, pioniunikko, silkkiunikko ja sulkaunikko
Vihannekset
Vihannesten siemenet ovat lepotilassa talven ajan ja alkavat itää, kun kevätaurinko alkaa lämmittää maata. Sadonkorjuu aikaistuu. Kylvöajankohta on normaalisti eteläisemmässä Suomessa marraskuussa ja pohjoisessa lokakuussa.
Monet maustekasvit hyötyvät syyskylvöstä ja tuottavat satoa aiemmin kesällä. Usein etuna on myös tanakammat taimet.
Vihannesten siemenet ovat lepotilassa talven ajan ja alkavat itää, kun kevätaurinko alkaa lämmittää maata. Sadonkorjuu aikaistuu. Kylvöajankohta on normaalisti eteläisemmässä Suomessa marraskuussa ja pohjoisessa lokakuussa.
- Aasialainen kaali
- Aasialaiset lehtivihannekset kuten pinaattikiinankaali, japaninkaali (mitsuna)
- Kaalit
- Kaurajuuri
- Mustajuuri
- Palsternakka hyötyy erityisesti syyskylvöstä, koska sen kasvu on hidasta.
- Pinaatti: Pinaatti ja vihannesportulakka ovat yleensä helppoja kasvatettavia.
- Porkkana (ei varhaisporkkanat): Porkkana hyötyy erityisesti siksi, että sen tuholaiset eivät ehdi sadon kimppuun taimen ohitettua tietyn kasvuvaiheen ennen tuholaisten lentoaikaa.
- Retiisi
- Retikka
- Rucola
- Salaatti
- Salaattivuonankaali
- Sipulit (siemenestä), esimerkiksi pillisipuli, salaattisipuli ja vihersipuli sekä talvivalkosipuli (kynsistä)
- Valkosipuli kannattaa istuttaa vasta syys-lokakuun taitteessa silloin kun maan lämpötila ei enää nouse viittä astetta korkeammaksi. Valkosipulin kynnet upotetaan muutaman sentin syvyyteen ja jätetään talvehtimaan. Sato kerätään seuraavan vuoden syksyllä.
- Vihannesportulakka
- Vihannessinappi
Monet maustekasvit hyötyvät syyskylvöstä ja tuottavat satoa aiemmin kesällä. Usein etuna on myös tanakammat taimet.
- Anisiiso
- Iisoppi
- Kangasajuruoho
- Karhunlaukka
- Laventeli
- Lipstikka hyötyy syyskylvöistä erityisesti siksi, koska sen siemenet ovat parhaimmillaan syksyllä.
- Oregano eli mäkimeirami
- Persilja hyötyy erityisesti siksi, koska se on hidaskasvuinen.
- Rakuuna
- Ruohosipuli
- Saksan kirveli
- Tilli hyötyy syyskylvöstä siksi, että se itää jo +5 asteessa ja sato aikaistuu siementen talvehdittua maassa.
- Timjami
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti