LAMPI

Jouko haaveili uimalammesta vuosikaudet. Minä en haaveillut lisätyöstä, sillä sitähän lammen tekeminen ja varsinkin sen ympäristön maisemointi vaatii. Talon ympärillä oleva puutarha oli vielä pahasti kesken. Tiesin, mikä valtava työ kaikessa on. Kuitenkin näin, miten suuri haave lampi Joukolle oli, enkä halunnut jarrutella.

2022

Niinpä eräänä syksynä lampi kaivettiin savipellolle suurella kaivinkoneella. Seuraava talvi osoitti, että lammesta tuli riittävän vedenpitävä. 

2019

Jouko tilkitsi vuotavat kohdat savella.

Keväällä lampea vielä laajennettiin ja syvennettiin. Reunoja loivennettiin, ettei hiekka valuisi alas. Jouko tilkitsi vuotavat kohdat savella.

2019

Vesi on kaivokylmää eli todella hyistä.

Meillä on harvinainen onni omistaa niin sanottu lirikaivo. Se tarkoittaa sitä, että kaivo tulvii yli. Ellemme johtaisi ylimääräistä vettä lampeen, se pitäisi johtaa ojaan. Jouko ohjasi siis veden lampeen ja asensi toiseen päähän putken, josta liika vesi valuu pois. Ilman lirikaivoa tällainen lampi ei olisi meillä mahdollinen. Se tosin tarkoittaa sitä, että vesi on kaivokylmää eli todella hyistä. Helteillä vesi kuitenkin lämpenee nopeasti.

Vaikka paikka on lammelle epäedullinen (liian aurinkoinen), vesi pysyy puhtaana. Tähän vaikuttavat veden kierto sekä väriaine, joka estää UV-säteilyn pääsyn lampeen. Saksalainen, elintarvikevärinäkin käytettävä aine on myrkytön eikä sitä tarvitse lisätä usein. Siitä ei ole haittaa kaloille tai luonnolle muutenkaan. Aine värjää veden turkoosiksi. Lampeen ei siis tarvinnut hankkia pumppuja tai suodattimia.  

2020

Hiekka valui alaspäin ja teki veden sameaksi.

Kun lampi oli todettu vedenpitäväksi, kuoppaan levitettiin maanrakennuskangas ja sen päälle hiekka. Kuitenkin osoittautui, että hiekka valui alaspäin ja teki veden sameaksi. Ei ollut pikkujuttu lapioida hiekka pulkkaan ja pulkka kerrallaan hinata yli kahden metrin syvyydestä ylös, mutta Jouko teki sen. Hän halusi kirkkaan veden. Hiekalle löytyi muuta käyttöä lammen ympäriltä. Seuraavaksi tilasimme kivituhkakuorman. Lapio heilui taas. Kokeilu onnistui: kivituhka kovettui eikä valu alas. Hieman karkeaahan se on varpaiden alla, mutta ei paha.

2022

Viimein tänä keväänä pääsimme maisemoimaan lammen ympäristöä. Lampi on siis pellon keskellä. Pellon reunassa on maavalli (näkyy yllä olevassa kuvassa), johon kasasimme lammesta nousseet maat ja kivet. Maata paransimme hiekalla, kalkilla ja turpeella, jotta pystyimme istuttamaan pensaita ja muita kasveja.

Istutimme ryhmän havuja – kääpiökuusen ja kääpiövuorimäntyjä – sekä tavallisia pensaita, kuten angervoja, hanhikkeja ja ruusuja. Korkeutta tuovat amerikanheidet, omasta puskasta juurtuneet vesat. Vaihtelua pyrin luomaan lehdistön väreillä. Siellä on perusvihreiden lisäksi niin tummanpurppuraista heisiangervoa kuin limenvihreää angervoakin. Yhdeksi ryhmäksi istutimme kymmenkunta pionia, tavallisia lajikkeita nekin. Maanpeitekasviksi istutimme paljakkapajua.

Nuori pioni 'Bowl of Beauty'

Kasvien valinnassa tärkeintä oli se, että ne olisivat edullisia, helppoja ja varmoja sekä täyttäisivät paikkansa nopeasti. En halunnut arkoja kasveja, jotta voisimme minimoida talvituhot. Yksi arkalainen sinne kuitenkin tuli vahingossa: komeakotakuusama.

Jos kaikki menee hyvin,

muutaman vuoden päästä

saamme viettää kirsikankukkajuhlaa.

Lammen ja vallin väliin olimme istuttaneet viime syksynä kymmenkunta rusokirsikkaa. Jos kaikki menee hyvin, muutaman vuoden päästä saamme viettää kirsikankukkajuhlaa. Tai no, juhlia voitaneen viettää muutaman kukan voimin jo ensi vuonna.

Pellon toiseen päähän, suodatuskentän alueelle, kylvimme niityn. Yksivuotiset kukat kukkivat runsaasti tänä kesänä. Ensi vuonna valikoima muuttuu, kun kaksivuotiset ehtivät kukkaan.

Lammen ympärille kylvimme ison nurmikon, jonka rajasimme betonitiilillä. Rajaus tehtiin sen vuoksi, että nurmikolle saadaan ruohonleikkuurobotti. Toinen puoli odottaa muovien alla nurmikon kylvämistä ensi keväänä. Alue jäi kylvämättä, sillä siitä piti kuljettaa isot maakasat toisaalle.

Nyt loppuivat niin hakkeet, pahvit kuin räsymatotkin.

Isolle alueelle kaikkea menee käsittämätön määrä.

Talvella pitää kerätä mahdollisimman paljon isoja pahveja, jotta keväällä saisimme katettua loput pensaat. Nyt loppuivat niin hakkeet, pahvit kuin räsymatotkin. Isolle alueelle kaikkea menee käsittämätön määrä.

Kaikki vaivannäkö palkitaan erityisesti hellepäivinä. Lampeen on ihana pulahtaa virkistymään. Lapset viihtyvät uimassa läpi kesän, vaikka hellettä ei olisikaan. Ja onpa lammelle käyttöä talvellakin: viime vuonna lapset pulahtivat avantoon joka ilta.

Kiitos, Päivi ja Minna, jotka toivoitte minun kirjoittavan jutun lammesta! Samalla tulin aloittaneeksi juttusarjan puutarhamme eri osista. Julkaisen niitä sekalaisessa järjestyksessä silloin tällöin.