VARJOYRTIN YLISTYS

Olen aina pitänyt varjoyrtistä. Minulla ei olisi mitään sitä vastaan, että varjoyrtti – yhdessä kevätkaihonkukan kanssa – täyttäisi joka ikisen varjoisan kolon puutarhassani. Koska varjoyrtti ei leviä hulluna, se ei vielä ole tehnyt sitä. Olen yrittänyt levittää sitä jakamalla, mutta jaettavaa ei ole riittänyt loputtomasti.

Viime talvena varjoyrtti ilahdutti minua joka päivä. Kuljin sen ohi päivittäin kanalaan ja nautin. 

Uutena vuotena ne pääsivät

vielä kolmanteen asetelmaan.

Itsenäisyyspäivän alla poimin muutaman verson juhlapöydän kukka-asetelmaan. Enempää en raaskinut poimia. Koska versot olivat täydessä terässä vielä jouluna, käytin samat versot myös joulupöydän asetelmaan. Kaivoin lumen alta vähän lisääkin. Uutena vuotena ne pääsivät vielä kolmanteen asetelmaan, enkä heittänyt niitä vielä senkään jälkeen pois. Kauniin vihreitä olivat edelleen, priimakunnossa.

Varjoyrtti kaartuu kauniisti maljakossa. 

Varjoyrtit olivat

kasvattaneet juuret!

Nyt huomasin, että varjoyrtit olivat kasvattaneet juuret! Parhaimmat versot olivat alkaneet jopa kasvaa. Upeaa! Voiko olla näppärämpää kasvia: ensin toimii koko talven kukka-asetelmissa ja lopuksi sen voi istuttaa puutarhaan? Puutarhassa se ilahduttaa vihreydellään heti, kun lumet vähänkään sulavat. Kesällä se tuo puutarhaan tekstuuria ja vaihtelevuutta kauniilla lehdillään. Sen voi myös istuttaa ruukkuun varjoisalle terassille. Koko syksyn se ilahduttaa säilyessään vihreänä ja kauniina. Jos lunta ei tule, varjoyrtti on myös koko talven ilo. Eivät varjoyrtin ansiot vielä tähän lopu. Se on helppo, terve ja kestävä. Maanpeitekasvina se torjuu rikkoja ja pensaan alla pitää sopivasti kosteutta. Mitä muuta kasvilta voisi toivoa? Minusta on vain hyvä, että kukinta on vaatimaton. Silloin maanpeittokasvi ei varasta huomiota muilta.

Varjoyrtti sopii erityisen hyvin havujen seuraan. Minulla varjoyrtin seurana kasvaa myös tuoksumatara.

Netissä varjoyrtistä sanotaan näin: Varjoyrtti on ainavihanta, kaunis ja nopeakasvuinen peittokasvi. Kiiltävät, kovat ja paksuhkot lehdet muodostavat tiheän ja peittävän 20–30 cm korkean lehtimaton. Valkoiset, melko vaatimattomat kukat avautuvat toukokuussa.

Varjoisissa paikoissa, happamassa maassa viihtyvä varjoyrtti soveltuu alppiruusujen, havujen ja hortensioiden aluskasviksi, sillä niillä on samanlainen kasvupaikkavaatimus. Se sopii myös peittokasviksi metsäpuutarhaan. Varjoyrtti menestyy parhaiten tuoreessa, ravinteikkaassa, happamassa ja kuohkeassa maassa, varjoisalla tai puolivarjoisalla paikalla. Kasvi on hyvin arka kevätauringolle. Kasvi on myrkyllinen.

Varjoyrtin juurtuminen kestää kauan ja sitä on hyvä silloin lannoittaa. Sitä myös kastellaan pitkinä poutakausina, sekä syksyllä talvea varten, mutta jatkuvaa märkyyttä kasvi ei siedä. Varjoyrtin annetaan mieluiten olla samalla paikalla häiritsemättä.

Olen tykännyt kasvattaa varjoyrttiä terassilla ruukuissa kesän ja istuttaa ne sitten syksyllä maahan. 

Jos suojasäät jatkuvat, käyn kaivamassa hangen alta lisää varjoyrtin versoja maljakkoihin. Ne ehtisivät hyvin kasvattamaan juuret ennen kevättä. Ja ensi syksynä aion leikata suuret määrät versoja koko talven leikkotarpeiksi. Vuosi vuodelta olen lähempänä haaveeni toteutumista.

TALVEN VÄRIKKÄÄT

Lumettomana/vähälumisena talvena vasta oikein oivaltaa kuinka tärkeitä talvivihannat kasvit ovat puutarhassa. Ikivihreät havut antavat ilmettä paljaaseen puutarhaan ja ovat suorastaan maalauksellisia lumen kuorruttamina. Havuja on niin monenlaisia –  monen muotoisia, useita eri värejä ja eri lajeja – että niistä voisi tehdä aivan oman juttunsa. Sen sijaan lehtensä vihreinä säilyttävien perennojen arvoa ei lumisina talvina huomaakaan.

Jutun kuvat on otettu viime talvena.

Varjoyrtti

Viime talvena suosikikseni nousi varjoyrtti. Sen ihana heleä vihreys ihastutti joka kerta kun kävin kanalassa. Kanalan polun varressa sitä olikin mukavan kokoinen pläntti, mutta keväällä lisäsin sitä niin paljon kuin mahdollista. Sitä saisi kasvaa kaikissa paikoissa, joissa se viihtyy.

Varjorikko

Toinen ihana kasvi on varjorikko. Sen tiiviit lehtiruusukkeet säilyvät näyttävinä läpi talven. 

Isorikko

Isorikko näyttää yhtä ihanalta kuin varjorikkokin. 

Sammal

Sammaleen vihreys on aivan omaa luokkaansa talvisessa puutarhassa. Meillä se verhoaa muutamia kookkaita kiviä ja siksi näkyy hyvin.

Kurjenpolvi

Kurjenpolven lehdet säilyvät osittain vihreinä samoin kuin rönsytiarellan. Niiden vähäinenkin vihreys kiinnittää huomion.

Rönsytiarella

Vuorenkilpi

Vuorenkilven vihreän punaiset värit tuovat eloa talviseen maisemaan, vaikka sen lehdet retkottavatkin. 

Sorvarinpensas ’Emerald Gaiety’

Sorvarinpensas ’Emerald Gaiety’ ränsistyy talven aikana, mutta säilyttää osan lehdistään hyvinä. Tämä minun sorvarinpensaani on aika hidaskasvuinen. Ilmeisesti kasvaa vähän äärirajoilla. Luin, että sen voisi istuttaa talveksi ruukkuun puolivarjoisaan paikkaan. Täytyypä kokeilla, menestyisikö se ruukussa. Se ainakin näkyisi paremmin.

Peittolehti

Riittävän varjoisassa paikassa kasvava peittolehti on yhtä kaunis talvella kuin kesälläkin.

Rönsyakankaali

Rönsyakankaali kyllä punertaa, mutta ei se mielestäni kovin näyttävä ole talvella. Se on aika ränsistyneen näköinen ja peittyy pudonneiden lehtien alle.

Mehitähti

Kattomehitähti

Jouluruusu

Jouluruusu on paitsi vihreä, usein myös nupuillaan tai jopa kukkii. Mikäs sen ihanampaa talvella!

Jouluruusu helmikuussa

Ruusumalva

Ruusumalva tekee kauniin vihreät pienet lehdet maan rajaan. Ne ovat kuin lupaus uudesta kesästä.

Valkokirjokanukka

Valkokirjokanukan punaiset oksat pääsevät oikeuksiinsa talven keskellä. 

Mustikka

Mustikan vihreät varvut tuovat muotoa maan rajassa. 

Tertturuusu 'Schneewittchen'

Tertturuusu 'Schneewittchen' on ilahduttanut läpi talven vihreillä versoillaan.

Särmämaksaruoho

Idänunikko

Idänunikon vanhat lehdet ovat jo lakastuneet, mutta nuoremmat säilyvät talven yli. 

Ahomansikka

Ahomansikan kesälehdet saavat syksyllä ennen lakastumistaan kauniin punaisen ruskavärin. Ahomansikka kasvattaa niiden jälkeen talvilehdet, jotka säilyvät vihreinä talven yli. Kovin näyttävää vihreyttä niillä ei silti saa. Meillä ahomansikan lehdet peittyvät paljolti pudonneiden havujen ja lehtien alle eivätkä ne muutenkaan täysin vihreitä ole.

Ruusuleimu

Sitruunatimjami

Sitruunatimjami säilyttää lehtensä vihreinä osittain.

Grönlanninhanhikki 'NUUK'

Pikkutalvio

Pikkutalvio säilyy varjoisalla paikalla melko vihreänä. Matalana kasvina se kuitenkin peittyy helposti pudonneiden lehtien alle. 

Rönsyleimu

Rönsyleimu on talvella haalistuneen vihreä.

Puksipuu

Puksipuun talvetan varastossa, jossa se ilahduttaa päivittäin kun haen kanoille rehua ja jyviä. Joskus vielä aion kokeilla Karimaan puutarhan kestävää kantaa, jonka sanotaan selviävän puutarhassakin. Se on kauniin vihreä aina.

Muita

Muita talvella vihreitä kasveja ovat esimerkiksi alppiruusut, mahonia, osa tuhkapensaista, sianpuolukka, lehtoimikkä ja keltamaksaruoho. Niitä minulla ei ole. Sinivuokko, käenkaali, metsäalvejuuri ja kallioimarre säilyttävät lehtensä talven yli vihreinä ja lehdet lakastuvat kun uudet lehdet ovat muodostumassa.

Suokukka 'Blue Ice' on pystykasvuinen, ainavihanta, matala (50 cm) pensas. Lehdet tummanvihreät ja alta harmaanvalkoiset. Vaaleanpunaiset kukat kesäkuussa. Viihtyy auringosta puolivarjoisaan, kosteassa ja happamassa kasvualustassa. Myrkyllinen. Vyöhykkeille I-II.

Netistä löytyy melko laaja valikoima myös muita talvivihantia kasveja, mutta useimmat niistä ovat talvenarkoja meillä. 

HELPOT PERENNAT VARJOON

Päivitetty versio löytyy yläpalkista!

Olen esitellyt helppoja perennoja puutarhan eri osiin. Ei riitä, että kasvi pysyy hyvin hengissä. Sen on myös käyttäydyttävä kunnolla ja täytettävä tiukat kriteerit:

• Kasvaa hyvin, mutta ei leviä hallitsemattomasti.
• Ei vaadi jakamista, talvisuojausta, ei juuri mitään muutakaan hoitoa. Vain jotakin pientä joskus.
• Luotettava ja varma. Terve.
• Näyttävä.

Olen jo esitellyt helppoja perennoja aurinkoon täällä sekä aurinkoon ja puolivarjoon täällä. Puolivarjon perennat olen esitellyt täällä.

Meidän nuoressa puutarhassamme varjopaikkoja on aivan liian vähän.

Nyt esittelen kasveja, jotka sopivat varjoon. Suurimman osan niistä esittelin jo puolivarjon kasvien listalla.

PERENNOJA VARJOON

Varjoyrtti
Töyhtöangervo
Sinikämmen

Kuunlilja

Valeangervo 

Kilpirikko

Kilpiangervo

Rotkolemmikki 

Varjoyrtti

Varjoyrtti on myös ihana pohjoisterassin ruukkukasvi.

Varjoyrtti on ainavihanta varjoisten ja puolivarjoisten paikkojen peittokasvi. Varjoyrtti ei ole oikeastaan perenna, vaan ainavihanta varpukasvi. Kasvualustan tulisi olla tuore, keski-runsasravinteinen, humuspitoinen ja hapan.

Varjoyrtin heleänvihreä lehdistö on erittäin kaunis, mutta kukat ovat melko huomaamattomat, valkoiset. Ne puhkeavat touko-kesäkuussa ja kehittyvät syyskesällä kypsyviksi valkoisiksi marjoiksi. Marjat eivät ole syötäviä.

Varjoyrtti soveltuu alppiruusujen ja hortensioiden aluskasviksi, sillä niillä on samanlainen kasvupaikkavaatimus. Varjoyrtti on melko kestävä. Varjoyrtin juurtuminen kestää kauan ja sitä on hyvä silloin lannoittaa. Varjoyrtin annetaan mieluiten olla samalla paikalla häiritsemättä. Varjoyrtti leviää melko hitaasti, mutta siitä tulee pitkäikäinen.

Töyhtöangervo

Töyhtöangervon kuvan voit katsoa täältä. Minulla ei tätä komeaa perennaa ole.

Töyhtöangervo on suuri ja näyttävä varjon perenna. Sitä voi käyttää pensaiden sijasta tai suojan antajana.

Töyhtöangervo viihtyy syvämultaisessa maassa, mutta savimaakin kelpaa. Lannoittamalla kasvista saadaan näyttävämpi. Töyhtöangervo leviää maltillisesti.

Peittolehti

Minun peittolehteni kasvaa katajan alla.

Peittolehti on ainavihanta maanpeittokasvi, jos lehdet saavat kunnon talvisuojan lumesta. Liian avoimella paikalla lehdistö ruskettuu. Se on hyvä reunus- ja peittokasvi puiden ja pensaiden alustalle, rinteisiin ja kukkaryhmiin.

Peittolehti on puolivarjon tai varjon kasvi, jolle sopii tuore tai kosteahko, keski-runsasravinteinen, kalkittu kasvualusta. Ohut (5-20 cm) kasvualusta riittää. Se sietää savista maata ja kuivuutta kesällä, muttei kevättalven viimaa, jolle se altistuu lumettomilla paikoilla.

Peittolehden kasvutapa on leveä, maanmyötäinen ja tiheä mätäs. Kasvi leviää hitaasti pitkällä suikertavalla maavarrellaan. Kukinnalla ei ole koristearvoa, sillä pienet ruskeat kukat jäävät lehtien alle. Peittolehti on aluksi hidaskasvuinen, mutta helppohoitoinen. Kasvustoa ei yleensä tarvitse jakaa.

Myös alla luetellut perennat menestyvät varjossa. Olen esitellyt ne täällä.

Sinikämmen 

Jaloangervot

Kuunlilja, joka viihtyy myös varjossa ja jotkut lajikkeet jopa auringossakin

Valeangervo 

Kilpirikko 

Kilpiangervo 

Rotkolemmikki 

Sydämelliset kiitokset kommenteista! Olen päivittänyt näitä listoja antamienne tietojen mukaan. Mielelläni otan kommentteja edelleen vastaan.

Lämpimästi tervetuloa, uudet lukijani! Toivottavasti viihdytte täällä.