perjantai 30. lokakuuta 2020

JUHLAT MIELESSÄ

Meillä on toivottavasti ensi kesänä rippijuhlat. Avilla pitää ruoanlaitosta ja leipomisesta, joten teemaksi valikoitui kukkaisa ruoka. Sain idean, että tekisin tarjoilupöytään korkean kukka-asetelman kaksikerroksiselle tarjoiluvadille.

Taidan olla vähän etuajassa...

Ideaa piti päästä heti testaamaan. Ensimmäisten pakkasöiden ja kunnon lumisateen jälkeen leikkasin näpit jäässä puutarhan viimeiset kukat ja sylillisen vihreää: pienen ämpärillisen valkoisia ruusuja, viimeiset kehäkukat, muutaman syysvuokon, kukkineita keijunkukan varsia, ohotanmarunaa, syysmaksaruohoa, jättipoimulehteä, rusovuohenkuusamaa, myskimalvaa ja peittopajua. Ruokakaupasta ostin vähän lisää vihreää ja väriä: viinirypäleitä, lehtikaalia, parsakaalia, viikunan ja punasipuleita. Ja ensimmäistä kertaa elämässäni ostin myös nipun persikanvärisiä neilikoita.

Rautalankahäkkyrän käyttö onkin
paljon vaivattomampaa ja helpompaa.

Tuntitolkulla värkkäsin kukkien parissa. Osan asetelmista tein kahteen kertaan. Aloitin nimittäin kukkasienellä. Pian huomasin, että rautalankahäkkyrän käyttö onkin paljon vaivattomampaa ja helpompaa. Onneksi se on myös halvempaa ja ekologisempaa.

Tein asetelmat kahvikuppeihin.

Siinä tehdessäni suunnittelin varsinaista rippijuhlien asetelmaa. Siitä tulee värikkäämpi ja tyttömäisempi. Kirjoitin muistiin tarvikkeiden määrät ja ideat, ettei juhlan alla tarvitse niitä pähkäillä. Sen kun tekee vaan. Aikaa siihen nimittäin menee ihan älyttömästi.

Kirjoitin ohjeen tänne, jotta löytäisin sen helpoiten. Juhlan ajankohta ei ole vielä selvillä, joten toimin sitten sen mukaan mitä puutarhasta sattuu löytymään.

Korkean asetelman kanssa
melko matalat kynttilät sopivat parhaiten.

Mallasin vielä kynttilätkin pöytään. Näin korkean asetelman kanssa melko matalat kynttilät sopivat parhaiten. Päädyin käyttämään isokokoisia tuikkuja, jotka asetellaan nurinpäin käännettyjen jalallisten juomalasien päälle.

Syksyisten värien tilalle kesän värejä.

Terassin pöytiin ja muihin pikkupöytiin teen ehkä asetelmat lasipulloihin. Näyttävin tulee, jos jokaisessa pullossa on joku isohko kukka, esimerkiksi pioni tai ruusu ja lisäksi vihreää tai vaikkapa hopeista.


RIPPIJUHLAN KUKKA-ASETELMA


Kasvimateriaali:

– 1 nippu persikanvärisiä neilikoita

– vähintään 10 kpl vaaleanpunaisia ruusuja, mieluiten vanhahtavan vaaleanpunaisia

– vähintään 10 kpl vaaleankeltaisia tai kellanvalkoisia ruusuja, voi olla pieniäkin

– unikoita tai muita taipuvia kukkia

– jos on pionien kukinta-aika, voi käyttää niitä ja vähentää ruusujen määrää

– jos orkidea kukkii, sitäkin voisi käyttää fokuspisteessä

– vähän kirkkaansinistä, esim. ruiskaunokkia, vuorikaunokkia, pieni nippu ostolaventelia olisi aivan ihana

– jotakin vaaleankeltaista omasta puutarhasta, esim. kulleroita

– kauden kukkia, esim. jouluruusu, arovuokko, kielo, isokonnantatar, koreakärsämö, kurjenkello, isotähtiputki

– vähän jotain harsomaista, jos sattuu olemaan (varjorikon tai keijunkukan kukkia?)

– vähän hopeaa, esim. ohotanmarunaa, nukkapähkämön lehtiä

– paljon jättipoimulehden kukkia (osa menee hukkaan)

– iso ämpärillinen vihreää: pienilehtisiä oksia esim. pensasangervoa, vähän pienilehtisiä ‘Cool Splash’ -rusovuohenkuusaman oksia, muutama pikkutalvion verso, akileijan lehtiä, erisävyisiä vihreitä

– parsan lehtiä tai vastaavaa huipulle

– jotakin kuivuutta kestävää täytteeksi sopivaa  esim. syysmaksaruohon nuppuja, jos ei muuta niin ainakin korkeaa sammalta

– 5-6 köynnöksen pitkää versoa, esim. murattia, viiniköynnöstä, villiviiniä tai jasmiinia
Kiinanjasmiini on varmaan liian hento roikkumaan koko tarjoiluvadin yli, mutta sitä voisi käyttää kupeista reunan yli ryöppyämään.

Persikkaa, vaaleankeltaista, vaaleanpunaista, valkoista, limeä...


Hedelmät ja vihannekset:

– 4 rasiaa vihreitä viinirypäleitä (Tein kolmesta pakkauksesta, mutta saisi niitä enemmänkin olla. Kun juhlaan tulee värikkäämpi asetelma, käytä vain vihreitä rypäleitä. Tummat viinirypäleet vievät huomion vaaleanpunaisilta kukilta.)

– 1 pussillinen pieniä limettejä

– 1 pussillinen lehtikaalia

– 1 iso parsakaali

– 1 iso kukkakaali

Lehtikaali tuo upeaa tekstuuria!


Muut tarvikkeet:

– tarjoiluvati

– ylävadille kaksi kahvikuppia eteen ja yksi muki taakse

– alavadille 3 jälkiruokakulhoa

– rautalankahäkkyrät

– 2 isoa muovituppiloa

– nauhaa viinirypäleterttujen sitomiseen

– sekatöörit

– puukko

– sakset

– vesikannu

– vati roskia varten

– tyhjä maljakko kukkia varten

– pyörivä alusta


Muista!

Osta neilikat ajoissa, jotta ne ehtivät aueta. Jos neilikat ovat aivan nupuillaan, ne voivat olla aukeamassa huoneenlämmössä 2- 3 päivää. Tiukat nuput eivät aukea vielä siinäkään ajassa. Ruusut aukeavat paljon nopeammin. Pidä ruusut jääkaapissa.

Kaikkein tiukimmat neilikan nuput eivät jaksa aueta.


Tee valmistelutyöt jo kaksi päivää ennen juhlaa: 
 
– Hae kukat puutarhasta / kaupasta.

– Puhdista oksat ja lajittele ämpäreihin ja maljakoihin.

– Ota kaikki tarvikkeet esille.

– Pese ja ripusta viinirypäletertut roikkumaan reunan yli. Monta terttua voi asetella enemmän tai vähemmän laidan yli.

Hyvin viinirypäletertut pysyvät, vaikka roikkuvat melkein kokonaan laidan ulkopuolella.

– Lohko kukkakaali ja parsakaali sopiviksi paloiksi: isoja ja pienehköjä. 

– Leikkaa osa lehtikaaleista niin, että niihin tulee ikään kuin varsi. Jätä komeimmat lehtikaalit ehjiksi.


Tee nämä juhlaa edeltävänä päivänä. Aloita aikaisin aamulla, sillä työ on uskomattoman hidasta. Ja muutakin hommaa saattaa olla...

– Kuppien asetelmat voivat olla yhdeltä suunnalta katsottavia, koska takaosa jää kuitenkin keskelle.
 
– Tee asetelmista yhtenäiset, mutta kuitenkin erilaiset.

– Muista asetella kukat viistoon. Sillä tavalla ne näyttävät kauniimmilta. Myös taipuvat, hieman roikkuvat kukat näyttävät kauniilta. Kukat saisivat ryöpytä vadin reunojen yli.

Kukat saavat taipua laidan yli.

– Tee alatason kulhoista melko matalia. Muista alatason fokuspiste edestä katsoen oikealle alas: suuri tai muuten näyttävä kukka ja alaspäin taipuvia kukkavarsia.

– Tee yhdestä ylätason asetelmasta (edestä katsoen vasen yläkulma) selvästi korkeampi muita: parsaa tai vastaavaa. Muista fokuspiste vasemmalle ylös.

– Tee yhdestä ylätason asetelmasta (edestä katsoen oikea kulma) fokuspiste näyttävällä kukalla. Muista, että fokuspisteet muodostavat epäsäännöllisen kolmion.

– Asettele lehtikaalit siten, että ne tulevat reilusti ulos vadilta. Laita kukka- tai parsakaali painoksi niiden päälle.

Reilusti vain yli laidan.

– Täytä välit viinirypäleillä ja limeteillä. Tilkitse kolot vaikkapa sammaleella.

Tilkitsin koloja syysmaksaruoholla.

–  Asettele huipulle jotakin kevyttä, esim. parsaa, joka tuo korkeutta.

– Viimeistele asetelma köynnöksillä molemmin puolin. Asettele muutama verso muovituppiloon ja kätke tuppilot asetelman keskelle. Muratti on oikein sopiva, kestää hyvin eikä taivu liian rennosti. 

Köynnöksiä voi hyvin laittaa molemmin puolin epäsymmetrisesti.

Nosta juhlan jälkeen kukka- ja parsakaalit sekä lehtikaalit jääkaappiin, niin ne voi laittaa ruuaksi.


Nyt olisi kukat ja kynttilät pöydässä valmiina. Juhlavalmisteluista ei enää paljon puutukaan. Itse rippikoulu ja vähän muuta.

maanantai 26. lokakuuta 2020

PARAS RUUSUNI IKINÄ -HAASTE

Oli ollut jo muutamana yönä pakkasta. Yöllä oli satanut lunta ja puutarha oli paksun valkoisen kuorrutuksen peitossa. Olin ajatellut tehdä kukka-asetelman, mutta aloin epäröidä. Onko puutarhassa enää mitään kukkivaa, jota voisin asetelmaani käyttää? Iltapäivällä kiersin puutarhaa ja leikkasin kädet jäisinä ruusuja. Osa niistä oli täydessä kukassa, osa tiukalla nupulla. Leikkasin niitä pienen ämpärillisen. Parin päivän päästä tein suunnittelemani kukka-asetelman. Ruusut loistivat aivan kuin ne eivät olisi tienneet mitään pakkasesta. Tiukat nuput aukesivat pikkuhiljaa. Huokailin taas, miten ihana tuo ruusuni on. 

'Schneewittchen’ eli 'Iceberg' -tertturuusu

Olen ollut niin onnellinen ruusuista, varsinkin pensasruusuista. Ne ovat niin kauniita, kestäviä ja helppoja. Minulle on kertynyt niitä jo aika monta. Joidenkin paras puoli on niiden kaunis kukinta. Jotkut kukkivat erityisen runsaasti. Joku on upean värinen. Mutta niillä ihanilla ruusuilla on myös huonoja puolia. Eräs kaunis ruusu, ’Morden Blush’, kukkii aivan valtavan upein kukin, mutta lopulta kukat ruskettuvat suuriksi möykyiksi. Ne möykyt pitää leikata pois, muuten ne säilyvät seuraavaan vuoteen ja arvatenkin ruusu ei ole silloin kauneimmillaan. 

Parhaimmat ruusut
ansaitsevat tulla esitellyiksi.

Parhaimmat ruusut ansaitsevat tulla esitellyiksi, joten tein haasteen.

Osallistu haasteeseen ja 
esittele luottoruususi.

Osallistu haasteeseen ja esittele luottoruususi. Onko ruususi erityisen kaunis tai kukkiiko se erityisen runsaasti ja kauan? Onko se laiskan puutarhurin unelma? Onko ruusulajikkeellasi jokin erityisominaisuus, jonka haluaisit muidenkin tietävän?

Ei haittaa, vaikka et omistaisi yhtään ruusua. Voit kirjoittaa vaikkapa iki-ihanasta leikkoruususta, jonka olet saanut.

Kirjoita ruusustasi juttu ja vinkkaa siitä minulle, niin linkitän sen tähän juttuun. Lopulta saamme toivottavasti upean kokoelman kympin tai kymppi miikan -arvoisia ruusuja. Jos sinulla on paljon ihania ruusuja, joita voit suositella toisillekin, niin toki voit kirjoittaa niistä kaikista. Lyhyet maininnatkin riittävät.

Voit mainita myös ne, joita et
oman kokemuksesi perusteella
enää hankkisi.

Ja jotta jutusta olisi mahdollisimman paljon hyötyä niille, jotka valitsevat puutarhaansa uusia ruusulajikkeita, voit mainita myös ne, joita et oman kokemuksesi perusteella enää hankkisi. Perustele, miksi et päätyisi enää tähän lajikkeeseen.

Aloitan haasteen esittelemällä oman suosikkiruusuni ’Schneewittchen’ -tertturuusun, vaikka luulen, ettei kukaan blogini lukijoista ole voinut välttyä lukemasta siitä. Niin usein olen tätä ihastuttavaa ruusua hehkuttanut.

Ah, mikä kukinta!

Sen lisäksi, että tämä valkoinen ruusu on erittäin kaunis ja jalomuotoinen, se on hyvin runsaskukkainen eikä ole pahasti piikikäskään. Eikä tässä vielä kaikki: se kukkii väsymättä vielä pakkasten tultuakin. Yksi ruusun parhaista puolista on se, että kukat kuihtuvat kauniisti. Niitä ei tarvitse nyppiä tai leikata. Terälehdet vain varisevat tyylikkäästi itsekseen.

Kuvaushetkellä ruusu on kukkinut jo yli kuukauden enkä ole joutunut siistimään sitä yhtään.

Mutta kukaan ei ole täydellinen. Tällä ihastuttavalla ruusulla on eräs huono puoli: se ei ole aivan talvenkestävimmistä päästä. Täällä kakkosvyöhykkeellä se on menestynyt useita vuosia ilman mitään suojauksia, mutta kovin pohjoisessa se tuskin menestyy.

Ruusut, joita en enää hankkisi omaan puutarhaani:

- ’Morden Blush’ on kyllä huikean kaunis ruusu, mutta kuihtuneet kukat jäävät kiinni pensaaseen isoiksi ruskeiksi möykyiksi, jotka täytyy leikata pois.

- Juhannusruusu on todella kaunis, mutta kukkii hyvin lyhyen ajan. Jos olisin tuota hankkiessani tiennyt, että on paljon upeita ruusuja, jotka kukkivat hyvin pitkän aikaa, olisin istuttanut mieluummin sellaisen.

- Köynnösruusu ’New Dawn’ on todella kauniskukkainen ja talven tuloon asti kukkiva ruusu, mutta sen sitominen tukeen on työlästä. Onneksi sillä on paksut ja harvat piikit, joten sitominen ei sentään ole ihan hirveää.

Tuleekohan tästä 'Aicha' -puistoruususta kympin tyttö? Se on vielä niin nuori, etten osaa sanoa.

Nyt jännitän, pääseekö huikean kaunis kanadalainen ruusu ’Lambert Closse’ tälle parhaiden ruusujen listalle. Olen alkanut haaveilla siitä ruususta.

Haastan mukaan bloggaajia, jotka ovat kirjoittaneet ruusuista useamman kuin yhden jutun:

  • Tita / Unelmia ruusuista
  • Kruunuvuokko / Puutarhan Lumo
  • Päivi / Kottikärryn Kääntöpiiri
  • Riina / Versoja Vaahteramäeltä
  • Between / Rikkaruohoelämää

Haasteen säännöt:

Kirjoita juttu luottoruusustasi. Jutun tyyli on vapaa. Se voi olla ylistyslaulu suosikkiruusullesi tai tiukkaa asiaa. Juttu voi olla yhden kuvan ja muutaman rivin mittainen tai pitkä esitys kaikista puutarhan parhaista ruusuista.

Jutun loppuun voit mainita myös, mitä ruusua et enää omaan pihaan hankkisi.

Ilmoita jutusta Kukka & Kaali -blogiin, jotta Pauliina voi linkittää jutun yhdeksi kokonaisuudeksi muiden kanssa.

Haasta mukaan 3–5 blogiystääväsi.

Voit ottaa kopin haasteesta, vaikka kukaan ei olisi haastanut sinua.


Ja ne sokerit pohjalla:

Unelmia ruusuista -blogista löydät Titan hyvän jutun monista ruusuista. Jutussaan Tita esittelee kestäviä ja ihania Kanadanruusuja, tarhakurtturuusuista parhaimmat sekä ryhmäruusuja. Jutussa on myös muuta hyödyllistä ja kivaa luettavaa.

Hirnakan torppa -blogista näet valikoiman kauniita ruusuja. Hirnakka on kirjoittanut ihanan jutun suosikkiruusuistaan. Itse sain ainakin vinkkejä siitä. Muiden ruusujen ohella hän on kirjoittanut muun muassa jaloruusuista. Tekisipä mieleni kokeilla niistä yhtä, joka Hirnakalla on menestynyt. 

Päivi Kottikärryn kääntöpiiri -blogista kirjoitti hyvin mukavalla tavalla pensasruusuista, joihin hän on viime aikoina ihastunut. Kuvat ovat hengästyttävän kauniita! Luettuani Päivin jutun tulin yhä vakuuttuneemmaksi siitä, että kannatti laittaa tällainen haaste alulle. Tästäkin sain uusia vinkkejä tulevia hankintoja varten.

Kruunuvuokko Puutarhan Lumo -blogista kirjoitti mukavan jutun lähinnä kestävistä ruusuista. Aivan alussa hän puolusti juhannusruusua, jota minä olin mennyt vähän mollaamaan. Toki juhannusruusu suomalaiseen pihapiiriin hyvin sopii, myönnän. Juttuun liittyviä kuvia katsellessa huokailin moneen kertaan ruusurunsauden edessä.

Pirjo Tuplasti terapiaa -blogista kirjoitti upean jutun niin omasta suosikistaan kuin kaikista muistakin ruusuistaan. Hänellä on kunnioitettava valikoima pensasruusuja. Lue ihmeessä, mistä ruususta hän kirjoittaa näin: ”Ensin ajattelin, että on vaikea valita paras, mutta kun miettii tuoksun, kukan koon, kukkien sateenkestävyyden ja pensaan kasvutavan sekä sen kasvumuodon on valintani helppo.” Lue, mikä ruusu on köpö, mikä on romanttisin ja mikä on hirveä härökki. Jutusta saat tietää myös, minkä kauniskukkaisen ruusun Pirjo kaivoi miehensä avustuksella pois.

Between Rikkaruohoelämää -blogista kirjoitti ansiokkaasti Teresanruususta sekä ’Ritausma’ -tarhakurtturuususta. Erästä, runsaasti pitkiä juurivesoja tekevää ruusua, hän ei enää hankkisi, mutta senkin kanssa hän on oppinut elämään. Kannattaa lukea koko juttu.

Hiidenkiven puutarhassa -blogin Minna aloittaa juttunsa kertomalla piikkihirviöstä, jatkaa kirvoihin ja hillittömään leviämiseen. Lohduttaa meitä ruusujen ystäviä kuitenkin kauniilla kuvilla ja mukavalla jutustelulla ruusuista. Kaikkien ei tarvitse olla ruusujen ystäviä, mutta paatuneimmankin ruusujen vihaajan (omalla pihalla) kannattaa olla varuillaan, sillä joskus saattaa sopiva ruusu osua kohdalle ja silloin käy hassusti…

Aina jokin kasvaa -blogin Elina kirjoittaa mukavasti näin: ” Ruusut eivät varsinaisesti ole juttuni. Ne ovat liian... noh, ruusumaisia. Ruususta tulee ensimmäisenä mieleen joku hempeänpömpöösi hattara, jota pitää suojata talvella ja muutenkin hirmuisesti paapoa, että se viihtyisi. Sateen sattuessa kukat ja nuput homehtuvat välittömästi ja toki ruusua uhkaa jatkuvasti kirva- ja muu tuholaisarmeija. Vaikka ruusun yrittäisi varovasti ohittaa noin metrin päästä, silti sen piikit raapivat kädet verille ja oksat tarttuvat hiuksiin.” Olen ymmärtänyt, että ruusuihmiseksi voi syntyä tai muuttua pikkuhiljaa tai äkillisesti – tai olla muuttumatta. Lue, miten Elinalle on käynyt.

Viherrin -blogissa Eeva Viherrin kirjoittaa puutarhansa ruusuista ja ruusutoiveistaan. Hänelle tärkeitä ruusuissa ovat ainakin tuoksu ja historia. Lue, mistä ruusuista hän intoilisi, jos olisi ruusuihminen. Tätä ryhmää ei vielä ole mainittukaan näissä haastevastauksissa. 

Blogissa Selätön puutarhuri Maatuska kirjoitti monista sellaisista pensasruusuista, joita tässä ei olekaan aikaisemmin mainittu. Löytyipä sieltä jotakin ostoslistallekin pantavaa. Juttuun liittyvät kuvat olivat huikean ihania!

Pirkko Kovero Vaarin torpan puutarha -blogista kirjoitti mukavalla tyylillä jutun omista pensasruusuistaan. Jutun ohessa olevat kuvat ovat aivan ihania! Miten ruusupensaat voivatkaan olla niin runsaita!

Saaripalsta -blogin Saila kirjoitti tosi hyvän jutun monista erilaisista ruusuista. Jutusta sai hyviä, uusia näkökulmia ja vinkkejä tähän monipuoliseen asiaan.

Pioni Anun puutarha -blogista kirjoitti kivan jutun kauniiden kuvien kera. Hän näyttää pitävän erityisesti voimakkaista väreistä, mutta on lempiruusuissa vaaleampiakin. Sokerina jutun pohjalla on kuva ja juttua kokonaisesta ruusutarhasta, joka on ihana. Kyllä sellaisessa kelpaa juoda päiväkahveja.

Puutarhahetki -blogin Tiiu esitteli valikoiman toinen toistaan kauniimpia lempiruusujaan. Monet niistä olivat itselleni aivan uusia tuttavuuksia. Hauskana yksityiskohtana mainittakoon Tiiunruusu, joka oli kauniin vaaleankeltainen.

Oravankesäpesä -blogin Kati ei tunnustaudu ruusuihmiseksi, mutta hän on kasvattanut pistokkaista useita kauniita ruusuja. Minusta se on hyvä saavutus. Siitä ei enää ole pitkä matka ruusuihmiseksi 😉.

Riina Versoja Vaahteramäeltä -blogista esitteli ihastuttavalla tavallaan hurmaavan tarhakurtturuusun ’Louise Bugnet’. Tämä ruusu on monin tavoin toiveiden täyttymys: tuoksuva, hillitysti leviävä, lähes piikitön, pitkään kukkiva ja mitä kaikkea. Kannattaa ehdottomasti tutustua!

Navettapiika Navettapiian puuhamaa -blogista valitteli ruusujen puutetta, mutta esitteli kauniita neilikkaruusuja ja vähän muitakin. Ne olivatkin itselle täysin uusia tuttavuuksia, joten oli tosi kiva lukea ja katsella kauniita kuvia.

Parhaalla ruusulla on myös hyvä tarina. Päivänpesän elämää -blogin Katjan rakkaalla ruusulla on juuri sellainen. Kauniiseen ruusuun liittyy ihania muistoja.

Salainen puutarha -blogin Teija kirjoitti: "Omajuuriset, helpot ja kestävät ruusut on se mun pihan juttu." Hän on muun muassa ’Merveillen' hyvä ystävä. Jutussaan hän paljastaa ruusun, joka ei leviä yhtään, ja muita talvenkestäviä ruusuja.

Kukkia & Haaveita -blogin Sirkku esitteli laajan valikoiman lempiruusujaan, toinen toistaan kauniimpia. Lempiruusulla voi olla houkutteleva nimi. Sillä voi olla hurmaava tuoksu. Ruusu voi kantaa muistoja ja sillä voi olla suuri tunnearvo. Yksi Sirkun ruusuista on niin ihana, että räkättirastas halusi tehdä pesänsä sen suojiin.

Rannanpihassa -blogin Ulla esitteli huikean kauniita pensasruusujaan. Miten jollakin voikin olla noin runsaita ruusupuskia! Mieluisimmiksi ruusuikseen hän valitsi sellaisia, joihin liittyy tarina. Hiuksenhienosti parhaan ruusun tittelin vei puistoruusu ’Ilo’. Siinä on monia muitakin hyviä puolia kuin tarina.

Satupuutarha-blogin Satu kirjoitti omasta luottoruusustaan näin: ”Ruusupenkissä kasvava kanadanruusu William Baffin on tällä hetkellä paras ruusuni ikinä. Se jaksaa kukkia ihan koko kesän aina pakkasiin asti.” Hänellä on muutama muukin ruusu, joista hän jutussaan kirjoittaa.

lauantai 17. lokakuuta 2020

MIELI MUUTTUU – JA PUUTARHA SEN MUKANA

Tulihan sekin päivä, jolloin minä huomasin etsiväni puutarhaani oransseja kukkia. En ole ollut kirkkaankeltaisen ja vielä vähemmän oranssin ystävä, mutta nyt olen ihastunut vaaleanoransseihin, persikkaisiin sävyihin.

Tämä kaunis sävy on tullut yllätyksenä Siperianunikoiden risteydyttyä keskenään.

Hän saa kaiken näyttämään niin suloiselta 
– myös ne oranssit kukat.

Kaikki alkoi ehkä siitä kun sain siskoltani kauniin pastellisävyisen juhlamekon. Olin myös katsellut vaaleanoransseja mehupillejä vähän eri tavalla kuin aikaisemmin. Sitten löysin Kiana Underwoodin ihastuttavat videot, joilla hän tekee huikeita kimppuja ja asetelmia. Hän saa kaiken näyttämään niin suloiselta – myös ne oranssit kukat.  Ja tässä sitä nyt ollaan; kaikkein kauneimpia persikkaisia kukkia etsimässä.

Oransseja kukkia ei ole kovin paljon ja vielä vähemmän löytyy vaaleita sävyjä. Onneksi kuitenkin joitakin löytyy ja listasin ne tähän.


MONIVUOTISET

Pioni ‘Coral Sunset’

‘Coral Sunset’ on kuin auringonlasku: se muuttaa väriään tummasta pinkistä persikan kautta kermanvalkoiseen.


Leikkokärsämö

Leikkokärsämöiden ryhmässä on ihastuttavia, kauniin pastellisävyisiä muotoja. Esimerkiksi 'Summer Pastels' on sellainen. Kärsämön voi esikasvattaa tai suorakylvää. Varhain kylvettynä se kukkii jo ensimmäisenä vuonna. Kukkii heinäkuulta lähtien ja vielä syyskuussakin. Hieno kukkapenkissä sekä leikkokukkana. Kukat voi myös kuivata. Viihtyy kuohkeassa maassa, mutta on muutoin vaatimaton. Kestää täysikasvuisena jonkin verran kuivuutta.


Siperianunikko

Siperianunikot ovat yleensä kirkkaankeltaisia, -punaisia, -oransseja tai valkoisia. Ne kuitenkin risteytyvät helposti keskenään ja yllätyksenä saa kenties ihania pastellisävyjä. Toisaalta unikot ovat niin kauniita, että ne kelpaavat kyllä kirkkainakin.

Siperianunikko viihtyy parhaiten aurinkoisella kasvupaikalla, hyvin vettä läpäisevässä maassa. Se kukkii pitkään toukokuun lopusta syksyyn saakka. Siperianunikko on kaksivuotinen, mutta kylväytyy helposti itsestään. Helppohoitoinen, ei vaadi jakamista. Kasvi on myrkyllinen.

Siperianunikot ovat niin kauniin muotoisia, että ne voivat hyvin olla myös kirkkaankeltaisia tai - punaisia tai - oransseja, vaikka en niitä värejä puutarhassani muuten suosikaan.


Kellukka

Tulikellukka on monivuotinen kasvi, jonka voi istuttaa kesäksi ruukkuun. Syksyllä se kannattaa siirtää kukkapenkkiin talvehtimaan. Se pitää aurinkoisesta tai puolivarjoisesta kasvupaikasta. Lajikkeesta riippuen kellukat kasvavat 20-70 cm korkeiksi ja kukkivat touko- heinäkuussa.  Kukkavanat kannattaa leikata, niin se kukkii uudelleen myös loppukesästä. Kellukoita voi helposti lisätä jakamalla keväällä tai loppukesällä.

Ojakellukka ’Mai Tai’ On melko voimakkaan värinen, mutta ainakin yhdessä nettikuvassa se näytti aika ihanan vanhanaikaiselta, murretunoranssilta. Kellukat ‘Totally Tangerine’ ja ‘Wet Kiss’ ovat todella kauniin värisiä. Keltaoranssi ‘Alabama Slammer’ ei myöskään olisi hassumpi varsinkaan kukkakimpuissa. Ja löytyipä samalla istumalla kauniin vaaleankeltainenkin kellukka ‘Gimlet’, joka on ehdottomasti saatava.


Tarhakehäkukka

Tarhakehäkukasta saattaa hyvällä onnella löytää persikkaisia sävyjä. Esimerkiksi 'Bronzed Beauty' on hieman persikkainen. Kehäkukka on helppohoitoinen ja kukkii runsaasti. Sopii myös leikoksi.

Aiemmassa puutarhassani kasvatin kehäkukkasekoitusta, jossa oli kirkkaita värejä. Nykyisessä puutarhassani olen toistaiseksi suosinut ainoastaan hailakankeltaista kehäkukkaa.


Kullero

Kulleroista löytyy kirkkaankeltaisen ja oranssin värisiä. Muun muassa Aasiankullero on kirkkaanoranssi. Kulleroita on hyvin kauniin vaaleankeltaisina, mutta vaaleanoransseja sävyjä en löytänyt.


Hanhikki

Pensashanhikeista löytyy oranssikukkaisia lajikkeita. Niiden värit ovat melko kirkkaita.


Kesäpäivänhattu

Kesäpäivänhatut ovat kirkkaanvärisiä. En ainakaan löytänyt hailakanoransseja sävyjä.


LYHYTIKÄISET / TALVETETTAVAT

Tulppaani

Tulppaanivalikoimat ovat niin laajat, että sieltä löytyy monensävyisiä oransseja: sekä kirkkaita että vaaleita.


Daalia

Daalioiden runsaasta valikoimasta löytyy ihania persikan sävyjä.


Gladiolus

Gladioluksista löytyy hyvin kauniita vaaleanoransseja sävyjä.


YKSIVUOTISET

Krassi

Köynnöskrassista löytyy lohenpunaisia ja ilmeisesti aika vaaleanoransseja sävyjä, mutta sävyt eivät välttämättä vastaa pussin kuvaa. Yllätyksiin saa varautua.

Krassien värit yllättävät. Tämän piti olla kirkkaanoranssi.


Tsinnia

Tsinniasta löytyy persikkaisia sävyjä, mutta ne taitavat olla pääasiassa sekoituksissa. En ainakaan löytänyt sellaista lajikenimeä.


Keltakosmos

Keltakosmoskukat ovat ilmeisesti joko kirkkaankeltaisia tai -oransseja. En ainakaan löytänyt persikkaisia sävyjä.


Miljoonakello

Yksivuotinen miljoonakello eli pikkupetunia sopii amppeleihin, sillä se rönsyää alaspäin. Miljoonakelloista löytyy hieman persikkaan vivahtavia sävyjä. Miljoonakello pitää aurinkoisesta paikasta ja tasaisesta kosteudesta. Kuihtuneet kukat voi nyppiä, mutta vanhat kukat kyllä varisevat pois. Kukkaoksia kannattaa kuitenkin leikata pois, jotta uusia kukkia muodostuu. Myös lannoitus on tärkeä.


Ensin hurahdin leikkokukkien maailmaan ja nyt hastuin tähän persikkaiseen sävyyn. Jännä nähdä, mitä uutta tapahtuu seuraavaksi. 

Jos sinulla on vaaleanoranssi suosikki, joka puuttuu tältä listalta, vinkkaa ihmeessä. Lisään sen listalle.

Mahdolliset päivitykset teen blogin sivulle nimeltä “Persikka”, joka löytyy yläpalkista.

perjantai 16. lokakuuta 2020

KIMPUT JA ASETELMAT

Syksy on ihanaa aikaa kukkasidontaan. Ei haittaa, vaikka sataisi. Sen verran voi kipaista ulkona, että saa kerättyä materiaalia. Sitten saa istua mukavasti sisällä ja antaa ideoiden lentää. Vaikka syksyllä ei ehkä ole kovin paljon materiaalia, silloin on enemmän aikaa. Työvälineiden pesut, perennanvarsien leikkaamiset ja sen sellaiset voivat odottaa. Ne ehtii tehdä myöhemminkin. Vähäisen kukkatarjonnan voi kääntää haasteeksi ja sen ratkaistuaan tuntea voitonriemua siitä, mitä on saanut aikaiseksi.


Aina ei kuitenkaan tarvitse käyttää
spiraalitekniikkaa, kaunista saa muutenkin.


Keräsin tähän vinkkejä kimppujen ja kukka-asetelmien tekoon. Jos osaat sitoa kimppuja spiraalitekniikalla, voit onnitella itseäsi. Ellet osaa, sinulla on hyvä mahdollisuus oppia ja saada iloa uuden oppimisesta. Aina ei kuitenkaan tarvitse käyttää spiraalitekniikkaa, kaunista saa muutenkin. Keräsin tähän vinkkejä, joiden avulla saat loihdittua kauneutta ympärillesi. 



Leikkojen kerääminen

Ota mukaan puutarhaan vesiastia, 
jotta kukat eivät pääse yhtään kuivahtamaan.

Kerää kukat mieluiten aamulla kun niiden nestejännitys on parhaimmillaan, mutta yön kosteus on jo haihtunut. Ota mukaan puutarhaan vesiastia, jotta kukat eivät pääse yhtään kuivahtamaan. Varsinkin valkovuokoille, kissankelloille, syreeneille, ruusuille, hortensialle ja lupiineille on tärkeää, että ne pääsevät heti veteen. 

Jos kukat näyttävät kauniilta ämpärissä, johon olet ne kerännyt, saat niistä varmasti kauniin kimpun tai asetelman.

Leikkaa kukat veitsellä – tai puutarhasaksilla ja vasta myöhemmin veitsellä, jotta varsiin tulee viisto imupinta. Kukat kannattaa leikata lehtiparin yläpuolelta niin, että kasveihin ei jää lehdettömiä varren tynkiä. Riivi kukkavarret (paitsi gladiolukset) saman tien lehdettömiksi tai vähintään sidontakohdan alapuolelta. 

Ruohovartiset lajit laitetaan viileään veteen.
Puuvartisille lajeille varataan lämmintä vettä.

Laita kukat pariksi tunniksi maljakkoon jääkaappiin imemään kosteutta ennen niiden asettelua. Jos teet asetelmia juhlaan, anna kukkien olla jääkaapissa yön yli. Ruohovartiset lajit laitetaan viileään veteen. Puuvartisille lajeille varataan lämmintä vettä.

Periaatteessa kimppuun voi poimia mitä tahansa puutarhakukkia, mutta kaikki kukat eivät kestä kauniina kimpuissa. Hyviä leikkokukkia kevääksi ja alkukesäksi löydät täältä. Keskikesän leikkoja olen listannut tänne. Loppukesän leikkoja löydät täältä. Syksyn leikot löydät täältä ja talveksi monenlaista kivaa täältä.


Kimpun sitominen spiraalitekniikalla

Kukkien väleihin voi panna muutaman lehden
tueksi ja täytteeksi sekä tuomaan ilmavuutta.

Lehdistä voi tehdä aloitusnipun kimpun sydämeksi tai sidonnan voi aloittaa pääkukasta. Aloitusnipun tai -kukan ympärille kukkavarret asetellaan spiraalimaisesti siten, että varret asettuvat aina saman suuntaisesti. Oikeakätisillä varret sojottavat vasemmalta oikealle. Kukkien väleihin voi panna muutaman lehden tueksi ja täytteeksi sekä tuomaan ilmavuutta. Spiraaliin sidotun kimpun kukat pysyvät siinä mihin ne on tarkoitettukin. Väliin voi pujotella kukkia kunhan varsi tulee samaan suuntaan. 

Englanninkielisen, hyvin perusteellisen opetusvideon löydät täältä. Tämän videon (by Flower Joos) avulla vihdoin tajusin miten spiraalin voi tehdä pyörittämättä kimppua. Opin myös, miksi on hyvin tärkeää pidellä kimppua kevyellä otteella. 

On erityisen mielenkiintoista katsoa kuinka ammattilainen (Stuart Stockley by Fyvie Castle) tekee suuren, erittäin kauniin kimpun puutarhan tutuista perennoista ja vieläpä kauniissa ympäristössä. Voit katsoa videon täällä.

Suomenkielisen, hyvin selkeän opetusvideon löydät täältä. Floristi (by Penttala Floral Design) tekee kimpun pyörittämällä sitä näppärästi käsissään. Hän opastaa selkeästi, kuinka tärkeää on oikeakätisenä asetella aina kukka vasemmalle ja varsi oikealle. Silloin kimpusta tulee täydellinen spiraali. Toinen tapahan on asetella varret spiraaliin kukka vasemmalle ja varsi oikealle edessä ja päinvastoin takana.

Kun kukkien värisävyt ja lehtien muodot 
on valittu taitavasti,
lopputulos on ihastuttava.


Kimpun ei tarvitse aina olla valtavan suuri. Kun kukkien värisävyt ja lehtien muodot on valittu taitavasti, lopputulos on ihastuttava. Videon ovat toteuttaneet Mark Welford ja Stephen Wicks. Näet videon täällä


Kimppu kootaan ensin kädessä valmiiksi ja sidotaan kukkasidontaan tarkoitetulla narulla. Lopuksi koko kimppu lyhennetään sopivan mittaiseksi leikkaamalla se terävällä puukolla viistoon ja asetetaan maljakkoon. 

Monet ammattilaiset leikkaavat varret kukkasaksilla viistoon. Paksut varret, kuten ruusun ja hortensian, he leikkaavat vielä tyvestä pitkittäin halki.



Tärkeä tekstuuri


Ammattilaiset korostavat tekstuuria. Kun kimpussa tai asetelmassa on erilaisia pintoja, se on kiinnostava. Esimerkiksi toiset lehdet voivat olla karvaisia ja kiiltäviä, toiset kovia ja mattapintaisia. Vihreissä on paljon eri sävyjä, on harmahtavaa, utuista ja muita erilaisia sävyjä. Kimpuissa käytetään monen kokoisia lehtiä ja kukkia, useita eri värisävyjä ja eri tavalla taipuvia kukkia. Ja se todellakin toimii. Tämä on puutarhurille ilouutinen, sillä puutarhassa ei välttämättä ole yhtä lajia kovin paljon maljakkoon leikattavaksi.
  
Nykyään käytetään yhteen kimppuun hyvin paljon erilaisia kukkia ja lehtiä, mkä sopiikin hyvin nykyiseen luonnolliseen tyyliin. Paljon erilaisia muotoja ja värisävyjä sisältävä kimppu on hyvin mielenkiintoinen. Voit katsoa täällä kuinka Alison Ellis tekee tällaisen suuren ja monipuolisen kimpun.

Tämä ihana kimppu hortensiasta, ruusuista, Afrikanliljasta ja vahakukista on floristin käsialaa.

Jos vielä haluat nauttia kauniista kukista ja seurata floristin taitavaa työskentelyä voit tehdä sen täällä. Videolla Kiana Underwood (by Tulipina) sitoo huikean kauniin epäsymmetrisen hääkimpun. 

Kiana on minun favourite. Hänen tyylinsä on pohdiskeleva. Hän miettii jokaisen kukan paikan tarkasti ja seuraa peilistä, että kimppu näyttää koko ajan hyvältä. Hän mallaa, kummalla puolella kukka näyttäisi parhaimmalta. – I like it here better, this side, hän sanoo. Vaikka jokaisen kukan väri, muoto ja tekstuuri – pinnan rakenne ja tuntu – on mietitty viimeisen päälle, tulos on rennon ja huolettoman näköinen.


Kukkien asettelu lasipulloihin

Vaikuttavuus tulee toistosta.

Asettelemalla kukkia lasipulloihin saat aikaan vähistä materiaaleista helpolla näyttävää. Yleensä riittää kun asettelee jotakin korkeaa ja jotakin matalampaa yhteen pulloon. Sitten vain toistaa ja ehkä vähän varioi tuota. Yksittäisen pullon kimpun ei tarvitse olla kummoinenkaan. Vaikuttavuus tulee toistosta. Itse yhdistelen pulloihin joskus kynttilöitä tai jotakin muuta rekvisiittaa ja tulos on taas uudenlainen. 

Tämän rippijuhlakattauksen teemana oli meri. Lasipulloihin käytin eustomaa ja heinää. Kivet toivat merellistä tunnelmaa. Minimalistiset kukka-asetelmat sopivat mielestäni merelliseen tyyliin. 

Marttojen videolla hyödynnetään lasipulloja sekä pieniä maljakoita ja saadaan aikaan hyvin kaunis kokonaisuus. Voit katsoa videon täältä.


Muovituppilot kukkamaljakkoina

Kaikista helpointa on asetella kukat muovituppiloihin ja piilottaa tuppilot vaikkapa kangastaskuun. Asettele muovituppilot pöydälle sopivin etäisyyksin ja kierrä niitä varten kehikko rautalangasta. Kierrä rautalanka ensin yhden tuppilon suun ympäri ja jätä sitten pieni pätkä suoraa rautalankaa kunnes kierrät langan taas seuraavan tuppilon ympäri. Tällä tavoin kukat pysyvät pystyssä haluamillasi paikoilla. 

Kukat erottuvat kauniisti mustaa taustaa vasten.

Kukat erottuvat kauniisti mustaa taustaa vasten. Tässä voidaan sanoa, että vähemmän on enemmän.


Kukkien asettelu pieniin purkkeihin

Käyttämällä pieniä purkkeja et välttämättä tarvitse kukkasientä tai mitään muutakaan vastaavaa saadaksesi kasvit pysymään haluamillasi paikoilla.

Voit asetella pieniä purkkeja, vaikka juomalaseja, ryhmäksi kauniille lautaselle. Yksittäisen purkin ei tarvitse olla mitenkään näyttävä, mutta yhdessä vaikutelma on tosi kiva. 

Tämän asetelman pohjaksi valitsin syysmaksaruohoa. Sen kukkien väleihin oli helppo pujotella haluamansa kasvit. Lisäksi lautaselle voi asetella jotakin pientä kivaa, esimerkiksi marjatertun. 


Kukkasieni asettelun apuna

Kaupoissa on myytävänä kolmenlaisia kukkasieniä: tuoreille, kuivakukille ja molemmille. Sieni leikataan tarvittaessa ja annetaan sen rauhassa imeä itsekseen vettä (ja kukkavirkistettä) korkeassa astiassa. Sientä ei saa painaa yhtään. 

Itse jätän kukkasienen astiaa korkeammaksi ja muotoilen kukkasienen päältä kaarevaksi. Sitten vain tökin siihen kukkavarret haluttuun tyyliin. 

Kerran kuivumaan päässyt sieni ei enää ime vettä.

Yhden oivallisen vinkin annan tuohon hommaan: jos oksat ovat hentoja, tee niille reikä valmiiksi metallipiikillä. Itse käytän työkalupiikkiä. Se on ainakin sopivan paksu. Sukkapuikkokin saattaisi olla ihan sopiva siihen hommaan. Ammattilaiset eivät tee niin, mutta luulen heidän käyttävän kovavartisia kasveja. Luulen, ettei tuosta kuitenkaan ole haittaa, jos kukkasieni on astiassa kokonaan vedessä.

Pidä kukkasieni jatkuvasti kosteana, sillä kerran kuivumaan päässyt sieni ei enää ime vettä. 

Tämän asetelmaan käytin ruusuja, kehäkukkia, jättipoimulehtiä, myskimalvaa, syysleimua, akileijan lehtiä, ja purppurapunalatvan nuppuja. 

Tähän kauniiseen kahvikuppiin tein toispuoleisen asetelman. Täytin pohjan ensin akileijan lehdillä. Lisäsin siihen pääkukiksi kolme kehäkukkaa. Toiselle puolelle toin korkeutta muutamalla jättipoimulehden kukinnoilla. Mansikanrönsy oli helppo tapa saada vähän roikkuvaa. Toinen roikkuvista on villiviinin oksa. 

Löysin englanninkielisen videon, jolla floristi (by Galton Flowers) tekee elegantin asetelman koriin ja  kukkasieneen. Voit katsoa videon täältä.

Voit saada hyviä vinkkejä kukkasienen käyttöön myös täältä. Videolla floristi (by J.two) tekee huikean kauniin epäsymmetrisen kukka-asetelman.


Hyödynnä kauniit astiat

Jos käytät kauniita astioita, saat näyttävän asetelman hyvin yksinkertaisista aineksista.

Tämän asetelman tein tammikuussa ennen kuin oli satanut lunta. Keräsin sitruunatimjamia kauniisiin kuppeihin runsaaksi asetelmaksi. Vähän lisää väriä toin yhdellä kynttilällä. 

Kukkasiili
Tällä videolla Kiana Underwood neuvoo, miten kukkasiiliä käytetään. Ja jälleen kerran hän tekee hurmaavan asetelman. 


Teipattu ristikko

Jos haluat käyttää suurta astiaa tai pehmeävartisia kukkia, kannattaa miettiä jotakin muuta kuin kukkasientä kukkien tueksi. Versoilevan sivuilla näin Johannan käyttävän astian suulle teipattua ristikkoa. 

Tällä videolla (by Savvy For Life) näet kuinka voit teipata ristikon ja käyttää sitä. Samalla saat vinkin, kuinka tehdä piipunrassista apuväline, jolla voi puhdistaa väriiljan sotkeutuneet terälehdet.


Ristikko rautalangasta

Luulin keksineeni ristikon aivan itse, mutta sitten näin sitä käytettävän eräällä videolla, jolla floristi tekee pieneen astiaan runsaan asetelman. Olen aina luullut, että pieneen astiaan tehdään pienehkö asetelma. Mutta ehei, asetelma voikin olla valtava. No, toki valtavaan asetelmaan tarvitaan valtavasti kukkia.


Kanaverkko

Kanaverkkoa voi käyttää astiassa kukkien tukena joko löyhäksi palloksi muotoiltuna tai paloina. Erään tavan näet tältä videolta.


Rautalankapallo

Jos tarvitset kukkien asettelun tueksi pieneen astiaan jotakin, voit vääntää pinnoitetusta rautalangasta astiaan sopivan pallon. Kukat on helppo asetella rautalangan väleihin. Voit katsoa täällä kuinka floristi (by Flower Joos) käyttää tätä keinoa. 


Asettelupohja kukista

Asettelupohjan voi tehdä myös kukkien varsista. Löysin videon (by Penttala Floral Design), jolla opastetaan toimimaan näin tehtäessä tulppaanikimppu haasteelliseen Aalto-maljakkoon. Täytekukat asetellaan maljakkoon eri suuntiin niin, että niiden varret muodostavat ristikon. Tulppaanit ja muut pääkukat on sitten helppo asetella tuohon ristikkoon. Näet suomenkielisen videon täällä.

Tällä videolla Alison whiteman (by Roger’s Gardens) käyttää tätä tekniikkaa, jossa lehtivarsista tehdään ensin ristikko. Alison viimeistelee asetelman valtavan suurilla magnolian oksilla. Lopputulos on vaikuttava. 

On nautinto katsoa taitavan ammattilaisen työskentelyä. Tällä videolla Kiana Underwood (by Tulipina) tekee näyttävän asetelman, joka henkii kypsän kesän tunnelmaa. En ole oranssien ja keltaisten sävyjen ystävä, mutta tästä asetelmasta ei voi olla pitämättä. Kiana saa kaiken näyttämään niin suloiselta. Voit katsoa videon täältä.


Tärkeä asetelman rakenne

Minkä tahansa muodon valitset kimpulle tai asetelmalle, mieti se etukäteen. Silloin sinun on helpompi toteuttaa työ ja kokonaisuudesta tulee halutun kaltainen.

Kiana Underwood toteuttaa kimput ja asetelmat epäsymmetrisesti. Lopputulos on täydellinen. Hän kuvittelee mielessään kolme fokusta, joiksi hän niitä itse kutsuu. Fokuspisteet sijaitsevat kuin kärjellään seisovan kolmion kulmat. (Kolmio ei kuitenkaan ole tasasivuinen.) Hän aloittaa asetelman teon laittamalla vihreitä oksia kolmion sivujen suuntaisesti, aina vinoon. Se näyttää luonnolliselta. Hän laittaa kukkia sinne tänne, mutta pitäen kuitenkin mielessä nuo fokuspisteet. Alimpaan pisteeseen hän jättää tilaa suurelle, erittäin kauniille kukalle, jonka hän asettaa sinne loppuvaiheessa. Tehokasta! 

Hänen asetelmansa pursuilevat kukkia, mutta fokuspisteet ovat havaittavissa. Tärkeimmät kukat ovat noissa pisteissä eikä keskellä. Yksi tärkeä osa hänen asetelmiaan ovat kukkien luonnolliset muodot. Hän käyttää eripituisia ja paljon hyvin erilaisia kasveja. Se tuo hänen asetelmiinsa yllätyksellisyyttä. Monet kukat taipuvat kauniisti. Esimerkiksi unikot ovat hänen lempikukkiaan ja ne todellakin kaartuvat moneen eri suuntaan. Kiana korostaa puutarhan tunnelmaa. Ja se toden totta hänen teoksissaan viehättääkin!

Hän korostaa sitä, että on hyvin tärkeää astua askel taaksepäin ja katsoa asetelmaa kauempaa. Silloin huomaa parhaiten mihin tarvitaan lisää kukkia. Itse olen tottunut hyvin yksinkertaisiin kimppuihin ja asetelmiin varmasti siitä yksinkertaisesta syystä, ettei minulla ole käyttää ämpäritolkulla kukkia yhteen työhön. Kun minusta asetelma alkaa näyttää valmiilta, Kiana lisää sinne vielä puolet lisää kukkia ja lehtiä. Tulos on sen mukainen: hurmaava!


Vinkki!

Jos olet tekemässä asetelmaa maljakkoon, mutta joku käyttämäsi kukkavarsi on liian lyhyt ulottuakseen veteen, käytä muovituppiloa. Tarkoitan siis sellaista muovituppiloa, joita käytetään vaikkapa onnitteluruusuissa.


Tuunaa uudeksi

Tuunaamalla kimpun saat sille lisäaikaa. Ota kuihtuneet kukat pois ja vaihda niiden tilalle jotakin muuta. Lopuksi voit pelastaa muutaman kukan pieniin lasipulloihin tai muihin mataliin astioihin.

Tämän floristin sitoman kimpun hortensia – sen valtava kukka ja suuret lehdet – pääsi nuupahtamaan. Vaihdoin niiden tilalle syysmaksaruohon kukkia ja vuorenkilven lehtiä. Alkuperäisen kimpun näet vähän ylempänä. 

Innostu ja nauti

Ei muuta kuin opettelemaan. Jos katsot floristien taidonnäytteitä netistä, voit saada mahtavia oivalluksia. Voit myös lannistua jo heti alkuunsa. Niin minulle meinasi käydä. Unohda ammattilaisten rajattomat kukkamäärät sekä täydelliset kimput ja asetelmat. Muista, että luonnossa mikään ei ole täydellistä. Ja taitavimmatkin floristit ovat olleet aloittelijoita joskus.

maanantai 12. lokakuuta 2020

LEIKKOKUKKIA JA MUUTA KIVAA OMASTA PUUTARHASTA

Omasta puutarhasta on ihana kerätä leikkokukkia itselle ja ystäville. Muistan kun puutarhani oli aivan alkutekijöissään ja kuinka haaveilinkaan ajasta, jolloin voisin leikata kukkia maljakkoon. Nyt haaveeni on toteutunut.

Tämä kuva on heinäkuun satoa. 

Kerään kukat mieluiten aamulla kun niiden nestejännitys on parhaimmillaan, mutta yön kosteus on jo haihtunut. Mukaan puutarhaan otan vesiastian, jotta kukat eivät pääse yhtään kuivahtamaan. Varsinkin valkovuokoille, kissankelloille, syreeneille, ruusuille, hortensialle ja lupiineille on tärkeää, että ne pääsevät heti veteen. 

Leikkaan kukat puutarhasaksilla ja vasta myöhemmin leikkaan veitsellä viiston imupinnan. Kukat kannattaa leikata lehtiparin yläpuolelta niin, että kasveihin ei jää lehdettömiä varren tynkiä. Riivin kukkavarren lehdettömäksi saman tien. Laitan kaikki kukat pariksi tunniksi maljakkoon jääkaappiin imemään kosteutta ennen niiden asettelua. Jos teen asetelmia juhlaan, annan kukkien olla jääkaapissa yön yli. Ruohovartiset lajit laitetaan viileään veteen. Puuvartisille lajeille varataan lämmintä vettä.

Periaatteessa kimppuun voi poimia mitä tahansa puutarhakukkia, mutta kaikki kukat eivät kestä kauniina kimpuissa. Esimerkiksi päivänliljan avautunut kukka kestää vain päivän. Sen sijaan nupullaan oleva värililja on pitkäikäinen kimpun kaunotar. Loistotädyke on kaunis ja antaisi ihanan värin kimppuun, mutta se karisee helposti. Näin ainakin minulla. Kärhö kuulemma nuupahtaa nopeasti.

Kokosin tähän listan itseäni kiinnostavista puutarhakasveista, joita olen nähnyt suositeltavan leikkokukiksi. 


KEVÄÄN JA ALKUKESÄN KASVEJA

Narsissi
Leikkona narsissi kestää parhaiten kun sen poimii juuri aukeamaisillaan olevana. Leikkaa terävällä veitsellä. Myrkyllinen neste voi ärsyttää ihoa. Jos maljakkoon laittaa muitakin kukkia, narsissien varsia pitää liottaa astiassa 20 minuuttia ja vielä uudestaan puhtaassa vedessä 20 minuutin ajan kunnes nesteen erittyminen lakkaa. Maljakon vesi vaihdetaan parin päivän välein.

Narsissit ja tulppaanit eivät pidä toisistaan. Narsissien seurassa tulppaanit nuupahtavat nopeasti. Jostain luin vinkin, että lusikallinen ruokasuolaa maljakossa auttaisi asiassa – tai sitten tuo yllä mainittu konsti.

Tulppaani
Käyttäessäsi tulppaaneja huomioi, että ne kasvavat hyvin nopeasti pituutta maljakossa.

Tämä on kaunein saamani tulppaanikimppu ikinä – rento ja raikas.

Sarviorvokki 
Orvokit saa kuulemma kestämään maljakossa pidempään, jos uittaa niitä ensin ylösalaisin vedessä muutaman minuutin ajan. Tuota en ole kokeillut. 

En ole käyttänyt orvokkeja kukka-asetelmissa,
mutta kakun koristeena kylläkin.
Tämän kakun koristelin juhla-aamuna
ja orvokit säilyivät hyvinä riittävän kauan. 

Valkovuokko
Valkovuokot kannattaa poimia suoraan veteen, jotta ne säilyisivät pitkään. 

Jaloakileija 

Nuoret akileijan kukat sopivat leikoiksi, mutta akileija on mielestäni
aika haasteellinen yhdistettävä muihin kukkiin. 

Arovuokko 
Arovuokko on ihastuttava alkukesän kukka, joka sopii kuulemma hyvin leikoksi.

Unikko
Unikot ovat kuulemma siitä hankalia leikkoina, että ne eivät kestä pitkään. Unikoiden varsista vuotaa maitomaista nestettä. Siksi unikon varsien päät kannattaa kastaa kiehuvaan veteen pariksi sekunniksi.
Unikon vartta voi myös hetken aikaa liekittää tulessa kestävyyden parantamiseksi. Jossakin toisessa lähteessä puolestaan unikoita kehuttiin kestäviksi leikkokukiksi. En tiedä, kun en ole kokeillut. Sen sijaan unikoiden siemenkodat toimivat leikkoina erittäin hyvin, jos niitä ylipäätään raaskii poimia eikä jätä siementämään. 

Syreeni
Olen nähnyt syreeniä yhdistettävän lupiinien kanssa valloittavaksi kimpuksi. Syreenit kannattaa poimia suoraan vesiämpäriin. Se pidentää niiden ikää maljakossa. 

Vuorikaunokki
Vuorikaunokki kukkii kesä-heinäkuussa. Tämä on niin voimakas kukka, että tätä raaskii poimia maljakoihin vaikka kuinka paljon.

Iiris 

Iiris pionikimpussa tuo kivasti väriä,
vaikka asettelu onkin mennyt vähän pieleen.

Morsiusleinikki
Morsiusleinikki on kuulemma kestävä maljakossa. Sitä voi käyttää myös kuivakukkana.

Lupiini


Olen kokenut lupiinit hieman vaikeiksi kimpuissa. En saa niitä istumaan yhteen toisten kanssa. Kun olen aikani yrittänyt sommitella niistä kimppua, tökkään ne vain lasipulloon ja lisään pari muuta oksaa jotakin tuomaan pehmeyttä. Siinä kaikki. Muutaman lasipullon ryhmä lupiineja on aika näyttävä. 

Poimi mahdollisimman nuoret kukat suoraan vesiämpäriin. Silloin lupiini kestää pidempään maljakossa. 

Kielo
Kielokimppu tuoksuu ihanasti. Myös kielon lehdet ovat hyvin käyttökelpoisia maljakossa.

Lemmikki
Lemmikit ovat hyvin suosittuja kimpuissa, mutta itse en ole niitä koskaan kokeillut.

Isokonnantatar
En ole käyttänyt isokonnantatarta leikkona, mutta se taipuu varmasti monenvärisiin kimppuihin.

Kesäkullero
Pitäisikin kokeilla kulleroa kimppuihin, sillä se saattaa kukkia syksyllä uudelleen, jos kukkia leikataan.

Oksat
Hiirenkorvalla olevat koivun oksat ovat hyvin kauniita kimpuissa. Ne tuovat ilmavuutta ja kokoa kimppuun.


KESÄN KUKKIA 

Keijunkukka 
Sanotaan, että keijunkukan kukinnot ovat kestäviä leikkoina. Niitä kannattaa poimia paljon, että kasvi kukkisi pitkään.

Isorikko

Valkoinen isorikko on ihana niin penkissä kuin maljakossakin.

Loistosalvia
Netissä sanottiin, että loistosalvia on hyvä leikko- ja kuivakukka.

Alppiasteri
Alppiasteri on helppohoitoinen ja kestävä perenna, joka kukkii keskikesällä pitkään sinisin, valkoisin tai vaaleanpunaisin kukin. 

Ruusu 

Tämä asetelma ruusuineen on tehty syksyllä,
joka onkin ruusujen kulta-aikaa. 
Ruusuja löytyy maljakoihin pitkin kesää lajikkeesta riippuen.

Kerää ruusut suoraan vesiastiaan, jotta ne säilyvät mahdollisimman pitkään hyvinä.

Pioni

Kaunis pionikimppu syntyy vähistä aineksista.
Tässä pionien seurana jättipoimulehtiä ja loistopäivänhattua 'Green Wizzard'.

Pioni on täydellinen aloittelijan kukka. Kuka tahansa saa upean kimpun tai asetelman yhdestä tai useammasta pionista ja muutamasta lehdestä. Pelastan sateen piiskaamat pionit sisälle erilaisiin asetelmiin. Yksinkertaisimmillaan laitan pionin kahvikuppiin ja lisäksi pari lehteä. Muuta ei tarvita. Kimppuja ja asetelmia suunnitellessa kannattaa huomata, että nupuillaan oleva pioni avautuu pian suureksi kukaksi. 

Jättipoimulehti 


Jättipoimulehti on yksi mieluisimmista materiaaleista kimppuihin ja asetelmiin. Sitä voi laittaa täytteeksi ja sillä saa kimppuun keveyttä. Limenvihreä väri sopii yhteen melkein minkä tahansa kanssa. Ja mikä parasta – kukkia on saatavana melkein läpi kesään aivan pakkasiin asti. 

Iisoppi
Iisoppi on kuulemma kestävä leikkona.

Koreakärsämö 


Koreakärsämö on yksi ehdoton suosikkini. Sillä saa kimppuihin valoa ja keveyttä. Sen paras kukinta-aika on keskikesällä, mutta ainakin minun ’Noblessa’ -lajiketta löytyy vielä myöhään syksyllä ainakin yksittäisiä kukkavarsia sieltä täältä. Eikä enempää tarvitakaan tuomaan kimppuun valoa.

Malva

Kuvan valkokukkainen kasvi on myskimalva.
Se on ihanteellinen leikkokukka,
koska sitä raaskii poimia runsaasti ja se on kestävä.
Sitä paitsi se kukkii pitkään.

Neilikka
Neilikka on hyvin kestävä leikkokukkana.

Jalopähkämö
Jalopähkämö on kuulemma hyvä leikkokukka. Ainakin räväkkä se on.

Loistopäivänhattu 

Loistopäivänhattu ’Green Wizzard’


Kasvatan ’Green Wizzard’ -loistopäivänhattua erityisesti pionikimppuja varten. Ne kukkivat juuri parahiksi yhtä aikaa ja loistopäivänhattu antaa sen kaivatun pisteen i:n päälle hempeään kimppuun.

Jaloritarinkannus
Jaloritarinkannus on hyvä leikko- ja kuivakukka. Jaloritarinkannus leikataan kun ylimmät kukinnot ovat auenneet.

Kurjenkello
Kurjenkello kannattaa leikata suoraan vesiastiaan, jotta se säilyy hyvänä pitkään.

Lehtosinilatva
Lehtosinilatva kukkii touko-elokuussa sinisin tai valkoisin kukin. Sitä kannattaa poimia reilusti maljakkoon, sillä se villiintyy helposti siementämällä.

Tsinnia
Tsinnia on hyvin kaunis ja kestävä leikkokukka. Se pitää kylvää joka vuosi. Tsinnia kukkii kylvöajasta riippuen kesä-syyskuussa.

Kosmoskukka
Olen kuullut, että kosmoskukan voi esikasvattaa tai suorakylvää. Suorakylvönä se tietysti kukkii myöhempään syksyllä. Toisaalta suorakylvetyt taimet voivat ovat olla tanakampia ja kestävämpiä. Kosmoskukka kukkii kesä-lokakuussa.

Päivänkakkara, punapäivänkakkara 
Punapäivänkakkara tuoksuu voimakkaasti. Sen kukinta-aika on kesä-elokuussa. Kuihtuneet kukat poistetaan.

Isopäivänkakkara 

Tulikukka
Kukat poimitaan maljakkoon avautumisen jälkeen.

Valeangervo
Valeangervo kukkii kesä-elokuussa.

Isotähtiputki
Netissä sanottiin, että isotähtiputki on leikkona tai kuivakukkana erinomainen. 

Harjaneilikka
Harjaneilikka leikataan kun kaikki kukat ovat auki.

Palavarakkaus
Pa­la­va­rak­kaus on hyvä leik­ko­kuk­ka; jos leik­kaat osan ku­kis­ta mal­jak­koon, tu­lee si­vu­haa­rois­ta uu­sia kuk­kia. 

Pallo-ohdakkeet 


Pallo-ohdakkeet sopivat hyvin leikko- ja kuivakukiksi, koska ne kestävät pitkään. 

Kaukasiantörmäkukka

Tämä asetelma on tehty syyskuun lopussa
lähes viimeisistä Kaukasiantörmäkukista.

Afrikanlilja

Kuvan kimppu on floristin käsialaa,
mutta Afrikanliljaa on helppo kasvattaa itsekin.
Afrikanlilja ei talvehdi Suomen oloissa.


KUKKIA KESÄN KALLISTUESSA LOPPUPUOLELLE

Syysleimu


Syysleimu on ihana leikkona, mutta sen tuoksu on niin voimakas, ettei sitä ehkä kannata laittaa kovin paljon.

Unikon siemenkodat 

Pallerokiurunkukka
Pallerokiurunkukka on yksivuotinen. Se kukkii heinä-syyskuussa. Lehdet ovat tillimäiset.

Pellava
Pellava kukkii heinä-elokuussa kauniin taivaansinisin tai valkoisin kukin. En tiedä miten kukat soveltuisivat leikoiksi, mutta ainakin siemenkodat ovat koristeellisia ja sopivat kuivattavaksikin. Pellava on periaatteessa yksivuotinen, mutta minulla se on kylväytynyt monta vuotta itsekseen.

Tarhaneito
Tarhaneito on kaunis yksivuotinen, suorakylvettävä kukka. Sen kukat ja koristeelliset siemenkodat sopivat hyvin leikoksi. Siemenkodat sopivat kuivattaviksikin. Lehdet ovat tillimäiset. Tarhaneito kukkii heinä-syyskuussa. Kuihtuneet kukat on poistettava.

Purtojuuri
Purtojuurella on sinertävät pallomaiset kukat. Kasvin korkeus on 30 - 100 cm. Kukkii elo- syyskuussa. Monivuotinen. Lisätään siemenistä. Sopii niitylle. Kasvupaikaksi valitaan kuivahko-tuore-kostea, aurinkoinen-(puoli)varjo, ravinteinen-niukkaravinteinen, savi-multa. Purtojuuri on hyvä savimaiden kasvi. Rehevällä paikalla se kasvaa tuuheaksi ja monihaaraiseksi. Purtojuuri sopii hyvin leikoksi ja on hyvä perhoskasvi.

Tuoksureseda
Ennen vanhaan kimppuun saatettiin piilottaa tuoksuresedan oksa antamaan tuoksua. Ulkonäöltäänhän tuoksureseda on vaatimaton. Tuoksureseda kukkii heinä-syyskuussa. Tuoksureseda on yksivuotinen.

Punatähkä
Punatähkä kestää kuulemma hyvin leikkona.

Ruiskaunokki
Sen lisäksi, että ruiskaunokki on kestävä leikkokukka, se sopii myös kakkujen ja salaattien koristeeksi.


Rantakukka 
Rantakukkaa suositellaan leikoksi.

Villanukkajäkkärä
Villanukkajäkkärä on matala ja topakka. Se on siis eri kuin helminukkajäkkärä. Kaunis hopeanharmaa, runsaskukkainen ryhmä- ja kivikkokasvi, korkeus noin 30 cm. Kukkii pitkään heinä- syyskuulla. Pensastava ja tuuhea kasvutapa. Tuore, vettä läpäisevä ja kalkkipitoinen maa.

Tiibetinkoirankieli
Tiibetinkoirankieli on yksivuotinen, suorakylvettävä kesäkukka. Se saattaa kylväytyä itsekin ja kukkia myös seuraavana vuonna.

Pienikin määrä raikkaan sinistä Tiibetinkoirankieltä
antaa mukavan säväyksen syyskimppuun.

Helminukkajäkkärä
Helminukkajäkkärä voisi olla ihanteellinen kimpuissa, sillä sen lehdet ovat hopean valkoiset. Kukat ovat valkoiset ja ovat ryhmänä varren päässä. Tämän kaiken lisäksi se on kestävä leikkona ja sopii myös kuivattavaksi.

Helminukkajäkkärä kukkii melko pitkään heinä-syyskuussa. Se leviää melko voimakkaasti rönsyillä, joten voi olla aiheellista istuttaa se rajattuun paikkaan.

Alppipiikkiputki
Alppipiikkiputki on kaunis niin penkissä kuin leikkonakin. Se sopii myös kuivattavaksi. Isot käpymäiset kukinnat ovat näyttävät. Suojuslehdet muuttuvat kukinnan edetessä hopeanhohtoisiksi. Kukinta-aika on heinä-syyskuussa.

Tuoksuherne
Tuoksuherne on yksivuotinen ja kukkii heinä-syyskuussa. Suorakylvö on mahdollinen, mutta silloin tuoksuherne kukkii myöhään. Tuoksuhernettä kannattaa poimia ahkerasti kimppuihin, sillä mitä enemmän sitä poimii sitä ahkerammin se kukkii. Kuihtuneet kukat on poistettava eikä sitä saa päästää siementämään, koska silloin kukinta kärsii.

Gladiolus
Gladioluksen kukat kannattaa pelastaa myrskyn tai pakkasen tullessa maljakkoon. Toisin kuin muiden kasvien, gladiolusten lehtiä ei riivitä pois.

Jalokallioinen 
Asteria muistuttavasta jalokallioisesta sanotaan, että se on hyvä leikko- ja kuivakukka.

Pionin siemenkodat
Esimerkiksi lajikkeilla ’Claire de Lune’ ja ’Madame Calot’ on hyvin näyttävät siemenkodat.

Värililja


Värililjasta – jos sellaisen raaskii puutarhastaan leikata – saa pitkäaikaisen ja näyttävän ilon maljakkoon. Lilja on sinänsä jo kaunis, mutta taipuu kimppuun myös monen muun kukan seuraksi.

Kehäkukka


Kehäkukka ja erityisesti vaalea 'Snow Princess' on yksi lempparileikoistani. Kun sen kerran kylvää, siitä saa nauttia seuraavat vuodet ihan ilman vaivannäköä. Kehäkukka taipuu niin kesäisen hempeisiin kuin syksyn tunnelmallisiin asetelmiin ja kimppuihin.

Krassi 
Krassi on helppo yksivuotinen kasvi, joka sopii leikoksikin.

Valkoalpi
Netistä luin, että valkoalpi on yleisesti käytetty leikko kukkakaupoissa. Se on niin kestävä.

Jaloangervo
Jaloangervon sanotaan olevan hyvä leikko- ja kuivakukka.

Kaunopunahattu
Kaunopunahattu kestää kauan kukkakimpuissa. Sen sanotaan sopivan kuivakukaksikin.

Sinikatana
Sinikatanat kestävät pitkään kauniina ja soveltuvat hyvin leikkokukiksi. Niiden pitkät, lehdettömät kukkavarret helpottavat poimimista ja saavat ne asettumaan kauniisti muiden kukkien lomaan. Yleisimmän violetin sinisen kukan lisäksi sinikatanoita löytyy myös valkoisina.

Syysasteri 
Minulla ei ole kokemusta, mutta asterin sanotaan olevan kestävä leikkokukkana. Syysasterit eivät välttämättä ehdi kukkia.

Auringonkukka
Auringonkukista saa yksinäänkin pirteitä kimppuja.


SYKSYN KUKKIA 

Daalia
Myrskyn alla painavat kukinnot kannattaa pelastaa maljakkoon turvaan. Daalia on näyttävä yksinäänkin maljakossa. 

Ruusu 


Syksy on ruusujen aikaa. Usein ne kukkivat yltäkylläisesti koko pitkän syksyn – tietysti lajikkeesta riippuen. Ruusut kannattaa kerätä heti vesiastiaan, että ne pysyvät pitkään kauniina.

Lupiini 


Laitoin lupiinin myös tänne syksyn kukkiin, sillä se kukkii mielellään toisen kerran, jos leikkaa sen kukkavarret pois ensimmäisen kukinnan jälkeen eikä jätä tekemään siemeniä.

Lupiini kannattaa kerätä heti vesiämpäriin, sillä muuten se saattaa nuupahtaa melko pian.

Kehäkukka 

Kehäkukka jaksaa tuottaa uusia kukkia pitkin syksyä, joten sitä raaskii poimia ja siemeniä jää seuraavaa vuottakin varten.

Myskimalva 


Minun myskimalvani kukkivat täyttä päätä lokakuussakin. Mitä enemmän niitä poimii maljakkoon sitä parempi: ne nimittäin lisääntyvät kylväytymällä ja saattavat levitä liikaakin.

Jättipoimulehti 


Vaikka jättipoimulehden pääasiallisin kukinta-aika onkin keskikesällä, siitä riittää kimppuihin aivan pakkasiin asti. 

Purppurapunalatva


En ole vielä käyttänyt kukkivaa purppurapunalatvaa kimpuissa tai asetelmissa, mutta olen huomannut niiden nuppujen olevan aivan loistavia antamassa terää hempeään kimppuun. Niitä saattaa löytää omiksi tarpeiksi vielä silloinkin kun kukinta näyttäisi olevan jo ohi.

Päivänsilmä 
Päivänsilmästä sanotaan, että se on kestävä leikkona.

Syyskaunosilmä
Kirkkaankeltaisen lisäksi syyskaunosilmää saa vaaleankeltaisena. Ainakin ‘Buttermilk’ on kaunis hailakankeltainen lajike.

Syysmaksaruoho 
Onkohan olemassa kestävämpää leikkoa kuin maksaruoho? Se kasvattaa maljakossa jopa juuret. 

Syysmaksaruoho on kerta kaikkiaan ihana. Käytän sitä kimppuihin ja asetelmiin sen joka vaiheessa. Ennen varsinaista marjapuuronväristä tai valkoista kukintaa sillä saa ihanan vihreää täytettä kimppuun kuin kimppuun. Se tukee muita kukkia. Usein laitan sitä muutaman varren maljakkoon ja työnnän kukinnon väleihin muita kukkia. Helppoa kuin heinänteko! Maksaruohosta saa väriä lumentuloon asti.

Konnanyrtti
Konnanyrttiä on vaaleanpunaisena ja valkoisena. 

Kultapallo
Jos tykkää kirkkaankeltaisesta – tai vaikka ei tykkäisikään – niin kultapallo on nappivalinta syksyn kukkakimppuihin.

Syyshortensia
Syyshortensia on näyttävä kukka-asetelmissa ja kimpuissa. Huomaa, että hortensia ei pärjää kauan ilman vettä. Hortensian elinikä maljakossa pitenee kun vaihtaa veden joka toinen päivä ja samalla leikkaa uuden imupinnan.

Ruiskaunokki
Ruiskaunokki saattaa tuottaa kukkia vielä lokakuussa.

Huiskuasteri
Keveän hahtuvainen, valkoinen huiskuasteri on myöhäinen kukkija.

Pursuasteri
Pursuasteri ’Harry Schmidt’ kukkii vaaleanpunaisena. Sen kukkavarret nousevat kauniisti lehtien yläpuolelle. Lajike ehtii hyvin kukkia kesän loputtua.


TALVEN KASVEJA

Sitruunatimjami
Sitruunatimjami on osittain talvivihanta. Se kestää erittäin hyvin maljakossa.

Tämän asetelman tein tammikuussa kun ei vielä ollut satanut lunta. 
Sitruunatimjamin lisäksi muuta väriä ei tarvittukaan.
No, tuon yhden limenvärisen kynttilän laitoin tuomaan vaihtelua.

Havut

Tähän jouluiseen asetelmaan
riittivät pelkät männyn havut.  

Omalta maalta voi ottaa
kokonaisia pieniä taimia maljakkoon.

Havujen siementaimia ei kannata kitkeä kesäaikaan pois, vaan painaa mieleensä niiden sijainnit. Vähälumisena talvena ne on helppo käydä katkaisemassa maljakkoon pitkäaikaiseksi iloksi. 

Tuija 

Tuijasta saa talviaikaan ihanaa vihreää. Montaa oksankärkeä ei tarvitse leikata kun saa jo elävyyttä kimppuun. 

Sammal

Sammalta voi käyttää kukka-asetelmien pohjana. Se on toki kaunis itsessäänkin. Sammaleesta voi tehdä palloja vaikkapa sanomalehtimytyn ympärille. Joskus olen täyttänyt astian kostealla hiekalla ja lisännyt päälle sammalta – yksinkertaisen kaunista!


VIHREÄÄ TAI VÄRILLISTÄ PITKIN KESÄÄ

Peittopaju 'Tuhkimo' 

Olen joskus katsonut peittopajuani ajatellen, ettei se ole juuri minkään näköinen. Tuo kasvi nousi arvaamattoman suureen arvoon, kun keksin käyttää sen oksia kukka-asetelmassa silloin kun mitään muita vihreitä lehtiä ei juuri enää ollut käytettävissä. Sen jäykät oksat ovat ihanteellisia aseteltavia kukkasieneen ja sen pienet lehdet ovat hyvin koristeelliset. 

Muratti


Muratti on pitkäikäinen leikkovihreä. Sehän mielellään kasvattaa jopa juuret maljakossa. Itse olen kokenut, ettei muratinversoja ole kovin helppo käyttää riippuvina, sillä versot ovat usein aika jäykkiä. Yritän löytää tapoja, jolla saisin paremmin sen istumaan kokonaisuuteen.

Akileijan lehdet


Akileija kukkii melko aikaisin kesällä, mutta sen lehdet ovat erittäin kauniita kimpuissa vielä myöhään syksyllä. 

Nukkapähkämön lehdet
Nukkapähkämön upea harmaa on ihana lisä pastellinsävyiseen kimppuun.

Pionin lehdet  

Tässä pionin kukka on täydennetty yhdellä lehdellä, muuta ei tarvita.
Pionin lehdistä saa kaunista vihreää myös muihinkin kuin pionikimppuihin.

 Vuorenkilven lehdet 

Vuorenkilven nuorista lehdistä
saa ihania mansetteja kimppuihin ja asetelmiin. 

Kuunliljan lehdet 

Tässä kimpussa on kuunliljan lehtien lisäksi
käytetty myös kuunliljan kukkanuppuja.
Nuput kannattaa asetella mahdollisimman syvälle kimppuun,
sillä auetessaan ne nousevat hyvin nopeasti korkealle.

 Puutarhamansikan rönsyt 

Puutarhamansikan rönsyt kestävät maljakossa hyvinä pitkään.

Meillä puutarhamansikanrönsyjä tuppaa olemaan liian kanssa. Onneksi ne ovat aivan mahtavaa materiaalia kimppuihin ja asetelmiin. Lehtiruusukkeilla saa mukavaa vihreää täytettä ja rönsyt kaartuvat erittäin kauniisti. Sitä paitsi rönsyt ovat melko vahvoja, joten ne on helppo työntää kukkasieneen ilman apuvälineitä.

Parsa
Parsan syysväri on keltainen. Parsaa voi käyttää leikkona.

Saniainen 
Saniaisista saa vihreää monentyyppisiin asetelmiin ja kimppuihin.

Syysmaksaruohon lehdet ja nuput
Syysmaksaruoho on aivan täydellinen leikkokukka enkä tiedä onko se parhaimmillaan ilman kukkia vai kukkien kanssa. No, myöhään syksyllä kun muita kukkia ei juuri ole, syysmaksaruohon kukinta nousee arvoon arvaamattomaan.

Mustikanvarvut
Olen jostakin kuullut, että mustikanvarvut pitäisivät lämpimästä ja jopa kuumasta vedestä. Panin ne kerran kuumaan veteen sillä seurauksella, että vesi oli aamulla arveluttavan ruskeaa. Minä luulen, että varvut kestävät aivan yhtä pitkään, vaikka ne laittaisi vain hieman lämpimään veteen. Osan varvuista laitoin huoneenlämpöiseen veteen enkä huomannut eroa.
  
Mustikanvarvut ovat yksinäänkin kauniita lasissa.
Kuitenkin koreakärsämö syvällä mustikoiden keskellä
antaa mukavasti valoa.

Puolukanvarvut

Puolukanvarvut ovat siitä mukavia, että niitä on saatavilla ympäri vuoden. Niitä voi käyttää tuoreina tai kuivina. 


MUUTA KIVAA

Siemenkodat 
Esimerkiksi joillakin pionilajikkeilla on erittäin koristeelliset siemenkodat, kuin kruunut. Myös akileijan siemenkotia kannattaa käyttää. Iiriksen tummanruskealla siemenkodilla saa kaivattua terää. Monia muitakin siemenkotia kannattaa kokeilla.

Keijunkukan röyhyt 
Kukkaröyhyjä löytyy vielä myöhään syksyllä.

Pihlajanmarjat
Pihlajanmarjoista saa kauniin syksyistä tunnelmaa kimppuun kunhan ehtii ennen lintuja ja ennen kuin tertut ränsistyvät puussa.

Viinirypäletertut
Varsinkin jos sinulla on sellainen viinirypälelajike, jolle ei ole hyötykäyttöä, käytä terttuja kukka-asetelmissa. 

Kiinnitin viinirypäletertun asetelmaan hiuspinnillä.
Pinni oli helppo tökätä kukkasieneen pystyyn. 

Valitettavasti kuva on huonolaatuinen,
mutta itse asetelma juhlissa oli todella kaunis:
kukka-asetelma pienessä kulhossa ja
lisänä viinirypäleitä sekä leivoksia. 

Raa'at tomaatit

Mikäpä estää käyttämästä asetelmassa vaikkapa syksyn viimeisiä raakoja tomaatteja. Tertussa nuo vihreät tai lajikkeesta riippuen eriväriset pallot näyttävät hauskoilta. Tomaattiterttu saattaa pysyä asetelman päällä ilman kiinnitystäkin, mutta sen voi helposti kiinnittää hiuspinnillä. 

Punasipuli, keltasipuli 
Mikäpä estää käyttämästä sipuleita tuomaan syystunnelmaa asetelmaan? 

Ruusunkiulukat 
Ruusun tummat kiulukat antavat sopivasti
terää tähän syksyiseen sommitelmaan.

 Kävyt

Kävyt ovat helppo ja halpa konsti saada ilmettä terassille.
Lasiastiallinen käpyjä ja muutama käpy astian viereen
antaa kummasti ilmettä pöytään tai terassille.
Tämä sommitelma on rippijuhlista, jonka teema oli metsäinen.

Omenat

Elokuussa äitini 80-vuotissyntymäpäivillä
omenoita oli kekseliäästi käytetty kukkamaljakoissa.
Kiva pieni yksityiskohta kahvipöydässä oli se
kun kauniiseen lasiin oli pantu yksi omena.

Kananmunat
Meidän kääpiökanat munivat niin pikkuruisia munia, että niitä voisi oikein hyvin käyttää kukka-asetelman somisteena pääsiäisen aikaan tai muuten keväällä.



Mikä sinun suosittelemasi leikko puuttuu listalta? Onko sinulla jostakin kasvista huonoja kokemuksia leikkona? Kerro parhaat vinkkisi. Kiitollisena lisään ne listalle kaikkien muidenkin käyttöön.

Tämä juttu löytyy myös blogin sivulta yläpalkista. Mahdolliset päivitykset teen tuonne sivulle.