Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuunlilja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuunlilja. Näytä kaikki tekstit

lauantai 29. syyskuuta 2018

TEHOKAS TIIMI

Tiedäthän sellaisia, jotka ovat huippuammattilaisia omalla alallaan, mutta eivät pidä meteliä itsestään. Saatat ehkä tietää heidän tekevän hyvin merkittävää ja arvostettua työtä, mutta työn tarkemmasta luonteesta ja heidän ansioistaan sinulla ei ole aavistustakaan. He ovat luotettavia ja antavat itsestään hyvän kuvan, mutta eivät mainosta saavutuksiaan.


Minulla on täällä puutarhassani tehotiimi juuri sellaisia. Reippaita, taitavia, kestäviä, hyvin pärjääviä, tyylikkäitä, kauniita ja komeita huippuosaajia. Ilman tätä tiimiä en tulisi toimeen. He eivät prameile eivätkä pröystäile, vaikka itse asiassa heillä, jos kenellä, olisi siihen varaa. Ilman heitä puutarhastani puuttuisi ryhdikkyys ja selkeys. Ilman heitä moni alue olisi paljon latteampi eikä lainkaan niin kiinnostava.

Olen rekrytoinut heidät
puutarhani tärkeisiin tehtäviin
eri puolilta Suomea.

Olen rekrytoinut heidät puutarhani tärkeisiin tehtäviin eri puolilta Suomea. Tuomaan näyttävyyttä varjoisille tai puolivajoisille paikoille. Pitämään rikat poissa. Selkeyttämään ja rauhoittamaan. Olen vilkaissut paperit ja istuttanut, mutta minun täytyy myöntää, etten tunne heitä kovin hyvin. Nyt päätin korjata tilanteen.

Vanhimmat heistä ovat kotoisin Keski-Suomesta, siskoni ystävän puutarhasta jakotaimina satuja maatiaislajikkeen edustajia. Kapeahkot lehdet, kirkkaanvihreä väri, lilat kukinnot. Nämä topakat kuunliljat pärjäävät melkein missä paikassa tahansa, jos heille ei aivan paahteista paikkaa tarjoa. Riittää kun kasvualusta ei ole liian kuiva.


Maatiaislajike on hyvin elinvoimainen. Olen jakanut sitä melko usein eikä se ole siitä ottanut nokkiinsa.

Kuunliljat ovat puolivarjoisan ja varjoisan paikan kasveja. Ymmärrän heitä oikein hyvin. Kuluneen kesän kovilla helteillä työtehot ovat olleet vähissä ja olo ollut nuupahtanut. Polttovioituksiakin voi tulla.

Sanotaan, että kuunliljat yleensäkin kasvavat parhaiten ravinteikkaassa, runsasmultaisessa ja lievästi happamassa savimaassa. Tärkeintä on, että maa on kostea tai tuore, mutta kuitenkin läpäisevä. Tietyt lajikkeet menestyvät myös aurinkoisella paikalla, mutta silloin kannattaa varmistaa, että paikka on riittävän kostea.


En tiedä, mitä sitten tapahtuu,
jos niitä kovin usein menee häiritsemään.
Suuttuvat varmaan.

Kuunliljat ovat uskollisia työntekijöitä. He eivät pidä siitä, että toimipaikkaa mennään noin vain muuttelemaan. Ainakin se on perusteltava hyvin. Sanotaan, että kuunliljat tarvitsevat kasvurauhan. En tiedä, mitä sitten tapahtuu, jos niitä kovin usein menee häiritsemään. Suuttuvat varmaan.

Minä en ole tuosta tiennyt tai sitä muistanut ja olen aina tarpeen tullen kuunliljoja jakanut ja siirtänyt. Viime vuoden keväällä ostin yhden 'Twilightin' ja syksyllä jaoin sen neljään osaan ja istutin taimet maahan. Eivät ne minulle vielä ainakaan ole suuttuneet.


Kuunliljan jakopalat menossa uuteen paikkaan. Märkä juuttisäkki pitää juuret kosteina.

Kun työolot ovat kohdallaan, kuunliljat ovat hyvin lojaaleja. Eivät edes sairastele. Eivät vaadi passaamista ja palvelemista. Ilahtuvat kyllä, jos niille antaa keväällä tai syksyllä kompostimultaa ja leikkaa kuihtuneet kukkavarret pois. Siinä kaikki. Aika uskomattomia.

Arvostan myös sitä piirrettä, etteivät kuunliljat levittäydy toisten alueelle. Kohteliaina he pitävät huolen omista asioistaan eivätkä yritä valloittaa koko puutarhaa.

Tänä kesänä löysin kuunliljat leikkokukkina. Nuppuisina ne ovat todella hurmaavia. Aika nopeasti, päivässä tai parissa, nuput avautuvat ja varret kasvavat jonkin verran pituutta. Kimppu muuttuu erilaiseksi, mutta kauniita kukat ovat avauduttuaankin.

Kuunliljojen siniharmaa väri sopii hyvin yhteen sinipallo-ohdakkeen värin kanssa. Tämän värinen kimppu oli kiva viedä veljenpojalle hänen päästyä ripille. Pojan kommentti kimpusta lämmitti mieltäni.

Maatiaisten lisäksi minulla on jalokuunliljoja, hopea-, kirjo-, isoraita- ja komeakuunliljoja. Nimitykset ovat kuitenkin sen verran vaihtelevia, että esittelen heidät myös latinankielisillä nimillään.

Hopeakuunliljani Hosta fortunei 'Hyacinthina' kasvavat melko matalassa kasvualustassa talon pohjoispuolella. Siinä ne ovat viihtyneet hyvin, vaikka paikka ei ehkä täytä runsasmultaisen maan kriteerejä. Ahkeroineet monta kesää ilman palkkaa, mitä nyt olen rikkoja nyppinyt ympäriltä ja niitäkin tosi vähän. Komeita tyyppejä. Kukkivat heinä-elokuussa vaaleanliloin kukin. Ne muistuttavat hyvin paljon komeasinikuunliljoja, jotka kasvavat ihan naapureina, mutta niiden lehdet ovat sirommat ja sileämmät.


Hosta fortunei 'Hyacinthina' sai vettä hellepäivän iltana.


Ehkäpä se sitten on sininen sattuma.

Yritin ottaa selville mitä fortunei hyacinthina tarkoittaa. Fortuna on onni, sattuma tai kohtalo ja hyacinthina tarkoittaa sinistä. Ehkäpä se sitten on sininen sattuma. 

Hopeakuunliljoillani on sellainen tarina, että löysin ne K-Raudan alennusmyynnistä 2015. Mikä onni! Ei ehkä nyt kuulosta kovin jännittävältä, mutta sadan vuoden päästä siinä voi olla jo vaikka minkälaisen tarinan ainekset.

Pidän erityisen paljon isolehtisistä ja hieman siniharmaista kookkaista kuunliljoista. Nimensä mukaisesti Hosta sieboldiana ’Elegans’ on hyvin elegantti valkoisine kukkineen ja komeine lehtineen. 
Hosta sieboldiana ’Elegans’ – mikä tyylikkyys!


Kuunliljoja arvostetaan erityisesti niiden näyttävien lehtien vuoksi, mutta toki ne myös kukkivat kauniisti kuten tämä 'Elegans'. Useimmat lajikkeet kukkivat heinä-elokuussa. Kukat sopivat myös leikoiksi.

Hosta sieboldiana 'Blue Angel' kasvoi kesän minulla terassilla. Se ei ole vielä päässyt näyttämään koko komeuttaan, mutta aavistelen, että jotakin hyvin hienoa on tulossa. Olen kuullut, että se on hyvin samannäköinen kuin 'Elegans'.


Komeiden sinertävälehtisten kuunliljojen lisäksi minulla on kirjavalehtisiä lajikkeita. Sellainen on esimerkiksi Hosta ’Undulata Albomarginata’, jota kutsutaan isoraitakuunliljaksi. Undulata tarkoittaa aaltoilevaa ja albomarginata valkoreunaista. Tämä lajike on päätynyt meille mieheni ja minun yhteiseltä taimistokierrokselta viime kesänä. 


Hosta ’Undulata Albomarginata’on minulla vielä nuori.

Toinen kirjava kuunliljani on Hosta Fortunei 'Patriot'Tämän isänmaanystävän olen ostanut Tampereelta käydessäni lapseni kanssa hammaslääkärissä. Sain samalla hyvän tilaisuuden käydä taimistoilla. Ajattelin, ettei kuunliljoja koskaan voi olla liikaa ja ostin näitä kaksi.

Kuunlilja Hosta Fortunei 'Patriot' sietää enemmän aurinkoa kuin monet muut lajitoverinsa.

Keltareunakuunlilja Hosta fortunei ’Aureomarginata’ päätyi ostoskoriini Nokian K-Raudasta toissa keväänä, koska se sopii puolivarjoisaan paikkaan. Jatkossa varmasti muistan tämän lajikenimen kun tiedän, että aureo tarkoittaa kultaa.

Hosta fortunei ’Aureomarginata’ 

Minulla on joka vuosi ollut tapana ostaa muutama kuunlilja pohjoisterassin astioihin kaunistamaan sisääntuloa. Nokian Kodin Terrasta olen jo heti keväällä löytänyt komeita taimia, jotka komistuvat kesän aikana entisestään. Syksyllä olen istuttanut ne maahan. Suurimmat olen jopa jakanut, vaikka kuunliljoja ei suositella jaettavaksi kovin usein.


Kuva on otettu kesäkuun alussa.


Viime kesänä minulla oli terassilla muutama Hosta 'Twilight'. Twilight tarkoittaa iltahämärää. Nimi on osuva, sillä ilta-aurinko kultaa lehdet entistäkin keltaisemmiksi ennen kuin hämärä laskeutuu.

Hosta 'Twilight'

Kuinka ihania vihreälehtiset ovatkaan kaiken kirjavuuden vastapainona! Hosta Tarhafunkia 'Royal Standard' -kuunliljan ostin pelkän hinnan perusteella, koska tarvitsin kuunliljoja täyttämään luumupuun katvetta. Jos se täyttää kuninkaalliset standardit, niin eiköhän se meidänkin pihalla menettele. Ja hyvin on menetellytkin.

Yritin Googlen kääntäjän avulla katsoa, mitä tuo tarhafunkia tarkoittaaa. Ohjelma tunnisti sen swahilin kielen sanaksi, joka tarkoittaa "haluamme". En ollut aivan vakuuttunut tästä ja yritin etsiä merkitystä sanalle funkia. Aivan sitä en löytänyt, mutta funki on bulgariaa ja tarkoittaa hienoa. Olkoon menneeksi. Olkoon tämä nyt sitten nimeltään "Haluamme hienon, kuninkaalliset standardit täyttävän kuunliljan".

Luin joltakin ulkomaiselta sivustolta, että 'Royal Standard' on ensimmäinen patentoitu kuunlilja. Pitää kuulemma pintansa kaikkien uutuuksien rinnalla. Se sietää monia muita lajikkeita enemmän aurinkoa menettämättä kauneuttaan. Sen voi jakaa muutaman vuoden välein tai olla jakamatta.


 Kelpo kaveri tämä Hosta Tarhafunkia 'Royal Standard'.

Jalokuunliljan Hosta ’Fragrant Blue’ olen tuonut Porista. Fragrant tarkoittaa tuoksuvaa ja tässä lajikkeessa todellakin, toisin kuin monissa muissa lajikkeissa, on hyvin miellyttävä tuoksu.

Myös jalokuunlilja Hosta ’Krossa Regal’ on päätynyt puutarhaamme Porista. Regal tarkoittaa loisteliasta, joten komea tästäkin varmasti tulee. Tällä on epätavallisen pysty kasvutapa. Sen lehdet nousevat kimppuna 80 cm korkeuteen ja kukkavarret 120–160 cm korkeuteen. Ne kestävät hyvin aurinkoa, kun saavat kasvaa paksussa vettä pidättävässä mullassa.


Hosta ’Krossa Regal’ kasvaa vuohenkuusama 'Cool Splashin' kainalossa.

Tänä keväänä halusin terassille rippijuhlien alla hieman limenvihreää ja päädyin Hosta tarhafunkia 'Sum and Substance' -kuunliljaan. Sen lajikenimi tarkoittaa vapaasti suomennettuna "yhteenveto" tai "pähkinänkuoressa". Onko tämä siis kaikkien olennaisten tekijöiden summa? Sen näkee sitten kun se  aikanaan kasvaa täyteen mittaansa. Suuri siitä ainakin on tulossa, sillä sen sanotaan olevan kuunliljoista suurin. Sitä kehutaan myös nopeakasvuiseksi.

Hosta tarhafunkia 'Sum and Substance' ei varmasti tulevaisuudessa jää huomaamatta.

Suurten ja komeiden kuunliljojen lisäksi minulla on pieni, mutta topakka Hosta Tarhafunkia’Blue Mouse Ears’. Se on todella pikkuruinen, kukkavarsineen kaikkineen vain 15–20 cm. Istutin sen suihkulähteen eteen, johon  se sopii erittäin hyvin kivien seuraan.


Aika hurmaava, eikös vain?

Kuunliljat käyttävät hyväkseen liukuvaa työaikaa: ne nousevat myöhään ja alkavat lakastua melko aikaisin. Se suotakoon heille. Kauniisti ne hyvästelevät meidät tavataksemme taas ensi keväänä.

Komeasinikuunliljanlehdet ovat komeita keltaisinakin.

Kuva on otettu viime syyskuun loppupuolella.

Lämpimästi tervetuloa, Blogit.fi -sivuston  kautta liittyneet uudet lukijani! Toivottavasti viihdytte täällä!

sunnuntai 29. heinäkuuta 2018

HELPOT PERENNAT PUOLIVARJOON

Päivitetty versio löytyy yläpalkista!

Alussa minä paljaan tontin omistajana luulin, että mitä  nopeammin kasvi kasvaa ja leviää, sitä parempi. Mikä tahansa vihreä näytti ihanalta kaiken ruskeanharmaan keskellä. En voinut kuvitella, että tarha-alpi jyrää toiset alleen tai suloinen ahomansikka haluaa valloittaa koko puutarhan. Ja että minä vielä joskus kyykin kitkemässä pois niitä ihania perennoja. Olin vain iloinen, että ne viihtyvät tällaisen puutarhatumpelon hoivissa.

Vuosien varrella opin, että oikeasti helpot kasvit ovat jotakin aivan muuta. Nyt helpon perennan kriteerini ovat:
  • Kasvaa hyvin, mutta ei leviä hallitsemattomasti.
  • Ei vaadi jakamista, talvisuojausta, ei juuri mitään muutakaan hoitoa. Vain jotakin pientä joskus.
  • Luotettava ja varma. Terve.
  • Näyttävä.

Olen jo esitellyt helppoja perennoja aurinkoon täällä sekä aurinkoon ja puolivarjoon täällä. Nyt mennään vielä enemmän varjoa kohti.

Tässä puolivarjoisassa kiven kainalossa kasvavat sinikämmen, jouluruusu ja kiven takana muun muassa syysleimuja.

Nyt esittelen kasveja, jotka sopivat puolivarjoon ja useimmat niistä myös varjoon.

Sinikämmen 
Jaloangervot
Kuunlilja, joka viihtyy myös varjossa ja jotkut lajikkeet jopa auringossakin
Valeangervo 
Kilpirikko 
Kilpiangervo 
Rotkolemmikki 


Sinikämmen

Sinikämmenen lehdet puhkeavat erityisen kauniisti. Ne ovat kuin vihreitä kukkia. Kukinta on sitten vähän myöhemmin yksi kevään kohokohtia.

Sinikämmen on melko harvinainen perenna, mutta aivan loistava. Taimet ovat tuuheita. Kirkkaanvihreät, sahalaitaiset lehdet muistuttavat vaahteran lehtiä. Lehdet kasvavat vielä kukinnan jälkeen ja voivat olla jopa 30 cm leveitä. Kukkii suurin, violetein, valkoisin, vaaleanpunaisin tai -sinisin kukin touko-kesäkuussa.

Sinikämmenelle kannattaa varata tuulensuojainen paikka puolivarjosta tai varjosta, jossa maa on kostea-tuore. Se ei tarvitse erityistä hoitoa. Lisätään siemenistä tai jakamalla. Sinikämmen kasvaa reippaasti, mutta leviää hillitysti.


Jaloangervot

Jaloangervo 'Montgomery' kukkii etualalla ja taaempana 'Erika'.

Jaloangervot ovat kestäviä perennoja, jotka suosivat puolivarjoisia, runsasmultaisia, ravinteikkaita. kosteutta pidättäviä paikkoja. Jaloangervot menestyvät myös auringon paisteessa, kun hyvälaatuista kasvualustaa on riittävästi. Lähellä ei saisi kasvaa vahvajuurisia puita. Happamuutta sietävinä jaloangervot viihtyvät alppiruusujen, atsaleojen ja hortensioiden seurassa.

Varhaisimmat lajikkeet kukkivat heinäkuun alkupuolella, myöhäisimmät syyskuussa. Jaloangervot ovat melko hyviä perhoskasveja. Jaloangervojen tasaiset lehtimättäät leviävät hillitysti.

Jaloangervot eivät pidä siirtämisestä. Ne lähtevät hitaasti kasvuun keväällä. Jaloangervot eivät vaadi jakamista kuin kymmenen vuoden välein. Hoidoksi riittää lannoitus ja sehän ei ole paljon vaadittu.


Kuunlilja

Kuunliljan eri lajikkeita yhdistelemällä saa aikaan ilmeikkäitä ryhmiä. Tämä lajike taitaa olla 'Elegans'.

Kuunlilja on arvostettu perenna erityisesti komean lehdistönsä vuoksi. Lehdet ovat keltaiset, valko- tai keltakirjavat, sinertävät tai vihreät. Ne muodostavat selvärajaisia mättäitä. Lajikkeita on runsaasti, joten niitä yhdistelemällä saa aikaan näyttäviä ryhmiä. Kuunlilja kukkii korkein, violetein tai valkoisin kukin heinä-elokuussa.

Kuunlilja pitää tuoreesta, runsasravinteisesta ja humuspitoisesta maasta, mutta ei ole kovin tarkka kasvualustasta, kunhan saa kasvaa varjossa tai puolivarjossa. Aurinkoakin sietäviä lajikkeita on, mutta niiden kasvualustan tulisi pysyä kosteana. Leviäminen on hillittyä. Kuunliljoja voi lisätä jakamalla, mutta niitä ei välttämättä tarvitse jakaa vuosikymmeniin.

Syyspakkaset muuttavat lehdet läpikuultavan keltaisiksi tai oranssisävyisiksi.


Valeangervo

Nuori valeangervoni komistuu vuosi vuodelta. Se kasvaa hieman liian aurinkoisessa paikassa, mutta hyvin on onneksi pärjäillyt.

Komealehtiset valeangervot sopivat suuriin varjokasviryhmiin, mutta jo yksi taimi voi muodostaa näyttävän kasvuston. Ne viihtyvät myös puolivarjossa. Valeangervot viihtyvät tuulensuojaisessa paikassa puoli metriä syvässä, tuoreessa, humuspitoisessa, runsasravinteisessa, läpäisevässä maassa. Paksu suikertava juurakko kasvaa lähellä maanpintaa, joten juurialueen kaivamista täytyy välttää.

Valeangervot ihastuttavat erityisesti lehtiensä vuoksi. Lehdet ovat keväällä puhjetessaan punaruskeat. Valeangervot kukkivat heinäkuussa vaalein kukinnoin. Valeangervot leviävät hillitysti.

Blogiystäväni mainitsi, että keväällä valeangervo voi olla hallanarka.


Kilpirikko

Minun kilpirikkoni on vasta pieni ja sille on varattu tilaa ympärille.

Kilpirikko on komea, kestävä ja erikoinen perenna. Pyöreät ja peittävät lehdet ovat suuret, jopa 60 cm leveät. Sarjamaisissa kukinnoissa on vaaleanpunaiset kukat. Kilpirikko kukkii ennen lehtien muodostumista, mutta ei välttämättä kuki joka vuosi. Syysväri on syvänpunainen.

Tämä näyttävä perenna leviää hitaasti tai korkeintaan kohtuullisesti mullan pinnan myötäisillä juuriversoilla. Viihtyy puolivarjosta varjoon, riittävän kostealla paikalla.


Kilpiangervo

Kilpiangervon kuvan voit katsoa täältä. Minulla tätä perennaa ei vielä ainakaan ole.

Kilpiangervo on suuri kasvi, se kasvaa helposti metristä puoleentoista.  Lannoittamalla lehdet kasvavat suuremmiksi. Se viihtyy parhaiten puolivarjossa tai varjossa tuulensuojaisessa paikassa. Kasvualustan tulisi olla runsasravinteinen ja syvämultainen. Tämä valtava kasvi tarvitsee runsaasti vettä, mutta ei siedä jatkuvasti märkää maata.

Kokonsa puolesta kilpiangervo on hyvä pihan ongelmakohtien peittäjä. Kilpiangervoa voi istuttaa myös seinustalle, missä katolta putoava lumi estää yleensä pensaiden käytön. Kilpiangervo haluaa kasvurauhan, sillä täyteen kokoonsa kasvi tulee vasta usean vuoden kuluttua


Rotkolemmikki

Minulla on sekä vihreälehtistä että tätä valkokirjavalehtistä rotkolemmikkiä.

Rotkolemmikin kukat muistuttavat paljon luonnonvaraisia lemmikkejä, mutta lehdet ovat suuria ja herttamaisia. Toisin kun puistolemmikki, rotkolemmikki leviää maltillisesti maanalaisten rönsyjensä avulla ja jonkin verran myös siementämällä.

Rotkolemmikki sopii hyvin esimerkiksi perennaryhmien reunoille ja kivikkoihin. Se viihtyy myös pensaiden ja puiden alla sekä veden äärellä. Rotkolemmikki viihtyy parhaiten puolivarjossa tai varjossa ravinteikkaassa, hiekansekaisessa savimaassa.


Katso myös raparperi, joka viihtyy niin auringossa kuin varjossakin.


Seuraavaksi esittelen helppoja kasveja varjoon. Kiitos vinkeistä ja kommenteista! Yhdessä saamme aikaan vaikka mitä!

sunnuntai 22. heinäkuuta 2018

NELJÄN NIRKKO

Asuessani nuoruudessani muutamia vuosia Porissa opin, että nirkko tarkoittaaa kärkeä. Nyt ajattelin esitellä teille neljän nirkon huippuperennoja. Kriteerit olivat kovat:
  • Kasvaa hyvin, mutta ei leviä hallitsemattomasti.
  • Helppo: ei vaadi jakamista, talvisuojausta, ei juuri mitään muutakaan hoitoa. Vain jotakin pientä joskus.
  • Luotettava ja varma. Terve.
  • Näyttävä.
Monet ihanat perennat karsiutuivat tästä kovasta kärjestä jo ensimmäisen kriteerin kohdalla. Esimerkiksi monet kurjenpolvet täyttävät kaikki muut kriteerit, mutta vaativat ainakin pientä silmälläpitoa. Iiris eli kurjenmiekka täyttäisi kaikki muut kriteerit, mutta sitä täytyy jakaa aika ajoin, jotta se kukkisi runsaasti ja se jakaminen ei olekaan ihan helppo juttu. Tarvitaan kuntosalikuuri ennen sitä.

Neljän nirkkoon ylsivät pioni, kuunlilja, syysmaksaruoho ja kattomehitähti. Sinikämmen oli yhtenä ehdokkaana vielä loppumetreillä, mutta vaikea saatavuus karsi sen pois kun kärkeen mahtui vain neljä.


Pioni

Pioni 'Pillow Talk' kukkii aurinkoisessa tai puolivarjoisassa paikassa.

Ihmeellistä, että näin kaunis kasvi ei ole mikään nirppanokka. Ulkomuodosta päätellen voisi luulla sen tarvitsevan vaikka minkälaista paapomista, mutta vielä mitä! Kun sen on istuttanut huolellisesti, ei muuta tarvitse tehdä vuosikausiin. Korkeintaan valokuvata ja hehkuttaa blogissa.

Vaikeinta on ehkä päättää,
mitkä lajit kaupasta puutarhaansa valitsee.

Hoito on helppoa. Vaikeinta on ehkä päättää, mitkä lajit kaupasta puutarhaansa valitsee. Lajikkeita on vaikka millä mitalla. Kiinanpionit ja hybridit ovat helpoimpia.

Pioneja olen ylistänyt muun muassa jutussani Pioni-ihminen.


Kuunlilja

Kuunlilja 'Elegans' aloittelemassa valkoista kukintaansa. Nuput ovat todella suloisia kimpuissa.

Kuunliljan vahvuus on näyttävässä lehdistössä, mutta eivät kukinnotkaan rumia ole. Kuunliljat tuovat selkeytttä ja näyttävyyttä puutarhan varjoisiin ja puolivarjoisiin kohtiin.

Eri lajikkeita yhdistelemällä
saa aikaan ilmeikkäitä ryhmiä.

Kuunliljoja voi jakaa, mutta niitä ei välttämättä tarvitse jakaa vuosikausiin. Kuunliljat pitävät rikat hyvin poissa. Lajikkeita on runsaasti ja eri lajikkeita yhdistelemällä saa aikaan ilmeikkäitä ryhmiä.

Kuunliljojen lehdistöä osaavat  arvostaa muutkin kuin minä. Ne ovat etanoiden herkkua, joten joka puutarhaan kuunliljat eivät ehkä sovi.


Syysmaksaruoho

Syysmaksaruoho kukkii syksyllä, mutta sillä on paljon  hyviä ansioita jo ennen sitä.

Koko aikana siitä ei tarvitse olla huolissaan.

Syysmaksaruoho kukkii vielä silloin kun muut ovat jo lopettaneet. Syksyllä se nousee arvoon arvaamattomaan. Sitä ennen se on hyvä tausta ja tuki. Pitää rikat poissa ja antaa mukavaa vihreyttä ja jämäkkää muotoa. Koko aikana siitä ei tarvitse olla huolissaan.

Syysmaksaruohosta olen kirjoittanut jutussa nimeltä Maksaako vaivan?


Kattomehitähti

Kattomehitähden väleihin rikoilla ei ole mitään asiaa.

Mehitähteä on suorastaan ilo jakaa.

Kattomehitähti on pieni, mutta vahva. Topakka tapaus, joka peittää tiiviisti pieniä alueita ja on todella kaunis esimerkiksi kivien väleissä. Mehitähteä on suorastaan ilo jakaa, koska sen helpommin jaettavaa kasvia en tiedä. On hauska saada maanpeitettä sinne tänne helposti.

Mehitähdestä olen kirjoittanut otsikolla Suurperheen äiti.


Mitkä kasvit sinä valitsisit neljän nirkkoon? Olisi mukava saada tietoa hyvistä puutarhan peruskasveista. Jos saan useampia "suosituksia", voisin koota niistä oman postauksen. Ankarien talvien ja kuivan kesän jälkeen olen hyvin kiinnostunut näistä helpoista ja varmoista tapauksista. Tässä kyse on siis perennoista.

Saisimmeko aikaan kymppinirkon eli kymmenen kärjessä -listan?

Kertaan vielä kriteerit:
  • Kasvaa hyvin, mutta ei leviä hallitsemattomasti.
  • Helppo: ei vaadi jakamista, talvisuojausta, ei juuri mitään muutakaan hoitoa. Vain jotakin pientä joskus.
  • Luotettava ja varma. Terve.
  • Näyttävä.
Kerro ihmeessä omat suosikkisi puutarhan helpoista peruskasveista. Odottelen mielenkiinnolla.