KEVÄÄN KUKKIA

Rakastan kaikenlaisia kasvilistoja, joten tein listan kevätkukkijoista. Pyrin järjestämään kukat – sipulikukat, perennat, puut ja pensaat – kukkimisjärjestykseen, mutta järjestyksessä voi olla heittoa suuntaan tai toiseen. Pitkäikäisistä tulppaaneista on vielä oma listansa.

Puutarhaa suunniteltaessa kannattaa sijoittaa varhaiset kukkijat eteläseinustoille ja muihin suojaisiin paikkoihin, joista lumi sulaa nopeasti. Loistoa voi pidentää istuttamalla osan kasveista kevyeen puolivarjoon, jolloin kukinta alkaa myöhemmin ja kestää kauemmin.


Näsiä

Näsiä on hyvin varhainen kukkija. Sen kukka on voimakkaan vaaleanpunainen. Näin sen eräällä siirtolapuutarhapalstalla ja hämmästyin, miten näin suurikokoinen ja näyttävä kasvi voikin olla niin aikainen.


Lumikello

Lumikello kuuluu kestävimpiin kevään ensikukkijoihin. Kauniit, valkoiset kukat ilmestyvät joskus jopa lumen keskeltä. Viihtyy saadessaan kasvaa kauan samalla paikalla. Helppohoitoinen. Kasvukorkeus 10–15 cm, kasvupaikaksi sopii aurinkoinen tai puolivarjoinen.


Kevätkello

Kevätkello eli kevätlumipisara muistuttaa lumikelloja. Sen kasvutapa on kuitenkin lumikelloja rotevampi. Se kukkii varhain keväällä heti lumen sulamisen jälkeen tai jopa sulavan hangen läpi, kellomaisin ja heikosti tuoksuvin, valkoisin kukin, joissa on terälehtien päässä keltaiset tai vihreät täplät.

Kasvia voi olla vaikea saada puutarhassa pärjäämään, mutta kun sille löytyy hyvä paikka, se muodostaa ison tuppaan ja alkaa hiljalleen levittäytyä. Ne ilmeisen mielellään kasvavat paikassa, jossa riittää kevätkosteutta, mutta joka kuivahtaa kesällä. Sipulit istutetaan aikaisin syksyllä, koska ne eivät kestä pitkää varastointia.


Talventähti

Ennen istutusta talventähden mukuloita kannattaa liottaa haaleassa vedessä vuorokauden ajan. Talventähti soveltuu paikkoihin, joissa se saa aurinkoa varhain keväällä, mutta myöhemmin se viihtyy hyvin syvässäkin varjossa. Annetaan kasvurauha.


Vaaleajouluruusut


Kasvitieteelliset krookukset

Kasvitieteelliset krookukset ovat pienikukkaisia ja ne kukkivat hyvin aikaisin keväällä ennenkuin muu luonto on herännyt talviunilta. Istuta krookukset aurinkoiselle paikalle, josta lumi sulaa keväällä ajoissa.


Sinivuokko

Sinivuokko sopii esimerkiksi kukka- ja kivikkoryhmiin sekä metsäpuutarhoihin. Syksyllä kehittyneet kukkanuput puhkeavat kukkaan ennen lehtien ilmestymistä. Lehdistö pysyy raikkaan vihreänä koko kasvukauden. Sinivuokko on myrkyllinen. Korkeus on 10–15 cm. Kasvupaikaksi sopii puolivarjoinen tai varjoinen, tuore, multava tai runsasravinteinen maa.


Kevättähti



Virvalilja


Krookus

Ennen kuin ruoho vihertää kukkivat tavalliset krookukset eli kevätsahramit.



Tarhakylmänkukka



Tarhajouluruusu



Koiranhammas 

Koiranhammas on saanut nimensä mukulan muodosta. Rusokoiranhammas 'White Beauty' on kaunis valkoinen, kuvassa kellertävän valkoinen kukka. Sillä on harmahtavanvihreät lehdet, joissa on koristeellisia ruskeanvioletteja laikkuja.


Idänsinililja



Mahonia



Posliinihyasintti

Posliinihyasintti on parhaimmillaan nurmikossa, kivikossa sekä puiden ja pensaiden alustoilla. Kukinnan jälkeen posliinihyasintti muodostaa runsaasti siemeniä, joten se kylväytyy ympäristöönsä. Korkeus on n. 10 cm. Kasvupaikaksi sopii aurinkoinen tai puolivarjoinen.


Kevätkurjenmiekka



Varhaisimmat tulppaanit



Varhaisimmat narsissit



Hämyvuokko

Valkovuokon sininen sukulainen hämyvuokko voi viihtyä samalla paikalla jopa parikymmentä vuotta. Hämyvuokko häviää pian kukinnan jälkeen, joten jos sitä haluaa jakaa, kannattaa kaivaa lankamaisia juurenpaloja esiin kukinnan lähetessä loppuaan.


Aikaiset esikot


Esikoista varhaisin on etelänkevätesikko.

Kultaesikko ’Rose’ on tosi kaunis, hennon vaaleanpunainen. 

Primula margotae ’Garryarde Guinevere’, usein tunnettu vain ’Guinevere’-nimellä, on harvinaisen kiitollinen esikko. Parissa vuodessa yhdestä taimesta tulee suuri mätäs. Mättään saa helposti jaettua. Kukinta kestää usein monta viikkoa. Esikko viihtyy parhaiten, kun kasvupaikka ei pääse kuivumaan. Jakaminen tehdään kukinnan jälkeen tai alkusyksystä.

Kultaesikon ’Primula auriculan’ kerrottu vaaleankeltainen muoto on herttaisuudessaan lumoava. Kultaesikkoja kasvatetaan hienoissa englantilaisissa puutarhoissa terrakottaruukuissa. Niitä esitellään kuin palkintopokaaleja erityisillä hyllyillä, joita kutsutaan Auricula Theatreksi.


Helmililja



Espanjan- ja italiansinililja


Narsissi



Kevätkaihonkukka



Vuorenkilpi ’Baby Doll’



Punamarjakanukka

Punamarjakanukka on iso pensas tai monirunkoinen puu. Se on ikivanha, jo roomalaisten viljelemä koristepuu ja monikäyttöinen hyötykasvi. Varhain keväällä ennen lehtiä puhkeavat keltaiset kukat ovat tärkeitä mehiläisille, syksyllä kypsyvistä punaisista marjoista tehdään terveellisiä ja herkullisia säilykkeitä, ja marjojen sisällä olevista isoista siemenistä voidaan puristaa korkealaatuista öljyä. Puuaines on kovaa ja niin tiheää, ettei se kellu vedessä, ja sitä on käytetty työkalujen valmistamiseen. Vyöhykkeille I-II.


Etelänkiurunkannus


Pystykiurunkannus


Ohotanalppiruusu 


Onnenpensas

Onnenpensas kukkii keltaisin kukin ennen lehtien puhkeamista.


Japaninruusukvitteni


Suikerovihma


Kuriilienkirsikka

Japanilaiseen puutarhaan kuuluvat yhtenä keskeisenä osana kukkivat kirsikkapuut. Koska varsinaiset japanilaiset koristekirsikat eivät ole Suomessa kovin talvenkestäviä, kaikki vaihtoehdot ovat tervetulleita. Kuriilienkirsikka on yksi pienimmistä ja kestävimmistä. Se kukkii toukokuun alkupuolella hennosti vaaleanpunaisin, lähes valkoisin kukin. Syksyllä seuraa toinen väriloistojakso lehtien saadessa hohtavan oranssin ruskavärin.


Kääpiömanteli

Kääpiömanteli on siro-oksainen pikkupensas. Vaaleanpunainen, runsas kukinta alkaa vähän ennen lehtien puhkeamista toukokuun puolessa välissä ja kestää noin kaksi viikkoa. Kukkiva kääpiömanteli on näyttävä kasvi keväisessä puutarhassa. Vyöhykkeille I-IV.


Herttavuorenkilpi



Rusokirsikka



Perhosorvokki



Magnolia

Magnolia kukkii ennen lehtien puhkeamista. Magnolian nuput paleltuvat herkästi, joten paikaksi kannattaa valita tuulensuojainen ja lämmin etelä- tai länsiseinusta. Juuret kasvavat lähellä pintaa, joten maan pintaa ei tulisi möyhentää. Kasvuston juurelle voi lisätä katteita tai istuttaa pintajuurisia maanpeitekasveja. Ne pitävät maan kosteana ja pitävät rikkakasvit loitolla. Magnolia ei siedä seisovaa vettä eikä kalkitusta. Ei kaipaa säännöllistä leikkaamista, huonot ja kuivuneet oksat poistetaan. Magnolian voi jättää talvehtimaan maahan vyöhykkeillä I-II, jolloin kasvupaikan tulee olla suojaisa, jotta kukinta ei kärsisi keväthalloista. Talvenaran pensaan voi istuttaa myös ruukkuun, joka viedään talveksi viileään ja valoisaan varastoon talvehtimaan.


Bellis eli kaunokainen



Rotkolemmikki



Valkovuokko


Pikkutalvio



Amerikankullero 



Sarviorvokki


Sarviorvokki kukkii koko kesän, jos kuihtuneet kukat poistetaan säännöllisesti. Koko kasvusto on leikattava alas syksyllä ja suojattava havuilla maan routaantumisen jälkeen. Sarviorvokit ovat arkoja talvikosteudelle. Kasvusto on syytä nuorentaa jakamalla muutaman vuoden välein.


Kerrottu valkovuokko 'Alba Plena'


Jalokiurunkannus


Imeläkirsikka



Hapankirsikka


Kanadanatsalea


Alppiruusuista esimerkiksi 'Elviira', Dahurianalppiruusu


Keltavuokko

Kotipuutarhoissa keltavuokko on loistava metsäpuutarhan perenna. Keltavuokko kukkii aikaisin keväällä, jonka jälkeen maanpäällinen kasvusto kuihtuu pois.


Kielo


Kielo kasvaa varjoisissa lehdoissa ja valoisissa metsiköissä suuressa osassa maata. Kukat puhkeavat kukkaan toukokuussa ja kukkivat kesäkuuhun asti, jonka jälkeen ne muodostavat punaisia, myrkyllisiä marjoja. Kasvi on monivuotinen ruoho, joka sopii leikkokukaksi tuoksuviin kimppuihin ja asetelmiin. Koko kasvi on erittäin myrkyllinen. Luonnossa kasvavat kielot ovat lähes aina valkoisia – viljellyt lajikkeet voivat olla roosan värisiä, kerrannaiskukkaisia ja raitalehtisiä.


Luumu



Kirjopikarililja



Makeasinikuusama



Ruusuleimu



Kevätvuohenjuuri



Mansikka



Sammalleimu


Arovuokko



Rönsytiarella



Lamohietakirsikka



Pihlaja



Aronia 



Sinikämmen



Kanadanruohokanukka 



Tarhakullero


Minulla kirkkaankeltainen tarhakullero kukkii toukokuu loppupuolella, mutta hailakankeltainen ’New Moon’ kukkii vasta kuukautta myöhemmin.


Laukat 


Kiurunkannukset


Tulppaanit

Kreetantulppaani on luonnonvarainen ja jalostamaton laji. Kreetantulppaani ’Lilac Wonder’ on keskimyöhäinen kevätsipulikukka. Se on kauniin vaaleanpunainen, keskusta on keltainen. Tämä sopii vaikkapa aurinkoisen kivikon perennojen väliin, missä tulppaanin kukinnan jälkeen kuihtuvat lehdet jäävät piiloon. Korkeus on 15–20 cm.

Tähtitulppaani ’Albo Caerulea Oculata’ on kaunis valkoinen tulppaani, jolla on sininen silmä. 



Morsiusleinikki



Puistolemmikki



Akileija



Mesimarja



Särkynytsydän 



Tuoksumatara



Siperianunikko



Valkotäpläimikkä


Valkotäpläimikkä on kestävä, 25–30 cm korkuinen, sinipunakukkainen puolivarjon tai varjon kasvi. 


Omenapuu



Lupiini



Akankaali



Kaukasianpitkäpalko

Kaukasianpitkäpalko on kivikko- ja maanpeitekasvi, joka viihtyy aurinkoisella ja kuivalla paikalla niukkaravinteisessa maassa. Se kukkii tuoksuvin kukin touko-kesäkuussa. Kaukasianpitkäpalon lehdistö on ikivihreä hyvin talvehtiessaan. Se on hyvin helppohoitoinen, eikä vaadi jakamista.


Tarharistikki

Tarharistikki viihtyy parhaiten aurinkoisella kasvupaikalla. Se tulee toimeen vuosikausia ilman hoitoa. Tarharistikkiä käytetään paljon kivikkoryhmissä ja reunakasvina perennapenkissä. Voimakas maa ja hyvä vedensaanti pidentää kukintaa. Talvisuojaus havuilla etenkin lumettomina talvina on eduksi. Tarharistikki voidaan istuttaa uudestaan noin joka viides vuosi tai vielä harvemmin.


Tulikellukka

Tulikellukat istutetaan aurinkoiselle tai puolivarjoisalle kasvupaikalle keskiravinteiseen ja kalkittuun maahan. Lehdistö on tuuhea ja pienet, oranssit kukat aukeavat touko-kesäkuussa. Tulikellukka on helppohoitoinen perenna, joka ei vaadi jakamista. Kukkavarsien alasleikkaus edistää uutta kukintaa.


Mukulaleinikki

Mukulaleinikki kukkii kirkkaankeltaisin kukin.


Pioni ’Claire de Lune’


Minulla tämä ’Claire de Lune’ on aikaisin pioni, mutta myynnissä on toki muitakin jo toukokuussa kukkivia pioneita, esimerkiksi kuolanpioni.


Raparperi



Syreeni



Marjaomenapuu

Erittäin talvenkestävä, ylenpalttisesti valkoisena kukkiva isohko omenapuu. Laji on vaatimaton kasvualustan suhteen. Kukat puhkeavat oksille jo toukokuun loppupuolella. Koska kukinta on runsasta ja pitkään jatkuvaa, marjaomenapuu sopii erinomaisesti aikaisten tarhaomenapuiden pölyttäjäksi. Marjamaisen pienet, punaiset hedelmät kelpaavat hilloihin ja mehuihin. Lehdistö on kiiltävän vaaleanvihreä.


Alaskankleitonia


Orapihlaja


Pilvikirsikka



Tuomi


Atsaleat, esimerkiksi keisariatsalea, kevätatsalea, kuningasatsalea, perhosatsalea


Kolmilehti


Purppuraomenapuu

Purppura- eli koristeomenapuu sopii istutettavaksi pieneenkin pihaan. 'Makamik' -lajike on kotoisin Ontariosta Kanadasta. Sen lehdistö on puhjetessaan punertava, syksyllä yleensä keltainen. Touko-kesäkuun vaihteessa puhkeavat makeasti tuoksuvat tummanpunaiset kukat vaalenevat kukinnan loppua kohti. Pikkuiset omenat tuovat puuhun väriä myös lehdettömään aikaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti