sunnuntai 11. helmikuuta 2024

HAASTEENA HÄÄPUKUPENKKI I

Kolmas palkinto itselle järjestämissäni arpajaisissa tuli numerolla seitsemän, ja se oli Hääpukupenkin suunnittelu. Otin haasteen ilomielin vastaan, vaikka se tuntuikin vaikealta. Vaikeaa oli se, että alue on jo tällaisenaan ihan nätti, mutta siitä puuttui vielä jotakin. En vain tiennyt mitä.

Hääpukupenkin tarinan olen kertonut täällä.

Tämä on penkin yleisin katselusuunta. Penkin takana muurin edessä kulkee hoitopolku.

Kuvasta näkee, että taustalle kaivataan kipeästi pensasruusuja peittämään valkohäntäkauriiden takia viriteltyä verkkoa.

Alueen nykyiset ja tulevat kasvit:


Darwin-tulppaani ’Mystic van Eijk’ – Kestäviä tulppaaneja kannattaa lisätä joka syksy ainakin vähän.

Vaaleanpunainen tulppaani ’Lady van Eijk’
 

Pioni 'Jan Van Leeuwen' on yksi suosikeistani. Onneksi niitä on paljon.

Pioni 'Garden Lace' on vielä nuori eikä ole montaa kertaa kukkinut.

Piikkiputki – Toivon tälle pitkää ikää, vaikka se kasvaakin hieman vääränlaisessa maassa. Kuivempaa saisi olla.


Jaloängelmä
– Keksin, että hento jaloängelmä (esim. 'Splendide') voisi olla hieno noustessaan pioniryhmän keskeltä (ei tarvitsisi tukea). Se alkaa kukintansa ehkä pionien jälkeen ja kukkii pitkälle syksyyn.


Vaaleansininen iiris

Kaukasian maksaruoho on liian voimakas aluskasvi, joten se pitäisi vaihtaa rönsyleimuun (valkoinen 'Ariane' ja vaaleanpunainen ‘Ho­me Fi­res’ ja vaaleansinisävyinen ’Blue Ridge’).


Pensashanhikki 'Pink Queen' näyttää keväällä pitkään melko rujolta eikä se oikein hyvin taida menestyä tässä. On parempi siirtää puskat toiseen paikkaan ja istuttaa tilalle jotakin, mitä tässä ympärillä kasvaa. Esimerkiksi päivänliljat olisivat aika kivoja, kukkisivat vielä myöhään syksyllä. Niiden juurelle saisi myös kevätkukkia. Väri voisi olla jokin muu kuin vaaleankeltainen, mitä tämän alueen naapurissa on. Aprikoosi tai vaaleanpunainen voisi olla kaunis.

Viiniköynnös 'Somerset Seedless'

Sinileimu ei tässä paikassa ainakaan ole edukseen. Jospa se pääsisi paremmin oikeuksiinsa, kun saa naapurikseen toisia leimuja.

Taustan kasvit:


Pensasruusut – Ihan aidan alkuun tarvittaisiin ainakin yksi pensasruusu. Morsionruusu 'Juhannusmorsian' on siihen paras. Se on tarpeeksi voimakaskasvuinen.

Kuuset – Aion leikata alaoksia siten, että muuri jää paremmin näkyviin.

Vaaleansininen iiris

Hankittavat kasvit:

Jaloängelmä, esim. 'Splendide' tai joku muu vaaleanpunainen, ei kuitenkaan liian korkea

Rönsyleimu vaaleanpunainen ‘Ho­me Fi­res’ ja vaaleansinisävyinen ’Blue Ridge’

Päivänliljat, aprikoosi tai vaaleanpunainen

Morsionruusu 'Juhannusmorsian'



Jatko-osan tälle tarinalle kirjoitan sitten joskus, kun saan muutokset tehtyä. Voi olla pitkissä kantimissa, mutta hyvää kannattaa odottaa.

ETELÄMERELLÄ I

Kirjoitin jokin aika sitten itselleni järjestämistä arpajaisista, jonka voittona oli tylsiä tai muuten vain haasteellisia puutarhani kohteita suunniteltavaksi. Toisen palkinnon sain numerolla 4 ja se on tämä murheenkryynini nimeltä Etelämeri. Etelämeren tarinan olen kertonut täällä.


Etelämeri on sarja epäonnistuneita ja välillä onnistuneita kokeiluja. Kokeilujen näyttämönä on routaeristeen päällä oleva ohut kasvualusta paahteisessa paikassa. Penkin alaosassa sentään on syvä kasvualusta. Osa kasveista ei ole viihtynyt ja toiset eivät ole vain näyttäneet hyviltä.

Parhaat elementit penkissä ovat luonnonlahjana saamani arovuokot sekä isorikot, jotka nousevat kuin vaahtopäät matalasta kasvimassasta. Arovuokkojen saapumisesta olen kirjoittanut tänne.

Haasteellisin kohta on alueen yläosa, jossa kasvien pitäisi peittää terassin perustus. Alue on melko leveä, joten yläreunasta tulee helposti liian viivasuora.

Olen pitänyt tavoitteenani sitä, että saisin alueen jotenkuten täytettyä kasveilla. Nyt kun tällainen arpajaisvoitto sattui kohdalle, ei mennä sieltä missä aita on matalin. Olin ollut jo aika kyllästynyt tämän penkin parissa värkkäämiseen, mutta nyt innostuin.

Viime aikoina minulla on ollut tavoitteena täyttää alue matalilla kasveilla, joiden seasta nousevat arovuokkojen ja isorikkojen korkeat kukinnot. Alue on ollut aivan liian valkoinen, joten olen yrittänyt lisätä sopivasti sinistä ja pinkkiä. Tänä kesänä tulen ehkä näkemään olenko ollut oikealla tiellä.

Olin joskus haaveillut istuttavani loistotädykettä tälle alueelle. Se on hyvä taustana, mutta tämän alueen aion sittenkin pitää melko matalana. Kirsikkapuun vesat olisi siis syytä kiskoa ajoissa pois.

Alueen nykyiset ja tulevat kasvit:



Harokataja 'Nana' on viihtynyt niin hyvin, että se ulottaa kärkensä jo nurmikolle ja tulee leikatuksi vähän hassusti. Pitää ruveta leikkaamaan kärkiä saksilla, niin ei robotin tarvitsi tehdä sitä.

Kissankäpälä sinnittelee harokatajan kainalossa. Sitä voisi jakaa toisenkin harokatajan kainaloon.

Kattomehitähti


Arovuokko
on halunnut itse tulla tänne. Se on alkukesän päätähti.


Nukkapähkämö oli kylväytynyt tänne. Olen sen antanut kasvaa, kun ei ole mahdottomaksi ryöstäytynyt.

Maksaruoho 'Purple Emperor' – Olin ajatellut peittää terassin reunaa tällä, mutta en onnistunut. Voisin siirtää sitä tulevan vaaleanpunaisen loistosalvian viereen.

Ohotanmaruna on viihtynyt yläreunassa. Sitä voisin jakaa yläreunaan lisääkin.


Terassin reunan peittämiseksi ajattelin istuttaa loistosalviaa vaaleanpunaisena (’Rose Königin’ tai 'Dimension Rose') ja lilana. Lila on ainakin viihtynyt hyvin vastaavassa paikassa. Jos ne istuttaa epäsymmetrisesti kolmioiksi ohotanmarunan ja ehkä nukkapähkämönkin kanssa, niin tulos ei ole liian suora. Kasvualustasta pitää tehdä vähän multavampi. Jospa tämä olisi se juttu, jota olen aina etsinyt.


Ruusuleimu viihtyy loistavasti, mutta suurina alueina se on aivan liian valkoinen.

Laukkaneilikka on tainnut kadota. Se oli tosi kivan värinen. Ehkä saman asian ajaa punainen ketoneilikka.

Ketoneilikka – Tätä minulla on pinkkinä ja valkoisena.


Isorikko
on viihtynyt hyvin ja se on komea.

Sitruunatimjami on halunnut jäädä tänne, vaikka välillä kitkin sen jo pois. Olkoon. Se tuo kivaa väriä, kunhan ei valtaa liikaa alaa.

Neidonkurjenpolvi viihtyy, mutta on niin hidas leviämään, että turvauduin jo espanjankurjenpolveen.


Espanjankurjenpolvi on uusi tulokas. Saa nähdä miten se kotiutuu tänne.

Syyskohokki 

Lusikkamaksaruoho – Tätä on vähän, mutta onpahan kuitenkin rikastuttamassa penkkiä.

Sammalleimu sininen ja vaaleanpunainen – Voi olla, että näistä tulee tarpeeksi väriä. Jos väriä vielä tarvitaan, niin kannattaa muistaa sinilemmiö ‘Heavenly Blue’ Kauniit taivaansiniset kukat. Kukkii pitkään kesä-elokuussa. Sopii kuiville ja aurinkoisille paikoille tai vaikkapa maanpeittokasviksi. Hapahko kasvualusta. Korkeus 5-10 cm.


Pisteeksi i:n päälle voisi lännenpuoleisen harokatajan läheisyyteen sijoittaa matalahkon patsaan tai muun koristeen. Keväällä voisin kokeilla metallisia harmaita Mathilde M:n puutarhakoristeita tänne.

Hankittavat kasvit:

Loistosalvia ’Rose Königin’ tai 'Dimension Rose' (Pinsiön taimistolta varmaankin löytyy.)

Jos väriä vielä tarvitaan, niin kannattaa muistaa sinilemmiö ‘Heavenly Blue’ Kauniit taivaansiniset kukat. Kukkii pitkään kesä-elokuussa. Sopii kuiville ja aurinkoisille paikoille tai vaikkapa maanpeittokasviksi. Hapahko kasvualusta. Korkeus 5-10 cm.


Palaan asiaan, kun olen saanut muutostyöt tehtyä. 

SIVUPOLULLA I

Joskus oman puutarhan kehittämiskohteisiin ei tule tartuttua, ennen kuin on pakko. Niinpä järjestin itselleni arpajaiset, joihin valitsin kaksikymmentäneljä eri tavalla haasteellista kohdetta puutarhastamme. Perhe sai osallistua valitsemalla jonkin numeron 1-24. Tyttäreni sanoi numeron 18, joka tarkoitti Sivupolkua. Kylläpä minua onnisti! 

Sain kaikkein tylsimmän ja mitäänsanomattomimman kohteen, oikopolun sivussa ja syrjässä kaikesta. Ja nyt minun pitäisi suunnitella siitä länsilaidan vetovoimaisin kohde, jota haluaisin ihailla ja valokuvata aina vain ja pitkin vuotta. Innostuin heti. Alun perin olen suunnitellut Sivupolun oikopoluksi kuljettaessa talolta tielle. Ja nyt minun pitäisi suunnitella siitä varsinainen käyntikohde. Haasteellista, mutta juuri siksi hauskaa!

Sivupolun olemusta kuvastaa hyvin se, ettei minulla ole montaakaan valokuvaa siitä. Ei ole ollut mitä kuvata. Samana iltana en sentään viitsinyt otsalampun valossa mennä pihalle suunnittelemaan, mutta seuraavana päivänä auringonvalossa kävin sillä silmällä katselemassa. Viime syksynä kukkineet kaunopunahatut törröttivät polvenkorkuisesta lumihangesta.

Siellä jossakin amerikanpihlajan takana polku kulkee. Kuva on otettu 4.8.2022.

Polun ylä- ja alaosassa kasvualusta on melko hyvä ja kasvejakin kohtuullisesti, mutta keskiosa on haasteellinen. Kaksi suurta lehtipuuta ja yksi pienempi pihlaja vievät vettä ja ravinteita. Syviä istutuskuoppia ei pysty kaivamaan puiden juurien takia. Suuria kivenlohkareitakin riittää. Esimerkiksi syyshortensia 'Vanille Fraise', josta aikanaan toivoin näyttävää katseenvangitsijaa, kasvaa kituliaasti. 

Valo-olosuhteissa sen sijaan ei ole moittimista. Paikka on puolivarjoisa, mutta paikoitellen riittävän valoisa syysmaksaruohoille ja paikka paikoin riittävän varjoisa varjoyrteille ja kuunliljoille.
Keväällä polun keskivaiheilla kukkii muutama vahingossa tullut helmililja. Muita kevään kukkijoita ei ole. Vihreää väriä tuovat varjoyrtit. Melko uudet varjoyrtti-istutukset eivät vielä täytä aluettaan. Jalokuunlilja ’Pilgrim’ on vielä aika nuori. Vihreää tuo omalla tavallaan myös rungollinen tuija 'Woodwardii'. Siitä piti kasvaa jättikokoinen pallo, mutta se paleltui/kuivui tällaiseksi rungolliseksi versioksi ja sellaisena on pysynyt. Se näyttää vähän yksinäiseltä. Yläkuvan pinkki sulkaneilikka ’Sweetness’ on ahkera kesä-elokuun kukkija. Neilikkaa on muutama tupsu siellä täällä.

Kollaasin alimmassa kuvassa on Sivupolun pää. Polku alkaa kiven (oik.) ja valkoisten syysleimujen välistä. Kesällä polun yläosassa kukkivat törmäkukat (heinä-syyskuussa), jättipoimulehdet, vaaleankeltaiset päivänliljat (elokuussa) sekä tähkähietaliljat (kesä-heinäkuussa). Keskivaiheilla kukkivat pinkit sulkaneilikat (kesä-elokuussa). 

Polun alaosassa kukkivat pionit, päivänliljat (elokuussa) ja liljat sekä siankärsämöt (heinä-syyskuussa). Oikeastaan alueeseen kuuluu vielä purppuraheisiangervo 'Diabolo', joka pilkottaa kuvan yläreunassa.
Loppukesällä yläosassa aloittavat kukintansa purppurapunalatva ja syysleimut. Hortensian pitäisi kukkia, mutta se ei oikein jaksa. Myöhemmin syksyllä polun varrella kukkivat syysmaksaruohot ja kaunopunahatut, mutta punahatut näyttävät tässä yhteydessä lähinnä hassuilta. Ehkä ne kasvavat liian harvassa tai jotain.

Alueen nykyiset / tulevat puut ja pensaat:


Amerikanpihlaja – Haaveilen pihlajan ympärille pensaita, mutta pionien vuoksi siihen ei kovin isoja mahdu. Ehkäpä 2-3 valeangervoa (V/PV) sopisi ja ehkä 1-2 kuninkaanangervoa

Kuninkaanangervo ’Kruunu’ olisi varma valinta eikä lainkaan hassumman näköinenkään. Pysyy pienenä ja kukkii heinäkuun alkupuolelta pitkälle elokuuhun. Pensas on vaatimaton kasvupaikan ravinteisuuden ja valon suhteen.


Purppuraheisiangervo 'Diabolo'
 – Tämän kainaloon saattaisi sopia pari pientä pensasta. Ehkä limeä.

Aurinkoisemmalle puolelle purppuraheisiangervon kainaloon olisi kiva saada jokunen matala kukkiva pensas. Keltakoivuangervo 'Tor Gold' (100 cm, A/PV) olisi siinä mielessä hyvä, että samassa kompaktissa paketissa saisi limenväriset lehdet ja valkoisen kukinnan, kaupantekijäisiksi vielä pyöreän muodonkin. Se on melko vaatimaton kasvupaikan suhteen. Koivuangervo kukkii kesäkuun puolivälistä heinäkuulle.

Tarvittaessa 'Baby Doll' -vuorenkilpeä voisi istuttaa lisäksi.

Rungollinen tuija 'Woodwardii' – Tämän yksinäisen seuraan olisi ihana saada kaksi 'Globosa' -palloa. Tuijat viihtyvät parhaiten puolivarjoisessa tai varjoisessa paikassa. Ne menestyvät myös auringossa, kunhan kastelusta ja kevätsuojauksesta huolehditaan ensimmäiset vuodet istutuksen jälkeen. 

Syyshortensia 'Vanille Fraise' - Pitäisiköhän tämä suosiolla siirtää parempaan paikkaan Laarien taakse, serkkujen seuraan?

Alueen  nykyiset / tulevat perennat ja sipulikukat:


Törmäkukat
 (heinä-syyskuu) – Törmäkukat kasvavat jättipoimulehtien seurana polun yläosassa.

Jättipoimulehdet (heinä-elokuu) – Nättejä ovat, mutta ovatkohan liian voimakkaita törmäkukkien kaveriksi? Pitäisiköhän nämä vaihtaa syysmaksaruohoihin? 

Tähkähietaliljat (kesä-heinäkuu) – Näiden seurana polun yläosassa on ainakin päivänliljoja.


Syysleimut kukkivat punalatvojen kanssa polun yläosassa. On siellä joku kaunopunahattukin.

Purppurapunalatva – Tämän seuraksi voisi hankkia  samankorkuista rusopunalatvaa, niin kukinta kestäisi pidempään.

Kaunopunahattu – Näitä olen istuttanut maksaruohojen seuraan, mutta ne näyttävät hassuilta. Ne voisi siirtää syysleimujen naapuriin.


Syysmaksaruoho
 – Tätä on melko laajoina alueina, mikä on ihan kiva. Tämän kaveriksi voisi sopia joku heinä, joka ei leviä holtittomasti.

Koristekastikka ’Overdam’ on melko kestävä koristeheinä, joka viihtyy aurinkoisella, jopa paahteisellakin kasvupaikalla. Sopii myös kivikkoryhmiin. Ei tee siementä eikä leviä juuriston kautta. Vihreä-valkoraitainen lehti ja röyhymäinen kukinto heinä-elokuussa. Korkeus 80–120 cm.

Kerrottu asteri tai luppio – Viime syksynä istutin jotakin jonnekin, mutta en muista mitä ja minne. Onneksi nimilaput lienevät paikoillaan, joten keväällä sen saan tietää.


Jalokuunlilja ’Pilgrim’ saa kasvaa rauhassa. Varjopaikkoihin voisi hankkia lisää kuunliljoja. Mitä suurempia sitä parempi. Jalokuunlilja ’Empress Wu’® olisi komea, 120-senttinen.

Valkoinen varjolilja – Tämä nuori tulokas kukkii muutaman kukan voimin heinä-elokuussa.

Varjoyrtti
 – Varjoyrttien naapuriksi voisi istuttaa kevätkaihonkukkaa.


Helmililja – Näitä voisi istuttaa lisää isolehtisten alle. Sieltä ne eivät kuihtuessaan näkyisi.

Jos vielä johonkin tarvitaan vihreää, voi istuttaa 'Baby Doll' -vuorenkilpeä. Samalla saisi kevät-/alkukesän kukintaakin.


Pinkki sulkaneilikka ’Sweetness’
(kesä-elokuu) kasvaa muutamana näyttävänä tupsuna siellä täällä. Tätä voisi kylvää reilusti lisää. Näiden seuraan sopisivat 'Joan Senior' -päivänliljat. Tulisi sopivasti toistoa kun samaa kasvia olisi ylä- ja alaosassa sekä keskellä. Sulkaneilikan väri rimmaisi sopivasti kruunuangervon kanssa.


Siankärsämö (heinä-syyskuu) 
– Näitä voisi kylvää tiheämmin alaosaan.

Vaaleankeltaiset päivänliljat
 (elokuu) – Näitä voisi istuttaa oriental-liljojen toiselle puolelle yhdistämään nyt niin orvot liljat yhdeksi kokonaisuudeksi. Osa päivänliljoista voisi olla vaaleanpunaisia, esimerkiksi ‘Elegant Candy’, ’Apres Moi’ tai ’Romantic Rose’.

Oriental-liljat

Pionit (kesä-heinäkuu)


Tarvitaanko vielä jotakin lisää?


Valkokirjokanukka 'Ivory Halo' (150 cm) tai 'Elegantissima' (200 cm) viihtyy aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla ravinteikkaassa maassa, vaikka sietää kuivempaakin kasvupaikkaa. Pitäisiköhän tälle järjestää tilaa ison pajun katveeseen?

Kirjovuohenputki ’Variegatum’ – Kirjovuohenputken kasvutapa on peittävä ja sillä on hyvä kilpailukyky rikkaruohoja vastaan. Viihtyy niin auringossa kuin varjossakin. Voidaan käyttää maanpeitekasvina ongelmakohtiin. Valkoinen kukinta on vaatimaton. Kirjovuohenputki ei leviä yhtä aggressiivisesti kuin luonnonkanta, mutta silti paikka kannattaa valita huolella. Toiset pitävät kirjovuohenputkesta, toiset varoittelevat juuri tuon leviämistaipumuksen vuoksi. Tämä voisi olla yksi vaihtoehto ongelmakohtaan, ellei vihreävalkoista ole sitten jo liikaa.


Kielo – Joku varoitteli kielon olevan turhan ahkera leviämään, mutta ongelmakohdassa se voisi olla ihan ok.

Kurjenpolvet – Mikäpä ettei johonkin vaikeaan kohtaan.

Pikkutalvio on ainavihanta maanpeitevarpu. Pikkutalvio suosii kalkittua maata. Kukinta kestää varjossa toukokuun alusta jopa heinäkuuhun. Lehdet ovat läpi vuoden vihreät, vanhana nahkamaisen kovat. Valkoteriöiset lajikkeet ovat harvinaisia. Kasvupaikka: puolivarjo–varjo. Kasvualusta: tuore, keskiravinteinen, humuspitoinen ja kalkittu.


Hankittavat kasvit


Komealehtiset valeangervot sopivat suuriin varjokasviryhmiin. Ne viihtyvät myös puolivarjossa. Valeangervot viihtyvät tuulensuojaisessa paikassa puoli metriä syvässä, tuoreessa, humuspitoisessa, runsasravinteisessa, läpäisevässä maassa.

Amerikanpihlajan lähelle kuninkaanangervo 'Kruunu' on terve ja kestävä FinE -lajike. Tuuhea ja pystyhaarainen pensas on nopeakasvuinen ja helppohoitoinen. Kesällä kauniin vihreät lehdet saavat syksyllä punertavan syysvärin. Ruusunpunaisia, kartion mallisia kukintoja muodostuu runsaasti heinä-elokuussa. Viihtyy parhaiten aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla, kosteahkossa ja keskiravinteisessa maassa.

Purppuraheisiangervon kainaloon ehkä keltakoivuangervo. Keltakoivuangervo 'Tor Gold' on tiivismuotoinen, kaunis koivuangervolajike. Pensaan lehdet ovat keväällä raikkaan vaaleanvihreät ja kasvukaudella kellertävän vihreät. Syksyllä lehdistö saa kauniin vaalean keltaoranssin syysvärin. Valkoiset kukat puhkeavat saman vuoden versoihin heinäkuussa ja kukinta jatkuu elokuulle. Melko vaatimaton kasvupaikan suhteen. Parhaiten keltakoivuangervo viihtyy auringossa tai puolivarjossa, kuivassa tai tuoreessa, keskiravinteisessa maassa. 


Kuunliljoja tarpeen mukaan, korkeita tai matalia, valkokirjavia tai vihreitä. 

Kaksi 'Globosa'-tuijaa.


Rusopunalatva (ei kuvassa) ei ole yhtä yleisesti käytetty kuin purppurapunalatva, vaikka se on näyttävämpi. 1,5–2 metrin korkuiseksi kasvava rusopunalatva kukkii elo-syyskuussa.

'Joan Senior' -päivänliljat

Vaaleanpunaiset päivänliljat, esimerkiksi ‘Elegant Candy’, ’Apres Moi’ tai ’Romantic Rose’

Pinkki sulkaneilikka ’Sweetness’ 


Hahmotelma on valmis. Tarkempaa suunnitelmaa en tee, sillä se ei toteutuisi kuitenkaan. Aina on kivi tai kaksi lohkaretta vastassa. Sekin on tosiasia, etteivät kaikki haaveilemani kasvit mahdu alueelle. Kunhan maa sulaa, saan suunniteltua kasvien paikat ja määrät. Nyt vain odottelen puutarhamyymälöiden uusia kasvivalikoimia, niin saan ostoslistankin kuntoon ennen kevätkiireitä. 

Palataan Sivupolulle sitten, kun istutukset on tehty. Sitä ennen on vielä mahdollisuus kommentoida ja ehdottaa vaikkapa omia lempikasveja tämän suunnitelman täydennykseksi.

Seuraavan palkinnon näissä haastearpajaisissani sain numerolla 4, joka tarkoitti Etelämeren penkkiä. Hauskuudet siis jatkuvat.

torstai 1. helmikuuta 2024

KOTTIKÄRRYILLÄ PUUTARHAN YMPÄRI Tammikuussa

Tammikuun 1. päivä


Toivottelen kanoille hyvää uutta vuotta. Ehdotan, että ne voisivat tehdä uudenvuodenlupauksen. Sellaisen, että söisivät riitelemättä samalta vadilta. Ehdotukseni saa laimean vastaanoton. Jään kuitenkin siihen käsitykseen, että lupaavat harkita. Toiveikkaana katselen, kuinka Lilli ja Lyydia syövät yhdessä samasta puurokupista.

Minette ja Lumikki pöyhivät pehkua ja nokkivat hyviä. Minette lähestyy puurokulhoa, mutta kana ajetaan kipakasti loitommas. Se siitä uudenvuodenlupauksesta. Kymmenen minuuttia kesti.


Tammikuun 6. päivä


Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta. Pakkanen on lauhtumassa, nyt –21 astetta. Tarvon hangessa talon ympäri. Vielä ei ole kottikärrykeli – onneksi. Saavat kasvit talvehtia turvallisesti lumipeitteen alla. Minä nukun talviunta. Näen unta viime kesästä, kukista ja puutarhapuuhista. Nyt loppiaisena tuntuu vielä ihan vähän joululta.


Tammikuun 9. päivä


Huomaan Facebookista, että joku haluaa lahjoittaa Viherpiha-lehden viime vuoden vuosikerran eikä kukaan ole lehtiä vielä varannut. Poikkean hakemassa ne lähistöltä. Etupihasta huomaan, että ei näitä lehtiä ole turhaan tähän taloon tilattu. Lumen peittämä puutarha on komea kuin mikä.

Ihanaa uppoutua pimeänä talvi-iltana värikylläisiin puutarhatunnelmiin!


Tammikuun 12. päivä


Pysähdyn puutarhalehden lukemisessa. Jalokuunlilja ’Empress Wu’ on pantava ylös. Koskaan ei tiedä milloin tulee tarve toista metriä korkealle kuunliljalle. Taitan lehden auki siltä kohtaa ja siirryn toiseen numeroon.

Kannen teksti ilmoittaa, että jonkun harrastajan pihassa on yli kaksisataa erilaista pionia. Oi-joi! Rauhoittelen Joukoa, etten aio pyrkiä samaan. ’Lady Anna’ näyttää kuvassa erittäin viehkeältä. – Onkohan se todellisuudessa yhtä hienostunut, aprikoin. ’Auguste Dessert’ olisi ilmeisen sopiva aniliini ja vieläpä puolikerrottu. Siirrän lehden muistiinpanoja odottavien pinkkaan.

Menen lehtipino kainalossani tietokoneen ääreen tutkimaan uusia löytöjä. Upeita, kauhtuneenvärisiä Itoh-pioneita minun ei tarvitsekaan merkitä muistiin. Kuudenkympin kappalehinta kertoo, että minä pärjään ilman niitä. Merkitsen muistiin muun muassa päivänliljalajikkeita. Tuleekohan meille matka Leivonmäelle ensi kesänä?


Tammikuun 16. päivä


Talviunet karisevat silmistäni lueskellessani puutarhalehtiä. Nyt unelmieni lajikelista pitenee reippaammin kuin päivä. Haaveet puolestaan poikivat ostoslistan, jonka myötä saan ruveta suunnittelemaan reissuja. Ja sitten on vielä To Do -lista. Ihanaa!

Tulee niin keväinen olo, kun auringon paistaessa nautimme lipstikkakeittoa.



Tammikuun 18. päivä

Jännittää. Olen järjestänyt itselleni arpajaiset. Olen valinnut puutarhasta kaksikymmentäneljä kohdetta, joista voisi tulla uusia suosikkejani, kunhan vain paneutuisin täysillä suunnitteluun ja toteutukseen. Jokaisessa kohteessa on omat haasteensa. Yksi alue on liian iso ja sekava, toinen liian ahdas, jollakin alueella on käynyt kato ja jollekin alueelle ei vain ole ideaa. Perhe saa toimia kännykän kautta onnettarena.


Nyt kilahtaa ensimmäinen viesti. Se on kutsu saunailtaan. Onneksi seuraava viesti tulee Avillalta. – Jaahas, numero 18, totean ja katson laatimaani listaa. – Hmm, Sivupolku, aika paha, mutisen. Paikka on niin mitäänsanomaton, nimensä mukaisestikin sivussa ja syrjässä, että tulen varmasti pitämään tästä haasteesta. Päätän tehdä alueesta niin kauniin, että haluan kulkea länsilaidalle aina nimenomaan juuri tätä Sivupolkua pitkin. Kunpa tästä tulisikin yhtä kuvauksellinen kuin hieman pohjoisempana olevasta Avaruuden näkymästä. Päätän ryhtyä suunnitelmiin heti. Asiassa vain on yksi ”mutta” – alue on juuri niin ankea ja tylsä, että en ole ottanut siitä juurikaan valokuvia. Siis oikein sopivaa haasteainesta.

Jouko ehdottaa seuraaviksi numeroiksi nelosta ja seiskaa. Nelonen tarkoittaa Etelämerta, jota olen epätoivoisesti, mutta melko heikolla menestyksellä yrittänyt täyttää kasveilla. Paha tämäkin. Matala kasvualusta paahteisessa rinteessä ei ole helpoin mahdollinen. Tavoitteeni alueen suhteen eivät ole olleet korkealla, mutta nyt tyyli muuttuu. Penkistä pitää saada eteläpihan vetovoimaisin kuvauskohde. Ei sen enempää eikä vähempää.

Kolmanneksi haasteeksi osuu Hääpukupenkki, siis se pionipenkki, josta piti tulla valkoinen. Haasteena on se, että penkki on nyt jo tavallaan kaunis, mutta siitä pitäisi tehdä jotain spesiaalia.


Tammikuun 29. päivä

Makaan reporankana sohvalla. Kurkku on kipeä ja väsyttää ankarasti, mutta minun tekisi mieli puutarhaan. Onneksi saan apuvoimia havujen huputtamiseen. Helpottaa vähän.


Tammikuun 30. päivä


Putiikissa poiketessani vilkaisen kanalan ikkunasta. Lilli ja Lyydia kurkistelevat munintapesistä niin hauskasti, että minua alkaa naurattaa. Kevät on tullut. Eilen kylvin purkkeihinsa mitättömän pienet leikkokärsämön ja sormustinkukan siemenet sekä kippuraiset kehäkukat. Tänään lähtee kevään ensimmäinen siementilaus.

tiistai 16. tammikuuta 2024

KATAJAKUJAN PUUTARHAKALENTERI

Monet puutarhapuuhat muistan tehdä ajallaan, esimerkiksi uusien taimien istutuksen, pensasaidan leikkaamisen ja kitkemisen. Sen sijaan jotkut asiat, kuten viiniköynnöksen leikkaaminen ja kuivatettavien kukkien kerääminen, meinaavat monesti vilahtaa ohi. Ei vaan tule mieleen siinä puutarhatouhujen tuoksinassa. Eri lajien kylvöajat täytyy tarkistaa joka vuosi. Ne eivät tule minulta selkäytimestä. 

Niinpä tein omaa puutarhaani varten kalenterin. Kaikkea tätä en välttämättä tee, mutta voin tehdäkin, jos haluan. Myöhemmin voin muuttaa joidenkin puuhien ajankohtia, jos on tarpeen. Mikään ei kuitenkaan salaa livahda ohi - kunhan muistan vilkuilla tätä kalenteriani. Löydän tämän myös blogini yläpalkista.

Paljon on tulossa kaikkea kivaa.

TAMMIKUU


Suojaa nuoret havut.

Polje tarvittaessa lumi hedelmäpuiden ympäriltä, jotta jänikset eivät pääse kaluamaan niitä.

Pudistele liika lumi puiden ja pensaiden päältä.

Idätä vihanneskrassia leivän päälle ja salaattiin.

HELMIKUU


Tarkista huonekasvit: mitkä tarvitsevat tilavamman ruukun? Onko sopivia ruukkuja ja tarvikkeita valmiina?

Polje tarvittaessa lumi hedelmäpuiden ympäriltä, jotta jänikset eivät pääse kaluamaan niitä.

Pudistele liika lumi puiden ja pensaiden päältä.


MAALISKUU


Nyt on hyvä aika siirtää huonekasveja suurempiin ruukkuihin, jos on tarpeen.

Lannoita huonekasvit.


Leikkaa tuijat. Joissakin lähteissä tuijat kehotetaan leikkaamaan helmi-huhtikuussa. Merkityksellistä on se, että tuijat leikataan lauhalla säällä ennen kasvuun lähtöä.

Kun pahimmat pakkaset ovat ohi, on aika ryhtyä siistimään puita ja pensaita. Pensaat leikataan varhain keväällä ennen silmujen avautumista ja kun pensaiden tyvi on paljastunut lumesta. Parhain hetki on yleensä maalis-huhtikuun poutainen päivä. Olisi hyvä, jos poutaisia, kuivattavia päiviä olisi ollut jo muutama ja sään odotettaisiin sellaisena jatkuvankin.

Tuo leikattuja oksia maljakkoon.


Vaihda sisällä talvehtineet pelargonit uuteen ruukkuun ja leikkaa ne. Ota tarvittaessa pistokkaita.

Maalis-huhtikuussa on hyvää aikaa kylvää kukkien ja vihannesten (tomaatit) siemeniä.

Muista hankkia riittävästi kylvömultaa ja vermikuliittia.

Hanki luujauhot valmiiksi.

HUHTIKUU


Kylvä tsinniat esikasvatukseen.

Idätä perunat huoneenlämmössä valoisalla paikalla.

Kun kaikki lumet ovat sulaneet puutarhasta, säät alkavat lämmetä, mutta maa on vielä sopivan kosteaa, on aika valmistautua tarvittaessa kalkitsemaan ja siitä parin viikon päästä lannoittamaan.

Tyhjennä kompostorit ja levitä kompostimulta marjapensaille, kasvimaalle ja perennoille.

Vie pionien juurelle hiekkaa.

Järjestä siivoustalkoot pihalla.

TOUKOKUU


Muista kevään ja alkukesän puutarhamatkakohteet, esimerkiksi Pölkinvuoren metsäpuutarha Urjalassa ja Arboretum Frick Kangasalla.

Tarkista siemenvarasto.

Voit kylvää kurkkua, kesäkurpitsaa, lehtisalaattia, persiljaa, porkkanaa ja retiisiä.

Kylvä avomaalle punapellavaa, unikkoja ja kehäkukkia, kun maa on sulanut.

Kylvä tiibetinkoirankieli heti, kun maa on muokattavissa.

Kylvä kosmoskukat maan lämmettyä.

Istuta varhaisperuna avomaalle.

Istuta ulos orvokkeja.

Nauti parsoista.

Keitä lipstikkakeittoa.

Pakasta ruohosipulia ja lipstikkaa.

KESÄKUU


Nauti parsoista.

Lannoita parsat heti sadonkorjuun jälkeen kompostilla.

Vielä ehdit kylvää koreakärsämöt, kehäkukat, ruiskaunokit, yksivuotiset unikot, sudenporkkanat ja koreatörmäkukat. Voit kylvää punajuuret avomaalle. Voit kylvää lisää lehtisalaattia.

Sormustinkukan siemenet kylvetään alkukesällä tai viimeistään heinäkuussa. Siemeniä ei tarvitse peittää, mutta ne tiivistetään kevyesti maan pinnalle.

Kesäkuun 10. on perinteinen päivä, jolloin kesäkukat istutetaan ulos. Tällöin hallanvaara on ohi. Sitä ennenkin voi istuttaa, kunhan varautuu suojaamaan kylmän yön uhatessa.

Muista Avoimet puutarhat teemapäivä. Vuonna 2024 sitä vietetään kesäkuun 16. päivänä.

Muista puutarhamatkakohteet ja muut kivat nähtävyydet, jotka ovat parhaimmillaan keskikesällä, esimerkiksi Miladiva ja palatsin puutarha Tampereella sekä Laukon kartano Vesilahdella. Jokioisten museorautatien juna kulkee kesä-elokuussa ja pappilamuseo on avoinna vain kesäaikaan.

Alkukesällä voi latvoa perennoja, esimerkiksi syysleimuja. Tällöin kukinta siirtyy hiukan myöhemmäksi ja kasveista tulee suurempia ja matalampia.

Leikkaa puksipuut. Puksipuu pitää leikkaamisesta. Eri lähteet suosittelevat leikkaamista hieman eri aikoina. Joku sanoo, että olisi hyvä leikata muutaman kerran juhannuksen jälkeen, ei kuitenkaan enää heinäkuun jälkeen. Joku toinen lähde kehottaa leikkaamaan vähintään kaksi kertaa vuodessa. Koska leikkaus stimuloi kasvua, sitä pitäisi välttää loppusyksystä öiden kylmetessä pakkasen puolelle. Aurinkoisella säällä ei kannata leikata, koska leikkauskohdista haihtuu kosteutta ja lehdet ruskistuvat.

Ryhmäruusujen leikkausajankohta on yöpakkasten mentyä, mutta ennen silmujen kasvuun lähtöä. Jos ruusuja leikataan liian aikaisin, yöpakkaset saattavat vahingoittaa uusia kylmänarkoja versoja.

Kesällä poistetaan mahdolliset ruusun villiversot kokonaan, eli ne leikataan niin syvältä kuin mahdollista. Villiversot tunnistaa paksusta, usein eri värisestä, kukattomasta ja runsaspiikkisestä varresta. Villiversojen lehdet ovat yleensä vaaleammat ja pienemmät kuin varsinaisen ruusun.

Poista kirsikkapuun juurivesat keskikesällä. Juhannukseen saakka versot irtoavat helposti repimällä, mutta heinäkuussa poistamiseen tarvitaan jo sakset. Jos jätät jonkun versoista paikalleen, kasvuvoima kohdistuu siihen eikä uusia juurivesoja muodostu niin runsaasti.

Typistä kääpiövuorimännyn oksien vuosikasvaimia juhannuksen aikoihin.

Mikäli haluaa juhannusruusua leikata, on se tehtävä heti kukinnan jälkeen. Tällöin pensas ehtii kasvattaa uusia versoja, jotka kukkivat seuraavana keväänä.


Multaa perunat.

Kuivata riiputtamalla pioneja ja jättipoimulehteä.  

HEINÄKUU


Lannoita ruusuja ja kärhöjä. Typpipitoisia lannoitteita ei saa antaa enää heinäkuun jälkeen.

Tuijat kannattaa leikata kaksikin kertaa vuodessa, jolloin toinen hyvä leikkaamisajankohta on heinä- ja elokuu.

Leikkaa viiniköynnös: uudet sivuversot typistetään 1–2 lehden yläpuolelta ja kaikki uudet rungosta lähtevät versot poistetaan (uudet pehmeät versot voidaan leikata kesällä, niistä ei tule nestevuotoa). Liian alas jäävät sivuversot poistetaan, koska maata koskettavat versot lahoavat nopeasti. Kukkaterttuja jätetään kuhunkin versoon enintään kaksi. Kukkaterttuja kantavat sivuversot typistetään niin, että kukkatertun yläpuolelle jää vain pari lehteä. Muut sivuversot typistetään yhden lehden yläpuolelta. Kesällä voidaan poistaa myös rypäleterttuja varjostavia lehtiä, jotta hedelmät kypsyisivät paremmin.

Leikkaa tarvittaessa heinä-elokuussa kirsikat, luumut, vaahterat ja hevoskastanjat.


Kiinnitä köynnökset tukeen.

Muista huoltaa orvokit, jotta ne jaksavat kukkia. Tarvittaessa voit leikata versoista kaksi kolmasosaa.

ELOKUU


Muista poimia kuivattavat kukat ennen kuin ne alkavat siementää: isotähtiputket, sinipallo-ohdakkeet, luppiot ja helminukkajäkkärät.

Leikkaa tarvittaessa heinä-elokuussa kirsikat, luumut, vaahterat ja hevoskastanjat.

Leikkaa viiniköynnös. Elokuun alussa kaikkien versojen latvoista leikataan 10–15 cm pois. Tämä edistää köynnöksen valmistautumista talveen.

Tuijat kannattaa leikata kaksikin kertaa vuodessa, jolloin toinen hyvä leikkaamisajankohta on heinä- ja elokuu.


Poista kirsikkapuun vesat sitä mukaa kun niitä ilmestyy.

Kerää perennojen siemeniä.

Niitä niitty.

Syyslannoitus pitää tehdä ajoissa (elo-syyskuussa), jotta kasvit ehtivät hyödyntää annetut ravinteet ja siirtyvät talvilepoon oikeaan aikaan. Alla muutama nyrkkisääntö:
Kun kasvit ovat kasvussa, niiden lehdet ovat vielä kesäisen vihreitä.
Hyvissä ajoin ennen lehtien kellastumista ja lepokauden alkua.
Marjojen ja hedelmien lannoitus kannattaa tehdä heti sadonkorjuun jälkeen.

SYYSKUU


Muista hankkia syksyn kukkasipulit. Ne istutetaan maahan lokakuun alkupuolella.

Muista hankkia myös mykorritsa.

Olisivatkohan hortensiat valmiita kukka-asetelemaan?

LOKAKUU


Osta ja istuta syksyn kukkasipulit viimeistään lokakuun alussa.

Tee kausi-istutukset terasseille. Jemmaa sammalta myös jouluasetelmaan.

Ohjeita syksyn kylvöihin: älä kylvä siemeniä liian aikaisin, jotta ne eivät pääse itämään ennen talvea. Sopiva kylvöajankohta on lokakuun loppu – marraskuun alkupuoli.

MARRASKUU


Sido tuijien latvat suppuun hellävaraisesti.

Leikkaa viiniköynnös!

Leikkaa varjoyrtin versoja maljakoihin. Usko pois, että niitä tarvitaan talven asetelmiin. Aina en ole uskonut ja sitten olen joutunut kaivamaan niitä lumen alta.

JOULUKUU


Osta tiukasti nupuillaan oleva amaryllis jo pari viikkoa ennen joulua. Tasan viikko ennen aattoa ostettu amaryllis aukesi viime kerralla uudeksivuodeksi.