Kukka & Kaali
Puhetta punajuuresta puutarhuriin
Sivut
- ETUSIVU
- KATAJAKUJAN KASVIT: A
- E
- H
- I
- J
- K
- KURJENPOLVET
- KUUNLILJAT
- L
- M
- N
- O
- P
- P.ANGERVOT
- PIONIT
- PÄIVÄNLILJAT
- R
- RUUSUT
- S
- T
- U
- V
- HELPOT PERENNAT AURINKOON
- PERENNAT AURINKOON JA PUOLIVARJOON
- PERENNAT PUOLIVARJOON
- PERENNAT VARJOON
- REUNUSKASVIT
- KASVIT KUUSEN ALLE
- KAUNISLEHTISET KASVIT
- MAANPEITEKASVIT
- HELPOT PENSAAT
- HUOMIOPENSAAT
- KEVÄTKUKKIA
- ALKUKESÄN KUKKIA
- KESKIKESÄN KUKKIA
- LOPPUKESÄN KUKKIA
- SYKSYN KUKKIA
- TALVEN KASVIT
- KIMPUT & ASETELMAT
- KEVÄÄN JA KESÄN LEIKOT
- KESKIKESÄN LEIKOT
- LOPPUKESÄN LEIKOT
- SYKSYN LEIKOT
- TALVEN LEIKOT
- KUIVAKUKAT
- KEVÄTPUUTARHA
- ALKUKESÄN PUUTARHA
- KESKIKESÄN PUUTARHA
- LOPPUKESÄN PUUTARHA
- SYYSPUUTARHA
- TALVIPUUTARHA
- RUSKAVÄRIT
- ESIKASVATUS
- SUORAKYLVETTÄVÄT KESÄKUKAT
- SYYSKYLVÖT
- KÄRHÖN ISTUTUS
- PITKÄIKÄISET TULPPAANIT
- KEVÄTLEIKKAUKSET
- KESÄLEIKKAUKSET
- SYYSLEIKKAUKSET
- KEVÄTLANNOITUS
- KESÄLANNOITUS
- SYYSLANNOITUS
- KASVIYHDISTELMIÄ
- PITKÄÄN KUKKIVAT KASVIT
keskiviikko 1. helmikuuta 2023
ETELÄREUNA
lauantai 28. tammikuuta 2023
VANHOJEN TUTTAVIEN PENKKI
Vanhojen tuttavien penkki on ensimmäisiä alueita, joita
puutarhassamme olen laittanut. Perustin tämän penkin jo talon rakennuskesänä,
joten penkki täyttää ensi kesänä kymmenen vuotta. Se on silti yhä edelleen
keskeneräinen, mutta palataan siihen myöhemmin.
Ensin kaadettiin puut sekä raivattiin risut ja kannot.
Sitten tehtiin talon sorapatja. Tila alkoi hahmottua. Talon koko ja sen vaatima
tila yllätti. Eteläpiha kutistui murto-osaan siitä, millaiseksi olin sen
kuvitellut.
Ajattelin yhdistää tänne edellisestä puutarhastamme tuomiani
tuttuja perennoja: jalopähkämöitä, syysleimuja ja peurankelloja. Siitä alue sai
nimensä. Tämä ei kuitenkaan olisi minun perennapenkkini, ellei siinä olisi myös
jotakin uutta. Istutin kolme pesäkuusta.
Kastelukannu hoitelee
juhannusruusun virkaa.
Haaveilin monesta muustakin perennasta, mutta pian huomasin kasvupohjan liian vaikeaksi niille. Edes ahomansikka ei ole levinnyt katajan juurelle. Alussa istuttamani jalopähkämöt menestyivät hyvin, mutta ne peittivät pesäkuuset. Saman teki verikurjenpolvi, jota olin luullut matalaksi. Ne saivat siis lähteä.
Sain Rouva Ruusupuulta
kokonaisen leimupenkin.

On edelleen arvoitus, mitkä
kasvit paikalla menestyvät ja mitä alueelle lopulta jää.
perjantai 27. tammikuuta 2023
NIILAN KIRSIKKAPUUN KATVE
Viime jutussa kerroin, että kirsikkapuu tuli puutarhaamme lapseni toiveesta. Niila toivoi pallopuuta eli sellaista puuta, jonka latvus olisi pallomainen. ’Inkeroisten kirsikka’ oli siihen tarkoitukseen aivan ihanteellinen.
sunnuntai 22. tammikuuta 2023
NIILAN MUSTIKKAMAA
Joku paparazzi on sentään onnistunut saamaan alueesta kuvan yläkerran parvekkeelta käsin vuonna 2021. Siitä voi nähdä, että alueella on kolme mustikkapensasta. Niiden ympäristöt on juuri vapautettu peltokortteiden vallasta ja katettu. Katteen päälle on istutettu ahomansikkaa, jonka toivon pitävän peltokortteet kurissa.
Idea tämän alueen suunnitteluun tuli vanhimmalta pojaltani, Niilalta, hänen ollessaan noin 11-vuotias. Kysellessäni lapsilta heidän toiveitaan puutarhan ja pihan suhteen, Niilalla ja Vilpaksella oli paljon samoja toiveita: vesiputous, kivipolkuja, patsaita (erityisesti eläinpatsaita), isoja kiviä, uima-allas, paljon kukkia ja puita, jokaiselle oma puu, syötäviä marjoja ja sellaisia. Lisäksi Niila toivoi isoa nurmikkoa jalkapallon pelaamista varten sekä mustikoita ja mansikoita.
Koska Niila halusi mustikoita, oli ”Niilan puutarha” paras sijoittaa sinne, missä mustikat jo luonnostaan kasvoivat. Isoja kiviä paikalla oli jo valmiina ja viereen oli suunnitteilla nurmikko, sattumoisin juuri loiva nurmimäki. Nurmikon reunaan sopi kirsikkapuu.
Mitä tulee siihen Niilan toivomaan kivipolkuun, niin noh, sitä ei tullut. En tiedä, miten sen unohdin. Onneksi muita polkuja risteilee puutarhassa pitkin poikin ja löytyypä sellainenkin alue, jossa polku kulkee korkeiden kukkien välissä.
perjantai 20. tammikuuta 2023
KIVEN KAINALO
Kiven kainalo on aurinkoisen eteläpihamme siitä erikoinen paikka, että korkea kivi luo pienen varjopaikan.
keskiviikko 18. tammikuuta 2023
TALVIUNIVAIKEUKSIA
En tiennyt kevätkaihosta mitään.
Huolestuttavammaksi asian tekee se, että olen alkanut kärsiä myös muistinmenetyksestä. Olen täysin unohtanut hyvän, viime kesänä tekemäni ei-enää-ikinä-yhtään-uuden-kasvin-istutusta –päätökseni. Ajatuksissani vilisevät kilpaa koivuangervot, tuijat, hortensiat ja monet muut (työläät) istutettavat. Huh, mikä minua oikein vaivaa?
maanantai 16. tammikuuta 2023
PORTIN PIONIT
Palataanpa vielä hetkeksi Katajakujan puutarhan esittelykierrokselle,
jonka aloitin syksyllä. Nyt on vuorossa pioniryhmä pikkuportin lähettyvillä.

Elokuussa 2014 Jouko rakensi aidan koko tontin ympärille ja tolpat porteille. Vähän myöhemmin tulivat myös portit – ja ensimmäiset pionit.
Pioneista on iloa muulloinkin kuin vain kukinnan aikaan. Keväällä on hauska seurata, kun versot nousevat reippaina maasta.
Valkoiset ’Royal Wedding’ -unikot kukkivat, kun pionit ovat vasta nupuillaan. Ne ovat kuin pionien airueita.
Kesä-heinäkuun taitteessa alkaa hengästyttävän runsas pionien kukinta. Kun kukinta alkaa hiipua, tuntuu siltä, että nyt kukkaloisto jo riittääkin. Ei makeaa mahan täydeltä.
Tämän pioniryhmän kukinta on ollut vuodesta toiseen runsasta. Ainoan poikkeuksen tekee syvänpunainen ’Buckeye Belle’, joka kukkii niukanlaisesti.
Pioniryhmä on ihan hyvä näin, mutta jatkossa aion panostaa sen ympäristöön enemmän. Iiristen seuraan olisi kiva saada jotakin väriä. Loistotädyke voisi olla passeli. Se kukkinee yhtä aikaa iiristen kanssa, joten saisin ehkä vihdoin sinivalkoista. Unikoitakin voisi olla eri värisinä, vaikkapa vaaleanpunaisina. Rantatädykkeet sopisivat värinsä puolesta tänne oikein hyvin. Ne kukkivat meillä ainakin osittain pionien kanssa samaan aikaan. Koreakärsämöitä pitäisi kylvää lisää. Syksyksi voisi miettiä jotakin, vaikkapa pallo-ohdakkeita ja kaunopunahattuja. Muutamia syysvuokkoja täällä jo onkin.