KIINNOSTUS KIELEEN JA KASVEIHIN

Sisältää linkin Leikiten Oy:n sivuille.

Mikä yhdistää seuraavia kasveja: sananjalka, pionit ’Pillow Talk’ ja ’Do Tell’, tiibetinkoirankieli, tarhajuoru ja valeangervo? Hoksasit varmaan, että niiden nimet viittaavat jollakin tavalla kommunikointiin. Se on minulle tärkeää.

Pioni ’Do Tell’. Kerro toki.

Pidän sanoista ja eri tavoista kommunikoida kielen avulla tai ilman kieltä. Sanat ja nimet kiehtovat minua niin paljon, että nuorena minun piti matkustaa Kuala Lumpuriin ihan vain sen takia, että sillä oli niin hauska nimi.

Kirjaan tarkasti ylös kaikki puutarhaani istutettujen kasvien nimet ja lajikkeet. Voisin istuttaa puutarhaani kasveja pelkästään niiden nimien vuoksi. Olisi aika hauska muistella, että olikos tämä se röyhyvihvilä vai isoräpelö. Nukkajäkkärä minulla jo onkin. Kirjosorsimo voisi olla hauska. Kitkiessänikin haluan aina tietää, minkä nimisiä rikkoja nyhdän ylös. Nautin lintujen laulusta, mutta minua häiritsee, kun en tiedä monenkaan linnun nimeä.

Villanukkajäkkärä 

Olen kiinnostunut myös eläinten kommunikoinnista sekä ihmisten ja lemmikkieläinten välisestä vuorovaikutuksesta. Minua kiehtovat jutut viittovasta Koko-gorillasta, Raamatun kertomus puhuvasta aasista sekä videot puhuvista papukaijoista. Voisin isona alkaa eläinten ja ihmisten välisen kommunikoinnin tutkijaksi. Paha vain, kun en näytä kasvavan tämän isommaksi, suunta on paremminkin kutistumaan päin.

Minua kiinnostaa niin eläinten kuin kasvienkin keskinäinen kommunikointi. Niistähän on jo tutkimuksiakin. Kasvien kommunikoinnista olen kirjoittanut jutussa nimellä Kasvien mieli.

Miten mielenkiintoista olisikaan tietää, miten muurahainen viestittää toiselle, että nyt lähdetään raahaamaan tätä saalista yhdessä tuonne suuntaan. Tai kuka muurahaisista päättää ja kenen kanssa, minne tehdään uusi pesä menetetyn tilalle. Myrmekologit ovat saaneet selville, että muurahaiset kommunikoivat toistensa kanssa hajujen, värinän, kosketuksen tai äänien avulla sekä näiden kaikkien yhdistelmillä. Väittelevätköhän ne koskaan?

Kuka muurahaisista keksikään asettua taloksi hopeatoppojen juurelle ja sai toisetkin innostumaan asiasta?

Olen aina ollut kiinnostunut lapsista ja lasten jutuista. Siksi hakeuduin ammattiini puheterapeutiksi. Työskennellessäni puheterapeuttina lasten kanssa kärsin siitä, että pystyin auttamaan vain pientä osaa apua tarvitsevista lapsista. Monilla oli suuria kielellisiä vaikeuksia ja he tarvitsivat paljon tukea. Ryhdyin suunnittelemaan materiaalia lasten kielenkehityksen tueksi. Nyt olen onnellinen, että pystyn auttamaan omalta osaltani hyvin monia lapsia, vaikka en enää itse toimikaan terapiatyössä. Voit kurkata täältä, mitä olen tehnyt viimeiset kaksikymmentäneljä vuotta ja teen edelleen.

Elämä on ihmeellistä. Luontaiset kiinnostuksen kohteet kietoutuvat mielenkiintoiseksi kokonaisuudeksi. Työ ja harrastukset täydentävät toisiaan. Arvaat armaan, missä syntyvät parhaat ideat työhön. Puutarhassa ja lenkillä tietenkin. Ja mihin on parasta mennä lataamaan akkujaan työn jälkeen? Puutarhaanpa hyvinkin.

Tiibetinkoirankieli

Olisi hauska kuulla, katsotko sinäkin puutarhaasi ammattisi ja/tai kiinnostuksenkohteittesi lasien läpi.

TO DO 2022 -

Tämän tehtävälistan olen kirjoittanut itselleni. Julkaisen tämän, jotta saan sen näppärästi sivupalkista esiin, kun haluan haaveitani toteuttaa. Koska aloitin listan tekemisen jo viime syksynä, osa hommista on yliviivattu.

Lista on pitkä, mutta valinnanvaraa on hyvä olla. Ja kannattaa huomata tuo viiva otsikon vuosiluvun perässä. Deadlinea ei ole.

Herkimmille tällainen pitkä lista voi aiheuttaa pyörrytystä, heikotusta tai jotain muuta oireilua. Ei huolta, oireet menevät nopeasti ohi. Itselleni, toimintaihminen kun olen, tämä on kuin ostoslista herkkukauppaan. Kunpa vain osaisi valita, mistä aloittaisi ensimmäisenä.

Jokainen väliotsikko on samalla linkki kyseiseen juttuun (sikäli mikäli linkki toimii).

LAMPI

• Nurmikon kylväminen lammen toiselle puolelle
• Vallilla olevien pensaiden kattaminen hakkeella
• Lisää pensaita vallille: päälle koivuangervoa tms.
• Lisää pioneja vallin edustalle
• Ruusuja vesoista?

KANATARHA

• Kanatarha on hyvä sellaisenaan. Vielä, jos ohjaisin verkon ulkopuolella kasvavan viiniköynnöksen verkkoon, siitä tulisi oikein hyvä.

 

MUURI

• Kivikkokilkkaa voisi yrittää levittää kivien väleihin.

LUUMUTARHA

• Peittokurjenpolvia voisi istutella aukkopaikkoihin
• Iiriksen leviämistä voisi rajoittaa varsinkin polun reunassa.

KUUPUUTARHA

• Ruusumalvan tilalle sopiva perenna tai pensas. Nykyinen harmaamalvikki on samanvärinen, mutta liian matala. Olisi kiva, jos kasvi olisi korkeahko ja antaisi hyvän taustan ryhmälle. Vaaleanpunainen väri olisi plussaa.

SUIHKULÄHDE

• Tuija Suihkulähteen taustaksi
• Päivänliljojen siirto polun varresta takaosaan
• 'Pink Parfait' pois

HÄÄPUKUPENKKI 

• Mitä puuttuu?

TABULA RASA

• Polku pitäisi tehdä valmiiksi. 
• Voisi keskittyä kortteiden hävittämiseen (Sammal pois).

KAIVO

• Jos ruusut eivät pärjää, istutan niiden tilalle pioneita, kuinkas muuten. Pionit eivät petä koskaan.
• ’Green Wizzard’ -päivänhatun jättämään koloon olisi ihana saada joku korkea, joko samanlainen päivänhattu tai esimerkiksi punalatva.

ROSELETTEN PENKKI

• Jaloritarinkannusten kylväminen

POTAGER

• Tiilien rakosiin olen istuttanut grönlanninhanhikkia. Sitä voisi lisätä.
• Lohkoihin koivuangervoa. 
• Keskiympyrään katseenvangitsija ja ehkä matalia pioneja. 
• Kylvä vähän kukkia.
• Lisää parsaa.

ETELÄRINNE

• Mansikkamaan tilalle pensaita ja pioneja: suuria ryhmiä erivärisiä matalia lajikkeita. 
• Marja-aronioita (maltillista korkeutta ja räväkkää syysväriä). 
• Matalia ruusuja 
• Pensasangervoja: keltakoivuangervoa (vaihtelua kesällä), ruusuangervoa (valkoista ja punaista, ruskaväriä) sekä keiju- ja koivuangervoa.
• Yksinkertaisia pioneja

GRÖNLANTI

• Istuta uusi 'Rozanne'.

MUOTOPUUTARHA

• Tuijien muotoilu

BETONIPYSTIT

• Tuijat kasvavat melko reippaasti, joten lähiaikoina on edessä niiden leikkaaminen tai siirtäminen. Ehkä pidän ne leikkaamalla sopivan kokoisina.

KÖYNNÖSIKKUNA

• Tulppaaneja tai muita kevätkukkia 
• Ellei toinen kärhö hartaasta odottelusta huolimatta nouse, voisi istuttaa uuden. Toisaalta epäsymmetrisyys on kaunista ja kiinnostavaa. Ehkäpä lieriöksi leikattu tuija kehikon päädyssä riittää.

VÄLITILA

• Kylvä ’Summer Skies’ -jaloritarinkannuksia.
• Mitä pionien juurelle?
• 'Kartano’-päivänliljojen tilalle vaaleankeltaiset
• Siirrä kurjenkellot pois niitylle!  
• Kellojen tilalle voisi istuttaa jotakin paremmin sopivaa: Rantatädyke? Kurjenpolvi?

KOMPOSTIALUE

• Mikä itäreunaan? Pensas?

KESÄKEITTIÖ

• Voisin vielä asentaa rajauksen. Minulla olisi juuri sopiva pätkä ruostumatonta metallilevyä siihen tarkoitukseen. 
• Valkoisia krookuksia 

KEITTIÖN KULMA

• ’Cool splash’ -vuohenkuusama sinkkisoikkoon
• Lisää kevätkukkasipuleita, idänsinililjoja ainakin

AVARUUS

• Syyshortensia näyttäisi paremmalta kolmen ryhmänä. 
• Yksivärisiä kuunliljoja voisi lisätä pohjoiskulmaan. 
• Kevätkukkia saisi olla enemmän. 
• Kurjenkelloja vähän lisää
• Loistotädykkeille matalahkot ristikkotuet

TUHKIMON PUUTARHA

• ’Kita-No-Seizat’ ylös, tilalle ’Joan Senior’ -päivänliljoja
• ’Henry Bockstoce’ lammen läheisyyteen ja sen tilalle vaaleanpunainen pioni

HYVÄN YÖN PENKKI

• Hyvän yön penkki lienee valmis, ellei oteta lukuun muutamia tulppaani-istutuksia.

LUOTEISKULMA

• Sinilatvat Niitylle

JAPANI

• Tee suunnitelma.

KUKKALAARIT

• Tee suunnitelma.

AMERIIKKA

• Suunnitelma?

ALKUKULMA

• Uusi puu?

RISTEYSALUE

• Loistosalvia hopeatopon paikalle.
• Jaa 'Candy Stripes' laajemmalle.

ETELÄMERI

• Siirrä kaikki syysleimut ja ritarinkannukset pois.
• Valkoisen ja hopean seuraan sopii hyvin vaaleanpunainen: istuta ’Mai’ tai 'Moerheimii' -sammalleimua. 
• Reunaan loistotädykettä ja vaaleanpunaiset neidonkurjenpolvet
• Nukkapähkämöä peittämään perustusta
• Arovuokkoja lisää

TALON KULMA

• Lisää loistosalviaa?

NURMIKKO

• Robotin huolto

PORTIN PIONIT

• Iiristen seuraan loistotädyke
• Unikoita vaaleanpunaisina
• Rantatädykkeitä 
• Koreakärsämöitä lisää
• Syksyksi vaikkapa pallo-ohdakkeita ja kaunopunahattuja

KIVEN KAINALO

• Istuta harokataja.

NIILAN MUSTIKKAMAA

• Tarkkaile peltokortteita.
• Täydennä ahomansikkaa tarvittaessa.

NIILAN KIRSIKKAPUUN KATVE

• Istuta tulppaaneja.

VANHOJEN TUTTAVIEN PENKKI

• Paikkaa aukot tarvittaessa.

ETELÄREUNA

• Marja-aronioita muutama
• Matalia ruusuja
• Pensasangervoja
• Keltakoivuangervoja
• Ruusuangervoa (valkoista ja punaista)
• Keiju- ja koivuangervoja

MUSEO 

METSÄN REUNA

LIIKENNEYMPYRÄ

MIKAN PLANTAASI

• Tuija-aita?

KATAJAKUJAN PUUTARHA LINTUPERSPEKTIIVISTÄ

Kiitos kaikille teille, jotka olitte mukana Katajakujan puutarhakierroksella! Tässä vielä pari kuvaa lintuperspektiivistä.

Etualalla näkyy pohjoispiha Muotopuutarhoineen. Vasemmalla oleva ristikko on kanatarhan kattoa. Etualalla oikealla on kesäkeittiön perustus sekä sen edessä kompostorit. Kuvan ulkopuolelle oikealle jää lampi ja niitty. Lammen ympäristö oli kuvanottohetkellä vielä niin keskeneräinen, etten halunnut sitä kuvaan

Etualalla näkyy eteläpiha, vaikkakaan ei kokonaan. Taka-alalla vasemmalla on Liikenneympyrä. Muuri pilkistelee kuvassa oikealla.

Kukat eivät näy näin kaukaa otetuissa kuvissa, mutta eivätpä näy rikkakasvitkaan! 

Ensi kerralla julkaisen jotakin sellaista, jota en koskaan aiemmin ole julkaissut: To Do -listani. Vähän jännittää, kuinka moni lukijoista pyörtyy jo pelkästään listan näkemisestä. 😊

RIPPEET

Nyt olen esitellyt puutarhamme melkein jokaisen kolkan. Muutaman pienen paikan vielä lopuksi näytän, siis ne rippeet. Ensimmäinen niistä on Museo.

Se on laakea kivi, jolle pienet poikani aikoinaan keräsivät löytämiään eläinten luita. Siitä kivi sai nimensä: Poikien eläintieteellinen museo.

Nykyään kivellä kasvaa patjarikkoa ja sammalta.

Kivi ei juurikaan näy muualle puutarhaan, mutta ilahduttaa sitä, joka sen patjarikon kukinnan aikaan löytää.

Toinen on Metsän reuna. 

En aio laajentaa puutarhaa metsään, mutta olemme istuttaneet sinne muutaman pihasyreenin peittämään trampoliinia.  Sain nämä vanhaa vesilahtilaista kantaa olevat syreenit puutarhaystävältäni. Metsän laidassa syreenit saavat vapaasti levitä.

Kolmas on Liikenneympyrä.

Se on tien keskelle jäävä ympyrä, johon olen istuttanut kaareksi koivuangervoa. Aion tehdä siitä samantyyppisen muotoonleikatun aidan kuin Pohjoispihallakin. Keskiosaan istutan jotakin korkeaa. Jouko haluaisi omenapuita. Ehkäpä sitten joskus.

Viimeinen on Mikan plantaasi. Sitä en ole tullut valokuvanneeksi, koska päävastuu sen puutarhan hoidosta on veljelläni.

Veljeni halusi oman kasvihuoneen ja sen ympärille puutarhan. Niinpä sitäkin jonakin kesänä yhdessä urakoimme: istutimme hedelmäpuita, marja- ja koristepensaita, havuja, pioneja sekä muutaman päivänliljan. Mahdollisimman helppohoitoista puutarhaa tavoittelimme. Asensimme muutaman kasvulavan. Hommaa vielä jäikin.  Tuija-aita olisi kiva saada plantaasin ympärille metsän rajaan.

Sarja Katajakujan puutarhasta loppuu tähän. Ensi kerralla kurkistamme puutarhaan vielä lintuperspektiivistä. Ja sitten on vielä To Do -lista. Olen nimittäin esittelyjä kirjoittaessani miettinyt myös puutarhan kohentamista. Siinäpä sitä on ensi kesäksi hommaa tai seuraavaksi vuosikymmeneksi, mutta palataan siihen myöhemmin.

ETELÄREUNA

Eteläreuna on siitä merkityksellinen alue puutarhassamme, että jokainen pihaan tulija kulkee sen ohi. Sitä vilkaistaan ohimennen, mutta harvoin jäädään varta vasten katselemaan. Pitkä istutusalue tien vieressä on kuitenkin kuin käyntikortti. Yleisilme on tärkeä, eivät niinkään pienet yksityiskohdat.

Pyrimme jättämään niin paljon pihaa tien ja talon väliin kuin mahdollista kuitenkaan menettämättä hienoa maisemanäkymää olohuoneen ikkunoista. Reunaan jäi muutama hyvän kokoinen kataja. Kuva on kesältä 2012. Tätä ennen oli jo raivattu pajupusikko.

Aloin suunnitella tätä reunaa ensimmäisenä siksi, koska se oli helpoin hahmottaa. Sisempänä metsässä oli kuviteltava ensin talon kohdalta puut pois ja vasta sitten saattoi miettiä muuta.

Rikkakasvien vuoksi olen kuitenkin alkanut suosia pensaita.

Alkuperäinen mielikuvani Eteläreunasta oli aivan erilainen kuin se, mitä siitä on tullut ja tulossa. Haaveilin tähän aurinkoiseen rinteeseen paljon maksaruohoja ja muita matalia erivärisiä paahteen kasveja suurina laikkuina. Rikkakasvien vuoksi olen kuitenkin alkanut suosia pensaita.

Kuvassa näkyy ainakin pensasangervoja sekä -hanhikkeja, takana keltalehtinen kanukka 'ByBoughen' . Kuvan etualalla levittäytyy lamohietakirsikka. Se kurottaa versonsa myös aidan läpi tien reunalle, mikä näyttää oikein kivalta.

Olen pyrkinyt luomaan vaihtelua erikorkuisilla kasveilla. Viime kesänä istutimme suklaakirsikkapuun. Sen takana kukkivat syysleimut. Etualalla oikealla on marja-aronia 'Viking'.

Alue on suuri, joten tänne mahtuu monenlaisia kasveja. Tänne päätyivät muun muassa ’Laura’ -kurjenpolvien sijasta tulleet lilat ’Laura’ -syysleimut, joiden väri ei ole minun makuuni.

Eteläreunalle olen istuttanut kaksi marja-aroniaa, joista toinen on rungollinen ja toinen tavanomainen pensas. Kuvassa etualalla ruusuleimua ja ohotanmarunaa.

Marja-aronian syysväri

on tunnetusti upea.

Marja-aronian syysväri on tunnetusti upea ja se näkyy ohivilkaisullakin.

Keväällä kukkivat kylmänkukat. Ne ovat levinneet hieman siementämällä, toivottavasti leviävät lisääkin.

Tulevaisuudessa alue tulee muuttumaan vielä paljon, koska aion istuttaa vanhan mansikkamaan (kuvassa taka-alalla) tilalle pensaita. Tuolloin koko Eteläreuna saa yhtenäisen ilmeen: suuria ryhmiä erivärisiä matalia lajikkeita. Marja-aronioita voisi olla muutama, matalia ruusuja ja pensasangervoja. Keltakoivuangervon limenvihreät lehdet toisivat vaihtelua kesällä. Ruskan aikaan olisi erityisen hienoa, jos olisi esimerkiksi ruusuangervoa (valkoista ja punaista) sekä keiju- ja koivuangervoa.

Ihan kaikki ei sentään muutu. Matalia perennoja jätän niin paljon kuin rikkakasvitilanne sallii.

VANHOJEN TUTTAVIEN PENKKI

Vanhojen tuttavien penkki on ensimmäisiä alueita, joita puutarhassamme olen laittanut. Perustin tämän penkin jo talon rakennuskesänä, joten penkki täyttää ensi kesänä kymmenen vuotta. Se on silti yhä edelleen keskeneräinen, mutta palataan siihen myöhemmin.

Ensin kaadettiin puut sekä raivattiin risut ja kannot. Sitten tehtiin talon sorapatja. Tila alkoi hahmottua. Talon koko ja sen vaatima tila yllätti. Eteläpiha kutistui murto-osaan siitä, millaiseksi olin sen kuvitellut.

Ajattelin yhdistää tänne edellisestä puutarhastamme tuomiani tuttuja perennoja: jalopähkämöitä, syysleimuja ja peurankelloja. Siitä alue sai nimensä. Tämä ei kuitenkaan olisi minun perennapenkkini, ellei siinä olisi myös jotakin uutta. Istutin kolme pesäkuusta.

Kastelukannu hoitelee
juhannusruusun virkaa.

Sinkkiämpäri on kotkansiipi, pinkit paperit kuvaavat jalopähkämöitä, kastelukannu hoitelee juhannusruusun virkaa. Kivien kohdalle kaivan polun. Eteen tulee nurmikko tiilireunuksineen.

Alueella kasvoi kaksi katajaa. Katajien juuriston vuoksi paikka olikin yllättävän haastava, sillä sitä ei voinut kaivella eikä juuri korottaakaan. Juurialue on myös kuiva ja karu. Varjoisiin kohtiin haaveilin peittolehteä, mutta kasvunopeuden ja hinnan vuoksi istutin kuitenkin pääasiassa rönsytiarellaa ja vain vähän peittolehteä.

Haaveilin monesta muustakin perennasta, mutta pian huomasin kasvupohjan liian vaikeaksi niille. Edes ahomansikka ei ole levinnyt katajan juurelle. Alussa istuttamani jalopähkämöt menestyivät hyvin, mutta ne peittivät pesäkuuset. Saman teki verikurjenpolvi, jota olin luullut matalaksi. Ne saivat siis lähteä.

Sain Rouva Ruusupuulta
kokonaisen leimupenkin.

Jotkut osat sentään loksahtivat heti kohdilleen. Sain Rouva Ruusupuulta kokonaisen leimupenkin – sen, jota olin aina ohi ajaessa ihaillut. Istutin syysleimut isoksi alueeksi vähän kauemmas katajista ja ne ovat viihtyneet hyvin. Leimujen kaveriksi istutin kaunopunahattuja.

Syksyllä istutin paljon tulppaaneja ja narsisseja. Seuraavana keväänä oli ihanaa laittaa puutarhaa, kun Vanhojen tuttavien penkki loisti värikkäänä muuten niin keskeneräisessä pihassa. Keväällä alueella kukkivat myös kevättähdet.

Penkin etuosa oli pitkään tyhjillään, kun en keksinyt sopivia kasveja. Lopulta tilasin hyvin matalia kuunliljoja ja istutin niiden seuraksi rikkoa. Istutin kokeeksi myös narsissivuokon.

On edelleen arvoitus, mitkä kasvit paikalla menestyvät ja mitä alueelle lopulta jää. Tarvittaessa harokataja voisi olla hyvä kumppani matalille pesäkuusille, se kun on todella matala.

NIILAN KIRSIKKAPUUN KATVE

Viime jutussa kerroin, että kirsikkapuu tuli puutarhaamme lapseni toiveesta. Niila toivoi pallopuuta eli sellaista puuta, jonka latvus olisi pallomainen. ’Inkeroisten kirsikka’ oli siihen tarkoitukseen aivan ihanteellinen.

Sijoitin puun nurmikon läheisyyteen ja istutin puun katveeseen perennoja: kurjenpolvia, vuorenkilpeä ja etelänhernettä. Aurinkoisessa paikassa kasvaa syysleimuja.

Se auttaa kestämään

puun vesomisesta aiheutuvat haitat.

Kirsikan kukkiessa puu luo sadunomaisen tunnelman koko eteläpihalle. Se auttaa kestämään puun vesomisesta aiheutuvat haitat. Juurivesoja nimittäin riittää. Yritän ensi kesänä ajoittaa niiden leikkaamisen kuun mukaisiin hävityspäiviin. Jospa siitä olisi jotakin apua.

Keväällä kirsikkapuun katveessa kukkivat tulppaanit ja muutama narsissi.

’Inkeroisten kirsikka’ kasvaa luonnostaan pyöreäksi.  Kuva on vuodelta 2021.  Puu ei ole vielä tässä vaiheessa ehtinyt täyteen lehteensä.

Kirsikkapuu luo jotenkin sadunhohteisen tunnelman myös syksyllä sen pudottaessa lehtensä viimeisten joukossa.

Kirsikkapuu on upea myös talvisessa maisemassa.