tiistai 3. joulukuuta 2019

KUVIEN VOIMA

Maailma tulvii kuvia. Ne vyöryvät kaikkialla: mainoksina katujen varsilla, vastaantulijoiden vaatteissa, mainospostina, netissä, seinillä...

Olen ympäröinyt itseni lasteni kuvilla. Kotonamme niitä on kaikkialla. Koulukuvia, tilannekuvia, valokuvaamossa otettuja poseerauskuvia. Lasteni kuvat ovat minulle niin tärkeitä ja rakkaita, että aina on mietinnässä paikka uudelle taululle. Ainoastaan puutarhavaraston seinällä on kukkataulu.


Olen kuvittanut tämän jutun kuvilla, jotka ovat joskus olleet tietokoneeeni näytön taustakuvina. Tämä kaunotar on pioni 'Angel Cheeks'.

Haluan ruokkia mieltäni
kauneudella, valolla
ja kaikilla hyvällä.

Haluan ruokkia mieltäni kauneudella, valolla ja kaikilla hyvällä. Olen usein miettinyt, mihin tarpeeseen ihmisten vaatteissa näkyvät aggressiiviset kuvat vastaavat. Millaista tarvetta luurangot, pääkallot ja pahat kuvat ruokkivat?


Kauniit, valoisat asiat ovat ravintoa miellyttäville ajatuksille. Ne lisäävät onnellisuutta. Kuvassa pioni 'Madame Calot'.

Voin hengittää rauhallisesti 
eikä tarvitse pohtia mitään.

Jos mielessä on jotakin ikävää, miellyttävän kuvan katselu helpottaa. Katsellessani kuvaa rauhassa ja tarkasti, sen muotoja, värejä, valoja ja varjoja, ajatukseni siirtyvät nykyhetkeen. Voin hengittää rauhallisesti eikä tarvitse pohtia mitään. Katsella vain. Elää tätä hetkeä.


En väsy katselemaan herkkiä pioneja. Kuvassa pioni 'Angel Cheeks'.

Tietokoneen näytön taustakuvaa tulee katseltua usein, vaikkakaan ei siihen keskittyen. Näytölle valitsen aina miellyttävän puutarhakuvan.

Nämä 'Jan van  Leeuwen' -pionit ovat kesältä 2018.

 Kuvat voivat herättää tunteita ja muistoja. Ne voivat inspiroida – kuten nyt minua tämän jutun kirjoittamiseen.


Arovuokot ovat lempikasvejani monien muiden joukossa.

Viime kauden puutarhakuvani ovat paketissa. On aika vaihtaa tietokoneen näytön taustakuva. Satojen kuvien joukosta voin valita vain yhden. Valinta käy hyvin nopeasti, vaikka ihania kuvia on paljon. Tällä kertaa se on vaaleanpunaisen 'Pillow Talk' -pionin pehmeä kukinto. Kultakuoriaisella vai ilman?

Pionit vaikuttivat saavuttamattomalta unelmalta.

Kuva herättää minussa lämpimiä ajatuksia kuluneesta kesästä sekä toivon tulevasta kasvukaudesta. Kuvassa on valoa ja iloa, lempeyttä ja hellyyttä. Tuo terälehtien pehmeä tyyny tuo muistoja ajasta, jolloin vasta haaveilin puutarhan vehreydestä ja pioneista. Pionit vaikuttivat saavuttamattomalta unelmalta. Luulin niitä vaikeiksi ja hitaiksi. En voinut kuvitellakaan tällaista aikaa, jolloin minulla on pioneja kaikkialla.

Kultakuoriainen juhlakattauksen äärellä.

Voin melkein tuntea pionin tuoksun ja kuulla kultakuoriaisen surinan. Huomisesta huolehtimatta ja eilistä murehtimatta se nauttii siitepölyateriansa. Valo osuu lehtisarvisen vihreään kuoreen kullaten sen. Sitä se ei itse tiedä eikä sen tarvitsekaan tietää.

KATAJAKUJAN KASVIT: PÄIVÄNLILJAT

Sisällysluettelo:
Tarhapäivänlilja ’Arctic Snow’ - Hemerocallis ’Arctic Snow’
Tarhapäivänlilja ’Fragant Treasure’ - Hemerocallis ’Fragant Treasure’
Tarhapäivänlilja ’Gentle Shepherd’ - Hemerocallis ’Gentle Shepherd’
Tarhapäivänlilja ’Joan Senior’ - Hemerocallis ’Joan Senior’
Päivänlilja ’Kartano’ - Hemerocallis ’Kartano’
Päivänlilja maatiaislajike - Hemerocallis
Tarhapäivänlilja ’Moment of Truth’ - Hemerocallis hybrida-R ’Moment of Truth’
Tarhapäivänlilja ’Pink Damask’ - Hemerocallis ’Pink Damask’
Tarhapäivänlilja ’Stella de Oro’ - Hemerocallis x hybr. ’Stella de Oro’
Tarhapäivänlilja ’Summer Wine’ - Hemerocallis ’Summer Wine’
10

PÄIVÄNLILJAT – HEMEROCALLIS


Vinkki!
Sopii yhteen varhaisten sipulikukkien kanssa.

Liika lannoitus heikentää kukintaa!

Tarhapäivänlilja ’Arctic Snow’
Hemerocallis ’Arctic Snow’

Kävimme Viherlandiassa matkalla Helmin rippijuhliin 27.7.2013. Niila pitää heinistä ja ihastui oitis tähän heinän tapaiseen perennaan. Kukat olivat hyvä lisä, vaikka juuri nyt tämä ei kukassa ollutkaan. Ostin vain yhden taimen, koska en vielä ole suunnitellut tälle paikkaa, mutta aina valkoiselle liljalle on käyttöä. Nämä kasvavat sen verran reippaasti, että pianhan näitä on jo reilummin.

Tarhapäivänlilja ’Fragant Treasure’
Hemerocallis ’Fragant Treasure’

Syksyllä 2013 menin Multasormeen tarkoituksenani ostaa sipulikukkia. Niitä ei kuitenkaan enää ollut myynnissä, joten lohdutukseksi katsoin 70 % -poistomyyntipöytää. Pitihän sieltä poimia yksi valkoiselta näyttävä lilja, koska minulla on vain keltaisia, oransseja ja Niilan yksi valkoinen. Kotona huomasin, että väri oli nimetty vaaleankeltaiseksi. Ehkä sille paikka löytyy.

2014: Kellertävänvalkoinen kukka on tosi kaunis. Onneksi ostin sen alennusmyynnistä viime vuonna.

2015: Siirsin tämän ’Fragant Treasuren’ välivarastosta Niilan kirsikkapuun katveen reunaan. Eiväthän nämä päivänliljat pidä siirtämisestä. Tämä tuotti vain muutamia kukkia.

Tarhapäivänlilja ’Gentle Shepherd’
Hemerocallis ’Gentle Shepherd’

Olin Sinellan kanssa Tampereella 16.5.2017 ja sain ostettua aika kivasti kasveja, muiden muassa kaksi valkoista päivänliljaa ’Gentle Shepherd’. Nämä kasvavat Suihkulähteellä.

Tarhapäivänlilja ’Joan Senior’
Hemerocallis ’Joan Senior’

Ostin kaksi tainta toukokuussa 2015. Se taisi olla silloin kun kävin Niilan hammaslääkärireissulla puutarhoilla. Ostin nämä Prisman Multasormesta ihan vain sen takia kun arvelin perennavaraston olevan liian lopuillaan. Näitä päivänliljoja tarvitaan aina. Nämä kasvavat Mustan aukon reunalla Hedelmäpuutarhassa.

Kävin Joukon kanssa Kodin Terrassa, Pinsiön taimistolla, Hankkijalla ja Ideaparkissa 23.5.2017. Sain ostettua aika paljon tarvitsemiani kasveja, muiden muassa tämän tarhapäivänliljan ’Joan Senior’.

Päivänlilja ’Kartano’
Hemerocallis ’Kartano’

Kävin Haikalalla 20.8.2014 ostamassa Muotopuutarhaan puita. Samalla piti tietysti katsastaa perennatilanne ja haalia koekappaleita mukaan. Tällä kertaa löysin tämän voimakkaan punaisen päivänliljan, joka tosin ei ollut kukassa. P.S. Ei ollutkaan punainen :(

Päivänlilja maatiaislajike
Hemerocallis

Sain 2013 Ritvalta kolme valtavan suurta paakkua, jotka jaoin moneen osaan. Näitä on nyt välivarastossa siellä täällä niin paljon, että pelkään, etten löydä kaikille edes paikkaa.

Kuva on tulossa myöhemmin.

Tarhapäivänlilja ’Moment of Truth’
Hemerocallis hybrida-R ’Moment of Truth’

En millään muista mistä tämän päivänliljan ostin, saattoi olla Honkasen puutarhalta joskus kesällä 2015. Mitään jännittävää tarinaa tähän ei kuitenkaan liity – ainakaan vielä. Valkoisia liljoja saa olla, sillä niille löytyy aina paikka.

Kuva on tulossa myöhemmin.

Tarhapäivänlilja ’Pink Damask’
Hemerocallis ’Pink Damask’

Menin Multasormeen 2013 ostamaan sipulikukkia. Niitä ei kuitenkaan enää ollut myynnissä, joten katsoin 70 % -poistomyyntipöytää. Pitihän sieltä poimia kaksi vaaleanpunaista Suomessa viljeltyä liljaa, koska minulla on vain keltaisia, oransseja ja yksi valkoinen. Halusin kokeilla miltä ne oikeasti näyttävät.

Tarhapäivänlilja ’Stella de Oro’
Hemerocallis x hybr. ’Stella de Oro’

Mielikuvani päivänliljoista liittyvät Seinäjoen kotipihaan, jossa näitä kasvoi suurena penkkinä. Nämä nykyiset tarhapäivänliljat ovat peräisin Honkasen Puutarhalta. Ostin niitä kolme vuonna 2010.

Otin jokaisesta pehkosta puolikkaan Katajakujalle 2013. Istuttelin niitä itäpihalle. Ensin istutin niistä ryhmän kaivolle. Näkymä oli niin viehättävä, että istutin ex tempore niistä toisen ryhmän talon vierustan polun reunaan. Toisto näytti oikein hyvältä, joten innostuin istuttamaan loput päivänliljat syreeniryhmän eteen. Niistä olisi riittänyt enemmänkin jaettavaa, mutta ehkä en halua täyttää koko puutarhaa päivänliljoilla.

Tarhapäivänlilja ’Summer Wine’
Hemerocallis ’Summer Wine’

Ostin yhden taimen keväällä 2015 Viherlandiasta. Päivänlilja oli sen verran voimakkaan punainen, että päätin kokeilla.

KATAJAKUJAN KASVIT: O

MONIVUOTISET KASVIT

Sisällysluettelo:
Orvokki - Viola 
Perhosorvokki - Viola sororaia
Sarviorvokki ’White Perfection’ - Viola cornuta ’White Perfection’
Osmankäämi - Typha latifolia 

ORVOKIT – VIOLA

Orvokki 
Viola

Olemme saaneet orvokkeja lahjoiksi ja ostaneet itse. Keltaiset orvokit, joissa on lila silmä muistuttavat edelleen orvokista, jonka Avilla toi pikku koululaisena koulusta. Vaaleansiniset orvokit muistuttavat esikoisen rippijuhlista. Sinella toivoi rippijuhliinsa sinisiä ja valkoisia orvokkeja niin kakun koristeiksi kuin pöytäasetelmia varten.

Haimme siitosmunat Nousiaisista ja vietimme vapaapäivän Turussa 11.4.2019. Viherlassilasta sain muutamia ideoita ja ostin orvokit: vaaleaa sinistä ja keltaista.

Perhosorvokki
Viola sororaia

Olin Sinellan kanssa yhdistetyllä puutarha- ja kanojenhakumatkalla Porissa, Kokemäellä ja Huittisissa heinäkuussa 2015. Porissa kohteita oli kaksi: Paratiisin taimitarha ja Taimimoisio.

Nähdessäni sinivuokkoja Taimimoisiolla keksin, että voisin laittaa niitä keittiön ikkunan alla olevaan koloon. Kysyin myyjältä miksi sinivuokon lehdet näyttävät ihan kummallisilta. Vain yhdessä purkissa olevalla taimella oli tutun näköiset lehdet. Myyjä pyöritteli päätään kunnes keksi vastauksen. Itse sinivuokko oli kuollut ja tilalle oli kylväytynyt joku toinen. Tarkemmin katsottuna sinivuokon lehtiä nousi tämän tuntemattoman kasvin juurelta.

Pyysin alennusta kahdesta taimesta. Myyjä ehdotti, että hän voisi myydä ”kaksi kolmen hinnalla”! Nauroi sitten perään ja korjasi, että kolme kahden hinnalla. Kyllä me nauroimme vielä kassallakin.

Istutin Lastentarhaan nämä tuntemattomat kasvit, jotka myöhemmin osoittautuivat perhosorvokeiksi.

Sarviorvokki ’White Perfection’
Viola cornuta White Perfection’

Hetken mielijohteesta ostin neljä valkoista Kodin Terrasta Nokialta kesäkuussa 2016. Halusin vähän valoa keittiön ikkunan alle, vaikka paikka onkin vaikea matalan kasvualustan takia.

OSMANKÄÄMI – TYPHA LATIFOLIA

Osmankäämi
Typha latifolia


Osmankäämit ovat puutarhamme alkuasukkaita.

sunnuntai 1. joulukuuta 2019

TAULUN TARINA

Oli idea. Heräsi haave. Oli ajelehtiva taulun kehys, aina tiellä. Kului kevät ja kesä, ehti syksykin mennä. Tuli marraskuu. Sattui kohdalle täydellinen kuva ja mitä ystävällisin myyjä. Kuva ja kehys kohtasivat. Rakas mieheni kiinnitti taulun seinään. Syntyi tarina.

Juttu ei sisällä blogiyhteistyötä kenenkään kanssa. Haluan vain silkasta ilosta mainita pari nimeä.

Keväällä näin Riinan Versoja Vaahteramäeltä -blogissa kuvan tauluista puutarhavaraston seinällä. En enää muista millaisia taulut olivat, mutta aloin haaveilla taulusta myös oman puutarhavarastoni seinälle. Työvälinenaulakon vieressä oli juuri sopiva tyhjä paikka.

Halusin kasviaiheisen piirroskuvan. Ei riittänyt, että kuva on ihan nätti tai että se on aika kiva. Siinä piti olla jotain erityistä. Ei osunut kohdalle sellaista.

Urheasti päätin yrittää selvitä väenpaljoudessa
ja kaiken kaupallisen hössötyksen humussa.

Sitten tuli Black Friday. Tuollaisina päivinä kierrän yleensä ostoskeskukset kaukaa. Inhoan ruuhkia ja markkinahumua. Nyt oli kuitenkin pojille saatava talvitakit. Olimme jo aiemmin yrittäneet etsiä niitä, mutta talvitakit ovat kalliita. Urheasti päätin yrittää selvitä väenpaljoudessa ja kaiken kaupallisen hössötyksen humussa.

Vanhin poikani oli ehtinyt Lempäälän Ideaparkiin ennen meitä ja oli kierrellyt kaikki vaatekaupat läpi. Hän oli löytänyt kaksi takkia ja päätynyt niistä halvempaan. Menimme sitä maksamaan. Nuorempi poikanikin tarvitsi takin ja hän sanoi voivansa ottaa samanlaisen. Keksimme siinä sitten, että vanhempi voisi ottaa sen pikkuisen kalliimman ja nuorempi ottaisi tämän. Asia oli sillä selvä. Maksoimme takin ja poika otti sen tyytyväisenä kainaloonsa. Myöhemmin huomasimme, että hän ei tullut edes sovittaneeksi takkia. Sitten kävimme maksamassa vielä toisen takin toisessa kaupassa. Takit oli varmaankin vartissa ostettu. Mikä helpotus!

Lapset lähtivät omille asioilleen. Nyt minulla oli aikaa eikä mitään pakollista ostettavaa.

Ihmisiä oli paljon liikkeellä, parkkipaikat olivat täynnä, mutta kauppakeskuksen käytävillä oli väljää. Takin myyjä oli ollut avulias ja ystävällinen. Minulla oli hieno fiilis.

Lumo Puodin edustalla oli myytävänä julisteita. Olin niitä ennenkin vilkuillut, mutta kiireissäni en ollut niitä jäänyt katselemaan. Nyt oli aikaa.

Oli luonnonkasveja, eksoottisia kasveja, heiniä, sieniä, voikukkia. Kaikki kauniita. Vertailin ja mietin. Tummalla vai vaalealla pohjalla? Punainen tulppaani vai krookukset? En osannut päättää.

Jotkut asiat ovat selviä jo ennen kuin on ehtinyt edes harkita asiaa.

 Oi-voi, minä huokailin,
se olisi ollut niin ihana.

Eräs julisteista oli kehystettynä myymälän puolella. Tämä se on, tiesin heti ensinäkemältä. – Olisiko teillä tätä kuvaa ilman kehyksiä, kysyin. Myyjä tarkisti julistevalikoiman. Ei ollut. – Minäpä katson vielä varaston puolelta, hän sanoi. Ei ollut ensimmäisessä pakkauksessa eikä toisessakaan. – Oi-voi, minä huokailin, se olisi ollut niin ihana. – Minä voin irrottaa sen sinulle tästä kehyksestä, laitan tähän jonkun toisen kuvan. Meitä on tässä nyt kaksi myyjää, niin ehdin sen tekemään, hän sanoi. 

Sitten hän irrotti sellofaanin taulun ympäriltä. Avasi kiinnittimet, otti julisteen ja kääri sen rullalle, paketoi rullan sellofaaniin. Minä maksoin ja sain rullani. Kiittelin vuolaasti ja onnellisena jatkoin matkaani. Hänen piti vielä vaihtaa kehykseen toinen kuva ja kääriä taulu uudelleen sellofaaniin. Aikamoinen työ kympin ostoksen eteen. Että näin ystävällisiä myyjiä voikaan olla olemassa!

Se oli aina tiellä ja
ratkaisematon pulma
kaihersi mieltä.

Eikä tässä vielä kaikki. Juliste sopi tismalleen kehykseen, johon olin sen ajatellut. Olisin aiemmin halunnut laittaa kehykseen lasten koulukuvia, mutta ne eivät istuneet siihen. Kehys oli jäänyt nököttämään huoneen nurkkaan ja odottamaan parempaa ratkaisua. Se oli aina tiellä ja ratkaisematon pulma kaihersi mieltä. Nyt julisteen ja kehyksen yhdistelmä on täydellinen.

Rakas mieheni teki sen ratkaisevimman työn ja kiinnitti taulun seinään. Ja huolellisesti kiinnittikin. Minua ilahdutti kuulla, että hänenkin mielestään taulu sopii loistavasti juuri tuohon puutarhavaraston seinään.

Unikot ja vuokot ovat lempikukkiani.

Ostosreissu koko perheen kanssa oli ihanin ikinä. Olin varautunut hikiseen kiertelyyn, ruuhkaisiin käytäviin ja jonottamiseen. Ja mitä ihmettä: saimme vastaamme hymyileviä myyjiä ja hyvää palvelua. Tunnelma oli leppoisa. Kaikista eniten nautin kuitenkin lapsistamme. He ovat ihanaa seuraa: avuliaita, ajattelevaisia ja hauskoja. 

Kysyin pojilta, olivatko he jo löytäneet pilkkihaalarit itselleen. Voisin tulla ne nyt maksamaan. He vastasivat epäröiden, että kyllähän tuolla niitä pilkkihaalareita oli. – Mutta äiti, eikö tämä mene jo ihan överiksi kun saimme jo ne takit, 14-vuotias poikani sanoi. Ihanaa, etteivät he ole koko ajan pyytämässä jotakin. Olin kuitenkin sitä mieltä, että pilkkihaalarit ovat tarpeelliset ja ostamme ne. En halua lasteni palelevan jäällä tuulessa ja tuiskussa.

Nyt on tarina tallessa ja kiva käydä hoitamassa talvehtivia kasveja varastossa.

Eräästä toisesta ostosreissusta lasten kanssa kirjoitin otsikolla Juhlahousuja ja herneensiemeniä.

tiistai 26. marraskuuta 2019

TULOSRAPORTTI 2019

Joskus – tai oikeastaan aika usein – iskee muistinmenetys. Silmätkin menevät kieroon. Sitä vaan unohtaa mitä kaikkea on saanut aikaan kasvukauden aikana ja näkee vain keskeneräiset paikat. On tarpeen tehdä tulosraportti.

Katajakujalla tilikausi loppui 15.11. Vein silloin viimeiset työkalut öljyttyinä varastoon. Katsotaanpa, mitä sitä ennen tapahtui.

Koillispiha koki kuluneen kauden suurimmat muutokset. Palataan siihen vähän jäljempänä.

Kesäkeittiön ympäristö oli viime syksynä jäänyt jännittävään kohtaan: valmis kasvualusta odotti suunnitelmia ja istutuksia. Täydensin talven aikana tekemiäni suunnitelmia ex tempore -ostoksilla ja sain istutettua kivikon suurin piirtein täyteen. Kuusen alle sain haaveilemani kirjovuohenputket ja valkoista pikkutalviota. Kesäkeittiön polulle istutin polkuhaarikot. Sen sijaan polun toiselle puolelle kylvin melkein pelkästään yksivuotisia kasveja. Ehkä istutan siihen jotakin monivuotista ensi vuonna.

Kesäkeittiön kivikossa kasvaa nyt isorikkoa, patjarikkoa, kylmänkukkia ja reunassa pientä japaninakileijaa. 

Olin aloittanut Ameriikan istutustyöt jo viime vuonna. Nyt sain istutettua alueen suurin piirtein täyteen. Istutin sinne isot alueet syysmaksaruohoa, syysleimuja, poimulehtiä, päivänliljoja, pallo-ohdakkeita, konnanyrttiä, verikurjenpolvia. Sain sinne myös 'Aicha' -ruusun ja aitaa vasten alppikärhön. Saimme viimeisteltyä polut istutusten väleihin.



Keväällä istutetut syysmaksaruohot lähtivät reippaaseen kasvuun ja kukkivat hienosti syksyllä.

Onnistuneen talvehtimiskokeilun jälkeen jatkoin ruusujen istuttamista muurille. Kuusi ruusua lisää – ei hassumpaa! Kunpa ne nyt vain talvehtisivat.













Kokeiltavana ovat nyt Morsionruusu, Ranskanruusu 'Olkkala', Karoliinanruusu ja Nilsinruusu 'Nils'.


Kanatarhan saaminen oli kevään kohokohta. Koko koillispiha muuttui.

Olin toivonut ja saanut äitienpäivälahjaksi kanaverkkoa. Mieheni rakensi siitä hienon ja turvallisen ulkotarhan kanaparvelle. Nyt kanat voivat kulkea ikkunaluukusta vapaasti sisään ja ulos pelkäämättä haukkoja tai mitään muutakaan.

Saimme kanalan polun valmiiksi.





Keväällä lähdettiin liikkeelle tästä ryteiköstä. 

Sain istutettua kanojen ulkotarhaan niiden iloksi kolme mustaherukkapensasta. Kanat todellakin ilahtuivat niistä ja söivät pensaat alhaalta kaljuksi. Tarhan ulkopuolelle istutin ’Pink Queen’ -pensashanhikkeja ja ’Schneewittchen' -ruusun. 








Ruusu on piilossa kosmoskukkien takana. 

Kanatarhan edustalle tuli valmisteltua Hääpukupenkki. Kuopat on kaivettu kahdeksalle pionille ja kolmelle jaloritarinkannukselle. Kumpareiden väliin istuttelin maksaruohoja.







Kuva on otettu ennen maksaruohon istutuksia.


Muurin reunan istutin täyteen peittokurjenpolvea. Villiinnyin peittokurjenpolvista siinä määrin, että istuttelin niitä isoja alueita muuallekin Hedelmätarhaan. Saavat taistella kortetta vastaan minun puolestani.

Sain istutettua Hedelmätarhaan myös lisää päivänliljoja ja pallo-ohdakkeita.

Hedelmäpuutarhan läpi valmistelimme polun, joka jäi odottamaan juurimattoa, hiekkaa ja kiviä.








Mielenkiintoista nähdä, pärjääkö peittokurjenpolvi kortetta vastaan, joka pyrkii kivimuurin yli, ali ja läpi meille.


Sivupolku sai täydennystä. Istutin ison alueen syysmaksaruohoa ja matalampaa maksaruohoa myös. Polun toiselle puolelle istutin kuunliljoja, vähän varjoyrttiä ja pari valkoista varjoliljaa. 





Yllätyin miten reippaasti syysmaksaruohot kasvoivat. Jakopalojen lisäksi tökkäsin kaikki katkenneet versot maahan ja nekin lähtivät hyvin kasvuun.


Villiinnyin maksaruohojenkin kanssa niin, että istutin niitä isoja alueita sokeritoppakuusten katveeseen sekä tien mutkaan. Pääasia, että tulee vihreää. Maksaruohoa meillä onkin yhden pienen puutarhan verran.






Odotettavissa on neliötolkulla lisää vihreää – ja lisää kitkettävää siihen asti kunnes maksaruoho valtaa alueensa.

Kasvatin kurkkua ensimmäistä kertaa.

Saatuaan kanatarhan valmiiksi mies sisusti kasvihuoneen muuraamalla istutusaltaat. Pääsimme opettelemaan kurkkujen, tomaattien ja chilin kasvatusta.

Kuivien kesien helpotukseksi mies viritteli kastelujärjestelmän koko puutarhaan. Ihanaa kun saa kasteltua koko puutarhan muutaman hanan aukaisulla.











Istutusallas on täytetty hiekalla. Ravinteet kasvit saavat lannoitepusseista, jotka on kätketty juuriston saataville.

Länsireunalle istutin lisää pioneja ja jaloritarinkannuksia. Osa pioneista puuttuu vielä, mutta viime syksynä istutetut maksaruohot vihertävät jo mukavasti.








Muutama pioni vielä ja alue on valmis.


'My Love' -pionit kukkivat jo uudessa paikassaan.

Leikkasin koivuangervoaidan linjalankojen avulla tiptopkuntoon. Aita on vihdoin sellaisessa muodossa, josta olen haaveillut.














Aita on taas pitkän aikaa helppo leikata jämptiin muotoon.


Muotopuutarhassa oli yhden kuunliljan mentävä kolo. Sain sen täyteen ja monta muutakin aukkoa siellä täällä. Tien reunaan sain pitkän pätkän jättipoimulehteä. 'Laura' -syysleimut pääsivät vihdoin Eteläreunalle. Suihkulähteelle sain kurjenkelloja. Uudet ostokset löysivät paikkansa.  Ja nyt ei puhuta siitä, kuinka paljon niitä aukkoja vielä jäi.




Väärän väriset syysleimut saivat häädön tänne tontin reunalle.

Poikani nikkaroi kaksi köynnöstukea. Taas yksi pitkäaikainen haave toteutunut! Ensi keväänä leikkaan köynnöskuusaman ja ohjaan sen tukeen. 

Iirikset saivat juurilleen maksaruohoja. Nietospensas pääsi peittopajun alta parempaan paikkaan.

Olin pitkään haaveillut keittiön terassin edessä olevan istutusalueen kunnostamisesta. Nyt vihdoin sain inspiraation istuttaa sinne kalpeankeltaista 'New Moon' kulleroa ja kirkkaansinistä loistotädykettä.



Istutusalue sai nimekseen Avaruus, sillä siellä kasvaa jo ennestään valkoista 'Stardust' syysmaksaruohoa, kuunliljoja sekä 'Blue Globe' -sinipallo-ohdaketta. Siis kuu, maa ja tähtisumua. Kirjoitin alueesta jutun otsikolla Kuu, maa ja tähtisumu.


Eteläterassin edustalla olevalta istutusalueelta olin viime syksynä siirtänyt rivin pioneja toiseen paikkaan. Nyt siirsin myös punaiset kaukasianmaksaruohot pois ja perkasin koko alueen. Jaoin isorikkoja ja toin syysleimuja. Haaveilemieni neidonkurjenpolvien ja jaloritarinkannusten istutus jäi hamaan tulevaisuuteen.

Alue sai nimekseen Meri. Aion kirjoittaa siitä vielä oman juttunsa. 

Olin iloinen kun sain myös nuo yläkuvan vasemmassa reunassa näkyvät katajat siistittyä.  Korte oli vallannut ne ikävästi ja nyt laitoin juurimaton katajien alle.

Tulkoon nyt myös mainituksi portaiden vierustojen istutukset. Istutin niihin rönsytiarellaa, jota tuossa vieressä muutenkin on. Pikkujuttu, mutta pitkällisen haaveilun tulos.








Rönsytiarella viihtyy varjossa.

Kesäkeittiön perustus valettiin ja viime vuonna, mutta nyt se sai siistin ulkoasun. Ehkä ensi kesänä pääsen tekemään tiilireunukset. Kannoin tiilet jo valmiiksi paikalle.













Kesäkeittiön rakentamisella ei ole kiirettä. Näin siisti perustus ei pistä pahasti silmään.


Viime vuonna kaivettua uima-allasta syvennettiin ja laajennettiin. Nyt talven aikana se on taas koekäytössä. Vesiraja on jo mukavasti noussut. Savipohja näyttäisi toimivan. Ensi vuonna siihen saadaan laittaa kangas ja hiekka.





Näyttäisi siltä, etteivät työt tältä tantereelta lopu. Vaikka tässä kovin ahkerana yritettiin olla, niin jotain silti jäikin. On meinaan ihan istuttamista tuossa uima-altaan ympäristössä.


Täten velvoitan itseni vastedes tekemään tulosraportin joka vuosi. Silloin näkee mitä viivan alle oikeasti jää. Asiat asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin.

Tästä on hyvä jatkaa.

Viime vuonna kirjoitin aiheesta otsikolla Rohtoja rähjääntyneen puutarhan aiheuttamaan synkkyyteen. Voit lukea jutun klikkaamalla värillistä otsikkoa.

KATAJAKUJAN KASVIT: N

MONIVUOTISET KASVIT

Sisällysluettelo:
Orkideanarsissi ’Thalia’ - Narcissus Triandrus ’Thalia’ 
Tähtinarsissi ’Ice Follies’ - Narcissus x incomparabilis ’Ice Follies’
Harjaneilikka - Dianthus Barbatus
Ketoneilikka punainen - Dianthus deltoides 
Ketoneilikka - Dianthus deltoides ’Albiflorus’ 
Nietospensas ’NCDX2’ Yuki Cherry Blossom -
Deutzia ’NCDX2’ Yuki Cherry Blossom
Nietospensas ’Nikko’- Deutzia gragilis 'Nikko'
Juhlanurmikko: puistonata 55 %, niittynurmikka 45 % - Festuca rubra commutata ’Calliope’ ja Poa Pratensis ’Cocktail’
9

NARSISSIT – NARCISSUS

Narsissi
Narcisseblomma (Elias Tillands)

Vinkki!
Leikkona narsissi kestää parhaiten kun sen poimii juuri aukeamaisillaan olevana. Leikkaa terävällä veitsellä. Myrkyllinen neste voi ärsyttää ihoa. Jos maljakkoon laittaa muitakin kukkia, narsissien varsia pitää liottaa astiassa 20 min. ja vielä uudestaan puhtaassa vedessä 20 min. kunnes nesteen erittyminen lakkaa. Maljakon vesi vaihdetaan parin päivän välein.

Orkideanarsissi ’Thalia’ 
Narcissus Triandrus ’Thalia’ 

Syyskuun 19. päivänä 2015 viihdytin itseäni sipulihyllyjen äärellä. K-raudan hulppeasta valikoimasta ostin pussillisen. Istutin nämä ’Thaliat’ Hyvän yön penkkiin. Vuonna 2017 ostin vähän lisää ja istutin Muotopuutarhaan. 

Ajankohtaa en muista, mutta kävin Joukon kanssa Ideaparkissa ruokaostoksilla ja syömässä. Ostin myös kukkasipuleita, mm. näitä narsisseja, kun olivat niin sopivasti tarjolla.

Tähtinarsissi ’Ice Follies’
Narcissus x incomparabilis ’Ice Follies’

Istutin näitä Niilan kirsikkapuun katveeseen 2017.

NEILIKAT – DIANTHUS

Nälicka Cuckainen (Elias Tillands)

Harjaneilikka 
Dianthus Barbatus

Vuonna 2013 kävimme Pirilän puutarhalla Riihimäellä matkallamme Juhan 50-vuotisjuhliin. Kaikki saivat valita sieltä lempiperennansa. Jouko valitsi tummanpunaisen harjaneilikan, joka kukki parhaimmillaan.

2014: En odottanut näkeväni tätä oikukkaan talven jälkeen, mutta sieltä se vain nousi ja kukki heinäkuun loppupuolella.

2015: Tämä ei ole minun kukkani – ainakaan vielä. En tiedä onko tästä tullut räikeänpunaisia jälkeläisiä vai onko minulla ollut joskus sellainenkin.


Ketoneilikka punainen
Dianthus deltoides 


Istutin ostotaimet koiriemme, Olivian ja Natalian, haudalle syksyllä 2006. Vein tätä Poukantien puutarhaan 2010.

2014: En muista varsinaisesti siirtäneeni tätä vaaleanpunaista ketoneilikkaa Katajakujalle, mutta sinne se nyt vain halusi tulla. Valkoisten seassa se on ihan raikas.

Ketoneilikka 
Dianthus deltoides ’Albiflorus’ 

Alun perin istutin viisi Lielahden Plantagenista ostamaani tainta minun kivikon eteen 2010. Ne kasvoivat niin villisti, että alkoivat peittää muita kasveja alleen. Minulla oli jopa oma salainen mansikkapaikkani näiden ketoneilikoiden keskellä. Sieltä sain poimia muutamia puhtaita ja kypsiä mansikoita, joita eivät huomanneet linnut eivätkä lapset.

Elokuussa 2013 vein isot alueet ketoneilikkaa Katajakujalle.

NIETOSPENSAAT – DEUTZIA

Nietospensas ’Nikko’
Deutzia gragilis 'Nikko'

Olin Joukon kanssa Tampereella 17.8.2017. Menimme Nokian ja Kodin Terran kautta. Olin innoissani kun löysin uuden, valkoisen nietospensaslajikkeen. Olen niin ihastunut kahteen vaaleanpunaiseen nietospensaaseeni, että ostin heti kaksi. Ostin myös kaksi imukärhivilliviiniä, yhden Grönlanninhanhikin ja kymmenen ’Jonsokia’. Paluumatkalla ostin kuulokkeet puutarhaan ja tulin niistä suorastaan onnelliseksi.

Nämä kasvavat Välitilassa.

Nietospensas ’NCDX2’ Yuki Cherry Blossom
Deutzia ’NCDX2’ Yuki Cherry Blossom

Ostoslistallani oli jokin matalakasvuinen maanpeitepensas Purolle. Hankkijalla silmäni osui tähän kaunislehtiseen ja rento-oksaiseen pensaaseen. Valintani vahvisti mainosteksti: ”Hurmaava uutuuslajike Pohjois-Amerikasta. Matala pensas peittyy keväällä tuoksuviin, valkoisiin, vaaleanpunaraidallisiin, kirsikkamaisiin kukkiin.” Kun sen vieläpä sanottiin olevan helppohoitoinen, valinta oli selvä. Ostin näitä kaksi heinäkuussa 2016. No, kotona tutkailin nettiä enkä enää ollut ihan varma sen talvenkestävyydestä, mutta ostettu on.

Istutin kaksi pensasta Purolle.

2017: Olen ihan ymmälläni. Nietospensas kukkii aina vaan, vaikka on jo heinäkuun 23. päivä!

NURMIKKO

Juhlanurmikko: puistonata 55 %, niittynurmikka 45 %
Festuca rubra commutata ’Calliope’ ja Poa Pratensis ’Cocktail’

Pidän nurmikosta ja nurmikon leikkuustakin, mutta joskus sitä tuntui Poukantiellä olevan liikaa. Tiheimmillään nurmikko pitää leikata kaksi kertaa viikossa ja se tuntuu paljolta kun olisi muutakin laitettavaa puutarhassa.

Katajakujan puutarhan nurmikko on perustettu vuonna 2015. Nurmikko on pieni ja sen leikkaa robotti.

Vinkki!
Levitä hiekkaa muutama millimetri joka vuosi nurmikon pinnalle vaikkapa kalkin levityksen kanssa samaan aikaan.