SYKSYN PUUTARHA 2023

Tänä syksynä innostukseni puutarhan suunnitteluun lopahti. Mieluummin matkustelin ja katselin toisten puutarhoja nauttien niistä, olivatpa ne pieniä tai suuria, hoidettuja tai villejä. Tiedän innostuksen aikanaan palaavan, joten katsotaanpa mitä Katajakujan syksyiseen puutarhaan tänä vuonna kuului.

Mitkä kukkivat ruskaa odotellessa?

Pensasruusut siellä täällä tuovat ihanaa tunnelmaa. Varsinkin vaaleanpunertava tarhakurtturuusu ’Sävel’ kukkii runsaana talven tuloon asti.

Valkoalpi kukkii syyskuussa, mutta alkaa jo hyvissä ajoin ruskettua. Köynnösikkunan etualaa valaisee villanukkajäkkärä. Muotopuutarhassa kukkii syysleimu ’Blue Boy’. Kärhö ’Arabella’ tuntuu kukkivan loputtomiin. Voimakkaansininen törmäsinikka on runsastunut mukavasti ja kukkii pitkään. Syyskuu on myös hanhikkien ja hortensioiden aikaa. Päivänlilja ’Joan Senior’ Hedelmäpuutarhassa tuottaa yhä uusia nuppuja ja kukkia vielä lokakuussa viimeisten joukossa.

Varsinainen syksyn kuningatar on syysmaksaruoho, mutta sen kukintaa saa odottaa pitkään. Se säilyttää marjapuuronvärisen kukintonsa vielä lumen allakin jonkin aikaa. Kaunopunahattuja istutin niiden seuraan, mutta ne näyttävät aivan irrallisilta. Törröttävät siellä täällä. Paraneekohan tilanne ajan kuluessa?

Kaukasiantörmäkukka kukkii pitkään Eteläpihalla, mutta niitä pitää oikeastaan erikseen käydä katsomassa. 

Syysvuokot kukkivat herkin kukin vielä lokakuussa ja näkyvät hyvin sisällekin. Syysvuokkoja voisi lisätä. Tykkäisivätköhän ne kasvaa kiven kainalossa? Näkyisivät paremmin makuuhuoneen ikkunasta.

Vanhassa Potagerissa pellava kukkii syyskuussa kauniin sinisenä, vaikka se on tehnyt paljon kauniita siemenkotiakin. Niitä pitäisi kylvää tasaisemmin. Eteläreunan syyskukinnasta pitävät huolen ’Creme Brulee’ -hanhikit, jotka kukkivat ahkerasti vielä myöhään syksyllä. Hanhikkeja on mukavasti kukassa myös Joukon ja Mikan tiluksilla.

Alkukulman edessä kukkivat syysmaksaruohot ja konnanyrtit. Ameriikkaan istutin pari asteria ja luppiota. Toivon niistä näyttävää syysryhmää. Ehkä ensi syksynä näen, onko toiveeni toteutumassa. Sinipallo-ohdakkeet kukkivat syyskuun alkupuolella, mutta alkavat sitten ruskettua ja tehdä siementä. 

Länsireunaa piristävät itsekseen kylväytyneet kosmoskukat. Paljon muuta ei sitten tarvitakaan. Ne kelpaisivat minulle ensi vuonnakin.

 
Onhan syksyisessä puutarhassa tarpeeksi materiaalia kimppuihin ja asetelmiin?

Olen usein syksyisin innostunut tekemään kimppuja ja asetelmia. Nyt en innostunut. Hyvä on silti varautua, jos innostus yllättää. Ruokailuhuoneen ikkunoista näkyvät, itsekseen kylväytyneet, kosmoskukat kukkivat niin näyttävästi, että ne korvasivat pöytäkukat. Niitä pitää olla ensi vuonnakin. Toimisivatkohan ‘Snow Princess’ -kehäkukat niille tukena? Tiibetinkoirankielikin olisi kiva.

Hortensioita pitää olla talven varalle. Niitä olenkin viime aikoina lisännyt. Ruusuja löytyy eri väreissä. 

Villanukkajäkkärääkin on ihan kivasti. Sitä pitää muistaa kuivata ajoissa, samoin pallo-ohdakkeita. Talviasetelmaan löytyy myös nukkapähkämöä ja ohotanmarunaa. 

Astereita on nyt kasvamassa, kun innostuin hankkimaan niitä tänä syksynä Tommolan tilalta. Myöhään kukkivaa tähtiputkea olisi kiva saada. Samoin sitä rusopunalatvaa, joka kukkii purppurapunalatvan jälkeen. Onnistuisinkohan jostain löytämään valkokukkaisen jaloängelmän ‘Splendide White’? Se olisi varmasti kaunis tummalehtisen purppurapunalatvan seurassa.


Näkyvätkö syyskukkijat ikkunasta? Säiden huonontuessa on ihanaa, jos viimeisiä kukkia voi ihailla ikkunasta.

Olohuoneen ikkunasta näkyy puidun viljapellon takana alkava ruska. Se on lainattu maisema enkä ikinä pystyisi sellaista värien ilotulitusta omaan puutarhaani loihtimaan. Makuuhuoneen ikkunasta näkyvät syysvuokot. Se ei ole kovin paljon, mutta toisaalta maiseman ruska vetää huomion joka tapauksessa puoleensa.

Ruokailuhuoneen ikkunasta näkyy kosmoskukkien kukkaloisto. Sen jatkuvuus täytyy taata. Kylvin niitä lisää entisille paikoilleen sekä myös niityn reunaan. Tänä syksynä tuntui, ettei muuta sitten tarvitakaan.

Onko päivittäisten kulkureittien varsilla syyskukkia ja kauniita yksityiskohtia?

Kun ensimmäiset pakkaset tulevat, joudun viemään muratit ja puksipuun varastoon. Silloin terassi jää aika tyhjäksi. On aika hankkia muutama calluna ja jotain muita kausikukkia sekä värkätä sammalvateja ja -ämpäreitä.

Kanalaan tulee kuljettua parikin kertaa päivässä. Mietin, että löytäisinkö törmäsinikalle toisen paikan. Nyt sitä täytyy erikseen muistaa mennä ihailemaan kesäkeittiön kulmalle. Syysvuokotkin olisivat aika ihania Pohjoispihalla.


Entäpä onko puutarhassa riittävästi ruskavärejä?

Hyvänä ruskavuonna rusokirsikka, lamoherukka, villiviini, marja-aronia, pihlaja, lamohietakirsikka ja pensasmustikat räiskyvät loistavan punaisina syysasuissaan. Koivun ruskaväri on lähinnä keltainen, komea sekin. Maa leiskuu punaisena, kun pihlaja on pudottanut lehtensä ensimmäisten joukossa. Amerikanpihlajan ruskaväri on erityisen kaunis, mutta se pudottaa lehtensä melko nopeasti. Tänä vuonna ruskaa sai odotella, eikä se ollut niin komea kuin viime vuonna.

Marja-aronia on taattu syksyn komistus.

Joidenkin luumulajikkeiden ruskaväri on kauniin keltainen. Eikä haittaa, vaikka luumu pudottaa lehtensä ensimmäisten joukossa. Kaunis keltainen on näyttävä maassakin. Eri lajikkeet näyttävät tulevan ruskaan eri aikoihin.

Osa kuunliljoista loistaa kauniin keltaisina toisten ollessa vielä vihreitä. Vuorenkilpien lehtiin tulee kirkasta punaista. Grönlanninhanhikin lehdet saavat keltaista ja oranssia. Ah, miten kauniita monet perennat ovatkaan syysväreissään!

Hyvänä syksynä puutarha räiskyy punaisena, keltaisena ja oranssina. Tuntuu, että ruskavärejä ei voi olla liikaa. Ruskan loisto saa tällaisen kirkkaankeltaisen vieroksujankin huokailemaan ihastuksesta. Siitä huolimatta on eduksi, että puutarhassa on myös muita lehtivärejä. Purppuraheisiangervo ’Diabolo’ tummine lehtineen on ruskan keskellä kuin piste i:n päällä. Sen syysväri on uskomattoman hieno.

Hevoskastanja ja kirsikkapuut – paitsi mainitsemani rusokirsikka – pysyvät vihreinä. Tai no, joskus 'Inkeroisten kuulasmarja' ehtii ruskaan mukaan ja muuttuu keltaiseksi. Amerikanheisi ’Jenkki’ on upea; se on melko vihreä, mutta saa kuitenkin liukuvia ruskan värejä lehtiinsä.


Sopisiko puutarhaan kokonainen syyspenkki?

Minulla on siellä täällä marjapuuronpunaisia syysmaksaruohoja laajoina alueina. Olen yrittänyt istuttaa niiden seuraan kaunopunahattuja, mutta eivät ne näytä oikein miltään. Ei kai olisi hassumpi, jos istuttaisiin tuon perussyysmaksaruohon rinnalle purppuralehtistä syysmaksaruohoa.

Purppurapunalatvan seuraan voisin istuttaa rusopunalatvaa. Se jatkaisi tuon penkin syksyn kukintaa. Jos vielä löytäisin sen mainitsemani valkokukkaisen jaloängelmän ‘Splendide White’, olisi vaikutelma varmasti täydellinen.

Jännä nähdä, saisinko vielä joskus syksyistä loistoa Ameriikkaan, kun istutin sinne astereita ex tempore tänä vuonna.