HUONEKASVIT VESIVILJELYSSÄ

Juttu sisältää linkin Kukka & Kaalin putiikkiin.

Näppituntumani mukaan huonekasvien mullattoman viljelyn suosio on ilahduttavasti kasvanut. Se ei olekaan ihme, sillä vesiviljelyllä on monia etuja:

• Kasvit saavat aina juuri sen määrän vettä kuin tarvitsevat – kastelu on tosi helppoa.
• Kastelun tarve harvenee, joten parin viikon loman ajaksi ei tarvitse hankkia kukkien kastelijaa.
• Homeitiöt huoneessa vähenevät. Erittäin hyvä allergikon kotiin.
• Ötökät ja kasvitaudit vähenevät.
• Ei mullanvaihtoa.
• Sopii hyvin kissatalouksiin, jossa kissat levittelevät multaa.

Ylipäätään tapa on helppo ja huoleton.

Ylipäätään tapa on helppo ja huoleton. Itse en vaihtaisi multaan eivätkä varmaan huonekasvinikaan, jos niiltä kysyttäisiin.

On monia eri tapoja kasvattaa huonekasveja ilman multaa, vesiviljelyssä. Esittelen tässä mielestäni kaikkein helpoimman tavan: puolihydroviljelyn.

Hydron ja puolihydron välillä ei ole muuta eroa kuin se, että hydrossa kaikki multa pestään kädenlämpöisellä vedellä kasvin juurten ympäriltä tarkasti pois tai käytetään mullattomasti juurrutettuja pistokkaita. Puolihydrossa enimmät mullat karistellaan tai huuhdotaan pois, mutta sen suhteen ollaan suurpiirteisiä. Hoidossa ei ole mitään eroa.

Olen harrastanut (puoli)hydroviljelyä jo vuosia. Ensimmäiset kasvini siirsin vesiviljelyyn opiskeluaikoinani 1980-luvulla. Jännitti pestä multia pois suurista, opiskelijabudjettiini huomattavan loven tuoneista huonekasveista. Ei siinä kuinkaan käynyt. Hyvin ne lähtivät kasvamaan. Niin lähtivät nekin kolmisenkymmentä kasvia, jotka ostin tänne uuteen kotiin muutettuamme. Siirsin kaupasta ostetut kookkaat huonekasvit yhdellä rysäyksellä vesiviljelyyn.

Tarvikkeet:

• Kasvi tai juurrutettu pistokas
• Vedenpitävä, tasapohjainen ruukku, esimerkiksi hillopurkki tai marjaämpäri
• Vesitasomittari
• Hydrosoraa
• Haluttaessa pinnalle koristekiviä.

Jättipeikonlehti on valmis istutettavaksi.

Astiaa valitessa tärkeää on, että kasvi voidaan ympäröidä hydrosoralla.

Kasviksi voit valita melkein minkä tahansa huonekasvin, jopa kaktuksen. Itsellä on vesiviljelyssä laaja valikoima erilaisia kasveja, mutta piikkikruunu ja kannukasvi eivät minulla ole viihtyneet.

Astiaa valitessa tärkeää on, että kasvi voidaan ympäröidä hydrosoralla. Jos vedenpitävä ruukkusi ei miellytä silmääsi, voit kätkeä sen kauniin suojaruukun sisään. Älä käytä lasipurkkia, sillä sen läpi pääsevä valo saa aikaan levän kasvua.

Veden tason osoittava mittari on tärkeä, jotta osaat kastella oikean määrän. Vesitasomittareita on ollut vaikea löytää, mutta nyt niitä on saatavana Kukka & Kaalin putiikista.

Kannattaa huomata, että hydrosora on eri asia kuin lecasora (hapanta), vaikka näyttääkin samanlaiselta.

Mullan poistaminen:

Karistele enimmät mullat kasvin juurten ympäriltä ja huuhtele loput helposti irtoavat mullat kädenlämpöisellä vedellä. 

Minulle riittää se, mikä irtoaa kevyesti ravistellen ja huuhtelulla.

Netissä näkee juttuja, joissa kerrotaan mullan pesun vieneen tuntitolkulla aikaa. Mieluummin jätän multaa juurien rakoihin kuin häiritsen kasvin juuristoa liikaa. Minulle riittää se, mikä irtoaa kevyesti ravistellen ja huuhtelulla. Eivät ammattilaisetkaan kuulemma poista kaikkea multaa. Ei tarvitse.  

Enimmät mullat voi huuhdella vadissa.

Istutus: 

Aseta mittari ruukun pohjaa vasten pystyyn ja lisää muutama sentti hydrosoraa pohjalle. Ison kasvin alle kannattaa jättää 10–15 cm soraa, pienemmille muutamia senttejä. Laita kasvi ruukkuun samalle tasolle kuin ennenkin ja täytä ruukku hydrosoralla.

Kaada ruukkuun vettä ja katso, että mittarin merkkitikku alkaa nousta. Istutuksen yhteydessä vettä voi kaataa maksimiin asti, mutta jatkossa ei niin paljon. Optimialue on merkitty mittariin. Silloin tällöin mittari jää jumiin eikä ala nousta, vaikka kaataa vettä. Kevyesti mittaria kopauttamalla se toimii taas.

Lopuksi voit vielä vähän hienostella ja koristella pinnan kivillä. Lannoitetta ei tässä vaiheessa pidä laittaa, vaan vasta muutaman viikon kuluttua. Itse käytän pitkävaikutteisia rakeita.


Hoito:

Kastele huonekasveja mittarin mukaan.

Rahapuun mittari näyttää olevan piilossa.

Kastele huonekasveja mittarin mukaan. Kun mittari on alhaalla, voit vielä odottaa pari päivää ennen kuin kastelet. Jotkut juopot kuitenkin pitävät siitä, että ne kastellaan saman tien. Minun tosin täytyy tunnustaa, että kastelen huonekasvejani miten sattuu. Kastelen silloin kun muistan ja sen verran, että mittari menee optimialueelle.


Nyt onkin oikein suotuisa aika kokeilla uusia huonekasveja.

ILOA EÄMÄSSÄ

Tämä ei ole varsinainen yhteistyöpostaus, mutta sisältää linkin putiikkiini.

Tunnen myötätuntoa ukrainalaisia kohtaan. Se herättää auttamishalun, ja teenkin sen, minkä suinkin vain pystyn. Toisinaan tunnen surua. Tiedostan kuitenkin sen, että murehtimalla en voi heitä auttaa. Jos voisin, niin itkisin aamusta iltaan. Siksi vaalin iloa elämässäni. Se on tärkeää niin itselle kuin lapsillenikin ja muille läheisilleni.

Rakastan näitä tulppaaneja, jotka kaartuvat kauniisti. Tilavassa maljakossa tulppaanit pääsevät oikeuksiinsa.

Äitini sanoi silloin viisaasti, että itke vain, se on sinun surusi.

Annan tilaa myös omille murheilleni, vaikka ne ovatkin pienempiä kuin ukrainalaisten murheet. Yli kaksikymmentä vuotta sitten maailmalla oli jokin kriisi ja minulta kuoli silloin vuohi. Itkin vuohen kuolemaa ja sanoin äidilleni, että minua nolottaa itkeä vuohen takia, kuin toisilta on mennyt omaisia ja koti. Äitini sanoi silloin viisaasti, että itke vain, se on sinun surusi. Nyt minä suren kissaa. Onneli on ollut jo pari viikkoa poissa kotoa. Se on aiemmin tehnyt vain muutaman päivän reissuja. Pelottaa, että sille on sattunut jotakin.

Aurinko saa aikaan ihmeitä.

Vaalin myös toivoa ja suunnittelen tulevaa. Poimin Positiivareiden sähköpostista seuraavan jutun: ”Kuuluisa ranskalainen marsalkka Lyautey pyysi puutarhuriaan istuttamaan puun. Puutarhuri huomautti, että kyseinen puulaji kasvaa äärimmäisen hitaasti eikä saavuttaisi kypsää ikäänsä sataan vuoteen. Marsalkka vastasi: ’Siinä tapauksessa meillä ei ole aikaa hukattavaksi. Istuta se jo tänään iltapäivällä.’ - John F. Kennedy”

Se on sen näköinen, että ei se meistä ole kiinnostunut, sattui vaan olemaan asiaa tänne päin.

Vaalin kauneutta. Asettelen kukkia. Järjestelen hyllyjä ja laatikoita. Nautin aurinkoisesta maaliskuun päivästä. Valokuvaan. Nautin Reetasta, joka seuraa Joukoa ja minua puutarhaan. Se tulee portille sen näköisenä, kuin sillä olisi juuri sattunut olemaan asiaa samaan suuntaan kuin meillä. Eihän se meidän takia. Kun käännymme portilta takaisin, Reettakin tulee. Se tutkii ympäristöä jonkin matkan päässä meistä ja siirtyy meidän perässämme taas eteenpäin. Se on sen näköinen, että ei se meistä ole kiinnostunut, sattui vaan olemaan asiaa tänne päin. Kun tulemme kotiin, Reettakin on saanut asiansa ulkona hoidettua. Ihana kissa!

NYT KAIKKI ON TOISIN

Kun suljen silmäni, uutiskuvat alkavat vilistä. Näen järkyttävät sotilaskolonnat Ukrainan teillä, sotaa pakenevat naiset ja lapset, raunioiksi pommitetut kaupungit, sairaalan pommisuojassa sairaita lapsiaan hoitavat äidit, kyynelsilmin lapsiaan hyvästelevät isät… Näen uskomattoman rohkeat naiset ja miehet, jotka pelkäämättä kävelevät panssarivaunuja vastaan ja estävät niiden liikkumisen. Näen myös sadat tuhannet ihmiset eri maiden kaupunkien kaduilla tuon julman ja hullun sodan lopettamisen puolesta. Näen eurooppalaiset ja melkein koko maailman yhteisen asian äärellä.

Juuri nyt kaikki kauniit tavarat tuntuvat niin turhilta.

Kun aukaisen silmäni, näen kauniin auringonpaisteen ja kimmeltävät hanget, rakkaita perheenjäseniäni ympärilläni, putiikkini, kauniita esineitä… Olen työskennellyt kovasti putiikkini parissa. Asetellut uusia tuotteita hyllyille ja suunnitellut mainoksia. Mutta juuri nyt kaikki kauniit tavarat tuntuvat niin turhilta.

Aiemmin olen julkaissut mainokseni onnellisena ja iloisena. On tuntunut siltä, että voin tarjota toisillekin iloa arkeen. Mutta nyt kaikki on toisin. Monet ovat menettäneet kotinsa, kotimaansa, ehkä läheisensäkin ja saaneet tilalle pelon, ahdistuksen ja kärsimyksen. Ei tunnu sopivalta mainostaa sisustustuotteita, vaikka meillä suomalaisilla ei olekaan suoranaista hätää. Toki siivoustuotteita edelleen tarvitaan, lahjoillakin voi tuottaa toisille iloa tässä sodan varjostamassa ajassa. Ymmärrän heitä, jotka haluavat tällaisenakin aikana laittaa kotiaan kauniiksi, hälventää huoliaan keskittymällä hyviin asioihin ja ilahduttaa muitakin, ja palvelen tosi mielelläni. Sen sijaan blogikirjoittelu ja someen kirjoittaminen ylipäätään on jäässä.

Mikä tahansa summa tuntuu niin pieneltä

tuon kaiken hävityksen edessä.

Vielä jonakin päivänä entinen ilo varmasti palaa ja kirjoitus alkaa taas sujua. Tällä hetkellä voisin kirjoittaa kiitollisuudesta, onhan meillä Suomessa vielä kaikki hyvin. Sekin tuntuu hyvältä, kun ihmiset ilmaisevat tukensa ukrainalaisille, lahjoittavat rahaa järjestöille voidakseen auttaa heitä, tukevat monin eri tavoin. Mekin lahjoitimme rahaa, mutta mikä tahansa summa tuntuu niin pieneltä tuon kaiken hävityksen edessä. Onneksi Ukraina saa lahjoituksia joka puolelta maailmaa. Eivät he ole yksin, vaikka toisaalta ovat yksin taistelemassa. Ehkä avautuu myös muita tapoja tukea heitä.

Varmasti lähes koko maailman tuki auttaa heitä jaksamaan, jotka kärsivät ja taistelevat. Parhaimmillaan se voi myös avata niiden silmät, jotka eivät vielä ymmärrä. Jospa se herättäisi heidät kyselemään, miksi asia on kaikille niin tärkeä ja mitä tämä oikein on. Jospa se yhdistäisi koko maailman oikean puolesta.