torstai 15. syyskuuta 2022

LUUMUTARHA

Alueesta piti tulla jotakin aivan muuta kuin luumutarha. Haaveilin omenoista, päärynöistä, kirsikoista ja luumuista. Kirsikoille löytyi paikka eteläpihalta, mutta tänne koilliseen istutin suurella työllä ja vaivalla omenapuita, kaksi päärynää ja kolme luumupuuta. Ei ollut helppoa saada kovasta savimaasta hyvää kasvualustaa, mutta ajoin sinne runsaasti maanparannusaineita ja istutin hedelmäpuut kumpareisiin.

Luumupuut näkyvät suihkulähteen takana oikealla.

Alussa oli vain suuret suunnitelmat.

Jänikset olivat hangen päältä syöneet kaikki oksat kuorettomiksi.

Puut alkoivat menestyä ja saimme ensimmäiset maistiaiset. Ne selvisivät vaikeasta syksystä ja sitä seuranneesta ennätysmäisen vaikeasta talvesta. Mutta sitä talvea omenapuut eivät kestäneet, kun lunta oli lähemmäs metrin verran ja jänikset olivat hangen päältä syöneet kaikki oksat kuorettomiksi. En jäänyt niitä elvyttämään, vaan omenat saivat lähteä.

Väljempi istutus olisi ollut parempi.

Luumut – ’Sinikka’ ja ’Kuokkalan punaluumu’ – kasvoivat niin runsaiksi, että jälkeenpäin huomasin niiden kasvavan liian tiheässä. Olin istuttanut ne ohjeiden mukaan, mutta väljempi istutus olisi ollut parempi. ’Yleinen keltaluumu’ oli varmaan sittenkin saanut huonot lähtökohdat. Se alkoi lahota ja joutui ennen pitkään kirvojen suihin. Päärynöillekin tapahtui ikävyyksiä: toisen vei talvi ja toisen lopulta kirvat. Mikä lie sillä, että se joutui niin huonoon kuntoon, että kirvat pääsivät hyökkäämään.

Hedelmäpuutarha siis kutistui luumutarhaksi. Luumupuiden alla kasvaa peittokurjenpolvea, reunoilla vähän kuunliljoja ja iiriksiä. Keväällä kurjenpolvien lomasta nousee narsisseja.

Kuvan etualalla näkyy vielä onneton päärynäpuu, jonka kirvat kalusivat. Kuvan oikeassa laidassa näkyy imeläkirsikka.


Luumupuiden kukinnan aikaan ne ovat koko koillispihan komistus. Kukinnan jälkeen puut muodostavat kauniin vihreän taustan muille kasveille.  

Syksyllä puut saavat taas ansaitsemansa huomion, kun niiden oksat taipuvat sadon painosta. Tuolloin vaivannäkö juurivesojen leikkaamisesta palkitaan runsain mitoin. Muuta vaivaahan luumuista ei juuri olekaan.

’Sinikka’ on maukas, terve ja satoisa lajike.

Alkukesällä luumupuiden alla

Luumupuiden edessä on Suihkulähde perennoineen. Puiden takana on Muuri, jonka esittelin täällä. Omenapuiden tilalle istutin pioneja ja penkki sai nimekseen Hääpukupenkki. Sen olen esitellyt täällä. Siellä täällä välissä on alueita, jotka eivät ole muotoutuneet vielä oikein miksikään.  Niistä puuttuu se jokin.  Näihin palaan ehkä jossakin vaiheessa myöhemmin.

2 kommenttia: