HELPOT PENSAAT

Tein listan helpoista pensaista, havuista ja ruusuista. Tarkoituksenani on esitellä pensaita, joiden avulla saa vaivatonta kasvillisuutta puutarhaan. 

Kriteereinä pyrin käyttämään seuraavia:
  • ei leviä liikaa juurivesoilla
  • talvenkestävä ilman suojaamista
  • näyttävän näköinen lehdistö tai kukinta
  • terve
  • kevätauringolta suojaamista voi olla, jos kasvi muuten on sen arvoinen
Kaikki lajikkeet eivät tietenkään ole mahtuneet mukaan, mutta olen ottanut esimerkin omaisesti joitakin erikorkuisia lajikkeita. Listasin pensaat suurin piirtein matalimmasta korkeimpaan. Useimmat mainituista viihtyvät auringossa, mutta myös puolivarjoon ja varjoon sopivia löytyy. 

Pensasruusut ovat vaivattomia ja monet myös kestäviä. Lajikkeita löytyy runsaudenpulaksi saakka. Kuvassa tarhakurtturuusu 'Sävel'.

Sinilaakakataja ’Blue Chip’

Laakakatajissa on isoja eroja, vaikka ne ensivilkaisulla saattavat näyttää lähes samanlaisilta.

Maanpintaa myöten kasvava, 10–15 cm korkea, sinertävä lajike sopii maanpeitehavuksi ja muiden havukasvien välikasviksi. Istutetaan aurinkoon tai puolivarjoon. Sinilaakakataja on vaatimaton maan laadun suhteen. Säännöllinen kevätlannoitus saa kasvin tuuheutumaan ja kasvattamaan uusia versoja. Ravinteiden puute näkyy neulasten karisemisena. Talvenkestävä lajike sietää hyvin myös kevätauringon paistetta. Hongiston taimiston sivuilla sanotaan, että tämän lajikkeen voi huoletta istuttaa aurinkoon ilman, että sitä tarvitsee talvisuojata. I–V 


Grönlanninhanhikki ’NUUK’ 

En osaa ajatella grönlanninhanhikkia pensaana, mutta tykkään siitä tosi paljon. Sitä on helppo lisätä versoista.

Matala, vain 15 cm korkuinen, grönlanninhanhikki kukkii pienin valkoisin kukin. Lehdet ovat kiiltävät ja erityisen kauniit. Osa lehdistä saa ruskavärin ja varisee, osa säilyy kevääseen lumipeitteen alla. Istutetaan aurinkoon tai puolivarjoon, läpäisevään, runsasravinteiseen maahan. Sopii ryhmiin, reunakasviksi ja ruukkuihin. I–V(VI) 


Sinilaakakataja ’Icee Blue’ 

Tuuhea, hopeanharmaa maanpeittohavu. Korkeus 15–20 cm, leveyttä ajan mittaan yli 1,5 m. Melko hidaskasvuinen. Erittäin talvenkestävä ja helppohoitoinen peittohavu erilaisiin ryhmiin. Sinilaakakataja 'Icee Blue' muodostaa maanmyötäisiä, tiheitä ja laakeita mattoja. Kaunis kasvutapa tulee parhaiten esille korkeiden havujen ja luonnonkivien väleissä, rinteissä sekä muurien reunoilla. Teräksensininen väri on voimakkain aurinkoisella ja hieman kuivahkolla kasvupaikalla. Hongiston taimiston sivuilla sanotaan, että tämän lajikkeen voi huoletta istuttaa aurinkoon ilman, että sitä tarvitsee talvisuojata. I-II (III)


Kääpiökataja 

'Blue Carpet' on nimensä mukaisesti sinertävä.

Kääpiökatajat ovat luonnonvaraisen kotikatajamme mattomaisia lajikkeita, jotka sopivat kuiville ja karuille paikoille. Heleänvihreä kääpiökataja ’Green Carpet’ suikertaa aivan maata myöten eikä kohoa juuri 15 cm ylemmäs. ’Repanda’-kääpiökatajasta tulee 20–30 cm korkea. ’Hornibrookii’ on korkeampi, sen versojen kärjet kääntyvät ylöspäin ja muodostavat hieman epäsäännöllisen kohenevan kasvuston, jonka vaaleahkot neulaset värittyvät talvella ruskehtaviksi. Paras kasvupaikka on aurinkoinen, kasvualusta kuiva tai tuore, niukkaravinteinen ja hyvin vettä läpäisevä. Maa saa olla yhtä hyvin hapanta kuin runsaasti kalkittua. I–V 


Lamohietakirsikka 

Lamohietakirsikka on nopeakasvuinen ja ihan kiva, matala kasvi kunhan sen kattaa huolellisesti.

Matala, 20 cm korkuinen kirsikka sopii parhaiten kuiville, aurinkoisille alueille. Yläviistoon kasvavan lehdistön takia maan pintaan pääsee valoa, jolloin rikkakasvit voivat itää pensaan keskellä. Se estetään istuttamalla katettuun kuivaan tai tuoreeseen, runsasravinteiseen maahan riittävän tiheään. Valkoiset kukat puhkeavat toukokuun lopussa. Lehdet ovat himmeänvihreät, syksyllä upean punaiset.
I–V 


Laakakataja 

Karussa ympäristössä ja ilmavassa hiekkamaassa viihtyvä 10–30 cm korkea, noin 200 cm leveä laakakataja talvehtii Etelä-Suomessa. Tämä maanpintaa myöten kasvava havupensas sopii paahteisille paikoille. Tavallisesti mattomainen. Keskeltä koheneva ’Andorra Compact’ muodostaa 40 cm korkean ja pari metriä leveän tyynymäisen kasvuston. Istutetaan aurinkoon, kuivaan, läpäisevään, niukkaravinteiseen maahan. Maa saa olla yhtä hyvin hapanta kuin runsaasti kalkittua.
I–III(IV) 


Kääpiökuusi ’Repens’ 

Maanmyötäisesti kasvava metsäkuusen lajike muodostaa hyvin tiheän ja peittävän kasvuston, joka vanhana saattaa levittäytyä jopa viiden neliömetrin alalle. Korkeus 30 cm. Sopii aurinkoisen tai puolivarjoisan paikan maanpeitekasviksi. Tiheä kuusilajike on omiaan havuryhmään kääpiövuorimännyn, tuijan, kartiovalkokuusen ja muiden havujen seuraan. I–V 


Tuivio

Ei tarvitse säikähtää, vaikka tuivio muuttuu talven aikana ruskeaksi. Se on sen tapa.

Matalana suikertava 30 cm korkea, noin 150 cm leveä tuivio muistuttaa maanmyötäisiä katajia, kun taas suomumaiset lehdet tuovat mieleen tuijan. Tuivio peittää muutamassa vuodessa yhden neliömetrin alan. Se sopii erinomaisesti portaiden ja polkujen kupeeseen, sillä sen lehdet kestävät paremmin tallausta kuin katajat. Tuivio menestyy myös helposti kuivuvassa rinteessä. Se ei kaipaa leikkausta eikä sillä ole havaittu kasvintuhoojia. Maalajin ja ravinnepitoisuuden suhteen vaatimaton tuivio sietää varjoa huomattavasti paremmin kuin katajat, ja talvehtii lumen alla Rovaniemen korkeudella saakka. Kasvusto ruskettuu syksyllä, mutta vihertyy taas keväällä. Paras kasvupaikka on aurinko–varjo, kasvualusta kuiva–tuore, vähä–keskiravinteinen, hapan tai kalkittu. I–VI


Lamoherukka 

Lamoherukoista ei taida löytyä eri lajikkeita.

Matala, 30–40 cm korkea, mutta rehevä pensas peittää kasvupaikkansa tehokkaasti pitkien, paikalleen juurtuvien versojensa avulla. Lamoherukka on terve kasvi, eikä vaadi säännöllistä leikkaamista. Vanhasta pensaasta poistetaan vain tarvittaessa ränsistyneitä oksia. Syysväri on valoisalla paikalla kirkkaan oranssi tai punainen. Lamoherukka viihtyy niin aurinkoisessa kuin varjoisessakin paikassa, tuoreessa tai kosteassa maassa. Erittäin talvenkestävä. I–VII (VIII)


Pikkukeijuangervo ’Nana’ 

Runsaasti kukkiva ja tuuhea keijuangervon kääpiömuoto, joka on parin kasvukauden jälkeen 30–40 cm korkea. Koska pensas kasvaa hitaasti, istutetaan 5–6 kpl neliölle. Sopii aurinkoiseen tai puolivarjoisaan paikkaan, kuivaan tai tuoreeseen, ravinteikkaaseen maahaan. ’Nana’ puhkeaa kukkaan kesä–heinäkuun vaihteessa ja kukinta jatkuu reilun kuukauden. Juuristo on melko pieni, minkä takia pensas ei viihdy jyrkissä, kuivissa rinteissä eikä hiekkamaassa. ’Nana’ on sopiva yksittäin, ryhmissä, matalana aidanteena, ruukussa. I–III


Paljakkapaju ’Haltia’

Matala, korkeudeltaan 40 cm, hieman koheneva- ja punaoksainen maanpeitepaju. Pensas on jo parin vuoden kuluttua istutuksesta lähes kaksi metriä leveä. Sitä ei tarvitse leikata usein. Versot ovat punertavat. Lehdet ovat kauniin harmaanukkaiset, ruska-aikaan kirkkaankeltaiset. Erittäin talvenkestävä lajike menestyy parhaiten aurinkoisella paikalla runsasravinteisessa maassa. I–VI(VII)


Peittopaju ’Tuhkimo’ 

'Tuhkimon' ympärille kannattaa jättää reilusti kasvunvaraa.

Pensas on koheneva, 40 cm korkea, erittäin talvenkestävä ja nopeasti leviävä, sillä se on jo kahden vuoden kuluttua istutuksesta läpimitaltaan miltei kaksi metriä. Pensasta ei tarvitse leikata vuosittain. Lehdet ovat pienet, tummanvihreät ja kiiltävät, versot voimakkaan punaruskeat. Lehdistö muistuttaa matalien tuhkapensaiden lehtiä, mutta ’Tuhkimo’ talvehtii varmemmin. Siitä kehittyy tuuhein ja värikkäin auringossa, mutta se sopii myös puolivarjoon. Istutetaan runsasravinteiseen maahan. I–VI


Lumimarja ’Arvid’ 

Kuten tavallinen lumimarja, mutta matalakasvuinen (40–60 cm) ja tiivis pieni pensas. Menestyy niin aurinkoisessa kuin varjoisassakin paikassa, tuoreessa tai kosteassa, ravinteikkaassa paikassa. I-III (IV)


Laakakataja / maljakataja ’Andorra Compacta’ 

'Andorra Compact' muodostaa leveän ja hieman kohenevan, matalan ja peittävän kasvuston. Korkeus 50 cm. Neulaset ovat kauniin vihreät ja suomuiset. Kaunismuotoinen, peittävä pensas sopii hyvin osaksi havu- ja pensasryhmiä. Kataja viihtyy parhaiten aurinkoisella kasvupaikalla, kuivassa, niukkaravinteisessa ja läpäisevässä maassa. Hongiston taimiston sivuilla sanotaan, että tämän lajikkeen voi huoletta istuttaa aurinkoon ilman, että sitä tarvitsee talvisuojata. I-III


Keijuangervo ’Little Princess’

Matalakasvuinen keijuangervo on suosittu ja monikäyttöinen koristepensas. Tuuhealla pallomaisella pikkupensaalla on runsas kukinta ja sirot, kirkkaanvihreät lehdet.

Sopii yksittäis- ja ryhmäpensaaksi, havu- ja perennaryhmiin, kivikkoistutuksiin, reunuksiin ja rinteeseen. Leviää melko hitaasti, mutta peittää kasvualustan täydellisesti. Kasvaa noin 60 cm korkeaksi ja leveäksi. Kukkii heinäkuusta syksyyn vaaleanpunaisin kukin. Pensas on terve ja kestävä. Viihtyy aurinkoisella ja puolivarjoisella kasvupaikalla. Kukinta pysyy pidempään heleän värisenä, kun pensas istutetaan kevyeen varjoon. Kasvaa kuivahkossa tai tuoreessa, keskiravinteisessa maassa. Istutetaan 50cm välein. Kestää hyvin leikkausta kukinnan kärsimättä, sillä kukkii saman vuoden versoilla. Vaurioituneet oksat poistetaan varhain keväällä. Pensaan voi myös nuorentaa jopa vuosittain alasleikkaamalla sen varhain keväällä. I-VI Keijuangervo on monen blogiystäväni luottopensas.


Verhoangervo

Tämä leveälehtinen verhoangervo on kuin kääpiökokoinen koivuangervo. Jää matalammaksi kuin koivuangervo, mutta on isompi kuin ’Lumikki’. Korkeus on 50–80 cm. Sopii aurinkoon tai puolivarjoon, kuivaan tai tuoreeseen, ravinteikkaaseen maahan. I–V(VI)


Valkoruusuangervo ’Albiflora’ 

Minun valkoruusuangervoni ovat vasta nuoria.

Melko hidaskasvuinen, 50–80 cm korkuinen, leveäksi kehittyvä pikkupensas on kuin ruusuangervon valkokukkainen muoto. Lehdiltään syvänvihreä lajike menestyy Rovaniemellä asti. Sietää kuivuutta ja alasleikkausta. Käytetään yksittäin, ryhmissä, matalana aidanteena ja ruukussa. Istutetaan aurinkoon tai puolivarjoon, kuivaan tai tuoreeseen, hyvin ravinteikkaaseen maahan. I–V


Rinneangervo 

Rinneangervo sopii hyvin rinteeseen. Se on 50–100 cm korkea. Pärjää hyvin kuivallakin paikalla ja sen vahvat juuret pitävät rinnemaan paikoillaan. Rinneangervo ei ole tarkka kasvupaikastaan. Viihtyy auringossa tai puolivarjossa, mutta vaaleanpunainen kukinta on kauneimmillaan mahdollisimman valoisalla paikalla. Nuorenna rinneangervoa tarpeen mukaan alas leikkauksella, niin kasvi kukkii runsaasti. I–V


Ruusuangervo ’Froebelii’ 

Ruusuangervo ’Froebelii’ on pienehkö, 50—100 cm, mutta melko isokukintoinen ja -lehtinen pensas. Himmeän purppuranpunaiset kukat avautuvat heinäkuun puolivälissä. Lehdet ovat puhjetessaan punaiset, kesällä tummanvihreät, syksyllä ruskean- tai tummanpunaiset. Pensas on vaatimaton kasvualustan laadun suhteen ja sietää hyvin kuivuutta ja leikkausta. Istutetaan aurinkoon tai puolivarjoon, kuivaan tai tuoreeseen, hyvin ravinteikkaaseen maahan. I–IV(V)


Pensashanhikki ’Pink Queen’ 

Tämä 'Pink Queen' oli ensimmäinen pensashanhikkini ja vei minut mennessään.

Pienikokoinen pensas on 50 cm korkea ja yhtä leveä. Isohkot vaaleanpunaiset kukat. Tuuhea ja pystykasvuinen. Kukkii pitkään loppukesästä syksyyn.


Pensashanhikki ’Abbotswood’

Pensashanhikki ’Abbotswood’ on 80 cm korkea, melko leveä pensas. Oksat ovat melko rennot. Suurin osa isoista, vitivalkoisista kukista avautuu elokuun lopussa ja syyskuussa. Sinivihreät lehdet. Istutetaan aurinkoon tai puolivarjoon, kuivaan tai tuoreeseen, ravinteikkaaseen maahan. I–III(IV)


Pensashanhikki ’Lovely Pink’ 

Tämä pensashanhikki on nimensä veroinen.

Pienikokoinen (80 cm) pensas on nuorena pystyoksainen, vanhempana lamoava. Lajiketta pidetään parhaimpana roosakukkaisena pensashanhikkina, sillä kasvu on voimakasta ja teriön väri säilyy hyvin. Se puhkeaa kukkaan suhteellisen myöhään kesällä. Lehdet ovat vaaleanvihreät. Istutetaan aurinkoon tai puolivarjoon, kuivaan tai tuoreeseen, ravinteikkaaseen maahan. I–III


Rusovuohenkuusama ’Rusko’ 

Vuohenkuusamista ehkä tihein, rehevin ja tasaisin. Korkeus 80 cm. Lehdet ovat keväällä punaruskeat, syksyllä komean punaiset. Istutetaan aurinkoon tai varjoon, kuivaan tai tuoreeseen, ravinteikkaaseen maahan. I–IV(V)


Lamoheisiangervo ’Tilden Park’ 

Matalakasvuinen ja tiheä, 70—100 cm korkea maanpeittopensas. Kukkii valkoisin kukin kesä-heinäkuussa. Hedelmystöt punertuvat syksyllä. Istutetaan aurinkoon tai puolivarjoon, kuivaan tai kosteaan, ravinteikkaaseen maahan. I-IV


Pikkujasmike ’Avalanche’ 

Pikkujasmike ’Avalanche’ on matalakasvuinen (70—120 cm) pensas, jolla on valkoiset yksinkertaiset kukat. Pensas on hyvän muotoinen ja lehdistö on kauniin vihreä. Pensaan syysväritys on keltaisenvihreä.  Istutetaan aurinkoon tai varjoon, tuoreeseen tai kosteaan, hyvin ravinteikkaaseen maahan. I–III (IV)


Kanadalainen ruusu ’Morden Blush’ 

Tämä 'Morden Blush' on yksi suosikkiruusuistani. Niin suloinen!

Korkeus 80–100 cm. Kukat kauniin pyöreitä muodoltaan. Väri hento, puhdas roosa. Miedosti tuoksuva. Kukkii läpi kesän, syyshallaan saakka. Kukkii sekä uusilla, että vanhoilla versoilla. I-IV


Steveninangervo 

Pensas on rotevahko, 100 cm korkea, vaaleanroosakukkainen vastine valkokukkaiselle koivuangervolle. Pensas on terve ja vaatimaton kasvupaikan suhteen. Kukat avautuvat kesä–heinäkuun vaihteessa saman vuoden versoihin. Istutetaan aurinkoon tai puolivarjoon, tuoreeseen, ravinteikkaaseen maahan. I–VI(VII)


Kuninkaanangervo ’Kruunu’ 


Erittäin tuuhea pensas on viisivuotiaana keskimäärin metrin korkuinen. Kukinta kestää Etelä-Suomessa tavallisesti heinäkuun alkupuolelta pitkälle elokuuhun. Kirkkaan purppuranpunaiset kukinnot ovat lyhyet ja leveän kartiomaiset. Ne kehittyvät saman kesän versoihin. Pensas on vaatimaton kasvupaikan ravinteisuuden ja valon suhteen. I–VI


Tarhakurtturuusu ’Sointu’

’Soinnun’ vaaleanpunertavat puolikerrannaiset, tuoksuvat kukat ovat suurissa tertuissa. Kukat ovat aluksi lämpimän vaaleanpunaiset ja vanhetessaan muuttuvat vaaleammiksi ja lopulta lähes valkoisiksi. Kukkia muodostuu sekä vanhoihin että uusiin, saman vuoden versoihin. Pääkukinta Etelä-Suomessa kesäkuun lopulla jatkuen heinäkuulle, toistuu elo-syyskuulla. Korkeus 100—120 cm. Istutetaan aurinkoon, tuoreeseen tai kosteaan, hyvin ravinteikkaaseen maahan. I–IV


Koivuangervo ’Tor’ 

Peittävä pikkupensas aurinkoisille tai puolivarjoisille ja kuiville tai tuoreille paikoille. Tiheäoksainen ja pyöreähkö ’Tor’ on yksi parhaimmista koivuangervokannoista. Lajikkeesta tulee noin metrin korkuinen ja lähes puolitoista metriä leveä. Lehdet ovat pienet, ruska-aikaan loistavan punakeltaiset. Valkoiset kukat puhkeavat kesä–heinäkuussa saman vuoden versoihin. Pensas sietää hyvin leikkausta.
I–VI 


Pallohortensia 

Pallohortensia sopii yksittäiskasviksi, omaksi runsaaksi ryhmäkseen tai perenna- ja pensasryhmiin. Korkeutta ja leveyttä pensas kasvaa 80-120 cm. I–II(III) Valkoiset, tuoksuttomat kukinnot ovat 20–30 cm leveät. Hortensia kasvattaa runsaasti tyvivesoja. Kasvupaikaksi on puolivarjo suositeltavin. Jos istutusalue sijaitsee auringossa, multaa on oltava runsaasti. Menestyy happamassa, tuoreessa ja runsasravinteissa ja -multaisessa maassa. Pallohortensia on blogiystävieni, Katjan ja Betweenin, luottopensas.


Ruusu ’Schneewittchen’ 

Tämä Lumikki on lempiruusuni. Tyylikäs kuin mikä!

Voimakaskasvuinen ja tuoksuva 'Schneewittchen' tunnetaan myös nimellä 'Iceberg'. Puhtaanvalkoiset, kevyesti kerrannaiset kukat punertuvat hieman syksyllä. Lehdistö on kiiltävän vihreä. Korkeus noin 100–150 cm. Aurinkoisen paikan kasvi. 


Norjanangervo

Koristeellisen kaarevaoksainen ja varhain kukkiva norjanangervo on yksi maamme suosituimmista pensaista. Erittäin runsas valkoinen kukinta alkaa eteläisimmässä Suomessa jo toukokuun puolivälissä. Lajike kukkii toisen vuoden versoilla. Myös pienet lehdet puhkeavat aikaisin. Syysväri on kellertävä. Korkeus 100—150 cm. Istutus aurinkoiseen paikkaan, läpäisevään, kuivaan tai tuoreeseen, runsasravinteiseen maahan. I–VI(VII)


Pensashanhikki ’Sandved’ 

Vanha, kestävä pensashanhikki, jolla on valkoiset isohkot kukat. Korkeus 120 cm. Varhain alkava kukinta on runsainta heinä–elokuun vaihteessa. Istutetaan aurinkoon tai puolivarjoon, kuivaan tai tuoreeseen, ravinteikkaaseen maahan. I–V


Puistoatsalea ’Illusia’ 

’Illusia’ on Suomessa jalostettu lajike. Toisin kuin alppiruusut, atsaleat pudottavat lehtensä, joten kevätaurinko ei niitä kuivata. ’Illusia’ alkaa kukkia kesäkuun puolivälissä. Tertussa on 10–13 tuoksuvaa, valkoista kukkaa, joiden ylimmässä terälehdessä on keltainen laikku. Kukinta kestää pari viikkoa. Lehtiin tulee upea, punainen ruska. Pystykasvuinen pensas on yhtä leveä kuin korkea (130 cm). Se kukkii parhaiten auringossa ja vaatii happaman, kostean ja kuohkean maan. I–V


Marjasinikuusama ’Edulis’ 

Marjasinikuusamat 'Atut' ja 'Anja' ovat kauniin pyöreitä pensaita.

Marjasinikuusama ’Edulis’ on muutoin sinikuusaman kaltainen, mutta marjat ovat kookkaampia, makeampia ja syötäviä. Istutetaan aurinkoon tai varjoon, tuoreeseen, ravinteikkaaseen maahan. Korkeus 100–150 cm. I–VII


Pikkujasmike 

Matala, 100–150 cm, säännöllisen puolipallomainen pensas. Kukat ja lehdet ovat pienemmät kuin muilla jasmikkeilla. Heinäkuussa puhkeavat kukat ovat lumivalkoiset, ahomansikalle tuoksuvat. Istutetaan aurinkoon, tuoreeseen, hyvin ravinteikkaaseen maahan. I–IV(V)


Pikkujasmike ’Snowbelle’ 

Sitrukselle tuoksuvat valkoiset kerrannaiskukat ovat suurikokoiset, noin 5–6 cm. Tuuhea, matalahko pensas puhkeaa kukkaan yleensä heinäkuussa alussa. Kukinta kestää pari viikkoa pilvipoutaisella säällä. Kevyt varjo helteillä pidentää kukintaa. Korkeus 100–150 cm. I–III


Taikinamarja 

Taikinamarjasta saa erittäin tiheän, varhain keväällä vihertyvän ja matalan, helposti muotoiltavan aidan. Pensas on 100–150 cm korkea. Se viihtyy sekä auringossa että varjossa ja yhtä hyvin kuivassa kuin kosteassa maassa. Pensas kestää hyvin lumikuormaa ja tuulta sekä melko hyvin tiesuolaa. Pienet kellanvihreät kukat kehittyvät edellisen vuoden versoihin. Punaiset, melko mauttomat marjat. I–VII


Mustaherukka 

Aidanteessa on mustia, vihreitä ja vaaleanpunaisia herukoita.

Kestävimmät mustaherukkalajikkeet menestyvät pohjoisimmassa Lapissa saakka. Lisäksi nämä 120–150 cm korkeat pensaat tuottavat marjoja hieman huonommissakin olosuhteissa. Sopiva kasvupaikka on aurinkoinen tai puolivarjoinen, maa tuore, keski–runsasravinteinen, läpäisevä ja hyvin kalkittu. 


Pensasmustikka 


Pensasmustikat ovat paitsi hyötykasveja myös koristepensaita. Niillä on valkoinen kukinta alkukesällä ja punainen syysväri. Suppeahko juuristo kasvaa lähellä maanpintaa, joten se ei siedä pitkään kuivuutta. Suomessa talvenkestävimmiksi ovat osoittautuneet matalat ja puolikorkeat lajikkeet. Useimmat lajikkeet ovat itsepölytteisiä, mutta sadosta tulee suurempi, kun eri pensasmustikkalajikkeita istutetaan vuorotellen. Paras kasvupaikka on aurinkoinen ja tuulensuojainen, maa tasaisen hikevä, runsasravinteinen, läpäisevä ja kalkitsematon eli hapan.

Varpumustikat ’Hele’ ja ’Tumma’: Matalat, 10–40 senttiä korkeat varpumustikat ’Hele’ ja ’Tumma’ on jalostettu Suomessa. Niiden marjat ovat pienet, ’Helellä’ vahapinnan ansiosta siniset ja ’Tummalla’ lähes mustat. Molemmat kasvavat maanmyötäisesti ja kestävät talvet lumen suojassa Oulun korkeudella saakka vyöhykkeillä I–V.

’Aino’ ja ’Alvar’: Ensimmäiset suomalaiset marjanviljelyyn suositeltavat puolikorkeat pensasmustikat. Koska tauteja ja tuholaisia ei ole ilmennyt, ne soveltuvat erinomaisesti kotipuutarhaan. Ne ovat talvenkestäviä, satoisia, isomarjaisia ja maukkaita. Ristipölytyksen vuoksi Aino- ja Alvar-lajikkeita kannattaa viljellä rinnakkain. I–IV(V)

’Aino’ on rehevä, runsasversoinen ja rotevahko pensas. Siitä tulee noin 80–90 cm korkea ja runsaan metrin leveä. Suuret marjatertut kypsyvät elokuun alusta lähtien 2–3 viikon aikana. Isot siniset marjat ovat makeita, mietoja ja aromikkaita. Ne sopivat erinomaisesti tuorekäyttöön ja pakastukseen.

’Alvar’ on myös reheväkasvuinen, runsasversoinen ja noin metrin korkuinen pensas. Isot tummansiniset marjat kypsyvät elokuun alusta lähtien 2–3 viikon aikana. Maku on makeahko ja mieto. Marjat soveltuvat erinomaisesti pakastukseen. 

Keskikorkeat pohjoisamerikkalaiset North-lajikkeet menestyvät Kuopion korkeudella lumen suojassa. Sato kypsyy myöhemmin kuin suomalaisilla lajikkeilla. ’North Blue’ on 60–80 cm korkea. Se on itsepölytteinen, mutta toisen pölyttäjälajikkeen avulla saadaan noin 20 % isompi sato. Marjat ovat todella suuria, tummansinisiä ja hapahkoja, mutta maukkaita. ’Northblue’ on satoisampi ja isompimarjainen kuin ’Northcountry’. I–III(IV)

’North Country’ on itsepölytteinen ja 60 cm korkea. Koska taivaansiniset marjat ovat pienemmät ja sato selvästi niukempi kuin ’North Bluella’, tämä lajike sopii parhaiten pölyttäjäksi. Lisäksi marjat kypsyvät aiemmin ja tasaisemmin kuin ’North Bluella’. I–III(IV)

’Northsky’ on matalin (30–45 cm) ja talvenkestävin amerikkalaisista lajikkeista. Lisäksi se on itsepölytteinen. Marjat ovat melko pienet, mutta taivaansiniset ja makeat. I–V(VI)

’Patriot’ on korkeahko (100–120 cm) ja aikaisin kypsyvä pohjoisamerikkalainen pensasmustikka. Marjat ovat erittäin suuret, tummansiniset ja miellyttävän voimakasaromiset. Satoa saadaan 4,5–8 kg/pensas. I–III


Keltaoksakanukka ’Flaviramea’

Versojen kellanvihreä väri on voimakkaimmillaan talvella. Muina aikoina 200 cm korkea pensas muodostaa tiheän suojapensaikon. Vaaleanvihreä lehdistö saa kellertävän syysvärin. Sopii aurinkoon tai varjoon, tuoreeseen tai märkään, runsasravinteiseen maahan. I–IV


Sirokuusama ’Sakura’ 

Kukat ovat kaksivärisiä, hennon vaaleanpunaisia ja valkoisia. Marjat ovat kirkkaanpunaiset, kiiltävät ja isohkot. Voimakaskasvuinen pensas on viisivuotiaana noin 120 cm korkea ja 150 cm leveä, täysikasvuisena 250 cm. Se on vaatimaton kasvupaikan suhteen ja kestää melko hyvin kuivuutta. Sopii aurinkoon tai puolivarjoon, tuoreeseen, runsasravinteiseen maahan. I–III


Tarhakurtturuusu ’Ritausma’

Istutin 'Ritausman' pohjattomaan  saaviin, vaikka se leviää maltillisesti.

Hempeän vaaleanpunaiset, kerrotut, miedosti tuoksuvat kukat. Kukinta jatkuu heinäkuulta syksyyn saakka. Kiulukoita ei muodostu. Pensas on pystykasvuinen, tiheä ja leveä. Korkeus 120–150 cm. Kurtturuusun syväsuonisia lehtiä muistuttavat lehdet ovat kiiltävät ja vaaleahkot. Pensas on voimakaskasvuinen, tiheä- ja vahvapiikkinen. Terve ja helppohoitoinen latvialainen lajike. Istutetaan aurinkoiselle paikalle. I-IV


Loistojasmike ‘Tähtisilmä’ 

Hyvin kestävä ja terve, runsaasti kukkiva pensas. Heinäkuussa avautuvat kukat ovat puhtaanvalkoiset, 5 cm leveät, heikosti tuoksuvat. Lehdet ovat kapeahkot. Tämä tiheä, melko korkeaksi ja leveäksi kasvava pensas on kaunis yksittäin näkyvällä paikalla puutarhassa. Pensas on viisivuotiaana 120 cm korkea ja leveä, täysikasvuisena 250—300 cm. Sopii aurinkoon tai puolivarjoon, tuoreeseen, vettä pidättävään, runsasravinteiseen maahan. I–V


Marja-aronia 


Aronian marjat ovat karvaita, mutta todellisia antioksidanttipommeja. Olen kuullut, että niitä voi hyvin käyttää smoothieen. Sitruuna tasoittaa karvauden.

Suosittu aitapensas, sillä se on terve ja kestävä monenlaisessa paikassa viihtyvä kasvi. Vapaasti kasvavana aidanteena marja-aronia kasvaa 2-3 m korkeaksi ja saman verran leveäksi. Kestää hyvin leikkausta, joten sitä käytettään myös leikatuissa pensasaidoissa. I-IV (V)

Tummanvihreät, soikeat ja kiiltävät lehdet ovat hieman suuremmat kuin koristearonialla. Valkoiset, miedosti pihlajalle tuoksuvat kukinnot avautuvat kesäkuussa, joten keväthallat eivät enää pilaa kukintaa ja marjojen kehittymistä. Lisäksi pensaat ovat täysin itsepölytteisiä. Viihtyy parhaiten aurinkoisella ja puolivarjoisalla kasvupaikalla. Aurinkoisella paikalla kukinta on runsainta ja syysvärit voimakkaimmat. Kasvualustaksi sopii tuore, keskiravinteinen, hiekkapitoinen multa.
Marja-aronia on hyvin satoisa; yhdestä pensaasta voi saada kiiltävänmustia, tertuissa kasvavia marjoja jopa 8-10 kiloa. Tuoreet marjat maistuvat karvailta ja kitkeriltä, mutta niistä voi valmistaa mehua yhdessä omenan, mustaherukan tai vadelman kanssa. Marjojen mehu on kauniin, tummanpunaisen väristä, mutta tahraavaa. Tämä kannattaa ottaa huomioon kasvin sijoittelussa esim. oleskelualueiden ja lasten leikkipaikkojen läheisyydessä.

Marja-aronia on yksi blogiystäväni, Betweenin, suosikkipensaista. Erityisesti hän mainitsee sen hienon syysvärin ja marjat. Hän vinkkasi, että hiukan happamaan marjan maku paranee pakastettaessa ja kohmeisia marjoja on kiva syödä aamupuurossa. Marja-aronia yhdistettynä kriikunoihin on hyvää mehuna.


Kuutamohortensia ’Praecox’


FinE-lajikkeeksi nimetty kuutamohortensia ehtii kukkia ennen talvea Pohjois-Suomessakin. Litteä kukinto näyttää pitsimäiseltä. Kukinta Etelä-Suomessa heinäkuun puolivälin jälkeen. Pensas kukkii runsaasti jopa varjossa, mutta siimeksessä kukinta on myöhäisempää kuin auringossa. Pensasta ei tarvitse leikata joka kevät. Syksyyn saakka kukkiva iso pensas viihtyy kalkitsemattomassa maassa ja jopa varjossa. Korkeus 250 cm. Myöhään keväällä puhkeava, terve lehdistö. Syysväri yleensä keltainen. Kasvupaikka voi olla aurinko–varjo, maa tuore, runsasravinteinen, hapan ja hyvin vettä läpäisevä. Vuosittainen leikkaus keväällä tekee kukinnasta runsaan ja kukinnoista suuria. Koska hortensiat versovat niukasti vanhasta puusta, niitä ei pitäisi leikata alas kovin usein. I–IV(V)


Mustilanhortensia ’Mustila’ 

Tämän FinE-lajikkeen emopensas on peräisin Mustilan Arboretumista. Kukinto on pysty ja pitsimäinen. Pensas kukkii runsaasti ja pysyy kaunismuotoisena ilman vuosittaista leikkausta. Syksyyn saakka kukkiva iso pensas viihtyy kalkitsemattomassa maassa ja kukkii jopa varjossa. Korkeus 250 cm. Myöhään keväällä puhkeava, terve lehdistö. Syysväri yleensä keltainen. Kukinta alkaa Etelä-Suomessa jo heinä–elokuun vaihteessa. Pensas kukkii runsaasti jopa varjossa, mutta siimeksessä kukinta on myöhäisempää kuin auringossa. Kasvupaikka voi olla aurinkoinen tai varjoisa, maa tuore, runsasravinteinen, hapan ja hyvin vettä läpäisevä. Vuosittainen leikkaus keväällä tekee kukinnasta runsaan ja kukinnoista suuria. Koska hortensiat versovat niukasti vanhasta puusta, niitä ei pitäisi leikata alas kovin usein. I–V.


Syyshortensia ’Grandiflora’ 

Loppukesällä ja syksyllä kukkiva iso pensas viihtyy kalkitsemattomassa maassa ja kukkii jopa varjossa. FinE-kasviksi valittu kanta menestyy Sotkamossa asti, mutta kukinnan myöhäisyyden vuoksi se sopii paremmin Etelä- ja Keski-Suomen korkeudelle. Pensas kukkii runsaasti jopa varjossa, mutta siimeksessä kukinta on myöhäisempää kuin auringossa. Korkeus 250 cm. Myöhään keväällä puhkeava, terve lehdistö. Syysväri yleensä keltainen. Kartiomaiset, muodoltaan syreeniä muistuttavat kukinnot punertuvat syksyä kohden. Kasvupaikaksi sopii aurinko–varjo, maaksi tuore, runsasravinteinen, hapan ja hyvin vettä läpäisevä. Vuosittainen leikkaus keväällä tekee kukinnasta runsaan ja kukinnoista suuria. Koska hortensiat versovat niukasti vanhasta puusta, niitä ei pitäisi leikata alas kovin usein. I–III(IV)


Korallikanukka ’Sibirica’ 

Raikkaan punaoksainen korallikanukka huomataan taatusti talvella ja myös syvän punaisessa syysasussaan. Kesällä tasaisen vihreälehtinen pensas ei kuitenkaan kiinnitä juuri huomiota, mutta se suojaa pihaa tehokkaasti. Pensaskanukat ovat leveitä aidanne- ja suojakasveja. Korkeus 200–300 cm.
Kasvupaikaksi sopii aurinko tai varjo, maaksi tuore–kostea, runsasravinteinen. Pensas kehittyy tuuheaksi jopa varjossa. I–VI


Lännenheisiangervo 

Nopea ja varma vihreyttäjä sopii jokapaikan suojapensaaksi. Laji kestää kohtalaisen hyvin ilmansaasteita, suolaa ja tuulta, ja se uusiutuu nopeasti alasleikkauksen jälkeen. Sillä ei ole mainittavia kasvintuhoojia. Pensas tulee aikaisin lehteen, syysväri on punakeltainen. Kellanvalkoiset kukat kesäkuussa ja koristeelliset punaruskeat siemenhuiskilot. Syysväri ja kukinta kehittyvät parhaiten valoisalla paikalla. Sopii aurinkoon tai varjoon, kuivaan tai kosteaan, ravinteikkaaseen maahan. Korkeus 200—300 cm. I–V(VI)

Blogiystäväni, Between ja Tita, kehuivat heisiangervoja. Niissä on upeita värejä koko kesän ja erityisesti syksyllä.


Lumipalloheisi ’Pohjan Neito’ 

FinE -tunnuksen saanut, kaunis ja siistin näköinen pensas. Korkeus 200—400 cm. Puhtaanvalkoiset, suuret ja pallomaiset kukinnot aukeavat kesäkuussa ja kukinta kestää jopa neljä viikkoa. Lumipalloheisi on oiva valinta ryhmäpensaaksi puutarhan paraatipaikalle tai yksittäispensaaksi ryhmän keskelle. ’Pohjan Neito’ viihtyy valoisalla kasvupaikalla ja tuoreessa tai kosteassa, runsasravinteisessa maassa. Siksi se on oiva valinta savimaahan. I–VI


Tähtijasmike ‘Waterton’ 

Tiheäoksainen, 300 cm korkea pensas ‘Waterton’ muistuttaa loistojasmiketta. Kanta on kotoisin Torniosta. Runsas kukinta alkaa kesäkuun lopussa. Miedosti tuoksuvat kukat ovat valkoiset ja 3,5–4 cm leveät. Sopii aurinkoon tai puolivarjoon, tuoreeseen, hyvin ravinteikkaaseen maahan. I–V Blogiystäväni, pirkko, sanoi tähtijasmikkeen olevan helppohoitoinen ja se menestyy hyvin.


Rusokuusama ’Rosea’ 

Pysty-, vanhana kaartuvaoksainen, tummanvihreä, 350 cm korkea pensas. Runsas kukinta kesä–heinäkuussa. Kukat ovat vaaleanpunaiset, tuoksuvat ja punaoranssit marjat. Rusokuusama kasvaa melko nopeasti, sietää suolaa ja soveltuu tienvarsille kun sitä leikataan säännöllisesti. Vanha pensas toipuu huonosti alasleikkauksesta. Sopii aurinkoon tai puolivarjoon, tuoreeseen, hyvin ravinteikkaaseen, kalkittuun maahan. I–VII


Isabellansyreeni ’Holger’ 


Puhtaanvalkoiset, pystyt, 10–20 cm pitkät kukinnot avautuvat Etelä-Suomessa kesäkuun puolivälissä. Pensas on hyvin säännöllinen, tiheä ja pyöreähkö. Ei tee juurivesoja. Korkeus 300–400 cm. I–VI


Kaarisyreeni ’Veera’ 

Kukinto nuppuvaiheessa tummanpunainen, avoimena vaaleampi ja punavioletti. Kärjestä nuokkuvat, isot kukinnot avautuvat kesäkuun lopulla. Tasainen ja tiheä kasvutapa, korkeus 300–400 cm. Erittäin kestävä lajike Sotkamosta. I–VI (VII)


Hovijasmike ‘Tuomas’ 

Suuri, 450 cm korkea pensas. Runsaskukkainen, pysty, voimakaskasvuinen pensas on viisivuotiaana 170 cm korkea ja 85 cm leveä. Kellanvalkeat, heikosti tuoksuvat kukat puhkeavat melko myöhään heinäkuussa. Lehdet ovat isohkot, alta tiheäkarvaiset. Sopii aurinkoon tai puolivarjoon, tuoreeseen, hyvin ravinteikkaaseen maahan. I–IV


Kiiltoheisi ’Jenkki’ 


Pensas tunnetaan terveydestään: kiiltävät kovahkot lehdet eivät houkuta kirvoja eivätkä heisinälvikkäitä. ’Jenkki’ viihtyy siten myös aurinkoisella kasvupaikalla, kunhan maa on tuoretta tai kosteaa. Sillä on isot kellanvalkoiset kukinnot, mustat marjat ja punertava syysväri. Kiiltoheisi kasvaa 450 cm korkeaksi, ja siitä kehittyy helposti yksirunkoinen. Sopii aurinkoon tai varjoon, tuoreeseen tai kosteaan, hyvin ravinteikkaaseen maahan. I–IV

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti