PUUTARHAHARRASTAJAN MATKAVINKIT: MIKKELI JA MÄNTYHARJU

Mikkeli on puutarhaharrastajan unelmakohde. Seudulla on useita, todella näyttäviä puutarhakohteita ja Mäntyharjulla vielä lisää. Minulle jäi sellainen tuntu, että kartano ja pappila ovat aikojen saatossa innostaneet koko seudun väen puutarhapuuhiin. Mikkelissä on monenlaista muutakin nähtävää, joten kannattaa varata riittävästi aikaa. Äläkä unohda maistaa savumuikkuja. Niillä paikallisetkin herkuttelevat.

Monesta kohteesta puuttuvat osoitteet, ne löytyvät kohteen nimellä navigaattorista.

MIKKELIN TORI, OSTOSKESKUS STELLA & KAUPPAHALLI, KAUPUNGINTALO JA MANNERHEIMIN PATSAS

Torin ympärillä on muutamia näkemisen arvoisia kohteita, kuten kauppahalli ja ostoskeskus Stella, Mannerheimin patsas ja kaupungintalo. Torin laidalla on myös grillikahvila, jolla on hauska nimi: Toripulu. Sitä en testannut.

OSTOSKESKUS STELLA

Nostan hattua ostoskeskus Stellan suunnittelijalle. En tiedä, olenko aiemmin käynyt yhtä kauniissa ostoskeskuksessa. Kauppakeskus Stella avasi ovensa 11.11.2011 kello 11.11. 

Ostoskeskukseen kannattaa mennä sisään torin puoleisesta sisäänkäynnistä, joka on todella kaunis.

Kauppakeskus Stella: Hallituskatu 3–5 Mikkeli

KAUPPAHALLI 

Erityinen helmi ostoskeskuksen sisällä on kauppahalli, joka on remontoitu vanhasta linja-autoasemasta. Kauppahalli on arkkitehti Martti Välikankaan suunnittelema.

Kauppakeskus Stella: Hallituskatu 3–5 Mikkeli

KAUPUNGINTALO

Torin etelälaidalla on Mikkelin kaupungintalo vuodelta 1912. Sen sanotaan edustavan wieniläisjugendia. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Selim A. Lindqvist.

Raatihuoneenkatu 8–10

MANNERHEIMIN PATSAS

Mannerheimin patsas kannattaa käydä katsomassa, sillä tämä suurmies on Mikkelissä hyvin keskeinen henkilö edelleen. Hänellä on sotilaallinen askel patsaanakin.

Maaherrankatu

 

RAUTATIEASEMA JA MANNERHEIMIN SALONKIVAUNU

Minusta on aina kiehtovaa, kun näin vanhat rakennukset, kuten Mikkelin rautatieasema, ovat yhä edelleen käytössä. Uusrenessanssityyliä edustavan Mikkelin aseman piirustukset on hyväksytty 1888 ja se on rakennettu Savonradan yhteydessä. Kaunista asemarakennusta on tosin laajennettu ja tehty moderni katos, mutta sitä ei onneksi ole kokonaan menty tärvelemään.

Asemarakennuksen vieressä on Mannerheimin salonkivaunu. Vaunussa on salonki, viisi makuuhyttiä, keittiö ja vessa. Vaunu oli osa suurempaa Mannerheimin esikuntajunaa, jota hän käytti vuosina 1939-1946. Junassa oli veturi, kaksi makuuvaunua, konduktöörinvaunu, autonkuljetusvaunu sekä ilmatorjuntavaunu. 

Mannerheimin salonkivaunuun voi yleensä tutustua vain ikkunoista kurkkimalla. Vaunu on avoinna vierailijoille vain kerran vuodessa, Mannerheimin syntymäpäivänä eli puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4. kesäkuuta.

Netistä ei löytynyt osoitetta

VANHA KASARMIALUE JA TYKKIPUISTO

Mikkelin vanha kasarmialue on kaunis ja yhtenäinen. Alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, ja on yksi parhaiten säilyneistä puukasarmialueista Suomessa. 

Puukasarmi rakennettiin vuosina 1879-1882 ja sitä laajennettiin 1910-luvulla venäläisen sotaväen tiilikasarmeilla. 1920-luvulta 1960- luvulle asti se oli Suomen puolustusvoimien käytössä. Vanhalle kasarmialueelle on sijoittunut muuta julkista toimintaa 1970- luvulta lähtien. Tarkk’ampujakasarmi puistoineen ja harjoituskentän ydin ovat pääosin tallella.

Tarkk’ampujakasarmin aikaiset istutukset ovat koivuja, asuinrakennusten pihoja rajaavat siellä täällä tuon ajan syreeniaidat. Ainakin kasarminkentän tuntumasta voi löytää sinne sata vuotta sitten idästä kuormien mukana kulkeutuneita kasvilajeja. Tiilikasarmien alueella on kasarmin aikaisista istutuksista tallella mm. jaloja havupuita mäntyjen ja 1900-luvun lopun istutusten joukossa.

Puukasarmien keskellä oleva Tykkipuisto on säilyttänyt alusta alkaen nykyisen muotonsa. Alueelta jouduttiin kaatamaan yli satavuotiaita koivuja, jotka on korvattu uusilla puilla. Entisen artellin (ruokala, kirjasto) paikalle on varattu tila esiintymislavaa varten. Rakennuksen ääriviivat ovat näkyvissä kiveyksessä. Tykkipuistossa elää liito-oravia.

Netistä ei löytynyt osoitetta

JÄÄKÄRINKADUN PUUTALOT

Lisää puutaloidylliä voi löytää Jääkärinkadun varrelta, joka tosin ei ole läheskään niin yhtenäinen kuin vanha kasarmialue.

Jääkärinkatu

EMOLAN PUUTALOALUE

Emolan kaupunginosa, Puuemola, Mikkelin keskustan pohjoispuolella on omaleimainen, aika hauska asuinalue. Alue on rakentunut työläiskaupunginosaksi 1860–1920-luvulla. Alue on moni-ilmeinen, sillä se on rakennettu vapaasti ilman kaavoitusta tai valvontaa. Eri-ikäisestä puurakennuskannasta ja osittaisesta uusiutumisesta huolimatta Emola on säilyttänyt historiallisen rakenteensa ja vanhan esikaupunkimaisen kaupunkikuvansa. 

MURAALI VÄÄRÄT VERMEET

Muraaleja on aina hauska käydä katsomassa paikan päällä, vaikka ne olisi nähnyt jo netissä. Tämä syksyinen maisema kerrostalon seinässä on Anetta Lukjanovan ja Taneli Stenbergin taidokas työ. Teoksen nimi paljastaa siihen sisältyvän savolaisen huumorin.

Isokokoisen ja paljon yksityiskohtia sisältävän seinämaalauksen työstäminen vei taiteilijoilta kaksi viikkoa ja 110 litraa maalia.

Vesitorninkatu 6 Mikkeli (Emolan ja vanhan kasarmin välillä)

KENKÄVERO

Jos vierailet Mikkelissä, älä jätä Kenkäveroa käymättä. Tähän kauniiseen pappilaan ja sen miljööseen tutustumiseen kannattaa varata runsaasti aikaa. Sen lisäksi, että Kenkäverossa on hyvätasoinen ravintola ja putiikkeja, sen kaunis puutarha on kokemisen arvoinen. Kesäisin pihapiirissä voi nähdä lampaita ja kanoja. Lisäksi kesäkaudella piharakennuksissa on erilaisia näyttelyitä ja tapahtumia.

Vuodelta 1869 oleva pappilarakennus on poikkeuksellisen iso, noin kaksi kertaa suurempi kuin tavalliset pappilat. Läheltä piti, ettei pappilaa pistetty matalaksi sen jälkeen, kun sen viimeinen kirkkoherra muutti kaupunkiasuntoon vuonna 1969. Ravintolaksi ja matkakohteeksi Kenkävero remontoitiin 1990-luvun alussa.

KENKÄVERON PUUTARHA

Kenkäveron puutarhassa on hämmästyttävä määrä erilaisia mielikuvituksellisia ruukkuistutuksia. Joihinkin istutuksiin on yhdistelty niin hyötykasveja (tomaatteja, kurpitsaa, persiljaa...) kuin koristekasvejakin. Keskikesällä kukkivat pionit. Nähtävää riittää kuulemma koko kasvukaudeksi ja sen voin uskoa. Minun ottamat kuvat ovat syyskuulta 2024.

Puutarhassa kasvaa runsaasti erilaisia perinteisiä perennoja sekä yrtti-, rohdos- ja hyötykasveja, joihin voi tutustua oman aikataulun mukaisesti, sillä puutarhaan on aina vapaa pääsy.

Pursialankatu 6 Mikkeli

MIKKELIPUISTO

Puutarhapuistosta löytyy lähes kolmekymmentä puutarhaosastoa, eri yhteistyötahojen tekemiä mallipuutarhoja, joista voi poimia vinkkejä omaan pihaan tai puutarhaan. 

Minulla oli ennakkoluuloja tämän puiston suhteen, sillä ajattelin sen olevan liian urbaani ja kaupallinen omaan makuuni. Onneksi kuitenkin menin sinne, sillä puisto oli todellakin käymisen arvoinen. Mieheni mielestä kohde oli yksi Mikkelin parhaista nähtävyyksistä. 

Minua viehätti se, että alue ei ollut liian uusi, vaan kasvit olivat ehtineet kasvaa ja varttua. Kuitenkin yleisilme oli siisti. Useimmat ratkaisut toki olivat enemmän kaupunkipuutarhoihin kuin maaseudulle, mutta olivat virkistävän erilaisia nähdä. 

Mikkelipuiston edessä on kaksi nostalgista ratikkavaunua juhlakäyttöön.

Mikkelipuistossa on oma kahvila ja ravintola, joita tosin en itse testannut.

Puistoalueelle on vapaa pääsy ympäri vuoden.

Pursialankatu 5

KIRKONVARKAUDEN SILTA

Riippusilta ja sillalta Saimaalle avautuvat maisemat eivät olleet mitenkään ikimuistoiset. Sen sijaan sillan kupeessa oleva tilataideteos teki minuun suuren vaikutuksen. Yhdessä silta ja taideteos muodostivat hienon kokonaisuuden, jota voin suositella.

Riippusilta valmistui vuonna 1967. Silta ylittää Pappilanselän ja Annilanselän välisen salmen ja on osa kantatietä 62. Erikoisen nimen arvellaan johtuneen siitä, että alueella 1600- ja 1700-luvulla sijainnut kirkko katosi vesiteitse kuljettaessa näkyvistä Kirkonvarkauden kohdalla. Alueella on ollut asutusta jo kivikaudella, sittemmin kuninkaankartanoita ja ratsutiloja.

TILATAIDETEOS VASTEN AURINGON SILTAA

Kaarina Kaikkosen tilataideteos "Vasten auringon siltaa" vuodelta 2017 sijaitsee Kirkonvarkauden sillan kupeessa. Teoksessa on loistava idea ja taitava toteutus. Kuva ei tee oikeutta tälle upealle taideteokselle.

Taiteilija on suunnitellut teoksensa Saimaan rantakalliolle mietiskely- ja rauhoittumispaikaksi. Jokainen voi valita mieleisensä paikan ja päästä osaksi tätä hienoa taidetta.

Teoksen materiaaleina ovat louhitut luonnonkivilohkareet, alumiinista valmistetut tuolit ja valaisimet. 

Taideteoksen pystyy parhaiten kokemaan venevalkamasta käsin. Viitta venevalkamaan sijaitsee Mikkelin keskustasta tullessa oikealla juuri ennen riippusiltaa.

 

KAIHUNHARJU, PURSIALAN HIIDENKIRNU JA URPOLAN LUONTOKESKUS

Taajamassa sijaitsevan Kaihunharjun alueella kiertää merkitty Kaihun kierroksen polku, jolta on yhteys Pursialan hiidenkirnulle ja Urpolan luontokeskukseen. Urpolan luontokeskus toimii Mikkelin vanhimmassa asuinrakennuksessa, joka on peräisin vuodelta 1782.

Kaihun kierroksen maasto on helposti kuljettavaa tasaista asfaltti- ja hiekkatietä, jonka varrella on levähdyspenkkejä taukoja varten. Harjun molemmin puolin on Saimaa.

 

TERTIN KARTANO

Tertin kartano on yksi Mikkelin parhaimmista nähtävyyksistä. Kartanomiljöössä on niin runsaasti nähtävää, että käyntiin kannattaa varata riittävästi aikaa. Ei olisi lainkaan hullumpi ajatus jäädä kartanolle yöksikin. Huoneita on monen hintaisia.

PUUTARHAKAHVILA & RAVINTOLA

Kartanolla on sekä puutarhakahvila että ravintola. Itse söin todella herkullisen ja monipuolisen lounaan, joka oli lisäksi kohtuuhintainen. Sitä voin lämpimästi suositella. Ihanana yksityiskohtana mainittakoon, että lemmikkikoiriakaan ei ole unohdettu. Niille on tarjolla oma ylellinen menu.

Viihtyisiä istumapaikkoja löytyy runsaasti sisältä ja pihalta sekä puutarhasta. Puutarhakahvila palvelee ympäri vuoden.

Monenlaisia herkkuja voi ostaa kotiin viemisiksi. Myytävänä on myös sisustustuotteita ja vaatteita. Kesäaikaan muotikauppa palvelee tunnelmallisessa viljamakasiinissa, joka on jo itsessään näkemisen arvoinen. Talviaikaan vaatteet ovat esillä puutarhakahvilan nurkkauksessa.

KARTANON PUUTARHA

Tertin kartanon pihapiiriä ympäröi neljän hehtaarin puutarha. Alueella on runsaasti hyöty- ja koristekasveja, salainen muuripuutarha, arboretum sekä ruusupuutarha. Keväällä kartanon pihapiiriä kaunistaa kirsikkapuistikko. 

SALAISUUKSIEN PUUTARHA

Salaisuuksien puutarha sijaitsee humalan peittämänä navetan  raunioiden sisällä. Muurien sisälle on pääsymaksu ja sinne pääsee lähinnä ryhmän mukana. (Opastus kestää noin 40min. Hinta 5 €/hlö. Minimiveloitus 50 euroa.) Onneksi muurien ulkopuolellakin riittää hämmästeltävää.

Salaisuuksien verhoa raotettiin netissä sen verran, että navetan raunioiden suojassa on puutarhurin maja sekä kivihuone koristeellisine kasvipenkkeineen. Lisäksi salaisuuksien puutarhasta löytyy ruusu- ja nurmihuone. 

YRTTITARHA

Kartanon yrttitarha oli kaunis vielä syksylläkin. Kasvit on istutettu siten, että ne muodostavat kauniita väriyhdistelmiä ja istutuskuvioita. Keittiöyrttien lisäksi tarhasta löytyy salaatteja, papuja ja syötäviä kukkia. Ruutupuutarhan antimiin kuuluvat yrtit sekä väreittäin kylvetyt juuresmaat ja omena-, kriikuna- ja luumutarha. 

RUUSUTARHA

Vaaleanpunainen, aivan kartanon päärakennuksen sävyinen ruusu on viihtynyt Tertin pihapiirissä jo toista sataa vuotta. Tertin kartanossa on niin runsaasti nähtävää, että unohdin käydä katsomassa ruusutarhan kartanorakennuksen takana.

ARBORETUM

Kokkokallion juurelta, hiukan kauempana kartanon pihapiiristä, löytyy lähes sata erilaista puulajiketta. Arboretumiin nimikkopuunsa on istuttanut mm. balettitanssija Vladimir Malakhov ja kapellimestari Valeri Gergijev. 

Kasvillisuuden seassa on taideteoksia. Oma suosikkini oli ikään kuin puulajipuiston porttina toimiva Pentti Hakalan Rupelaattori.

Arboretum on sen verran vaikeakulkuista maastoa, että en mennyt kaikkialle. Mukava oli kuitenkin nähdä puiston alkuosa hiekkatieltä käsin.

Tertin kartano: Kuopiontie 68 Mikkeli

PERINNERUOKA SAVUMUIKUT

Päätin aloittaa haasteen, jossa maistan paikallisia herkkuja. Sen ei tarvitse olla pääruoka tai leivonnainen, kunhan on paikkakunnalle jollakin tavalla leimallinen. Mikkeliläisille savumuikut ovat juuri sellainen herkku. Muikkuja näkee kaikkialla ja minusta tuntuu, että kaikki niitä täällä myös syövät. 

En varsinaisesti ilahtunut, kun sain huomata, että tyypillinen paikallinen ruoka on muikkua ruotoineen kaikkineen. Kuitenkin kun haasteen olin aloittanut, perääntyminen ei ollut vaihtoehto. Luotin siihen, että Tertin kartanon lounaspöydässä tarjottavan muikun täytyy olla herkullista. Kartanon herkkupuodista muikkuja saa ostaa myös säilykepurkeissa.

Tarjoilija opasti, että muikkuja syödään yleensä perunan ja vaikkapa sinappikastikkeen kanssa. Ei yhtään hassumpaa! Ruodot olivat niin pehmeitä, ettei niitä edes huomannut syödessä. Söin savumuikkuja myös rakuunahyytelön kanssa ja sepä vasta hyvää olikin. Ainakin se hyytelö.

Tosi kiva, että tuli maisteltua, mutta säilykemuikkuja minun ei tarvinnut kotiin ostaa. 

 

SUUR-SAVON MUSEO

Tämä vanha lainajyvästö näytti niin hienolta, että ohi ajaessani otin siitä kuvan. Museo oli kiinni, mutta ehkä seuraavalla kerralla pääsen poikkeamaan sisälläkin.

Mikkelin kaupungin kulttuurihistoriallinen museo, Suur-Savon museo esittelee Mikkelin seudun historiaa. Museon näyttelytilat sijaitsevat vuonna 1848 rakennetussa Mikkelin pitäjän kivisessä lainajyvästössä. Museokäytössä rakennus on ollut vuodesta 1960 lähtien.

Museon perusnäyttely kertoo eteläsavolaisesta talonpoikaiskulttuurista sekä Mikkelin kaupungin historiasta. Rakennuksen toisessa kerroksessa on esillä museon tina- ja porsliinikokoelmat sekä tekstiilejä. Esillä on muun muassa Mikkelin seudun muinaispuku. Kolmanteen kerrokseen on sijoitettu kaupungin historiaan liittyvää esineistöä sekä käsityöläisistä kertovaa esineistöä. Perusnäyttelyn lisäksi museossa esitellään vuosittain vaihtuvia teemanäyttelyjä rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa.

Museokauppaan on ilmainen sisäänpääsy.

Otavankatu 11 Mikkeli

NAISVUOREN PUISTO 

Naisvuorella, Mikkelin keskustan korkeimmalla kohdalla, on kaunis, pieni historiallinen puisto suihkulähteineen ja istutuksineen. Varsinkin näkötorni on todella kaunis.

Mikonkatu 23 Mikkeli

LIETVEDEN MAISEMATIE

Lietveden maisematie Mikkelin ja Puumalan välissä on kuulemma ajamisen arvoinen. Tie 62 mutkittelee läpi suomalaisen maaseudun ja järvimaisemien Mikkelistä Anttolan ja Puumalan kautta Ruokolahdelle. Matkan varrella on monta uniikkia taukopaikkaa, joten reitille on syytä varata riittävästi aikaa. Yksi reitin tunnetuimmista näköalapaikoista on Lietvesi, jossa tie kulkee läpi pienten saarien ja ylittää Saimaan upeaa siltaa pitkin. Lietveden näköalapaikalla on näköalatasanne, josta saa otettua hienoja kuvia kaikkina vuodenaikoina.

MÄNTYHARJU

RYÖNÄNHOVIN PUUTARHA

Mäntyharjulla sijaitsee Kottikärryn kääntöpiiri -blogista tuttu puutarha, nimeltään Ryönänhovi. Puutarhaan pääsee vierailemaan tiettyinä päivinä, mutta myös erikseen sovittuina aikoina. 5-tieltä on vain kilometrin poikkeama. Olisipa mielenkiintoista päästä käymään täällä!

Kopioin Ryönänhovin sivuilta tietoja tästä kauniista ja monipuolisesta puutarhasta. Kuvat sain Päiviltä, joka on Ryönänhovin emäntä.

Ryönä, aikaisemmalta nimeltä Gröndal, on mainittu kruununtilana jo vuonna 1664. Tilan nimi Gröndal oli käytössä parin sadan vuoden ajan. Savolaisten suuhun ruotsinkielinen nimi ei sopinut, ja vuosien saatossa tila tuli tunnetuksi nimellä Ryönä. Uusi nimi kuvasti paikallista huumoria, mutta todennäköisesti asiaan vaikutti myös vuosikymmeniä jatkunut tilan heikko hoito. Itä-Suomessa kartanoita kutsuttiin perinteisesti hoveiksi, ja niinpä tilan viralliseksi nimeksi merkittiin vuonna 1898 tilarekisteriin Ryönä / Ryönän hovi.

Hoidettu puutarha on yli hehtaarin kokoinen. Vanhat rakennukset muodostavat suojaavan pihapiirin ja vanhat puut sekä syreeniaidanteet rajaavat puutarhaa. Päärakennuksen ja rannan väliin jää laaja etelänpuolen puutarha istutuksineen. Puutarhassa on laajoja istutusalueita kukkivine puineen, pensaineen ja perennoineen.

Keittiöpuutarha nykyisessä muodossa on perustettu 2018. Kasvihuoneessa kasvavat erilaiset tomaatit, kurkut, paprikat ja basilikat. Kasvihuoneen ympärillä keittiöpuutarha tuottaa satoa kasvulavoissa sulassa sovussa pölyttäjiä miellyttävien kukkien kanssa.

Keittiöpuutarhan viereen vanhalle laitumelle on syntymässä pienimuotoinen arboretum eli puulajipuisto. Vuosina 2019–2023 on istutettu paljon puita ja pensaita. Istutukset täydentyvät joka vuosi, myös vuonna 2024. Paljon on aherrettu, monta projektia on myös suunnitteilla. Tavoitteena on päästä seuraamaan erilaisten puiden, kukkivien pensaiden ja köynnösten kasvua sekä rauhoittua kulkemaan näkymistä nauttien. Perennat ja sipulikukat lisääntyvät ajan myötä maanpeitekasveiksi.

Voit tutustua puutarhaan omatoimisesti, isäntäväki vastaa mielellään kysymyksiin.

Puutarhakierroksella liikutaan nurmikoilla. Kulkeminen onnistuu monin paikoin rollaattorin tai pyörätuolin kanssa. Pysäköintitilaa löytyy nurmikolta ennen punaista tallirakennusta sekä tallin takaa hiekkakentältä.

Avoimet vierailupäivät näet Ryönänhovin nettisivuilta. Sieltä näet myös ajantasaiset tiedot pääsymaksusta ja siihen sisältyvistä mahdollisista tarjoiluista. Jos haluat varmistaa ryhmälle tai itsellesi opastetun kierroksen, kannattaa sopia yksityinen aika aukioloajan ulkopuolella. 

Mäkkiinmaantie 3 Mäntyharju
+358405275749 /Päivi Honkanen

PUUTARHAHARRASTAJAN MATKAVINKIT: TURKU

Olemme usein matkustaneet Turkuun kasvien perässä puutarhamyymälän ollessa ykköskohde. Sen lisäksi olemme ehtineet päivän reissulla käymään joissakin muissakin mukavissa paikoissa, esimerkiksi kauppahallissa. Turun kauppahalli onkin mielestäni yksi Suomen kauneimmista.

Puutarhakohteiden lisäksi olen ottanut listalle muiden muassa Turun pääkirjaston sekä pari muraalia. Muraaleja olisi paljon enemmänkin, mutta mainitsin vain kiinnostavimmat. Puistoja Turussa on monta, mutta puistoja en yleensä ole näihin listoihin valinnut, ellei siellä ole ollut jotakin erityistä. Tähän valitsin ainoastaan Ruissalon kansanpuiston ja Linnanpuiston. Kannattaa vinkata, jos tiedät puiston, missä erityisesti kannattaa käydä.

Vielä on monta mielenkiintoista kohdetta näkemättä, joten niistä minulla ei ole kuvia. Aukioloaikoja en ole tähän laittanut, koska niissä saattaa tapahtua muutoksia.

RUISSALON SAARI

Ruissalo on ollut Turun linnan hovin metsästyspaikka. Nykyään siellä voi ihailla tammimetsiä ja 1800-luvun pitsihuviloita sekä paistatella päivää uimarannalla. Saaressa on myös Kansanpuisto, kylpylä sekä kasvitieteellinen puutarha.

 
RUISSALON KANSANPUISTO

Ruissaloon perustettiin 1800-luvulla promenadi eli Yleinen käytävä. Sittemmin sen nimi on muutettu Ruissalon Kansanpuistoksi. Puiston pinta-ala on 4,7 hehtaaria. Alue rajoittuu meren puolelta uimarantaan sekä viihtyisään niemenkärkeen, jossa on yhteysaluslaituri. Keskellä aluetta sijaitsee vanha ravintolarakennus. Kansanpuistosta lähtee kohti Pikku-Pukkia kaunis rantapromenadi pitsihuviloineen.

Kansanpuistontie 76 Turku

TURUN YLIOPISTON KASVITIETEELLINEN PUUTARHA

Ruissalossa toimii Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha ja sen kasvikokoelma sisältää yli 5000 lajia ja lajiketta. Ulkopuutarhassa voi nähdä laajan valikoiman hyötykasveja, ruusuja, kukkaniittyä, kivikkokasveja sekä eksoottisia puita ja pensaita. Kasvihuoneissa on laajat mehikasvien ja trooppisten lajien kokoelmat. Puutarhasta löytyy kolme keinolampea.

Ruissalon puistotie 215 Turku
+358 50 4090151
Puutarhaan on pääsymaksu.

LINNANPUISTO

Enemmän kuin itse Turun linna minua kiinnostaa linnan puisto, jonka alku on vuodessa 1900. Tuolloin kaupunginpuutarhuri Mauritz Hammarber ehdotti puiston rakentamista Turun linnan ympärille, sillä mereltä päin saapuvien huomio kiinnittyi ensimmäisenä nimenomaan linnan alueelle. Hammarberin seuraajana toimi puutarha-arkkitehti Söderberg.

Sataman puolelle tehtiin tuuheat istutukset, jotta savu ja melu eivät kulkeutuisi puistoon. Puistoon suunniteltiin ja ehkä toteutettiinkin näyttävä renessanssityylinen temppeli ja villiviinein katettu 20 metriä pitkä pergola sekä lukuisia muita koristeellisia rakennuksia. Puisto oli varmasti komea ja täytti tehtävänsä katseenvangitsijana. Valitettavasti kauneus on katoavaista. Puiston hoito laiminlyötiin ja kaupunkilaiset valittivat puiston muistuttavan kaatopaikkaa. Turun kaupungin 700-vuotisjuhlien kunniaksi puistoa kunnostettiin. Kunnostustöitä tarvittiin myös toisen maailmansodan pommitusten jälkeen.

Puisto on kasvillisuudeltaan hyvin monipuolinen käsittäen noin sata eri puu- ja ruohovartista kasvilajia. Puistossa kasvaa muun muassa koristepensaita, perennaryhmiä, sembramäntyjä, vaahteraa, tammia ja hevoskastanjoita. 

Linnankatu 80 Turku

SALAINEN PUUTARHA & KESÄKAHVILA (Kesäkohde)

Kesäkahvilan ympärillä kukoistaa puutarha. Mikäs sen mukavampaa kuin käydä kahvilla ja ihailla saman tien puutarhaa.

Avoinna sopimuksen mukaan.

Pahaniemenkatu 53 Turku
0400522019

KURALAN KYLÄMÄKI

Kuralan Kylämäki on aito 1950-luvun neljän tilan maalaiskylä, jonka alueella on ollut asutusta jo rautakaudelta lähtien. Kylämäen upeissa maisemissa voi ulkoilla ympäri vuoden ja tapahtumien yhteydessä pääsee tutustumaan 1950-luvun arkiseen elämänmenoon ja alueella sijaitseviin rakennuksiin. Pihapiiriin voi tutustua omatoimisesti myös museon aukioloaikojen ulkopuolella.

Jaanintie 45 Turku
+358 2 2620420

BRINKHALLIN KARTANO

Brinkhallin kartano sijaitsee Kakskerran saaressa. Kartanon omistaa säätiö, jonka tavoitteena on tuoda historiallisesti arvokasta antia kaiken kansan nautittavaksi.

Kesäkahvila Pehtoorinsiipi on ollut Brinkhallin pehtoorin eli tilanhoitajan asunto ja konttori.

Brinkhallin kartanolle pääset autolla, veneellä tai Fölin kyydillä.

Brinkhallintie 414 Turku

APTEEKKIMUSEO JA QWENSELIN TALO

Qwenselin talo on Turun vanhin säilynyt puutalo, josta löytyy 1700-luvun säätyläiskoti ja 1800-luvun apteekki saman katon alta. Qwenselin säätyläiskodissa pääsee tutustumaan sen kuuluisimman asukkaan, Suomen kirurgian isän Joseph Pippingin perheen elämään ja aikakauteen. Apteekkimuseon offisiinissa puolestaan löytyy Suomen vanhin säilynyt apteekkisisustus vuodelta 1858.

Läntinen Rantakatu 13 Turku
+358 2 2620280


ELÄVÄN KULTTUURIN KOROINEN

Elävän kulttuurin Koroinen ry:n ylläpitämä historiallinen pihapiiri, jossa sijaitsee mm. myrkyttömiä viljelypalstoja, permakulttuuritoimintaa, mehiläispesiä, savipaja, pyöräkirppari ja idyllinen kahvila.

Koroistentie 2 (Catilluksentie) Turku
040 360 0830

TURUN PÄÄKIRJASTO

Turun upea, uutta ja vanhaa yhdistävä pääkirjastokortteli tarjoaa kulttuuria eri muodoissa. Arkkitehtonisesti näyttävä rakennus tarjoaa tilat tapahtumille ja näyttelyille sekä useita lukunurkkauksia. Koko kirjastossa toimii langaton verkko, ja kävijöiden käytössä on myös useita kirjaston tietokoneita.

Itse viihdyin pitkään lastenosastolla katselemassa satuaiheisia pieniä näyttelyitä.

Linnankatu Turku
+358 2 330000

TURUN KAUPPAHALLI

Wanha Turun Kauppahalli on tunnelmallinen ostospaikka. Sinne kannattaa mennä fiilistelemään, vaikka ei olisi tarvetta ostaa mitään. Kannattaa silti käyttää tilaisuus hyväksi ja kokeilla paikallisia herkkuja.

Kauppahalli on avattu jo 1800-luvun lopussa.

Eerikinkatu 16 Turku


NAVETTA KORTTELIRAVINTOLA

Tätä ihanaa vanhaan tiilirakennukseen tehtyä ravintolaa voin suositella. Miljöö on ainakin ihan viimeisen päälle. Nautin erittäin maukkaan lounaan. Salaattipöytä oli runsas ja ruoka herkullista. Eikä ollut edes kallis.

Ravintola on kuulemma tunnettu artesaanipitsoistaan. Pitsat on valmistettu täysin käsityönä kekseliäillä täytevaihtoehdoilla. Muutakin ruokaa löytyy.

Virusmäentie 9 Turku
+358 40 1244112

MURAALI PINO

Vanhojen mainosten ja maalaustekniikoiden innoittamana taiteilija Jukka Hakanen maalasi Luostarinkadun koulualueen talon seinään kasan koulutarvikkeita, sillä alue on tunnettu pitkästä perinteestä koulujen sijaintipaikkana. Teos nimeltä Pino on valmistunut vuonna 2016.

Huomasithan, että Pinon alapuolelle on jätetty ihmisen verran tilaa, jotta voisit pidellä valokuvissa pinoa kämmenelläsi! Harmi, että en itse sitä huomannut ajoissa.

Luostarinkatu 15, Turku

MURAALI NIGHT WALK

Turun Nuorisoteatterin päätyseinässä on bulgarialaisten Arsek & Erasen maalaama muraali nimeltä Night walk, joka on valmistunut 2016.

Ursininkatu 4, Turku

VIHERLASSILA

Viherlassila on yksi suosikkikaupoistani. Valikoimat ovat monipuoliset ja kasvit on laitettu kauniisti esille. Palvelukin on ollut tosi hyvää. Viherlassilan kasvien perässä olemme matkustaneet Turkuun useammankin kerran.

Alakyläntie 2 Turku

FLÖR PELTOLA

Pyörähdin kerran nopeasti hakemassa muutaman ostoslistallani olleen tuotteen ja samalla reissulla löysin kauniin köynnöstuen. Jäi sellainen tunne, että tänne haluan uudestaankin.

Kaurakatu 43 Turku

PUUTARHAHARRASTAJAN MATKAVINKIT: HÄMEENKYRÖ, IKAALINEN, ORIVESI

Tampereen pohjoispuolen kunnissa on muutamia todella käymisen arvoisia puutarhakohteita. Samalla kannattaa katsastaa muutkin kohteet. Itselläni on vielä monta mielenkiintoista kohdetta käymättä. Päivitän juttua sitä mukaa, kun saan uusia kuvia.

HÄMEENKYRÖ

PINSIÖN TAIMISTO

Pinsiön taimiston yhteydessä on yli 6 000 neliömetrin upea näyttelypuisto. Sen malliryhmistä ja -rakenteista voit löytää vinkkejä ja ideoita omaan pihaasi. Voit tutustua puistossa erilaisiin pihan rakenteisiin kuten muureihin, vesiaiheisiin sekä pinta- ja katemateriaaleihin. Hortonomi Saara hoitaa näyttelypuistoa. Voit kysellä häneltä vinkkejä myös puutarhaan, lannoituksiin, leikkauksiin ja kasvien valintoihin.

Taimipihan välittömässä läheisyydessä palvelee Maalaiskahvila Viljamin Vintti.

Pentinmaantie 25 Pinsiö / Hämeenkyrö
p. 03 3122 2510


TIMIN MÄNTY

Timin mänty lienee Pirkanmaan vanhin ja kuuluisin mänty. Männyn syleilyyn tarvitaan kolmen ihmisen käsivarret. Männyllä on kairausten mukaan ikää vajat 400 vuotta.

Timintie 257 Hämeenkyrö


FRANTSILAN KEHÄKUKKA

Frantsilan Kehäkukka Pappilanjoen rannalla on Hämeenkyrön suosituin matkailukohde. Vuonna 1875 rakennetussa koulurakennuksessa toimii viehättävä kahvila, kasvisravintola sekä yrtti- ja lahjatavaramyymälä. Kesäkuukausina pihapiirissä on lisäksi 300 yrtin näytepuutarha, käsityöpuoteja sekä Hämeenkyrön matkailuinfo.

Yrjö-Koskisentie 1 Hämeenkyrö
p. 03 371 4637


F.E. SILLANPÄÄN MYLLYKOLU (kesäkohde)

Myllykolu Kierikkalan kylässä on kirjailija F. E. Sillanpään syntymä- ja lapsuudenkoti. Myllykoluun ja Töllinmäkeen voit tutustua eMuseo-mobiilioppaan avulla. Mobiiliopastus saatavilla aina https://emuseo.fi/fesillanpaa

Nobeltie 80 Hämeenkyrö
p. 0504005072

SASI-MAHNALA MAISEMATIE

Jos liikut Hämeenkyrössä, kannattaa ehdottomasti ajaa tämä kaunis maisematie, jonka varrella ovat kylät Sasi ja Mahnala. Sasin ja Mahnalan viitta on E12-valtatiellä nelisen kilometriä Pinsiön taimistolta (Pentinmaantie 25) pohjoiseen.  

Näillä seuduilla, E12-valtatien varressa, on myös toinen huikean kaunis maisema. Minusta se on yksi kauneimmista maisemista mitä Suomesta löytyy. Kannattaa olla tarkkana, kun ajelee Ylöjärveltä päin pohjoista kohti. Pinsiön taimiston jälkeen tulee tuo yllä mainitsemani Sasin ja Mahnalan kyltti, ja jonkun matkaa siitä pohjoiseen päin on vasemmalla tuo laaja, kumpuileva peltomaisema.

IKAALINEN

WANHA KAUPPALA

Ikaalisten Wanha Kauppala on Suomen ensimmäinen kauppala. Sitä kutsutaankin Suomen vanhimmaksi, pienimmäksi ja kauneimmaksi. Kovin yhtenäinen alue ei kuitenkaan ole. Upeiden vanhojen talojen sekaan on rakennettu paljon uutta, tyyliin sopimatonta. Niin se valitettavasti on monissa muissakin paikoissa.

Ympärillä kimmeltää pelkkää vettä, siksi kadut näyttävät laskeutuvan suoraan järveen.

Voit tutustua Wanhaan kauppalaan taulun opastamana. Taulu kertoo vanhojen talojen ja kauppalan historiaa.

Vanha Tampereentie 1


VANHA NIEMEN KYLÄPUOTI & KAHVILA INGRID (Kesäkohde)

Idyllinen Kyläpuoti on vanha kunnon sekatavarakauppa, joka löytyy Ikaalisten Isoröyhiöstä Luhalahdentien varrelta. Kaupan seinät ja tiski henkivät historiaa. Kauppa on toiminut puodin tiloissa jo vuonna 1906. Kahvila Ingrid palvelee vanhassa pirtissä. Tilaa on myös ulkorakennuksissa sekä pihapiirissä.

Kauppa on auki kesäisin.

Luhalahdentie 1991 Luhalahti

 
RAHKOLA

Rahkola on alkujaan verotila vuodesta 1533. Päärakennus on tiettävästi valmistunut vuoden 1832 tienoilla ja se on puhdaspiirteistä empireä. Rahkola on toiminut kestikievarina, käräjätalona, kuntakokousten ja asevelvollisten kutsuntojen pitopaikkana, ravintola- ja juhlahuoneistona sekä kouluna. Pihapiirin rakennuksista Roosanpirtti on aikoinaan ollut myös asuinkäytössä, ja voi olla iältään vanhempi kuin päärakennus.

Nykyisin Rahkolan juhlatalon omistaa Ikaalisten kaupunki, joka osti tilan 1991. Päärakennuksessa on viihtyisät tilat n. 150 hengelle.

Rahkolassa järjestetään kesäisin tapahtumia, joista moniin on vapaa pääsy.

Rahkolankuja 10 Ikaalinen
050 594 9476

ORIVESI

HÖRTSÄNÄN ARBORETUM

En ole koskaan kierrellyt arboretumeita ja olen luullut, että en ole arboretumihminen. Hörtsänä oli kuitenkin niin vaikuttava paikka, että ehdotin Joukolle, josko hän ottaisi vanhuudenpäivien harrastuksekseen arboretumin istuttamisen.

Hörtsänä on tunnelmallinen, lehtomainen metsäpuisto, joka sijaitsee Onnistaipaleen kylässä. Arboretumin perusti vuonna 1909 Hugo Hörtsänä, joka oli innokas kasviharrastaja. Hän keräsi sinne kasveja Suomesta ja ulkomailta, istutti laajoja pensas- ja perennaistutuksia. Arboretumin alueella järjestettiin myös kesäjuhlia ja alueen kukkaloistoa kävi ihailemassa vuosittain satoja ihmisiä.

Arboretum jakautuu kahteen erityyppiseen alueeseen: metsään ja puistomaisesti rakennettuun osaan. Puistomaisessa osassa on kivirakennelmia ja istuksia.

Onnisjärventie 11 Orivesi
p. +358 50 555 3022
Alue on avoinna vierailijoille. Opastukset ennakkovarauksilla.

Navigaattori neuvoo hyvin ja kohteeseen on myös hyvät kyltit. Auto pitää jättää roskakatoksen luokse melko kauas ja kävellä peltomaiseman halki. Liikuntaesteiselle tuo matka tuntuu pitkältä. Hiekkatietä pitkin pyörätuolia voi olla vaikea työntää ja varsinkin lopussa on korkeuseroja. Puistometsässä pyörätuolilla pärjää joissakin kohdissa ainakin aluksi. Siellä on myös paljon portaita ja kapeita polkuja, joihin pyörätuolilla ei ole asiaa.

PUUTARHAHARRASTAJAN MATKAVINKIT: JÄMSÄ, KEURUU, LAUKAA, LEIVONMÄKI, MUURAME, VAAJAKOSKI, ÄÄNEKOSKI

Monet näistä paikkakunnista ovat sellaisia, joiden ohi huristellaan Jyväskylään, pohjoiseen, etelään tai jonnekin muualle. Joskus kannattaa kuitenkin pysähtyä ja jaloitella näissä paikoissa, joista löytyy monenlaista mielenkiintoista. 

JÄMSÄ

WITIKKALAN KARTANO

Jos pidät kauniista ja laadukkaista sisustustuotteista sekä vanhan talon tunnelmasta, kannattaa ehdottomasti poiketa Witikkalan kartanoon. Hieno, vanha talo kätkee sisäänsä paljon houkutuksia kauneuden ystäville, myös vaatteita. Tämä ihana lifestyle-myymälä sijaitsee Jämsän keskustassa. Tarjolla on myös kahvia ja ruokaa.

Koskentie 12 Jämsä
p. 0500 - 400 148


VIRTASEN KYLÄKAUPPA -MUSEO

Witikkalan kartanossa sijaitsee Suomen legendaarisimmalle kyläkauppiaalle, Paavo Virtaselle, omistettu pieni museo.

Paavo Virtanen piti kauppaansa Jämsän lähettyvillä Huhtialla ilman vapaapäiviä 70 vuoden ajan, aina kuolemaansa asti. Ollessaan 95-vuotias hän kuoli äkillisesti täyden työpäivän päätteeksi. Virtasen kyläkauppa rekonstruoitiin Witikkalan kartanoon.

Koskentie 12 Jämsä

 

KEURUU

KEURUUN VANHA ASEMA

Keuruun nähtävyys on Suomen kauneimmaksi asemaksi kutsuttu Keuruun vanha asema, jossa toimii nykyisin vanhojen tavaroiden liike.

Jyväskyläntie 1 Keuruu

PIHLAJAVEDEN ERÄMAAKIRKKO 

Erämaatie vie kirkolle. Näky on komea, kun jykevän kivimuurin ja hautausmaan ympäröimä erämaakirkko ilmestyy näkyviin synkän kuusimetsän keskeltä. Kellotapulin sipulin lisäksi muita koristeluja kirkossa ei juuri olekaan.

Kirkon rakensivat pihlajaveteläiset omin luvin ja talkoovoimin vuonna 1780, kun valtiovallalta ei oltu saatu lupaa omaan kirkkorakennukseen. Keuruun kirkkoon oli turhan pitkä ja työläs matka erämaiden keskeltä.

Yksi kirvesmiehistä putosi kirkon katolta ja kuoli. Mies haudattiin putoamispaikalle pääoven eteen, portin oikealle puolen. Hautakummun voi vieläkin erottaa käytävän reunalla.

Sisältä kirkko on koskettavan karu. Portin vieressä on vaivaisukko ja vanhat jalkapuut. Sivueteisessä on kirkon hautausmaalta kerättyjä vanhoja puuristejä. Moni haudatuista kuoli nälkään ja punatautiin.

Kirkon sivulaivan seinällä on tummuneita hahmoja kuin kirkkokansan varjoja. Yhden selityksen mukaan ne ovat piirtyneet kirkon seinään kirkkokansan nokisista ja märistä vaatteista. Kun kansa saapui kirkkoon pitkienkin matkojen takaa, heidän lämmittelyään varten kirkon eteen on saatettu talvisin tehdä nuotio. Kun kaikki kirkkovieraat eivät mahtuneet istumaan, osa seisoi ja nojaili seinään varjot jättäen.

Kirkko oli pihlajaveteläisten käytössä vajaat sata vuotta, kunnes Pihlajavedelle valmistui vuonna 1871 uusi kirkko. Sen rakentamiseen saatiin ihan lupakin. Uuteen kirkkoon haettiin lautoja vanhasta kirkosta, mistä on muistona vaaleampia lautoja, joilla erämaakirkkoa entisöitiin 1920-luvulla.

Nykyisin perille pääsee pitkin Erämaakirkon tietä. Pihlajaveden erämaakirkko on avoinna kesäisin.

LAUKAA

PÄIVIN PUSKA & PENSAS

Kohde kiinnostaa ensinnäkin hyvän nimen takia ja toisaalta siksi, että löysin sieltä joskus ilmeisen harvinaisia ’Garden Lace’ - pioneja. Mistäpä tietää, vaikka tältä taimistolta löytyisi muutakin mielenkiintoista. Taimisto sijaitsee luonnon keskellä Laukaan Valkolassa.

Tarjolla on marjakasveja, hedelmäpuita, koristepuita ja -pensaita, havuja, köynnöksiä, perennoja, kesäkukkia ja hyötykasvien taimia.

Valkolantie 1107 Valkola / Laukaa
0400-959008

LEIVONMÄKI

TOMMOLAN TILA

Olin kuullut Tommolan tilaa niin paljon hehkutettavan, että olin vakuuttunut perennanäyttelyn ja taimimyymälän olevan aivan omaa luokkaansa. Kävin tilalla syyskuun loppupuolella ja oli hienoa nähdä syyskukkijoita, joita oli yllättävän runsaasti kukassa. Tunne oli kuin olisin ulkomailla käynyt. Näyttelyalueella on yli 3000 erilaista perennaa, jotka houkuttelivat ostamaan itsellenikin kassillisen, vaikka ei minun mitään pitänyt enää tänä syksynä istuttaa.

Perennamyymälässä on runsas valikoima oman tuotannon taimia. Loppukesällä myytävänä on myös hedelmätarhan satoa: luumuja, makeakirsikoita ja omenoita.

Pihalla pääsee hyvin liikkumaan pyörätuolilla, mutta näytemaata ei pysty kiertelemään. Rinne on melko jyrkkä ja perennapenkkien väleissä kasvavat kapeahkot nurmikaistaleet, joten pyörätuolilla on hankala liikkua. Kokonaan ei silti tarvitse pois jäädä, sillä näytemaalle näkee aika hyvin myös alueen yläosasta. Jylhät maisemat ovat näkemisen arvoiset.

Tallimäentie 82 Leivonmäki
p. 0400 594436

 

 

MUURAME

SIIRIN PUUTARHA

Siirin puutarha on mainittu Avoimet puutarhat -sivuilla puutarhamatkailukohteena, johon voi tutustua sopimukseen mukaan. En ole itse vieraillut siellä, mutta puutarha näyttää kiinnostavalta valokuvien ja Instagram-tilin (tiinanpuutarha) mukaan.

Omistajat: Tiina ja Jani Hartikainen
Rajahongantie 101 Muurame
0408225797
Avoinna sopimuksen mukaan.

VAAJAKOSKI

NAISSAARI

Naissaari on kaunis paikka vanhalla teollisuuspaikkakunnalla. Vanhat punatiilirakennukset ovat kauniita luonnon keskellä. Erityisen kuvauksellinen on vanha vesivoimalaitos Wanha Woimala vuodelta 1920. Voimala toimii myös juhla- ja näyttelytilana.

Naissaaren parkkipaikalta alkaa Kanavuoren luontopolku. Kanavuorelta on upeat näkymät.

Luontopolku ei ole esteetön.

Vaajanvirta Jyväskylä

 

ÄÄNEKOSKI

PUKKIMÄEN PUUTALOALUE

Olen ajanut kymmenet kerrat Äänekosken ohi. Joskus olisi kannattanut poiketa Äänekosken kaupunkiin ja käydä katsomassa ainakin Pukkimäen puutaloalue. Alue on nimittäin kuin Astrid Lindgrenin kirjasta Melukylän lapset.

Puutaloalue on Äänekoski Oy:n työläisilleen rakennuttama asuinalue vuosilta 1920–1927. Alueella on kahdeksan Birger Brunilan suunnittelemaa neljän perheen taloa piharakennuksineen.

Rakennukset ovat puolitoistakerroksisia, harjakattoisia, yläosasta aumattuja, tyyliltään klassisia puutaloja. Kaikki rakennukset ovat säilyttäneet alkuperäisasunsa, johon kuuluvat mm. koristeleikkauksin somistetut kuistit, pieniruutuiset ikkunat, päätyjen kissanpenkit ja kattoikkunat.

Alue on hyvin viehättävä, rakennushistoriallisesti merkittävä ja se kuvaa historiallisessa mielessä tehtaiden rakennuttamana työläisten asuinaluetta. Maisemallisesti Pukkimäki on kaunis kokonaisuus ympäröivine puustoineen.

Leinonkatu Äänekoski

ÄÄNEKOSKEN TAIDEMUSEON ALUE

Äänekosken keskustassa sijaitsevan taidemuseon perusnäyttelyssä on mm. Wäinö Aaltosen, H. Ahtelan, Hugo Simbergin, Essi Renvallin, Simo Hannulan ja Veikko Vionojan teoksia. Museo järjestää myös useita vaihtuvia näyttelyitä vuoden mittaan. Niissä esillä on paikallisten ja paikkakuntaan liittyvien taiteentekijöiden töitä.

Vieraillessamme Äänekoskella taidemuseo oli suljettu, mutta minä olinkin kiinnostuneempi itse rakennuksesta ja sen pihapiiristä kuin taideteoksista. Taidemuseo nimittäin toimii vuonna 1900 tehtaanjohtajan asunnoksi rakennetussa kauniissa ”lohikäärmetyylisessä” hirsitalossa. Museota ympäröi Klubinmäen suojeltu, kulttuuriperinnöltään arvokas puistoalue vanhoine rakennuksineen. Museolta johtaa viehättävä rantareitti Äänejärven ympäristöön ja Häränvirralle. En löytänyt rantareitin alkupäätä, mutta vesistö ja kävelytie ovat taidemuseon rakennuksen komeammalla puolella eli eri puolella kuin sisäänkäynti.

Nykyinen museorakennus valmistui vuonna 1900 ja oli alun perin käytössä Äänekosken tehtaiden ensimmäisen isännöitsijän asuintalona. Sittemmin taloa asuttivat useammat tehtaan insinöörien perheet, ja 1940–1970-luvuilla rakennusta käytettiin tehtaiden klubina. Myöhemmin siinä sijaitsi Osuuskunta Metsäliiton piirikonttori.

Avoinna vuoden ympäri. Luiska pyörätuolia varten, inva-wc.

Kuhnamontie 1 Äänekoski

ÄÄNEKOSKEN TAIDEPUISTO

Keskustan tuntumassa sijaitsevalle metsäalueelle on puiden kaatamisen jälkeen kasvanut taidepuisto. Puistoon on taiteillut teoksiaan paikalliset taiteilijat sekä esimerkiksi päiväkotiryhmät. Jokainen voi tuoda puistoon esille omat teoksensa.

Minun makuuni taidepuisto on liian sekava ja täyteen ahdettu. Helmet jäivät erottumatta.

Taidepuistoon on vapaa pääsy. Aina avoinna. Alue ei ole esteetön.

Keskuskatu 7–13 Äänekoski


KOSKELAN ALPPIRUUSUPUISTO

Koskelan alppiruusupuisto on kauneimmillaan alkukesällä. Puistossa kasvaa myös mäntyjä ja luonnonkukkia.

Koulumäenkatu 17 Äänekoski

KOIVISTON KYLÄN MUSEOTIE

Koiviston kylällä sijaitseva viehättävä museotie on osa yli 200 vuotta vanhaa markkina- ja postitietä Kuopion ja Vaasan välillä.

Koivisto oli 1700-luvun lopulta 1840-luvulle Keski-Suomen pääteitten risteyksessä, maantieteellinen solmukohta ja hallinnollinen keskus. Poikittaistiestä käytettiin asiayhteydestä riippuen eri nimiä: Ruotintie, Kruununtie, Savontie, Vanha postitie, rahti-, kievari- ja sotatie, Kuopio-Vaasa-valtatie ja Suomen sodan tie. Se oli Pohjois-Hämeen ensimmäinen mittatie, joka oli varustettu puisilla virstantolpilla. Tuolloin Muhlunniemessä oli sisämaan ainoa postikonttori. 1820-luvun alkupuolella Pohjois-Hämeen ainoat markkinat toimivat Hirvaskankaalla.

Nykyisten pääteiden ja uuden neljän tien risteyksen syntyessä Hirvaskankaalle Koivistontie jäi palvelemaan historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän Koiviston kylätienä. Virallisen museotien avajaisia juhlittiin 1998.

Museotielle on opasteet valtatie 69:ltä. Se kulkee samansuuntaisesti ja palaa takaisin valtatie 69:lle, joten se ei lisää ajomatkaa. Tien varressa on pysähdyspaikka ja infotaulu. Harmillista vain, että pysähdyspaikka oli aivan valtatie 69:n vieressä, joten liikenteen melu oli melko häiritsevää kun kuitenkin oltiin museotien varressa.

Koivistonkyläntie Äänekoski


SUOLAHDEN WANHA ASEMA (Kesä-elokuun kohde)

Wanhan Aseman alue ja satama muodostavat arvokkaan liikenne- ja kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden, joka on säilyttänyt hyvin alkuperäisen luonteensa. Vanha rautatieasema sijaitsee kauniilla paikalla vesistön äärellä.

Arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema asemarakennus siihen kuuluvine ratapihoineen, makasiineineen, veturitalleineen ja rautatieläisten asuinrakennuksineen valmistui vuonna 1898. Aluksi vaatimattomaksi laituriksi suunniteltu Suolahden liikennepaikka kehittyi tärkeäksi asemaksi ja asemarakennuksessa sijainneesta asemapäällikkö Ahoniuksen virka-asunnosta tuli merkittävä kulttuurikoti.

Avoinna kesä-elokuussa sunnuntaisin, mutta kauniilla piha-alueella voi kuljeskella muulloinkin.

Asematori 1 Suolahti
p. 040 762 3811

HUOMAA MYÖS

AVOIMET PUUTARHAT -TEEMAPÄIVÄ

Kerran kesässä vietetään Avoimet puutarhat -teemapäivää. Jos satut olemaan liikkeellä tuona päivänä, avautuu sinulle runsaasti lisää mahdollisuuksia tutustua keskisuomalaisiin puutarhoihin. Puutarhat avaavat porttinsa vaihtelevasti eri vuosina, joten katso ajankohtainen tarjonta Avoimet puutarhat -verkkosivulta.