KATAJAKUJAN PUUTARHAKALENTERI

Monet puutarhapuuhat muistan tehdä ajallaan, esimerkiksi uusien taimien istutuksen, pensasaidan leikkaamisen ja kitkemisen. Sen sijaan jotkut asiat, kuten viiniköynnöksen leikkaaminen ja kuivatettavien kukkien kerääminen, meinaavat monesti vilahtaa ohi. Ei vaan tule mieleen siinä puutarhatouhujen tuoksinassa. Eri lajien kylvöajat täytyy tarkistaa joka vuosi. Ne eivät tule minulta selkäytimestä. 

Niinpä tein omaa puutarhaani varten kalenterin. Kaikkea tätä en välttämättä tee, mutta voin tehdäkin, jos haluan. Myöhemmin voin muuttaa joidenkin puuhien ajankohtia, jos on tarpeen. Mikään ei kuitenkaan salaa livahda ohi - kunhan muistan vilkuilla tätä kalenteriani. Löydän tämän myös blogini yläpalkista.

Paljon on tulossa kaikkea kivaa.

TAMMIKUU

Suojaa nuoret havut.

Polje tarvittaessa lumi hedelmäpuiden ympäriltä, jotta jänikset eivät pääse kaluamaan niitä.

Pudistele liika lumi puiden ja pensaiden päältä.

Idätä vihanneskrassia leivän päälle ja salaattiin.

HELMIKUU

Tarkista huonekasvit: mitkä tarvitsevat tilavamman ruukun? Onko sopivia ruukkuja ja tarvikkeita valmiina?

Polje tarvittaessa lumi hedelmäpuiden ympäriltä, jotta jänikset eivät pääse kaluamaan niitä.

Pudistele liika lumi puiden ja pensaiden päältä.

MAALISKUU

Nyt on hyvä aika siirtää huonekasveja suurempiin ruukkuihin, jos on tarpeen.

Lannoita huonekasvit.

Leikkaa tuijat. Joissakin lähteissä tuijat kehotetaan leikkaamaan helmi-huhtikuussa. Merkityksellistä on se, että tuijat leikataan lauhalla säällä ennen kasvuun lähtöä.

Kun pahimmat pakkaset ovat ohi, on aika ryhtyä siistimään puita ja pensaita. Pensaat leikataan varhain keväällä ennen silmujen avautumista ja kun pensaiden tyvi on paljastunut lumesta. Parhain hetki on yleensä maalis-huhtikuun poutainen päivä. Olisi hyvä, jos poutaisia, kuivattavia päiviä olisi ollut jo muutama ja sään odotettaisiin sellaisena jatkuvankin.

Tuo leikattuja oksia maljakkoon.

Vaihda sisällä talvehtineet pelargonit uuteen ruukkuun ja leikkaa ne. Ota tarvittaessa pistokkaita.

Maalis-huhtikuussa on hyvää aikaa kylvää kukkien ja vihannesten (tomaatit) siemeniä.

Muista hankkia riittävästi kylvömultaa ja vermikuliittia.

Hanki luujauhot valmiiksi.

HUHTIKUU

Kylvä tsinniat esikasvatukseen.

Idätä perunat huoneenlämmössä valoisalla paikalla.

Kun kaikki lumet ovat sulaneet puutarhasta, säät alkavat lämmetä, mutta maa on vielä sopivan kosteaa, on aika valmistautua tarvittaessa kalkitsemaan ja siitä parin viikon päästä lannoittamaan.

Tyhjennä kompostorit ja levitä kompostimulta marjapensaille, kasvimaalle ja perennoille.

Vie pionien juurelle hiekkaa.

Järjestä siivoustalkoot pihalla.

TOUKOKUU

Muista kevään ja alkukesän puutarhamatkakohteet, esimerkiksi Pölkinvuoren metsäpuutarha Urjalassa ja Arboretum Frick Kangasalla.

Tarkista siemenvarasto.

Voit kylvää kurkkua, kesäkurpitsaa, lehtisalaattia, persiljaa, porkkanaa ja retiisiä.

Kylvä avomaalle punapellavaa, unikkoja ja kehäkukkia, kun maa on sulanut.

Kylvä tiibetinkoirankieli heti, kun maa on muokattavissa.

Kylvä kosmoskukat maan lämmettyä.

Istuta varhaisperuna avomaalle.

Istuta ulos orvokkeja.

Nauti parsoista.

Keitä lipstikkakeittoa.

Pakasta ruohosipulia ja lipstikkaa.

KESÄKUU

Nauti parsoista.

Lannoita parsat heti sadonkorjuun jälkeen kompostilla.

Vielä ehdit kylvää koreakärsämöt, kehäkukat, ruiskaunokit, yksivuotiset unikot, sudenporkkanat ja koreatörmäkukat. Voit kylvää punajuuret avomaalle. Voit kylvää lisää lehtisalaattia.

Sormustinkukan siemenet kylvetään alkukesällä tai viimeistään heinäkuussa. Siemeniä ei tarvitse peittää, mutta ne tiivistetään kevyesti maan pinnalle.

Kesäkuun 10. on perinteinen päivä, jolloin kesäkukat istutetaan ulos. Tällöin hallanvaara on ohi. Sitä ennenkin voi istuttaa, kunhan varautuu suojaamaan kylmän yön uhatessa.

Muista Avoimet puutarhat teemapäivä. Vuonna 2024 sitä vietetään kesäkuun 16. päivänä.

Muista puutarhamatkakohteet ja muut kivat nähtävyydet, jotka ovat parhaimmillaan keskikesällä, esimerkiksi Miladiva ja palatsin puutarha Tampereella sekä Laukon kartano Vesilahdella. Jokioisten museorautatien juna kulkee kesä-elokuussa ja pappilamuseo on avoinna vain kesäaikaan.

Alkukesällä voi latvoa perennoja, esimerkiksi syysleimuja. Tällöin kukinta siirtyy hiukan myöhemmäksi ja kasveista tulee suurempia ja matalampia.

Leikkaa puksipuut. Puksipuu pitää leikkaamisesta. Eri lähteet suosittelevat leikkaamista hieman eri aikoina. Joku sanoo, että olisi hyvä leikata muutaman kerran juhannuksen jälkeen, ei kuitenkaan enää heinäkuun jälkeen. Joku toinen lähde kehottaa leikkaamaan vähintään kaksi kertaa vuodessa. Koska leikkaus stimuloi kasvua, sitä pitäisi välttää loppusyksystä öiden kylmetessä pakkasen puolelle. Aurinkoisella säällä ei kannata leikata, koska leikkauskohdista haihtuu kosteutta ja lehdet ruskistuvat.

Ryhmäruusujen leikkausajankohta on yöpakkasten mentyä, mutta ennen silmujen kasvuun lähtöä. Jos ruusuja leikataan liian aikaisin, yöpakkaset saattavat vahingoittaa uusia kylmänarkoja versoja.

Kesällä poistetaan mahdolliset ruusun villiversot kokonaan, eli ne leikataan niin syvältä kuin mahdollista. Villiversot tunnistaa paksusta, usein eri värisestä, kukattomasta ja runsaspiikkisestä varresta. Villiversojen lehdet ovat yleensä vaaleammat ja pienemmät kuin varsinaisen ruusun.

Poista kirsikkapuun juurivesat keskikesällä. Juhannukseen saakka versot irtoavat helposti repimällä, mutta heinäkuussa poistamiseen tarvitaan jo sakset. Jos jätät jonkun versoista paikalleen, kasvuvoima kohdistuu siihen eikä uusia juurivesoja muodostu niin runsaasti.

Typistä kääpiövuorimännyn oksien vuosikasvaimia juhannuksen aikoihin.

Mikäli haluaa juhannusruusua leikata, on se tehtävä heti kukinnan jälkeen. Tällöin pensas ehtii kasvattaa uusia versoja, jotka kukkivat seuraavana keväänä.

Multaa perunat.

Kuivata riiputtamalla pioneja ja jättipoimulehteä.  

HEINÄKUU

Lannoita ruusuja ja kärhöjä. Typpipitoisia lannoitteita ei saa antaa enää heinäkuun jälkeen.

Tuijat kannattaa leikata kaksikin kertaa vuodessa, jolloin toinen hyvä leikkaamisajankohta on heinä- ja elokuu.

Leikkaa viiniköynnös: uudet sivuversot typistetään 1–2 lehden yläpuolelta ja kaikki uudet rungosta lähtevät versot poistetaan (uudet pehmeät versot voidaan leikata kesällä, niistä ei tule nestevuotoa). Liian alas jäävät sivuversot poistetaan, koska maata koskettavat versot lahoavat nopeasti. Kukkaterttuja jätetään kuhunkin versoon enintään kaksi. Kukkaterttuja kantavat sivuversot typistetään niin, että kukkatertun yläpuolelle jää vain pari lehteä. Muut sivuversot typistetään yhden lehden yläpuolelta. Kesällä voidaan poistaa myös rypäleterttuja varjostavia lehtiä, jotta hedelmät kypsyisivät paremmin.

Leikkaa tarvittaessa heinä-elokuussa kirsikat, luumut, vaahterat ja hevoskastanjat.

Kiinnitä köynnökset tukeen.

Muista huoltaa orvokit, jotta ne jaksavat kukkia. Tarvittaessa voit leikata versoista kaksi kolmasosaa.

ELOKUU

Muista poimia kuivattavat kukat ennen kuin ne alkavat siementää: isotähtiputket, sinipallo-ohdakkeet, luppiot ja helminukkajäkkärät.

Leikkaa tarvittaessa heinä-elokuussa kirsikat, luumut, vaahterat ja hevoskastanjat.

Leikkaa viiniköynnös. Elokuun alussa kaikkien versojen latvoista leikataan 10–15 cm pois. Tämä edistää köynnöksen valmistautumista talveen.

Tuijat kannattaa leikata kaksikin kertaa vuodessa, jolloin toinen hyvä leikkaamisajankohta on heinä- ja elokuu.

Poista kirsikkapuun vesat sitä mukaa kun niitä ilmestyy.

Kerää perennojen siemeniä.

Niitä niitty.

Syyslannoitus pitää tehdä ajoissa (elo-syyskuussa), jotta kasvit ehtivät hyödyntää annetut ravinteet ja siirtyvät talvilepoon oikeaan aikaan. Alla muutama nyrkkisääntö:

Kun kasvit ovat kasvussa, niiden lehdet ovat vielä kesäisen vihreitä.

Hyvissä ajoin ennen lehtien kellastumista ja lepokauden alkua.

Marjojen ja hedelmien lannoitus kannattaa tehdä heti sadonkorjuun jälkeen.

SYYSKUU

Muista hankkia syksyn kukkasipulit. Ne istutetaan maahan lokakuun alkupuolella.

Muista hankkia myös mykorritsa.

Olisivatkohan hortensiat valmiita kukka-asetelemaan?

LOKAKUU

Osta ja istuta syksyn kukkasipulit viimeistään lokakuun alussa.

Tee kausi-istutukset terasseille. Jemmaa sammalta myös jouluasetelmaan.

Ohjeita syksyn kylvöihin: älä kylvä siemeniä liian aikaisin, jotta ne eivät pääse itämään ennen talvea. Sopiva kylvöajankohta on lokakuun loppu – marraskuun alkupuoli.

MARRASKUU

Sido tuijien latvat suppuun hellävaraisesti.

Leikkaa viiniköynnös!

Leikkaa varjoyrtin versoja maljakoihin. Usko pois, että niitä tarvitaan talven asetelmiin. Aina en ole uskonut ja sitten olen joutunut kaivamaan niitä lumen alta.

JOULUKUU

Osta tiukasti nupuillaan oleva amaryllis jo pari viikkoa ennen joulua. Tasan viikko ennen aattoa ostettu amaryllis aukesi viime kerralla uudeksivuodeksi.

PUUTARHAHARRASTAJAN MATKAVINKIT: UUSIMAA - PORVOON SEUTU

Porvoon seudulla on paljon nähtävää, joten matkaan kannattaa varata riittävästi aikaa. Jo pelkästään Fredrika Runebergin tunnelmallisessa talossa ja puutarhassa saisi kulumaan melkein puoli päivää. Toinen puoli päivästä kuluu helposti vanhan kaupungin kaduilla ja kujilla. Kaikkia kiinnostavia kohteita en itse ole vielä käynyt katsomassa. Siksi kaikista kohteista ei ole kuvia.

Liikuntarajoitteiselle Porvoo on haasteellinen matkakohde, koska vanhan kaupungin kadut ovat mukulakiveystä sekä vanhoissa taloissa on paljon kynnyksiä ja portaita. Niitä ei suurimmaksi osaksi ole voitu kunnostaa esteettömiksi.

Olen ottanut listalle muutaman itseäni kiinnostavan puiston, mutta puistoja tai puistoksi nimettyjä, enemmän tai vähemmän näyttäviä paikkoja saattaisi olla enemmänkin. 

PORVOO

VANHA PORVOO

Vanha Porvoo ranta-aittoineen on yksi Suomen valokuvatuimmista kansallismaisemista. Tänne kannattaa tulla ihastelemaan värikkäitä puutaloja ja kävelemään kapeita mukulakivikatuja pitkin, nauttimaan kahviloiden ja ravintoloiden tarjonnasta, ostoksille suklaakauppoihin ja pikkuputiikkeihin.

Pyörätuolilla pääsee ihastelemaan vanhoja taloja kaduilta päin, mutta mukulakivi on tietysti epätasainen ja siksi melko raskas alusta kuljettavaksi. Vanhan kaupungin rakennukset eivät ole esteettömiä.

Navigaattoriin voi laittaa esimerkiksi: Jokikatu Porvoo

 
ENGELINPUISTO ELI KÄRHÖPUISTO

Porvoojoen länsirannalla, Mannerheiminkadun ja kävelysillan välissä sijaitsevan puistoalueen nimi on Engelinpuisto, mutta sitä kutsutaan myös Kärhöpuistoksi. Kärhöpuistossa kasvaa noin 70 kärhölajia. Kärhöjä on istutettu noin 200 kappaletta. Puistossa kasvaa myös kelasköynnöksiä, aasiankilpikiertoa, köynnösruusuja ja -kuusamia sekä pioneja. Kärhöpuistoon pääsee Porvoon keskustasta kävelysiltaa pitkin.

Näse-Jutten katu Porvoo

PUISTOKALLIO

Koulukujan varrella sijaitseva Puistokallio on viehättävä, suojaisa ja hieman salaperäinen puistoalue Vanhan kaupungin kapeiden mukulakivikujien ja vanhojen puutalojen keskellä.

Koulukuja Porvoo

 
NÄSINMÄEN PUISTOMETSÄ

Hautausmaan lähellä sijaitseva Näsinmäen puistometsä oli porvoolaisten virkistyskohde jo 1700-luvulla. Alueen eteläpäässä on Näsin kivi, jonka päällä olevalta näköalatasanteelta voi nauttia näkymästä Porvoon keskustaan.

Näsinmäentie 5 Porvoo

 
KOIRAPUISTO

Koirapuiston nimellä tunnettu promenadi sijaitsee kaupungintalon edustalla Raatihuoneenkadulla. Tarinan mukaan puisto on saanut nimensä siitä, että kaupungin herrasväki kävi ulkoiluttamassa koiriaan tällä yleisellä kävelypaikalla.

Raatihuoneenkatu 9 Porvoo

 
ALBERT EDELFELTIN ATELJEEMUSEO JA VILLA ALBERT

Albert Edelfelt vietti kesiään Porvoon seudulla ja maalasi täällä yli 220 teosta, joista useat palkittiin Pariisin salongeissa ja ostettiin museoiden kokoelmiin. Taiteilijan työskentelytilaksi vuonna 1883 rakennuttama ateljee toimii ateljeemuseona. Ateljeessa on esillä piirroksia, heliogravyyreja ja valokuvia sekä taiteilijalle kuulunutta esineistöä.

Albert Edelfeltin ateljeen pihapiiriin valmistui vuonna 2019 uusi rakennus, Villa Albert, johon on sijoitettu vaihtuvien näyttelyiden näyttelytila ja museomyymälä.

Edelfeltinpolku 3 Porvoo
Puh. aukioloaikoina 050 55 33 290, muina aikoina 040 55 29 083


HÖRBERGSGÅRDEN

Tee aikamatka 1800-luvun saaristolaisympäristöön! Kotiseutumuseon päärakennuksessa vaihtuvia näyttelyitä sekä pieni museokauppa, josta löydät laadukasta paikallista käsityötä. Aukioloaikoina vapaa pääsy.

Hörbergintie 10 Porvoo
0400 448232

FREDRIKA RUNEBERGIN PUUTARHA (kesäkohde)

Kirjailija Fredrika Runebergin (1807–1879) puutarha on yksi maamme parhaiten säilyneitä historiallisia kaupunkipuutarhoja. Se on säilynyt pitkälti vanhassa asussaan, ja lajien kirjo on yhä runsas.

Kun Runebergit muuttivat taloon 1852, puutarha oli jo osin perustettu. Perhe oli suuri, ja piha palveli alkuun enimmäkseen hyötypuutarhana. Fredrika istutti jokaiselle pojalleen nimikko-omenapuun. Kun lapset muuttivat pois kotoa eikä kesiä enää vietetty saaristossa, Fredrikalla oli enemmän aikaa rakkaalle puutarhaharrastukselleen. Monet eksoottiset koristekasvit saivat lisää tilaa puutarhassa.

Fredrikalla oli tapana tuoda päivän kauneimmat kukat salia koristamaan. Hän tilasi ystäviensä kanssa kasveja kotimaasta ja ulkomailta sekä poimi ideoita ulkomaisista puutarhalehdistä. Kasvit ja puutarha tarjosivat inspiraatiota ja teemoja myös Fredrikan kirjalliseen tuotantoon.

Aleksanterinkatu 3 Porvoo
0404899900


J. L. RUNEBERGIN KOTI

Nauti 1860-luvun porvariskodin tunnelmasta Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin (1804–1877) ja hänen vaimonsa Fredrikan (1807-1879) kotona.

Yleisöopastuksia järjestetään touko-elokuussa päivittäin.

Taloon johtavat portaat ja sisällä on kynnyksiä, joten esteetön tämä kohde ei ole.  

Aleksanterinkatu 3 Porvoo
040 4899900

HOLMIN TALO

Vuodelta 1763 peräisin olevassa Holmin talossa voi tutustua varakkaan porvoolaisen kauppiasperheen kotiin ja talon elämään 1700-luvun lopulla. Alakerrassa vaihtuvia näyttelyitä. Museokauppa.

Talon pihapiiriä kaunistavat monet vanhanajan perennat kuten pionit, palava rakkaus ja aitoukonhattu. Ryytimaassa kasvaa erilaisia mauste- ja rohdoskasveja, esimerkiksi lipstikkaa, piparminttua ja raparperia. Puutarhassa on myös komeat humalasalot.

Koska rakennus on vanha ja Holmin talo on kakkoskerroksessa, ei kohde ole esteetön.  Alakerran museokauppaan pääsee talon takaa myös pyörätuolilla.

Välikatu 11 Porvoo
0400 407475


PORVOON NUKKE- JA LELUMUSEO

Maan parhaimpiin kuuluvassa lelumuseossa on yli tuhat nukkea ja lukematon määrä muita leluja, joista vanhimmat ovat 1800-luvulta. Kaikilla leluilla on aikanaan leikitty – nallen turkista ja leikkiauton kuluneista pyöristä näkee, kuinka niitä on rakastettu.

Kuten Porvoon muutkin vanhat talot, tämäkään kohde ei ole esteetön. Suurin osa leluista sijaitsee yläkerrassa eikä hissiä ole.  

Jokikatu 14 C Porvoo
040 5015006


WALTER RUNEBERGIN VEISTOSKOKOELMA

Tunnelmallisessa kokoelmassa on yli 100 teosta, esimerkiksi laaja muotokuvakokoelma, monumenttiteosten luonnoksia ja kipsiveistoksia.

Veistoskokoelmaan ja J. L. Runebergin kotiin pääsee samalla pääsylipulla.

Kokoelma sijaitsee vanhassa rakennuksessa, joten kohde ei ole esteetön.  

Aleksanterinkatu 5 Porvoo
040 4899900

SIRKKA TURKIN TAIDEPUISTO

Porvoon Tolkkisten Sillvikissä on taiteilija Sirkka Turkin ja Bengt Welinin pajupusikosta raivaama taidepuisto, johon kuuluu myös taidenäyttely vanhassa puuliiterissä ja päärakennuksessa sekä kuvia Nepalista autotallissa.

Taiteilija hassuttelee puutarhassaan käyttäen vanhoja hetekoita kärhöjen kiipeilytelineinä ja keramiikkatuotoksiaan sadunomaisen tunnelman luomiseksi. Puutarhaan kuuluvat myös rakennuksen vallanneet maalaukset ja hyvän tuulen keramiikkaesineet, sekä Satukaupunki Ruusulinna ja maailmaa nähneet marionettinuket.

Sillvikintie 172 Porvoo
p. 040-833 9399
Auki sopimuksen mukaan


BOSGÅRDIN LUONTO- JA KULTTUURIPOLUT

Bosgårdin kartano sijaitsee noin 12 km keskustasta itään. Kartanoa ympäröivät luonto- ja kulttuuripolut tarjoavat mahdollisuuden tutustua tilan arkeen ja ympäristöön. Polut esittelevät karjanhoitoa, perinnemaisemien luontoa, luomutilan ravinteiden kierrätystä, avohakkuutonta metsänhoitoa sekä paljon muuta.

Polut lähtevät tilakaupalta. Tilakaupalta voi lainata esitteen kävelylle mukaan. Polkujen pituudet ovat 400 m, 1,5 km ja 4 km. Matkan varrella löytyy kaksi piknik-pöytää ja tilakaupasta voi ostaa mukaan ruoat ja juomat.

Bosgårdintie 68 Porvoo

GAMMELBACKAN LUONTOPOLKU

Polku sijaitsee Gammelbackan ja Hamarin välisellä metsäalueella, joka on tarkoitettu ulkoilu- ja virkistyskäyttöön. Seurakuntakuntakeskuksen vierestä alkava polku on noin kilometrin pituinen.

Luontopolun yhteydessä on lyhyempi puulajipolku, joka kulkee vanhan kartanopuiston alueella. Sen varrella on tauluja, joihin on merkitty puiston puulajien nimet.

Viertotie 1 Porvoo

HOTELLI HAIKON KARTANO & SPA

Haikon kartano on historiallinen ja tunnelmallinen kartano- ja kylpylähotelli valtavan suuren ja upean kartanopuiston keskellä meren rannalla. Kartanossa on tarjolla monipuolinen aamiainen ja herkullisia á la carte -menuita. Kylpylähotellin Bistro & Cafe on rento ruokapaikka.

Kartano ja sen ympäristö on niin upea, että aika nopeasti tunsi saaneensa makeaa mahan täydeltä.

Haikkoontie 114 Porvoo
p. 019 57601

PUKKILA

Pukkilan kunta sijaitsee itäisellä Uudellamaalla Porvoonjokilaakson maalaismaisemassa. Laajat kumpuilevat peltoaukeat ja hyvin säilynyt kyläidylli houkuttelevat tutustumaan paikkakuntaan.

ONNIN JAPANILAINEN PUUTARHA & KAHVILA

Hyvinvointikeskus Onnin sisäpihalla on japanilainen puutarha, joka on avoinna kahvion aukioloaikoina. Puutarhan ovat suunnitelleet Arkkitehtitoimisto L&M Sievänen Oy ja maisema-arkkitehti Hiroko Kivirinta. Sen ovat toteuttaneet japanilaiset puutarhurit yhteistyössä Riitta Oikawan kanssa.

Onnintie 3 Pukkila 

PUUTARHAHARRASTAJAN MATKAVINKIT: TAMPERE (2) WIVI LÖNN -KOHTEET

Tampereella on niin paljon nähtävää, että esittelen kohteita monessa eri postauksessa. Tähän juttuun olen valinnut mielenkiintoista arkkitehtuuria lahjakkaalta naisarkkitehdilta, Wivi Lönniltä, joka eli 1800 – 1900-lukujen taitteessa. Kohteet eivät ole varsinaisia puutarhakohteita, mutta useimpien niiden ympäristöt silti miellyttävät puutarhaharrastajan silmää.

WIVI LÖNN -KIERROS

Wivi Lönn (1872–1966) on Tampereella syntynyt, syntymäkaupungissaan sekä Jyväskylässä ja Helsingissä pääasiassa vaikuttanut, taitava ja tuottelias arkkitehti. Joitakin hänen suunnittelemiaan rakennuksia on myös muissa kaupungeissa sekä ulkomailla. Hän oli ensimmäinen nainen, joka perusti oman arkkitehtitoimiston Suomessa.

Tampereella on järjestetty ja ehkä edelleenkin kesäisin järjestetään opastettuja kävelykierroksia Wivi Lönn -teemalla. Jos sellaista ei ole sopivalla hetkellä tarjolla, kannattaa tämän taitavan ja kuuluisan naisarkkitehdin teokset käydä katsomassa omatoimisesti. Olen luetellut pääkohteet alla. Jos innostut hänen arkkitehtuuristaan, kuten minulle on käynyt, voit jatkaa hänen teoksiinsa tutustumista Jyväskylässä. Siellä on hänen suunnittelemiaan upeita omakotitaloja ja muita rakennuksia huomattavasti enemmän. Puutarhakohteita nämä Tampereen rakennukset eivät ole, mutta Jyväskylässä voi nähdä myös enemmän vihreää talojen ympärillä.

TALOUSKOULU & RAVINTOLA WIVI

Tampereen Talouskoulun säätiö omistaa tämän Wivi Lönnin suunnitteleman jugend-rakennuksen. Nykyisin siellä toimii Tampereen palvelualan ammattiopisto. Ravintola Wivi on ammattiopiston opetusravintola. Kokki-, tarjoilija- ja leipuriopiskelijat harjoittelevat ravintolasalissa ja keittiössä. Wivissä on 50 asiakaspaikkaa sisätiloissa sekä noin 30 paikkaa viehättävällä ulkoterassilla.

Lounaan lisäksi Wivissä voi nauttia kahvia ja leivonnaisia sekä ostaa mukaan opiskelijoiden valmistamia tuotteita.

Ensivaikutelma ravintolasta oli kouluruokalamainen. Kuitenkin varsinainen ravintolasali oli viihtyisä. Ruoka muistutti enemmän kouluruokaa kuin ravintola-annosta, mutta ateriointi yli satavuotiaassa talossa oli mukava kokemus. Etupihan istutukset olivat todella kauniita ja tietenkin itse talokin.

Koulukatu 18 Tampere

 
WIVI LÖNNIN KOULU – ALEKSANTERIN KOULU & PYYNIKIN KOULU

Wivi Lönnin koulu on Tampereen keskustassa sijaitseva yhtenäiskoulu. Koulu toimii kahdessa rakennuksessa. Aleksanterin koulutalossa opiskelevat luokat 1–6 ja Pyynikin koulutalossa luokat 7–9. Oppilaita koulussa on noin 900.

Aleksanterin koulutalo: Hallituskatu 26

Pyynikin koulutalo: Hämeenpuisto 34

KESKUSPALOASEMA

Että ihan paloasemaa katsomaan? Kyllä vain. Suosittelen. Minä en ollut nähnyt näin kaunista paloasemaa aiemmin missään. Oli myös hienoa saada tietää, että rakennus on naisarkkitehdin suunnittelema.

Jugendtyylisen vuonna 1908 valmistuneen paloasemarakennuksen on suunnitellut arkkitehti Wivi Lönn. Asema suunniteltiin alun perin hevosvetoiselle kalustolle: hevostallit ja kalustohalli sijoitettiin aseman kaarevaan keskiosaan. Paloasemalla tehtiin 1920-luvulla Tampereen kaupunginarkkitehti Bertel Strömmerin suunnitelmien mukaiset muutostyöt, kun autot korvasivat hevosvetoisen kaluston. Tässä yhteydessä myös rakennuksen kaarevaa keskiosaa korotettiin yhdellä kerroksella, johon tuli miehistötiloja. Vuonna 1982 paloasemalle valmistui punatiilinen lisärakennus. Paloaseman ns. vanha osa peruskorjattiin 1983–1986.

Oli mukava nähdä tämä paloasemakaunotar, mutta kuvia en saanut tietyömaan vuoksi.

Satakunnankatu 16 Tampere

VANHA KAUPPAOPPILAITOS

Tampereen vanha kauppaoppilaitos on alun perin Wivi Lönnin suunnittelema, ja se valmistui vuonna 1912. Myöhemmin Bertel Strömmer meni pilaamaan rakennuksen, eikä se ole enää lainkaan Wivi Lönnin näköinen. Tasakattoinen möhkäle on enää kalpea aavistus alkuperäisestä. Lönniäkin harmitti kovasti tuo alkuperäisen rakennuksen tärveleminen. Rakennus oli kauppaoppilaitoksen toimitiloina vuoteen 1965 ja sen jälkeen kahden muun koulun käytössä. Tampereen kaupunki saneerasi siitä 2000-luvulla monitoimitalon.

Pellavatehtaankatu 4 Tampere

LAPINNIEMEN ISÄNNÖITSIJÄN TALO & TAMPEREEN SALAINEN KAHVILA

Lapinniemen isännöitsijän talo (vuodelta 1912) on puuvillatehtaan johtajalle, Magnus Lavoniukselle tehty, arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelema asuinrakennus. Lönn oli ilmeisesti Lavoniusten perhetuttu.

Asumiseen tarkoitettu rakennus on muutettu myöhemmin toimistokäyttöön. Rakennus on suojeltu. Rakennuksessa toimii ByPias- myymälä sekä kahvila nimeltä Tampereen salainen kahvila. Yläkerran sviitissä voi majoittua.

Ensimmäisenä huomion kiinnittävät kauniit vaatteet ja muut myytävät tuotteet, mutta huomaa myös talon alkuperäiset kaapit, portaikko, kapea wc:n ovi ja muut kauniit yksityiskohdat.

Talo sekä takapihan puutarha on upea kokonaisuus, hieman rappioromanttinen. Vierailin siellä lokakuussa ja kokemus oli vaikuttava.

Lapinniemenranta 4

OLÁNIN TALO (JA MUUT PALOMÄENTIEN VANHAT HUVILAT)

Olánin talo on arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelema, vuonna 1917 valmistunut asuintalo Pyynikin rinteessä. Lönn piirsi kahteen asuntoon jaetun talon kirjapainon toimitusjohtaja ja leskirouva Fina Olánille ja tämän pojalle Wäinölle. Yksityisomistuksessa olevaa taloa on muokattu jonkin verran sen valmistumisen jälkeen.

Olánin talo on rakennettu rinnetontille, ja se on osittain kolmikerroksinen. Lönn hyödynsi rinnetonttia suunnittelemalla rakennukseen sisäänkäyntejä eri tasoille ja avaamalla tiloja eri puolille ympäröivää luontoa.

Palomäentie 25  

Varaa aikaa myös muiden Palomäentien ja Pyynikinrinteen kauniiden talojen katseluun. Ne ovat yksityisomistuksessa, mutta niitä voi hyvin ihailla kadulta.

PUUTARHAVUOSI 2023

Sain viime vuonna kivan haasteen Minnalta Hiidenkiven puutarhassa -blogista. Kiitos! Tänä vuonna haastetta ei näkynyt, joten nappasin vanhan haasteen uusiokäyttöön omin luvin. Tein siihen joitakin muutoksia. Oli hauska sukeltaa viime vuoden puutarhamuistoihin (lue: puutarhamuistiinpanoihin, sillä ilman niitähän minä en meinaa muistaa juuri mitään, en ainakaan ennen kuin alkuun pääsen).

1. Mitä sellaista teit tai koit puutarhassa, mitä et ole koskaan ennen tehnyt tai kokenut?

Olin tehnyt (ja julkaissut) pitkän To Do -listan ja ensimmäistä kertaa puutarhaelämässäni noudatin listaa tunnollisesti. Ihan huippua! Sain tosi paljon aikaiseksi ja jokaisen viivan vetäminen tehdyn tehtävän yli oli suuri nautinto. 

Kuulin taivaanvuohen äänen ensimmäistä kertaa viereisellä pellolla. Aika hienoa!

Kokeilin ensimmäistä kertaa mykorritsaa papukaijatulppaaneille. Jospa ne kukkisivat useana vuonna. Toivon niin.

Kollaasin kukat (kärhö 'Princess Diana', pioni 'Nymphe' ja sormustinkukka) aukaisivat kukkansa ensimmäistä kertaa puutarhassamme.

2. Pysyitkö viime talvena tekemissäsi puutarhasuunnitelmissa?

Viittaan kohtaan 1. Noudatin melko uskollisesti To Do -listaani, mutta toki joitakin joustoja tein. Esimerkiksi olin haaveillut syysistutuksesta jonnekin päin puutarhaa, mutta varsinaisen suunnitelman tein lennossa Tommolan Tilalla Leivonmäellä. Oli helppoa suunnitella kasviyhdistelmät, kun näki luonnossa niiden kukkivan.

Pidin muutamia vuosia sitten tekemäni lupauksen istuttaa joka syksy ainakin joitakin (pikku)sipuleita. Tällä kertaa kukkasipuleita tuli istutettua 163 kappaletta.

 

3. Tuliko puutarhaasi kesän aikana uusia kasveja?

Eveliina-mummoni tapaan sanoisin, että voe veikkonen, tulihan niitä. Pelkästään koivuangervopensaita tuli kuutisenkymmentä, rinne- ja verhoangervoja parisenkymmentä, muutama ruusuangervo ’Froebelii’ ja timanttituijia neljäkymmentäkaksi. Pensaista tuli lisäksi marja-aronia, mustaherukka ’Pohjan Jätti’, harokataja, kanadalainen ruusu ’J. P. Connell’ (kuvassa) ja kaksi ’Early Sensation’ -syyshortensiaa.

Pioneita tuli yhteensä kuusi: kolme vaaleanpunaisen / aprikoosin väristä ’Pink Hawaiian Coralia’ ja kolme valkoista ’Miss America’ -pionia. Hankin lisäksi yhden kärhön ’Hagley Hybrid’, kolme sinisinä ja vaaleanpunaisena kukkivaa sammalleimua, kolme vaaleanpunaista ’Prinzessin Victoria Louise’ -idänunikkoa, muutamia 'Joan Senior’ -päivänliljoja, espanjankurjenpolvia, kaksi erilaista asterilajiketta, kaksi eriväristä luppiota ja yhden valkokonnanmarjan.

Erikseen mainitsen vielä parsan taimet, joita ostin seitsemän kappaletta. Hankinta oli uutisoinnin arvoinen asia, sillä olin haaveillut niistä yhdeksän vuotta.

Syksyllä ostin kukkasipuleita: Darwineita suurimmaksi osaksi, mutta myös vähän joitakin papukaijoja ja liljatulppaaneja sekä krookuksia.

 

4. Menetitkö kasveja?

En ole varma menetinkö jotakin. Köynnöspinaatti saattoi siirron yhteydessä mennä. Kevätkurjenmiekoista viimeinenkin taisi jäädä nousematta. Ne tahtovat olla minulla sellaisia. Voi olla, etten näe enää japaninunikko 'Pacinoakaan'. Voi niitä pois menneitä olla muitakin, ne kun eivät käy ilmoittamassa, että aikovat lähteä.

Ihan tarkoituksella menetin ainakin väärän väriset iirikset 'Kita-No-Seiza' ja 'Concord Crush' sekä 'Kartano'-päivänliljat. Annoin ne uuteen kotiin. Kirkkaankeltaisen tarha-alpin pistin säälimättä kompostiin. Kaadatin myös raasun näköisen kuusen Alkukulmasta. Muutama huono puu lähti myös metsän reunasta.

5. Mitä sellaista haluaisit puutarhaasi, mitä et ole vielä(kään) saanut?

Siisteistä puutarhanäkymistä ilman mustia muoveja, epämääräisiä työkaluja ja tarvikkeita olen haaveillut koko puutarhaelämäni ajan. Haaveeni ottikin suuren loikkauksen. Polttopuille saatiin siisti katos, kulkuvälineille uusi isompi parkkialue, mutta autotallin katos vielä pursuilee. Unelman asteelle jäivät vielä lammen takana olevien mustien muovien poistaminen, portinpielen pylväät sekä kesäkeittiö. Kesäkeittiöllä ei ole kiirettä, mutta tolpat olisi kiva saada. Siistiytyisi sekin nurkka, jossa tiiliä portinpieliä varten varastoidaan.

6. Mikä asia viime puutarhakaudelta tulee aina muistuttamaan sinua kesästä 2023?

Todennäköisesti ei mikään, sillä en kerta kaikkiaan muista vuosilukuja. Nyt oli se kesä, jolloin Niila ja Vilpas pääsivät armeijasta ja puukatos rakennettiin. Nyt oli Viuhti-kukon viimeinen kesä. Nyt oli se syksy, jolloin emme saaneet kirsikkasatoa ja luulin ruskan jäävän tulematta, mutta se tuli kuitenkin.

7. Mitkä olivat suurimmat saavutuksesi puutarhassa?

Vielä on hieman liian aikaista mennä hehkuttamaan mitään, mutta luulisin suurimman saavutuksen olevan uuden koivuangervoaidan istuttaminen pohjoispihalle  (kuva keskellä). Toivottavasti tein oikean ratkaisun liian hajanaisen pohjoisspihan selkeyttämiseksi.

Toinen suuri saavutus oli seitsemän parsan istuttaminen entisen parsarivin jatkeeksi. Saavutus oli suuri, kun ajattelee, että olin haaveillut niistä yhdeksän vuoden ajan.

Yksi suurista saavutuksista oli vanhan Potagerin uudistus (kuva oikealla).  Nyt se ei ole enää Potager, vaan istutin sinne pensaita. Kyllästyin rikkakasvien kanssa taisteluun ja monen vuoden harkinnan jälkeen päädyin tähän ratkaisuun.

Koko perheen yhteiseksi saavutukseksi voi sanoa nurmikon kylvämisen lammen toiselle puolelle. Nyt ovat tiilireunuksetkin paikoillaan. Jouko puolestaan sai rakennettua puukatoksen ja laajennettua parkkipaikan. Ne olivat pieni askel ihmiskunnalle, mutta iso askel meille.

 

8. Mikä oli paras ostoksesi/hankintasi?

Kaikkein parasta oli löytää ruosteenvärinen köynnöstuki, joka näyttää puutarhassa vielä kauniimmalta kuin myymälässä. 

9. Tuliko tehtyä virhehankintoja?

Eipä oikeastaan vai luetaanko se virhehankinnaksi, kun ostaa vain yhden köynnöskehikon, vaikka oikeasti tarvitsee niin kauniita kehikoita kaksi? Vielä suuremmalta virheeltä ostos vaikuttaa, kun huomaa, ettei samanlaisia kehikoita myydä enää missään.

10. Mitkä kasvit yllättivät sinut positiivisesti?

Suurin yllättäjä oli kärhö 'Miss Bateman'. Olin jo ajatuksissani luopunut siitä kuuden vuoden aikana, mutta sepä alkoikin kasvaa ja tuotti jopa yhden kukan.

En tiennyt, että kosmoskukka kylväytyy itsekseen. Se olikin mukava yllätys, sillä kukat olivat jääneet kylvämättä keväällä laareihin.

Pioni 'Miss America' oli kauniimpi kuin olin osannut odottaa.

11. Mikä kasvi oli suurin pettymyksesi?

Täytyy myöntää, että pettymys oli suuri kun kirsikkapuut tuottivat vain muutaman marjan. Edellisenä vuonna saimme herkullista kirsikkahilloa monta purkkia. Luumusatokin oli huonolaatuisempi kuin koskaan aikaisemmin.

12. Mitä opit?

Talvella kävin kitkemisen verkkokurssin ja sain idean puutarhamöyhentimestä. Ihastuin siihen ja juuriston kiertäen vetämiseen, jotka helpottivat kitkemistä paljon.

Opin valmistamaan herkullisen lipstikkakeiton kevään tuoreista versoista.

Opin, että liljakukot sirisevät. Opin myös, että liljakukot eivät pidä valkosipulista ja siksi istutinkin niitä kaikkien liljojen läheisyyteen.

Oivalsin, että syksy on hyvää puutarhamatkailun aikaa. Vaikka sää saattaa olla vaihteleva, nähtävää riittää vielä myöhään syksylläkin, jopa loka-marraskuussa. Varsinkin ruskan aikaan on erityisen kaunista.

Puutarhamatkat kannattaa suunnitella etukäteen huolellisesti: osoitteet ja aukioloajat tarkistaa ja ravintoloiden ruokalistat hintoineen lukaista. Silloin matkoista saa irti eniten eikä aikaa kulu turhaan etsiskelyyn. Aikaa jää paremmin myös suunnitelmista poikkeamiseen.

Minun pitäisi varmaankin kirjoittaa vihkoon sata kertaa: "En enää laiminlyö viiniköynnöstäni", jotta varmasti muistaisin leikata sen oikeina aikoina (elo- ja marraskuussa). Opin, että laiskottelu kostautuu korkojen kanssa.

13. Vinkit ensi kasvukaudelle

Kanalan suursiivoukseen kannattaa varata kolme puolikasta poutapäivää silloin kun kukaan haudo.

Pallo-ohdakkeet ja isotähtiputket kannattaa kerätä kuivumaan ulko-ovenpielen asetelmaa varten hyvissä ajoin ennen kuin ne alkavat siementää. Isotähtiputket tosin muuttuvat ulkona ruskeiksi talven mittaan.

Leikkaa se viiniköynnös!

14. Kauden vaikuttavimmat (kukka)penkit

Kesällä 2023 suurimman vaikutuksen teki purppuraheisiangervo 'Diabolon' edessä kasvava tarhakurtturuusu 'Sävel' runsaalla ja pitkällä kukinnallaan sekä siihen sopivilla seuralaisillaan (kuva ylhäällä oikealla). Hennon vaaleanpunaisen 'Sävelen' seurassa loistivat siniset iirikset ja valkoiset pionit sekä hieman kauempana vaaleankeltaiset kullerot. Penkki oli sekä romanttinen että hieman villi. Kuvat eivät tee oikeutta sille, koska tausta oli haasteellinen ja siksi kuvakulmaa oli hankala löytää. Myös näkymä tarhakurtturuusulta muualle puutarhaan oli vaikuttava (iso alakuva).Suuren vaikutuksen teki myös peittokurjenpolvimatto puutarhan länsipuolella (kuva ylhäällä keskellä).

Loppukesän ehdoton katseenvangitsija oli ryhmä kosmoskukkia, jotka olivat päättäneet kylväytyä itse entisille paikoilleen laareihin (kuva ylhäällä vasemmalla).

PUUTARHAYSTÄVÄNI-KIRJA

Muistathan vanhan ajan Ystäväni-kirjat. Ne ihanat, risaisiksi selatut, teipatut, lapsenomaisilla käsialoilla täytetyt kirjat, jotka kulkivat ystävältä ja tuttavalta toiselle. Muistan yhä, kun ystäväni Riikka oli kirjoittanut: ”Pelkään sotia ja vallankumouksia.” Minusta se kuulosti hienolta, melkein asiantuntijalta. Että hän tiesi tuollaisen sanan! En ollut edes osannut pelätä vallankumousta.

Otin vanhan, hyvän idean käyttöön ja kutsun nyt Sinut täyttämään Puutarhaystäväni-kirjaani. Uudetkin ystävät ovat tervetulleita. Toivottavasti moni ottaa kutsun vastaan.

Täytin itse ensimmäisen sivun. Voit kopioida tyhjän pohjan itsellesi täältä ja kutsua mukaan ketä haluat. Olisi kiva, jos linkkaisit juttusi tämän postauksen kommenttikenttään, niin tästä tulee sitten ikään kuin kirja. Lapsenomaisella innokkuudella odotan vastaustasi.

Nimeni / nimimerkkini: Pauliina

Puutarhani nimi: Katajakujan puutarha

Puutarhani syntymäaika: syksy 2012

Puutarhassani seikkailevat: minä ja mieheni, Jouko, kuusi lastamme, kissamme Onneli ja Reetta sekä viisi kanaamme (Floora, Lyydia, Lilli, Minette ja Lumikki). Lisäksi puutarhassamme vierailevat villit lemmikkimme, valkohäntäkauriit. 

Lempivärini puutarhassa: vaaleanpunainen, sininen ja vaaleankeltainen sekä valkoinen

Lempityökaluni: puuvartinen puutarhamöyhennin, joka helpottaa kitkemisessä ja tuntuu mukavalta kädessä

Lempipaikkani puutarhassa: keittiön terassin penkki sekä terassien rappuset, joista voi valita sopivat auringon tai varjon mukaan

Näistä kukista / kasveista pidän hyvin paljon: pionit, arovuokot, tädykkeet, unikot, syysleimut, varjoyrtit, pensasruusut ja kevään kukista erityisesti kevätkaihonkukka

Näistä puutarhakirjoista pidän: kaikki Rea Peltolan kirjat ovat nautinnollista luettavaa. Ne on kirjoitettu niin hyvällä asenteella, että heti alkaa tehdä mieli kitkemään.

Hauskin puutarhapuuhani: ehdottomasti puutarhasuunnittelu, seuraavaksi hauskinta on suunnitelmien toteuttaminen 

Ikävin puutarhapuuhani: kukkasipulien istutus syksyllä

Rentoudun puutarhassani suunnittelemalla uusia puutarhapuuhia.

Onnistunein asia puutarhassani on pohjoispihan Muotopuutarha ja sen muotoon leikattu koivuangervoaita. Se selkiyttää koko pohjoispihan ilmeen, ettei kaikki mene ihan hurlumhei.

Asia, jonka muuttaisin puutarhassani on polkujen leveys tai siis kapeus. Leveät ja tasaiset polut olisivat käytännölliset.

Unelmieni kevät on pitkä ja viileähkö.

Unelmieni kesä on aurinkoinen, mutta ei helteinen. Viileähkö, aurinkoinen tai puolipilvinen ja hieman tuulinen päivä on ihana. Kesäsadekaan ei haittaa. Päinvastoin, sitäkin tarvitaan.

Unelmieni syksy on värikäs, kuulas ja aurinkoinen. Joutsenet ja kurjet huutavat, ja minä istutan sipuleita, vaikka en istuttamisesta tykkääkään.

Unelmieni talvi on melko runsasluminen, mutta ei liian kylmä. Auringonpaiste ja pikkupakkanen ovat ihana yhdistelmä.

Jos vuodessa olisi lisäksi pelakuu, niin silloin varmaankin kitkisin lisää ja tekisin enemmän leikkokimppuja. Jos pelakuu olisi keväällä, kylväisin herneitä, porkkanoita ja punajuuria.

Haaveilen, että puutarhassamme ei enää olisi yhtään mustia muoveja eikä mitään epämääräisiä tavarakasoja missään. Portin pielen pylväät olisivat valmiit eikä kesäkeittiöstäkään haittaa olisi.

 

PUUTARHAYSTÄVÄNI-KIRJAN POHJA

Nimeni / nimimerkkini:

Puutarhani nimi:

Puutarhani syntymäaika:

Puutarhassani seikkailevat:

 

Lempivärini puutarhassa:

Lempityökaluni:

Lempipaikkani puutarhassa:

Näistä kukista / kasveista pidän hyvin paljon:

Näistä puutarhakirjoista pidän:

Hauskin puutarhapuuhani:

Ikävin puutarhapuuhani:

 

Rentoudun puutarhassani

Onnistunein asia puutarhassani on

Asia, jonka muuttaisin puutarhassani

Unelmieni kevät on

Unelmieni kesä on

Unelmieni syksy on

Unelmieni talvi on

Jos vuodessa olisi lisäksi pelakuu, niin silloin

Haaveilen