PUUTARHAHARRASTAJAN MATKAVINKIT: KEURUU, PETÄJÄVESI JA PIHLAJAVESI

Ihmeellistä, että keskeltä "ei mitään" voi löytyä jopa maailman mittaluokassa historiallisesti arvokkaaksi katsottu kohde. Tällainen on esimerkiksi Petäjäveden vanha kirkko, jota tullaan katsomaan ympäri maailmaa. Ajatella, että meillä on tällaisia merkittäviä kohteita näin lähellä. Ei tarvitse lentää ulkomaille. Riittää, kun ajelee vaikkapa Jyväskylästä Seinäjoelle ja varaa tarpeeksi aikaa pysähdyksiin matkan varrella. Samalla reissulla voi pysähtyä vaikkapa Keuruulla.

 

KEURUU
VANHA KEURUU

Keuruu on aika tavallinen suomalainen paikkakunta, jossa kaunis vanha puuarkkitehtuuri on saanut väistyä nykyaikaisen tylsän laatikkorakentamisen tieltä. Kaunis puukirkko on haluttu uudistaa vähän "hienommaksi" ja samalla on menetetty paljon arvokasta alkuperäistä. Onneksi Keuruulla on havahduttu myös siihen, että kaikesta huolimatta vanhaa kannattaa pitää esillä ja sitä kannattaa vaalia. Tästä on osoituksena muun muassa Vanhan Keuruun kulttuurireitti. Infotauluun on koottu historiallisesti arvokkaita rakennuksia junaradan molemmin puolin. Kuvassa oleva taulu sijaitsee muistaakseni vanhalla rautatieasemalla.

Historiallisesti arvokkaita kohteita tuon mainitun rautatieaseman lisäksi ovat muun muassa Keuruun vanha kirkko, pappila, Keuruun museo ja kotiseutumuseo, Punnosen talo, siipirataslaiva Elias Lönnrot sekä Veteraanipuisto.

KEURUUN VANHA ASEMA

Keuruun nähtävyys on Suomen kauneimmaksi asemaksi kutsuttu Keuruun vanha asema. Kannattaa pyörähtää katsomassa tämä kaunis vanha rakennus ja sen miljöö, jos sattuu Keuruulla olemaan.

Jyväskyläntie 1 Keuruu


ANTIIKKIRENKI

Keuruun vanhalla asemalla toimii nykyisin vanhojen tavaroiden liike, jossa myydään oikeasti vanhoja tavaroita. Paikkaa pitää ystävällinen mies, joka mielellään puhuu omasta uskostaan ja elämästään. Kannattaa käydä, jos etsit esimerkiksi vanhaa hyytelömuottia tai edullista posliinista keittokulhoa. Jos olet allerginen uskonnolliselle käännytystyölle, ei ehkä kannata mennä.  

Jyväskyläntie 1 Keuruu

PETÄJÄVESI
PETÄJÄVEDEN VANHA KIRKKO

Petäjäveden vanha kirkko hyväksyttiin pohjoismaisen puuarkkitehtuurin merkkiteoksena Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 1994. Kirkko edustaa pohjoismaista, luterilaista kirkkoarkkitehtuuria ja hirsirakentamistaidon pitkää perinnettä.

Kirkko rakennettiin vuosina 1763-1765. Kirkon suunnitteli Jaakko Klemetinpoika Leppänen, jonka pojanpoika Eerik Jaakonpoika Leppänen suunnitteli kirkon kellotapulin vuonna 1821. 

Erämaakirkkona toiminut kirkko jäi pois käytöstä 1800-luvun loppupuolella, kun pitäjään valmistui uusi kirkko. 1920-luvulta alkaen kirkkoa on kunnostettu määrätietoisesti Museoviraston valvonnassa.

Petäjäveden vanhalle kirkolle on perustettu myös säätiö, jonka tarkoituksena on kirkon ja sen ympäristön säilyttäminen, kunnostaminen, hoitaminen ja suojeleminen. 

Kirkko on auki kesäkaudella. Kirkkoon on pääsymaksu.

Vanhankirkontie 9 Petäjävesi

PIHLAJAVEDEN ERÄMAAKIRKKO 

Lainasin netistä poimintoja erämaakirkon esittelystä. 

Erämaatie vie kirkolle. Näky on komea, kun jykevän kivimuurin ja hautausmaan ympäröimä erämaakirkko ilmestyy näkyviin synkän kuusimetsän keskeltä. Kellotapulin sipulin lisäksi muita koristeluja kirkossa ei juuri olekaan.

Kirkon rakensivat pihlajaveteläiset omin luvin ja talkoovoimin vuonna 1780, kun valtiovallalta ei oltu saatu lupaa omaan kirkkorakennukseen. Keuruun kirkkoon oli turhan pitkä ja työläs matka erämaiden keskeltä.

Yksi kirvesmiehistä putosi kirkon katolta ja kuoli. Mies haudattiin putoamispaikalle pääoven eteen, portin oikealle puolelle. Hautakummun voi vieläkin erottaa käytävän reunalla.

Sisältä kirkko on koskettavan karu. Portin vieressä on vaivaisukko ja vanhat jalkapuut. Sivueteisessä on kirkon hautausmaalta kerättyjä vanhoja puuristejä. Moni haudatuista kuoli nälkään ja punatautiin.

Kirkon sivulaivan seinällä on tummuneita hahmoja kuin kirkkokansan varjoja. Yhden selityksen mukaan ne ovat piirtyneet kirkon seinään kirkkokansan nokisista ja märistä vaatteista. Kun kansa saapui kirkkoon pitkienkin matkojen takaa, heidän lämmittelyään varten kirkon eteen on saatettu talvisin tehdä nuotio. Kun kaikki kirkkovieraat eivät mahtuneet istumaan, osa seisoi ja nojaili seinään varjot jättäen.

Kirkko oli pihlajaveteläisten käytössä vajaat sata vuotta, kunnes Pihlajavedelle valmistui vuonna 1871 uusi kirkko. Sen rakentamiseen saatiin ihan lupakin. Uuteen kirkkoon haettiin lautoja vanhasta kirkosta, mistä on muistona vaaleampia lautoja, joilla erämaakirkkoa entisöitiin 1920-luvulla.

Nykyisin perille pääsee pitkin Erämaakirkon tietä. Pihlajaveden erämaakirkko on avoinna kesäisin.

PUUTARHAHARRASTAJAN MATKAVINKIT: JÄMSÄ, LAUKAA, LEIVONMÄKI, MUURAME, VAAJAKOSKI JA ÄÄNEKOSKI

Monet näistä paikkakunnista ovat sellaisia, joiden ohi huristellaan Jyväskylään, pohjoiseen, etelään tai jonnekin muualle. Joskus kannattaa kuitenkin pysähtyä ja jaloitella näissä paikoissa, joista löytyy monenlaista mielenkiintoista. 

JÄMSÄ

WITIKKALAN KARTANO

Jos pidät kauniista ja laadukkaista sisustustuotteista sekä vanhan talon tunnelmasta, kannattaa ehdottomasti poiketa Witikkalan kartanoon. Hieno, vanha talo kätkee sisäänsä paljon houkutuksia kauneuden ystäville, myös vaatteita. Tämä ihana lifestyle-myymälä sijaitsee Jämsän keskustassa. Tarjolla on myös kahvia ja ruokaa.

Koskentie 12 Jämsä


VIRTASEN KYLÄKAUPPA -MUSEO

Witikkalan kartanossa sijaitsee Suomen legendaarisimmalle kyläkauppiaalle, Paavo Virtaselle, omistettu pieni museo.

Paavo Virtanen piti kauppaansa Jämsän lähettyvillä Huhtialla ilman vapaapäiviä 70 vuoden ajan, aina kuolemaansa asti. Ollessaan 95-vuotias hän kuoli äkillisesti täyden työpäivän päätteeksi. Virtasen kyläkauppa rekonstruoitiin Witikkalan kartanoon.

Koskentie 12 Jämsä

LAUKAA

PÄIVIN PUSKA & PENSAS

Kohde kiinnostaa ensinnäkin hyvän nimen takia ja toisaalta siksi, että löysin sieltä joskus ilmeisen harvinaisia ’Garden Lace’ - pioneja. Mistäpä tietää, vaikka tältä taimistolta löytyisi muutakin mielenkiintoista. Taimisto sijaitsee luonnon keskellä Laukaan Valkolassa.

Tarjolla on marjakasveja, hedelmäpuita, koristepuita ja -pensaita, havuja, köynnöksiä, perennoja, kesäkukkia ja hyötykasvien taimia.

Valkolantie 1107 Valkola / Laukaa
0400-959008

LEIVONMÄKI

TOMMOLAN TILA

Olin kuullut Tommolan tilaa niin paljon hehkutettavan, että olin vakuuttunut perennanäyttelyn ja taimimyymälän olevan aivan omaa luokkaansa. Kävin tilalla syyskuun loppupuolella ja oli hienoa nähdä syyskukkijoita, joita oli yllättävän runsaasti kukassa. Tunne oli kuin olisin ulkomailla käynyt. Näyttelyalueella on yli 3000 erilaista perennaa, jotka houkuttelivat ostamaan itsellenikin kassillisen, vaikka ei minun mitään pitänyt enää tänä syksynä istuttaa.

Perennamyymälässä on runsas valikoima oman tuotannon taimia. Loppukesällä myytävänä on myös hedelmätarhan satoa: luumuja, makeakirsikoita ja omenoita.

Pihalla pääsee hyvin liikkumaan pyörätuolilla, mutta näytemaata ei pysty kiertelemään. Rinne on melko jyrkkä ja perennapenkkien väleissä kasvavat kapeahkot nurmikaistaleet, joten pyörätuolilla on hankala liikkua. Kokonaan ei silti tarvitse pois jäädä, sillä näytemaalle näkee aika hyvin myös alueen yläosasta. Jylhät maisemat ovat näkemisen arvoiset.

Tallimäentie 82 Leivonmäki
p. 0400 594436

 

 

MUURAME

SIIRIN PUUTARHA

Siirin puutarha on mainittu Avoimet puutarhat -sivuilla puutarhamatkailukohteena, johon voi tutustua sopimukseen mukaan. En ole itse vieraillut siellä, mutta puutarha näyttää kiinnostavalta valokuvien ja Instagram-tilin (tiinanpuutarha) mukaan.

Omistajat: Tiina ja Jani Hartikainen
Rajahongantie 101 Muurame
0408225797
Avoinna sopimuksen mukaan.

VAAJAKOSKI

NAISSAARI

Naissaari on kaunis paikka vanhalla teollisuuspaikkakunnalla. Vanhat punatiilirakennukset ovat kauniita luonnon keskellä. Erityisen kuvauksellinen on vanha vesivoimalaitos Wanha Woimala vuodelta 1920. Voimala toimii myös juhla- ja näyttelytilana.

Naissaaren parkkipaikalta alkaa Kanavuoren luontopolku. Kanavuorelta on upeat näkymät. Luontopolku ei ole esteetön.

Vaajanvirta Jyväskylä

ÄÄNEKOSKI

PUKKIMÄEN PUUTALOALUE

Olen ajanut kymmenet kerrat Äänekosken ohi. Joskus olisi kannattanut poiketa Äänekosken kaupunkiin ja käydä katsomassa ainakin Pukkimäen puutaloalue. Alue on nimittäin kuin Astrid Lindgrenin kirjasta Melukylän lapset.

Puutaloalue on Äänekoski Oy:n työläisilleen rakennuttama asuinalue vuosilta 1920–1927. Alueella on kahdeksan Birger Brunilan suunnittelemaa neljän perheen taloa piharakennuksineen. 

Rakennukset ovat puolitoistakerroksisia, harjakattoisia, yläosasta aumattuja, tyyliltään klassisia puutaloja. Kaikki rakennukset ovat säilyttäneet alkuperäisasunsa, johon kuuluvat mm. koristeleikkauksin somistetut kuistit, pieniruutuiset ikkunat, päätyjen kissanpenkit ja kattoikkunat.

Alue on hyvin viehättävä, rakennushistoriallisesti merkittävä ja se kuvaa historiallisessa mielessä tehtaiden rakennuttamana työläisten asuinaluetta. Maisemallisesti Pukkimäki on kaunis kokonaisuus ympäröivine puustoineen.

Leinonkatu Äänekoski

ÄÄNEKOSKEN TAIDEMUSEON ALUE

Äänekosken keskustassa sijaitsevan taidemuseon perusnäyttelyssä on mm. Wäinö Aaltosen, H. Ahtelan, Hugo Simbergin, Essi Renvallin, Simo Hannulan ja Veikko Vionojan teoksia. Museo järjestää myös useita vaihtuvia näyttelyitä vuoden mittaan. Niissä esillä on paikallisten ja paikkakuntaan liittyvien taiteentekijöiden töitä.

Vieraillessamme Äänekoskella taidemuseo oli suljettu, mutta minä olinkin kiinnostuneempi itse rakennuksesta ja sen pihapiiristä kuin taideteoksista. Taidemuseo nimittäin toimii vuonna 1900 tehtaanjohtajan asunnoksi rakennetussa kauniissa ”lohikäärmetyylisessä” hirsitalossa. Museota ympäröi Klubinmäen suojeltu, kulttuuriperinnöltään arvokas puistoalue vanhoine rakennuksineen. Museolta johtaa viehättävä rantareitti Äänejärven ympäristöön ja Häränvirralle. En löytänyt rantareitin alkupäätä, mutta vesistö ja kävelytie ovat taidemuseon rakennuksen komeammalla puolella eli eri puolella kuin sisäänkäynti.

Nykyinen museorakennus valmistui vuonna 1900 ja oli alun perin käytössä Äänekosken tehtaiden ensimmäisen isännöitsijän asuintalona. Sittemmin taloa asuttivat useammat tehtaan insinöörien perheet, ja 1940–1970-luvuilla rakennusta käytettiin tehtaiden klubina. Myöhemmin siinä sijaitsi Osuuskunta Metsäliiton piirikonttori.

Avoinna vuoden ympäri. Luiska pyörätuolia varten, inva-wc.

Kuhnamontie 1 Äänekoski

ÄÄNEKOSKEN TAIDEPUISTO

Keskustan tuntumassa sijaitsevalle metsäalueelle on puiden kaatamisen jälkeen kasvanut taidepuisto. Puistoon on taiteillut teoksiaan paikalliset taiteilijat sekä esimerkiksi päiväkotiryhmät. Jokainen voi tuoda puistoon esille omat teoksensa.

Minun makuuni taidepuisto on liian sekava ja täyteen ahdettu. Helmet jäivät erottumatta.

Taidepuistoon on vapaa pääsy. Aina avoinna. Alue ei ole esteetön.

Keskuskatu 7–13 Äänekoski


KOSKELAN ALPPIRUUSUPUISTO

Koskelan alppiruusupuisto on kauneimmillaan alkukesällä. Puistossa kasvaa myös mäntyjä ja luonnonkukkia.

Koulumäenkatu 17 Äänekoski

KOIVISTON KYLÄN MUSEOTIE

Koiviston kylällä sijaitseva viehättävä museotie on osa yli 200 vuotta vanhaa markkina- ja postitietä Kuopion ja Vaasan välillä.

Koivisto oli 1700-luvun lopulta 1840-luvulle Keski-Suomen pääteitten risteyksessä, maantieteellinen solmukohta ja hallinnollinen keskus. Poikittaistiestä käytettiin asiayhteydestä riippuen eri nimiä: Ruotintie, Kruununtie, Savontie, Vanha postitie, rahti-, kievari- ja sotatie, Kuopio-Vaasa-valtatie ja Suomen sodan tie. Se oli Pohjois-Hämeen ensimmäinen mittatie, joka oli varustettu puisilla virstantolpilla. Tuolloin Muhlunniemessä oli sisämaan ainoa postikonttori. 1820-luvun alkupuolella Pohjois-Hämeen ainoat markkinat toimivat Hirvaskankaalla.

Nykyisten pääteiden ja uuden neljän tien risteyksen syntyessä Hirvaskankaalle Koivistontie jäi palvelemaan historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän Koiviston kylätienä. Virallisen museotien avajaisia juhlittiin 1998.

Museotielle on opasteet valtatie 69:ltä. Se kulkee samansuuntaisesti ja palaa takaisin valtatie 69:lle, joten se ei lisää ajomatkaa. Tien varressa on pysähdyspaikka ja infotaulu. Harmillista vain, että pysähdyspaikka oli aivan valtatie 69:n vieressä, joten liikenteen melu oli melko häiritsevää kun kuitenkin oltiin museotien varressa.

Koivistonkyläntie Äänekoski


SUOLAHDEN WANHA ASEMA (Kesä-elokuun kohde)

Wanhan Aseman alue ja satama muodostavat arvokkaan liikenne- ja kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden, joka on säilyttänyt hyvin alkuperäisen luonteensa. Vanha rautatieasema sijaitsee kauniilla paikalla vesistön äärellä.

Arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema asemarakennus siihen kuuluvine ratapihoineen, makasiineineen, veturitalleineen ja rautatieläisten asuinrakennuksineen valmistui vuonna 1898. Aluksi vaatimattomaksi laituriksi suunniteltu Suolahden liikennepaikka kehittyi tärkeäksi asemaksi ja asemarakennuksessa sijainneesta asemapäällikkö Ahoniuksen virka-asunnosta tuli merkittävä kulttuurikoti.

Avoinna kesä-elokuussa sunnuntaisin, mutta kauniilla piha-alueella voi kuljeskella muulloinkin.

Asematori 1 Suolahti

HUOMAA MYÖS

AVOIMET PUUTARHAT -TEEMAPÄIVÄ

Kerran kesässä vietetään Avoimet puutarhat -teemapäivää. Jos satut olemaan liikkeellä tuona päivänä, avautuu sinulle runsaasti lisää mahdollisuuksia tutustua keskisuomalaisiin puutarhoihin. Puutarhat avaavat porttinsa vaihtelevasti eri vuosina, joten katso ajankohtainen tarjonta Avoimet puutarhat -verkkosivulta.

PUUTARHAHARRASTAJAN MATKAVINKIT: JYVÄSKYLÄ

Jyväskylässä puutarhaharrastajaa hemmotellaan. Yksi päivä ei tahdo riittää kaikkeen. Puutarhakohteiden lisäksi olen listannut tähän vanhaa ja kaunista arkkitehtuuria, taiteilijakodin ja ravintoloita. Jyväskylä on tunnettu Alvar Aallosta, mutta minä ihailen naisarkkitehti Wivi Lönniä. Hänen kynän jälkensä tekee vaikutuksen nostalgian ystävään. Jyväskylässä Lönnin suunnittelemia rakennuksia riittää ja ne ovat todella näkemisen arvoisia. Kaikkia kauniita rakennuksia en ole edes luetellut tässä.


SEMINAARINMÄKI JA KASVITIETEELLINEN PUUTARHA

Seminaarinmäellä sijaitsee Jyväskylän yliopiston vanhin kampusalue, jonka ympärillä viheriöi Jyväskylän yliopiston kasvitieteellinen puutarha.

Koulujen puutarhat ovat olleet merkittäviä puutarhaihanteiden ja -harrastuksen edelläkävijöitä. Seminaarinmäelle perustettiin jo vuonna 1881 Suomen ensimmäinen kansanopetuksellinen koulupuutarha. Puutarhanhoidon opit levisivät opiskelijoiden mukana ympäri Suomen. Itselleni Seminaarinmäellä on erityistä merkitystä, sillä isäni opiskeli opettajaksi siellä. Hänen kohdallaan tuo tavoite toteutuikin ja puutarhanhoidon opit levisivät hänen oppilailleen - vapaa-aikanaan isäni oli innokas puutarhuri.

Jyväskylän yliopiston kasvitieteellinen puutarha on noin 36 hehtaaria. Kasvikokoelma sisältää noin 570 kasvilajia ja noin 18 000 kasviyksilöä. Kasvikokoelmat sijaitsevat kolmessa eri kampuksessa: Seminaarinmäellä, Mattilanniemessä ja Ylistönrinteellä. Niillä jokaisella on omat ominaispiirteensä. Kukin kohde esittelee alueen kasvikokoelmia erilaisista kulttuuriympäristöön liittyvistä näkökulmista ja rakennusaikaansa peilaten. Seminaarinmäen kasvikokoelmissa vaalitaan erityisesti alueen vanhoja, opettajaseminaarin aikaisia kasvilajeja.

Jyväskylän matkailusivuilta löydät mobiilisovelluksen omatoimikierrokselle Seminaarinmäen puutarhaan. Kierros on noin 1 km pituinen. Mobiilioppaan löydät tästä linkistä. 

Ulkoalueet ovat aina avoinna kaikille kävijöille. Kasvikylttejä löytyy etenkin Seminaarinmäen ja Aallonpuiston alueelta.

Seminaarinkatu 15 Jyväskylä


WIVI LÖNN -KIERROS

Ihailen suuresti Wivi Lönnin arkkitehtuuria. Kaikki hänen suunnittelemansa rakennukset tekevät minuun vaikutuksen. Olipa sitten kyse huvilasta, paloasemasta, koulusta tai mistä hyvänsä, hän on saanut luotua käytännöllisen ja ihastuttavan kokonaisuuden. Hän eli vuosina 1872–1966 ja oli Suomen ensimmäinen oman toimiston perustanut naisarkkitehti. Hän oli myös innokas puutarhaharrastaja.

Jyväskylässä Wivi Lönnin suunnittelemia rakennuksia on kymmeniä mukaan lukien hänen oma kotitalonsa, joka on mielestäni yksi kauneimmista omakotitaloista ikinä. Jyväskylässä järjestetään Wivi Lönn-teemaisia kierroksia kävellen tai bussilla.

Useat Wivi Lönnin suunnittelemat  rakennukset sijaitsevat Älylässä ja Seminaarinmäen alapuolisella huvila-alueella, joka on puutarhamainen, jugendvaikutteinen, arkkitehtonisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä kokonaisuus. Alueella on myös huikean kaunis Wivi Lönnin entinen asuintalo, jonka hän suunnitteli omaan käyttöönsä.

Alueen rakennukset ovat yksityiskoteja, joten niiden pihoissa ei ole sopivaa vierailla omatoimisesti.

Jos haluat kierrellä omatoimisesti, voit etsiä Wivi Lönnin suunnittelemia taloja alla olevista osoitteista. Huomaa kuitenkin, että osoitetiedoissa voi olla virheitä, sillä katujen nimet ovat saattaneet muuttua sadan vuoden aikana. Liekö kaikkia rakennuksiakaan enää.

Seminaarinmäen alapuolella ja Älylässä
Ville Lönnin talo: Hämeenkatu 3
Wivi Lönnin kotitalo: Hämeenkatu 4 (Kuvat ja esittely ovat oman alaotsikon alla.)
Wivi Lönnin kodin naapuri, Nousiaisen talo: Vapaudenkatu (ent. Nikolainkatu 17) (Kuvat ja esittely ovat oman alaotsikon alla.)

Juomatehdas: Nikolainkatu 25

Heinosen talo: Haarakatu 3
Oksalan talo: Seminaarinkatu 3
Karpion talo: Seminaarinkatu 18 (Kuvat ja esittely ovat oman alaotsikon alla.)
Wivi Lönnin kodin naapuri, Pesoniuksen talo: Seminaarinkatu 20
Emil Lönnin talo: Seminaarinkatu 24
Stooren talo: Seminaarinkatu 26
Parviaisen talo: Seminaarinkatu 30
Vanhan viljamakasiinin muutostyöt: Seminaarinkatu 32 (Kuvat ja esittely ovat oman alaotsikon alla.)

Oksalan talo: Kramsunkatu 6
Airilan talo: Urheilukatu

Alueella on hieman hankalaa liikkua pyörätuolilla, koska korkeuserot ovat suuret ja osa kaduista on mukulakiveystä. Lisäksi vanhat talot ovat melko laajalla alueella.

Vähän kauempana
Puistokoulu: Puistokatu 7–9
Kuokkalan kartano: Hämeenpohjantie 50 (Kuokkalassa) (Kuvat ja esittely ovat oman alaotsikon alla.)

WIVI LÖNNIN KOTITALO

Wivi Lönnin kotitalo on yksityiskäytössä, mutta minulla oli onni päästä tutustumaan taloon ja sitä ympäröivään puutarhaan. Talon omistava Kauko Sorjonen kertoi silloin tällöin pyytävänsä aidan takaa katselevia ihmisiä puutarhaansa vierailulle. Hän on kotiseutuneuvos ja kulttuurimesenaatti, joka tukee vanhojen arvotalojen suojelua ja taidetta.

Hämeenkatu 4 Jyväskylä


NOUSIAISEN TALO

Wivi Lönnin talon tapaan tämä hänen suunnittelemansa naapuritalokin on sijoitettu tontin yläosaan. Rinteeseen jäi tilaa puutarhalle. Talo rakennettiin kasööri Nousiaiselle, joka kuitenkin ehti kuolla ennen rakennuksen valmistuista. Talo on yksityiskäytössä.

Vapaudenkatu (ent. Nikolainkatu 17) Jyväskylä


KARPION TALO

Wivi Lönnin taitavasti suunnittelema Karpion talo (1914) näyttää yksikerroksiselta, mutta rinnetalossa on todellisuudessa kolme kerrosta. Talossa asui arkkitehti Alvar Aalto vaimonsa Ainon kanssa 1920-luvulla. Talo on yksityiskäytössä.

Seminaarinkatu 18 Jyväskylä


VANHA VILJAMAKASIINI

Jugend-tyylinen rakennus on rakennettu vuonna 1851 viljamakasiiniksi, ja se on Jyväskylän vanhin kivitalo. Vuonna 1916 rakennus muutettiin Wivi Lönnin suunnitelmien perusteella Jyväskylän kaupunginkirjaston ja Jyväskylän tieteellisen kirjaston käyttöön. Nykyään rakennus toimii yritystiloina.

Seminaarinkatu 32 Jyväskylä

HEISKAN TAITEILIJAKOTI (Kesäkohde)

Jonas (1873–1937), Maikki (os. Aro 1889–1961) ja Vappu (1921–1993) Heiskan taiteilijakoti sijaitsee Älylän puutarhamaisella, kulttuurihistoriallisesti merkittävällä alueella. Tämä Jonas Heiskan, vuonna 1912, rakennuttama talo sisältää runsaasti esineistöä, taidetta ja valokuvia. Täällä voi aistia taiteilijaelämää kahden sukupolven ajalta.

Vappu Heiska tunnettiin värikkäänä taiteilijapersoonana. En tuntenut häntä, mutta muistan silloin tällöin nähneeni hänet Vuokko Nurmesniemen Iloinen takki yllään. Tuo harmaa takkimekko, jossa oli kirkkaanvärisiä taskuja siellä täällä, jäi lapsen mieleen. Muistelen, että hänellä oli harmaa polkkatukka. Harmi, etten löytänyt netistä juurikaan kuvia hänestä voidakseni tarkistaa, pitäisikö lapsuuden mielikuva paikkansa. Mieleen jäi myös hänen nimensä, joka taipui lapsen mielessä tietysti vappuhuiskaksi.

Kun kyseessä on yli satavuotias rakennus, on selvää, ettei se ole esteetön.

Kramsunkatu 8 Jyväskylä
p. 014 266 4346
Kesäisin kohteeseen järjestetään opastettuja kierroksia.


VANHA PAPPILA JA TEELEIDI

Arkkitehti Kauno S. Kallion suunnittelema, vuonna 1927 valmistunut pappilarakennus muistuttaa tanskalaista kaupunkilaistaloa. Puutarhoineen se on uudempien kerrostalojen keskellä kaunis harvinaisuus. Nykyisin talossa toimii Teeleidin teehuone nimeltä Vanha Pappila. Kahvila on viehättävä. Herkkuja voi nauttia myös puutarhassa.

Vapaudenkatu 26 Jyväskylä


HARJU JA NERON PORTAAT

Harju on ollut jo 1800-luvun lopulta lähtien kaupunkilaisten virkistys- ja ulkoilualue. Harjulta aukeavat komeat näköalat Jyväskylän keskustan yli Jyväsjärvelle. Harjun portaista komeimmat, jyrkät kiviportaat, joita kutsutaan Neron portaiksi, ovat yksi suosituimpia valokuvauskohteita Jyväskylässä. Portaita on yhteensä 118. Portaat on koristeltu runsain kukkaistutuksin.

Jyväskyläläisille on tullut tutuksi Aulis Raitalan Laulu synnyinseudulle (Oi päivät seutuvilla Päijänteen...). Kesäaikaan se kajahtaa Harjulta kaupungin yli joka ilta kello 20 aikaan. Se on jotakin niin jyväskyläläistä, että sitä ei missään tapauksessa kannata ohittaa. Kesäinen iltasoitto on jo hyvin vanha perinne, mutta vuodesta 2000 lähtien on alettu soittaa joulun aikaan laulua nimeltä Joulun kellot. En ole koskaan sitä kuullut, mutta voin kuvitella, miten ihana perinne sekin on.

Tähän Martti Korpilahden lauluun tiivistyy jotakin hyvin jyväskyläläistä:

Kun Jyväsjärveä tyyntä mä sousin Tuomion rantoja kun samosin,

taikkapa Harjulle tuonne ma nousin yhtäpä, yhtäpä aavistelin.

Muualle kerran jos kohtalo vie mun, parhaimmat päiväni tänne ne jää,

Tääl` elon runsahan tunsin mä riemun, ei mua muut voi ymmärtää”.

Harjun mäntyjä kasvavalle ulkoilualueelle johtaa myös puiset portaat ja Nisulan puolelta pääsee kulkemaan ilman portaita. Harjun laella on Vesilinnan näköalatasanne, kahvila-ravintola Vesilinna sekä Jyväskylän luontomuseo.

Yliopistonkatu 18 Jyväskylä
Käynti Harjulle Yliopistonkadulta, Harjukadulta tai Pitkäkadulta
Gummeruksenkadun päästä kohti Vesilinnaa johtavat Neron portaat.


HARMOONITEHTAAN PUUTARHATERASSI

Puutarhaharrastaja nauttii ateriansa mieluiten kauniissa paikassa, joten hän suuntaa Harmoonitehtaan puutarhaterassille. Vanhan Halosen Harmoonitehtaan tiloissa toimii majatalo ja ravintola Harmooni. Tarjolla on myös lounas. Tätä aion kokeilla.

Väinönkatu 1 Jyväskylä

 
TOIVOLAN VANHA PIHA

Entisöity Toivolan Vanha Piha on peräisin 1800-luvun lopulta. Pihalta löytyy kahvila-ravintoloita ja putiikkeja. Kohde sijaitsee vanhassa puutalokorttelissa lähellä ydinkeskustaa. Kuparisepän ja puusepän taloissa voi tutustua 1800-luvun käsityöläisten elämään. Kasvi-istutuksin koristeltu sisäpiha on kuin keidas kaupungin keskellä.

Cygnaeuksenkatu 2 Jyväskylä

VALKOINEN PUU -CAFE

Valkoinen Puu -cafe on osa Toivolan Vanhan Pihan tunnelmallista kokonaisuutta. Herkkuvitriinin äärellä tulee runsaudenpula. Lounas on monipuolinen ja maukas. Valittavana on monenlaisia pöytäpaikkoja, tunnelmallisia kaikki.

Cygnaeuksenkatu 2 Jyväskylä
p. 041-3140448


VIIKINKIRAVINTOLA HARALD

Haraldista olen kuullut niin paljon suosituksia, että aion kokeilla. Tarjolla on myös lounas salaatteineen.

Kauppakatu 33 Jyväskylä


TOURUJOKILAAKSO

Keskustan tuntumassa sijaitseva Tourujokilaakso on luonnonsuojelualue, joka on hietamaahan uurtunut parisen kymmentä metriä syvä ja noin sata metriä leveä kanjoni. Sen läpi kulkee 700 metrin pituinen, tunnelmallinen luontopolku. Polun varrella on yhdeksän luonnosta kertovaa rastitaulua. Jyrkillä rinteillä ja laakson pohjalla kasvaa rehevää lehtometsää. Alueella asustaa vakituisesti useita lintulajeja.

Polulla on pitkospuita, joten liikuntarajoitteiselle polku on vaikea tai jopa mahdoton.

Tourujokilaakso
Käynti Tourujokilaaksoon Tourukadulta
Tällä hetkellä (vuonna 2023) polkua korjataan ja se on suljettu arkipäivisin.



SULKURANNAN SIIRTOLAPUUTARHA

Perinteikkäällä Sulkurannan siirtolapuutarha-alueella on 136 puutarhapalstaa. Mökit on rakennettu yhtenäisten tyyppipiirustusten mukaisesti. Alue on viihtyisä ja hyvin kunnossa pidetty. Vierailija ei juuri pääse puutarhoihin kurkistelemaan, koska pensasaidat ovat korkeita. Viihtyisällä alueella on silti mukava kävellä.

Sorakäytäviä pitkin on helppo liikkua myös pyörätuolilla, mutta aika suuria korkeuseroja alueella on.

Puutarhanranta Jyväskylä


KUOKKALAN KARTANO

Kuokkalan kartano on ensimmäinen Wivi Lönnin suunnittelema rakennus Jyväskylässä. Tämä Jugend -tyylinen kivitalo on valmistunut vuonna 1904. Kartanon ympärillä on ihana puutarha. Kartanon puutarha on pieni verrattuna moniin muihin kartanoalueisiin. Talo ja sen pihapiiri kuuluu Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Rakennus on toiminut niin asuinkäytössä kuin synnytyssairaalanakin. Nykyään tiloissa on ravintola sekä kaikille avoimia kulttuuritapahtumia sekä taidenäyttelyitä.

Hämeenpohjantie 50 Jyväskylä
p. 040 742 2616


VIHERLANDIA

Viherlandia on puutarhaharrastajan paratiisi, jossa saa kulumaan kokonaisen päivän. Kokemusta on. Huonekasvien valikoima on todella laaja. Ulkona on lisäksi runsaasti perennoja, puita ja pensaita. Leikkojakin löytyy. Eivätkä herkut vielä siihen lopu. Täällä myydään sisustustarvikkeita ja tietysti kaikenlaista kivaa puutarhaan. Lisäksi Viherlandiassa järjestetään tapahtumia ja kursseja. Ei myöskään voi jättää mainitsematta puhuvaa papukaijaa.

Yläkerrassa on ravintola, jossa tarjolla myös lounas. Testasin lounaspöydän eräänä lauantaina, kun tämä oli Jyväskylän ainoa lounaspaikka siihen aikaan. Tarjonta oli monipuolinen ja ruoka ihan hyvää, mutta jäin kovasti kaipaamaan tunnelmallisempaa ruokailuhetkeä. Muoviliinat pöydillä ja arkinen ympäristö eivät tehneet minuun oikein hyvää vaikutusta.

Kammintie 6 Jyväskylä
p. 010 617 1900

 

AVOIMET PUUTARHAT -TEEMAPÄIVÄ

Kerran kesässä vietetään Avoimet puutarhat -teemapäivää. Jos satut olemaan liikkeellä tuona päivänä, avautuu sinulle runsaasti lisää mahdollisuuksia tutustua keskisuomalaisiin puutarhoihin. Puutarhat avaavat porttinsa vaihtelevasti eri vuosina, joten katso ajankohtainen tarjonta Avoimet puutarhat -verkkosivulta.