perjantai 16. syyskuuta 2022

KUUPUUTARHA


Edellisessä puutarhassamme nautin, kun valkoisina kukkivat omenapuut ja tulppaanit loistivat illan hämärtyessä katsellessani kodinhoitohuoneen ikkunasta ulos. Valkoiset kukat sopivat mitä parhaiten varjoisaan paikkaan, joten asia oli saman tien selvä. Uuden talon kodinhoitohuoneen ikkunasta näkyisi kuupuutarha eli valkoisia kukkia rehevän vihreässä taustassa.

Oli aika vaikea suunnitella kuupuutarhaa, kun piha näytti tältä.

Nyt oli jo vähän helpompi hahmottaa tulevia istutuksia.

Pienistä ei pidetä…

Toisinaan on hauskaa lukea omia vanhoja suunnitelmia. Minähän teen puutarhasuunnitelmat pääasiassa sanallisessa muodossa. On minulla joitakin piirroskuviakin, mutta sanallisista suunnitelmista pidän eniten. Yleensä suunnitelmat ovat toteutuneet täysin toisenlaisina kuin alun perin olen ajatellut, mutta Kuupuutarha on toteutunut pääpiirteissään sellaisenaan – ellei oteta lukuun valkoisten kukkien puuttumista. Pienistä ei pidetä…

Sokeritoppakuusen kainalossa on laakakataja, joka levittää oksansa kuin lentoon lähtevä lintu. Kuusen takana on tuivio, joka ei matalana näy kuvassa.

Haaveilin Muotopuutarhan ja hedelmäpuiden väliin havuryhmää: yksi korkeampi puu, joku vähän matalampi ja joku ihan matala. Sen toteutinkin. Istutin sokeritoppakusen helmoihin laakakatajan ja tuivion.

Toteutin myös toisen haaveeni tämän alueen reunaan. Toivoin syntymäpäivälahjaksi suihkulähteen ja istutin sen ympärille perennoja. Suihkulähteestä kirjoitan oman juttunsa. 

Suunnittelin istuttavani erilaisia varjoperennoja, kuten kuunliljoja, varjoyrttiä ja tuoksumataraa. 

Etualalla tuoksumatara

Kyllästyin siihen, ettei se pitänyt puoliaan rikkoja vastaan.

Valkokukkaista tuoksumataraa istutin melko suureksi alueeksi, mutta kyllästyin siihen, ettei se pitänyt puoliaan rikkoja vastaan. 

Varjoyrtti - yksi lempikasveistani

Täytin myöhemmin alueen pelkällä varjoyrtillä eikä sinne sitten muuta enää mahtunutkaan. Ei haittaa, sillä varjoyrtti on aivan ihana kesät talvet.


Havuryhmän toisella puolella kasvaa tähtiputkea, jalolupiinia ja iiriksiä (yläkuva). Ryhmän sivussa on sinipallo-ohdakkeita ja tädykettä (alakuva).

Pidän Kuupuutarhasta, varsinkin sen havuryhmästä. Kuljen päivittäin sen ohi kanalaan.

Sokeritoppakuusen kaunis kartion muoto sopii laajempaan kokonaisuuteen ja puu viihtyy hyvin tässä sopivan varjoisessa paikassa. (Taaempana oikealla näkyvää päärynäpuuta ei enää ole.)

Yksi pulma minulla kuitenkin on. Jos katsot yläkuvaa, huomaat alueen taustalla vaaleanpunaisen, korkeahkon ruusumalvan. Halusin luopua siitä, sillä se on todella kova siementämään ja muutenkin liian voimakaskasvuinen minulle. En kuitenkaan ole keksinyt sen tilalle sopivaa perennaa tai pensasta. Nykyinen harmaamalvikki on samanvärinen, mutta minusta liian matala. Olisi kiva, jos kasvi olisi korkeahko ja antaisi hyvän taustan ryhmälle. Vaaleanpunainen väri olisi plussaa.

Tässä kuvassa näet Kuupuutarhan toisesta suunnasta. Ruusumalva rajoittuu polkuun. Paikka on aurinkoinen, vaikka sen vieressä kasvaakin pihlaja. 

Keksitkö sinä ratkaisun pulmatehtävään?

18 kommenttia:

  1. Ihania näkymiä puutarhastanne. ❤️

    VastaaPoista
  2. Todella kaunis kuupuutarha, onneksi ei haittaa, vaikka valkoisia kukkia ei olekaan. En yhtään taas saa päähäni, milloin ruusumalva kukkii, vaikka minulla onkin sen kasvin kanssa aika samat ongelmat. Ja mikä juuri sillä on. Saa kunnolla tehdä hommia, että saa sen pois. Pidätkö varjoliljoista? Niissähän on värisävyjä vaaleanpunaisesta marjapuuroon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ♥

      Ottamieni valokuvien mukaan ruusumalva kukkii meillä kesäkuun lopusta heinäkuun loppuun. Onhan se tosi nätti pilvi, mutta ne valtavat juuret ja se siementen määrä! Se siinä on hyvä, että se kasvaa täyteen kokoonsa aika myöhään kesällä. Ei peitä siis kaikkia muita alleen.

      Ei minua haittaa, vaikka kukkisi eri aikaan. Vaaleanpunainen olisi kiva, mutta muukin vaalea kävisi. Varjoliljat olisivat tosi kauniita ja kestäviä, mutta tämä taitaa olla niille liian aurinkoinen paikka. Pihlaja on sen verran harva, ettei siitä ole kovin paljoa suojaksi. Vaikka se Kuupuutarha onkin nimeltään, suurin osa alueesta on tosi aurinkoista. 😊

      Poista
  3. Minulla kasvaa varjoliljoja suorassa auringossa, nimestään huolimatta eivät kaipaa varjoa. Syysleimuissa on korkeita lajikkeita, samoin rantakukka on korkea ja siinä on vaaleanpunaiset kukat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hyvistä ehdotuksista! ♥ Tässähän tulee pian runsaudenpula. 😊 Voi käydä niin, että pitää laittaa kahtakin lajia. Tilaa kyllä riittää.

      Mielenkiintoista, että varjolilja pärjää auringossakin. En olisi nettitietojen mukaan uskaltanut sitä aurinkoon ajatella. Se on tosi kaunis. Voisi laittaa vaikka molempia: valkoista ja vaaleanpunaista.

      Rantakukkakin olisi ihana, varsinkin pehmeän vaaleanpunainen ’Blush’, jonka juuri löysin netistä. Ainakin osittain sen kanssa yhtä aikaa kukkisi syysleimu. Olisi aika ihana yhdistelmä, kun olisi pitkänomaista ja pallomaista kukkaa yhdessä.

      Poista
  4. Ihania näkymiä! On kiva katsoa ’ennen’ ja ’jälkeen’ - ja todeta mikä valtava muutos on tapahtunut. Minäkin pidän ihan valtavasti kartiovalkokuusista ja havuryhmät tuovat sekä syvyyttä että ryhtiä ja rauhaa perennojen joukkoon. Tuo muotoon leikattu koivuangervoaita jaksaa aina ihastuttaa.
    Sait edellä oikein hyviä vaihtoehtoja. Perennoista leimukukista löytyy monia sävyjä ja korkeitakin vaihtoehtoja. Minulle tuli väkisinkin mieleen teresanruusu, vaikka ymmärrän, että haet perennaa. Oman tämänhetkisen kokemuksen mukaan teresanruusun kasvutapa on kaunis, ruusu on lähes piikitön ja kukkii pitkän ajan keskikesästä loppukesään asti. Se ei myöskään ole kova juuriversojen tekijä.
    Ruusumalva on todella mahdottoman kova leviämään, vaikka kaunis onkin.
    Varmaan saat vielä hyviä ehdotuksia.
    Perennoista saattaisi käydä myös enkeliperhoangervo, vaikka se toki on valkoinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Joo, joskus tarvitsen noita ennen ja jälkeen kuvia. Varsinkin silloin, kun tuntuu, että puutarha on aina vain kesken. Tulee kiitollinen olo, kun tajuaa tuon valtavan muutoksen. Monesti sen vain unohtaa, mitä kaikkea on tapahtunut.

      Tykkään tosiaan kartiovalkokuusista tosi paljon, mutta meillä on liian aurinkoista niille – paitsi juuri tässä yhdessä paikassa. Jos vain olisi mahdollista, niitä meillä olisi varmaankin siellä ja täällä erilaisissa ryhmissä. 😊

      Kiteytit tosi hyvin havujen merkityksen puutarhassa. Juuri noin se on. Tuolla muotoon leikatulla aidalla on aivan sama tehtävä. Ilman sitä koko pohjoispiha olisi rauhaton.

      Kiitos hyvistä vaihtoehdoista! ♥ Ei sen tarvitse olla perenna, kunhan on sopivan kokoinen tuohon paikkaan. Olen nykyään yhä enemmän kiinnostunut pensaista, jotka koen helpommiksi kuin perennat tai ainakin osan perennoista.

      Hmmm… Nyt olenkin vaikeiden valintojen edessä. Teresanruusu olisi tosi kaunis ja vähäpiikkisenä varmasti sopiva tuohon. Olen viime vuosina alkanut yhä enemmän istuttaa ruusuja meille. Enkeliperhoangervo olisi myöskin aika kiva pilvi taustalle, vaikka onkin valkoinen.

      Hyvä, kun tulee useita ehdotuksia. Minulla on muitakin paikkoja, jotka kaipaavat korkeaa kasvia. Laitan kaikki ehdotukset mietintämyssyyn ja jännityksellä odotan, mikä lopputulos syntyy. 😊

      Poista
  5. Laitoit taas toinen toistaan kauniimpia näkymiä puutarhastanne <3 Nuo iirikset kukkivat ihan valtoimenaan! Kaikki aina sanovat, että ne on todella helppo saada kukkimaan mutta minulta ilmeisesti puuttuu joku niiden kasvatukseen vaadittava taito. Olisi ihana kun saisi omatkin kurjenmiekat kukkimaan edes vähän.
    Malvoilla ja malvikeilla on todella aivan mahdottomat juuret ja hirmuinen into tehdä siemeniä. Aika usein ne myös meinaavat retkahtaa kesän edetessä (ainakin meillä). Sait jo toisilta todella hyviä ehdotuksia, mutta lisään vielä purppurapunalatvan joukkoon. Minusta se on yksi parhaita perennoja ja jos se perinteinen on liian korkea, niin siitä on olemassa myös selvästi matalampi lajike 'Phantom'. Minulla on kumpikin rinnakkain ja 'Phantom' on korkeintaan 150 senttiä korkea kun tuo "oikea" punalatva huitelee parissa metrissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ne iirikset kukkivat valtoimenaan siksi, koska niitä on niin mahdottoman paljon. 😊 Muistaakseni jaoin yhden ison paakun ja istutin kaikki jakopalat tänne, kun tilaa kerran sattui olemaan. Ja samalla laskeskelin, että mihinkähän istutan ne jakopalat, jotka näistä joskus aikanaan tulee. 😊

      Kiitos myös hyvästä ehdotuksesta! ♥ Punalatva tosiaankin on ihana kasvi ja varteenotettava vaihtoehto. Sitä minulla onkin toisessa paikassa ja maltillisen korkuisena. Minua on jo pitkään kiinnostanut rusopunalatva, joka kukkii kauemmin kuin tuo perinteinen. Täytyykin tarkistaa sen korkeus. Nämä eivät ainakaan yritä valloittaa koko puutarhaa. Voi olla, että teen jonkin yhdistelmän näistä ehdotuksista, sillä tilaa täällä ainakin riittää.

      Poista
  6. Alue on todella kaunis. Etenkin havut tekevät minusta siitä ryhdikkään ja monipuolisen.
    Sait hyviä ehdotuksia ruusumalvan tilalle. Minullekin tuli mieleen jokin ruusu, joista Kottikärryn kääntöpiirin Päivi jo teresanruusua ehdottikiin. Tosin oma teresanruusuni on kasvanut todella korkeaksi (noin 2-metrinen) ja leveyttä yläosasta on varmaan yhtä paljon. Ehkä joku matalampi ruusu voisi olla hyvä vaihtoehto. Perhoangervo saa myös vahvan suosituksen. Se on kukkiessaan hyvin kaunis, ja muulloinkin hieno kasvi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Havut tosiaan ovat talvellakin niin kauniita ja ryhdikkäitä. Tuovat kivasti eloa lumiseen maisemaan.

      Mietin itsekin tuota ruusun korkeutta. Tähän mennessä olen tullut siihen tulokseen, että taidan istuttaa ruusun alueelle. En kuitenkaan täsmälleen siihen kohtaan, missä ruusumalvat kasvoivat, vaan vähän väljempään paikkaan. Noista muutamista perennavaihtoehdoista varmaankin valitsen ehkä kaksi erilaista, mahtuisi varmaan kolmekin eri lajia.

      Perhoangervokin alkoi kiinnostaa siinä määrin, että sille löytyi ehkä jo paikka. Innostuin siitä erityisesti sen vuoksi, että siitä saa kuulemma ihanaa täytettä kimppuihin.

      On kyllä tosi ihana, kun blogiystävät osallistuvat suunnitteluun! Siinä käy yleensä niin, että ostoslistalle tulee uusia kasveja, vaikka ei ehkä juuri siihen paikkaan, jota ensin ajatteli. Kiitos sinulle hyvistä ehdotuksista ja näkökulmista! ♥

      Poista
  7. Kauniita näkymiä taas!
    Minulla tuli mieleen pensaista vaaleanpunakukkainen pensashanhikki tuohon malvan tilalle:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ♥

      Pensashanhikkeja minulla on tämän alueen vieressä. Tykkään niistä tosi paljon, mutta täällä ne eivät ole niin hyvin menestyneet kuin toisessa paikassa. Joku korkeampi lajike olisi tietysti ihan hyvä tähänkin. Täytyypä selata lajikevalikoimaa sillä silmällä. 😊

      Poista
  8. Onpa kauniita kuvia ja upea tuo etupihan näkymä! Hyviä ideoita runsaasti, varmasti valintaan on merkitystä sillä, miten kuuma paikka tuo on. Itsellä kukkivat vaaleanpunaiset jaloangervot huikean kauniisti ja täyttävät hyvin oman alueensa. Niistäkin saat hyvin kimppujen täytettä ja syksyisin kukkineet kukinnot ovat mitä mainiointa kranssiainesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ♥ Olen niin kiitollinen kaikista ideoista ja ehdotuksista! Nykyään annan paljon arvoa juuri tuolle, jos kukat sopivat kimppuihin ja asetelmiin. Kransseja en ole tehnyt, mutta niitäkin voisin joskus kokeilla. Täytyypä käydä katsomassa, mitä minun jaloangervoille kuuluu tänään. Ne ovat aika matalia, joten voisi etsiä korkeamman lajikkeen. Niitä varmasti löytyy.

      Poista
  9. Kauniita näkymiä! Ihailen taitoasi yhdistellä kasveja ja luoda kauniita kokonaisuuksia.

    VastaaPoista