LAISKAMATONA

Hiukset ja toppi vettä valuen menen ulos. Mittari näyttää 31 astetta. Olen käynyt vaatteet päällä kylmässä suihkussa, jotta jaksaisin olla hetken ulkona. Ehdin kitkemään ämpärillisen, vähän toista ja ison tukon vesiheinää kanoille ennen kuin kuumuus ajaa minut sisälle. Saavutus ei ole suuren suuri jauhosavikoiden, pihasaunioiden, ratamoiden ja valvattien aikaan. Olen silti tyytyväinen. Tulee hyvä mieli, kun saa tehdä edes jotain.

’Amazing Gray’ -unikot ovat juuri niin hämmästyttävän värisiä kuin nimi ja siemenpussin kuva antoivat ymmärtää. Ihania!

Vietän siestaa sisällä. Käyn suihkussa ja kierrän ämpärin kanssa hetken puutarhassa. Paarmat käyvät kimppuuni ja olen tulla hulluksi niiden kanssa. Alistuneena menen sisälle. Työn jälki kuitenkin palkitsee ja saa minut uudestaan ulos suihkun kautta.

Varjoisat seinänvierustat ovat täynnä taimipurkkeja, jotka odottavat viileämpiä istutusilmoja. Nyt olisi hyvä tilaisuus sommitella niille paikkoja kaikessa rauhassa. Miettiä yhteensopivat värit ja sopuisat naapurit. Voisi haaveilla uusista pensasryhmistä. Kartoittaa aukkopaikat. Suunnitella uusia upeita alueita.

Ihan sama, kunhan tulisi syyskuu.

Teenkö niin? No en. Helle on sumentanut pääni. Veltostuttanut. Tehnyt välinpitämättömäksi. Ihan sama, kunhan tulisi syyskuu. Tai elokuu. Tai edes ensi viikko. Silloin ennusteen mukaan pitäisi olla hieman viileämpää.

Kukat ovat upeita, mutta yksittäisen kukan loisto on nopeasti ohi. Aivan kuten minunkin ahkerointini.

Tällainen laiskottelu ei ole minun juttuni. Kuulun niihin ihmisiin, jotka rentoutuvat puuhastelemalla. Kaipaan kitkemistä, leikkaamista, kuopsutusta, innostusta.

Olen vakuutellut itselleni,

että aina on puutarhasää, jos niin haluaa.

Olen vakuutellut itselleni, että aina on puutarhasää, jos niin haluaa. Näillä helteillä päivän puutarhatöiksi luetaan kukkamaljakon ostaminen kirpputorilta tai kahden basilikaruukun kastelu tai puutarhakuvien siirtäminen tietokoneelle. Niin, ja tietysti kukkien poimiminen maljakkoon.

MINUN PUUTARHANI AAKKOSET: U

Sarja puutarhan aakkosista jatkuu. Ensin kiitoksia erittäin tervetulleista kommenteistanne ja yhteenvetoa T:stä!

Ihanaa kun puutarhaintoilijat ovat taas päässeet tositoimiin. Siemenet sujahtelevat multiin tai lautalle, taimet väikkyvät mielissä. Tomaatteja, tädykkeitä, tiarelloja...

Toukokuussa viimeistään riemu nousee yhdessä tulppaanien kanssa. Toiset odottavat jalostettuja tulppaaneitaan, toiset uskollisia parvi- ja metsätulppaaneita. Tervetulleita kaikki!

Pian tervehditään Trilliumit ja Trolliukset. Trillium Erectum (punakolmilehti) on yksi Suvikummun Marjan suosikeista. Riemastuttavan keltainen Trollius Chinensis (kesäkullero) valloittaa keltaisen vieroksujankin sydämen.

Maatiaiskullero loistaa kirkkaankeltaisena alkukesällä ja usein vielä uudestaan syksymmällä.

Toivotaan, että Thalictrumit (ängelmät) ovat talvehtineet turvallisesti - jalot, keijut ja kääpiöt. Lukekaapa muuten lisää sadunomaisista ängelmistä Suvikummun Marjan kommentista. Toki varoituksen sana on paikallaan: into voi tarttua.

Taas touhutaan puutarhassa. Talikoita tarvitaan tuon tuostakin. Ihastellaan toisten taidokkaasti toteutettuja puutarhoja TV:n välityksellä, kuvista tai vierailuilla. Tuijotellaan taivasta, nautitaan teetä puutarhassa. Tita tupakoi ja tuumailee.

Tomaatit tuoksuvat ja itse kasvatetun tomaatin maku on taivaallinen. Tuuheat Tsugat (hemlokit) täydentävät maiseman.

Kesän kuluessa tädykkeet ehtivät täyteen loistoonsa. Tyylikäs Virginiantädykke kurkottelee terhakkaana ilman tukea toivoen perhosten tulevan luokseen.

Puutarhavaja on ylennetty tunnelmalliseksi teehuoneeksi, jossa iltasin siemaillaan teetä. Silloin, Suvikummun Marjan sanoin, puutarhurin mieleen  saattaa hiipiä tyytyväisyys ja toivo ilta-auringossa teehuoneen ikkunasta lavakauluskasvimaan unikkoja katsellessa.


Ja nyt uusinta uutta sarjassa: ihanat U:t

U

UNIKKO.

Jostain syystä kukkien pyöreät muodot viehättävät minua: UNIKKO, pioni, hortensia, kerrotut tulppaanit, kullero, kameliajasmike, syysleimu… Mikä tahansa pallo ei saa samalla tavalla sydäntäni hypähtämään, vaan pyöreän maljamainen muoto. Ero on pieni, mutta merkittävä.

On minulla toki pallojakin, kuten palloesikko, neilikoita, laukkoja, pallo-ohdakkeita, pallotuijia ja kirsikka ’Inkeroisten kuulasmarja’, jonka lehvästö on hyvin pyöreä. Pidän niistä kaikista, mutta samanlaista vaikutusta ne eivät ainakaan toistaiseksi ole onnistuneet tekemään kuin nuo maljamaiset. No, poikkeuksena on pallomainen kirsikkapuu, jota rakastan.

Maljat ja pallot ovat siitä ihania, että niihin on kiva yhdistellä pitkänomaisia muotoja: jaloritarinkannuksia, punatähkiä, tädykkeitä, salvioita, lupiineja, gladioluksia, jaloangervoja, tulikukkia, pylväsmäisiä katajia ja tuijia, sokeritoppakuusia…

Unikko on iloinen kukka. Kun sen on kerran kylvänyt, se tupsahtelee mistä milloinkin. Se jaksaa kukkia vaikka kuinka pitkään eikä vaadi juuri mitään.

Kylvin sekoituksen siperianunikoita. Haaveilin valkoisista ja kirkkaanpunaisista kukista, mutta tuli keltaisia ja oransseja, yksi valkoinen kukka. Ihastuin silti ikihyviksi – ja parasta oli ihastuakin, sillä unikko kylväytyy mieluusti. Seuraavana keväänä sain mielenkiintoisia värimuunnoksia: keltaoransseja ja hailakan persikoita entisten värien lisäksi.

Nyt tiedän senkin, että kylvän siperianunikkosekoituksen sinne, minne haluan keltaisia kukkia. Sekoitus muuttuu nimittäin vuosien kuluessa keltaiseksi kuitenkin, ellei täydennä istutusta uusilla kylvöksillä.

Uusin ihastukseni on idänunikko ’Royal Wedding’, joka tosiaan on kuninkaallisen tyylikäs lajike. Valkoisissa kukissa on tummahko keskusta ja tummat heteet.

Mikä on sinulle tärkeä U? Unelmat? Uudet perunat? Kenties unkarinsyreeni?


Lämpimästi tervetuloa lukijaksi, Heidi Haapalahti! Toivottavasti saat blogistani iloa!