VAALEANKELTAINEN TALO, TALON VÄRI, TALOMAALI, TALON MAALI

Talomme väriä on sen verran usein kysytty, että teen nyt siitä oman postauksen. Jospa tieto maalin sävystä löytyisi jatkossa blogistani vaikkapa hakusanoilla talon väri, talomaali tai talon maali. Tämä ei ole millään tavalla mainos tai yhteistyöpostaus. 

Käyttämämme vaaleankeltainen maali on Tikkurilan Ultra 507 X. Valkoinen maali on Tikkurilan Ultra Classic A. Uusi talo maalattiin kolmeen kertaan. Autotallirakennus maalattiin samoilla maaleilla.

Talon vaaleankeltaisesta väristä kirjoitin jutussani nimeltä Kuin aamuauringon säde. Jutussa kerroin, että sävy oli kompromissi. Mies halusi voimakkaamman sävyn ja minusta keltaisen sävy olisi voinut olla ihan pikkuisen vaaleampi. Heti kun talo oli maalattu, olimme molemmat kuitenkin sitä mieltä, että tämä sävy oli juuri paras. 

En ole kertaakaan katunut valintaamme. Vaaleankeltainen ei ehkä ole muodissa, mutta mielestäni sävy sopii hyvin vanhan tyyliseen taloon. Me saimme idean Narvan vanhasta meijeristä, jonka seinään pieniä mallipaloja vertailimme.

Puutarhaharrastajan näkökulmasta vaaleankeltainen on aika ihanteellinen talon väri. Se ei riitele juuri mihinkään värin kanssa sekä on kiva tausta vihreälle ja monen värisille kukille. Tietenkään se ei ole paras mahdollinen tausta silloin, jos suosii kirkkaankeltaista tai haluaa saada vaaleankeltaisia kukkia juuri talon eteen. Hillityn tyylin ystävälle väri sen sijaan on onnen omiaan.

Talon sävyä on vaikea valokuvata, koska valo-olosuhteet vaihtelevat. Joissakin kuvissa väri näyttää beigeen vivahtavalta ja joissakin aurinkoisissa kuvissa väri on melkein valkoinen. Oikeasti maalissa on selkeä vaaleankeltainen sävy.

Kuva on otettu toukokuussa.

VÄRIT PUUTARHASSA

Värien maailma on kiehtova ja ihmeellinen. Minulle vaaleat sävyt ovat omia värejään. Koen esimerkiksi vaaleanpunaisen ja kirkkaanpunaisen eri väreiksi, enkä ole ainoa, joka kokee niin.

On ihmeellistä ajatella, kuinka ihmiset kokevat eri värit saman kulttuurin sisällä tai eri kulttuureissa. Hämmästyttävää, miten erilaiset ihmiset kuitenkin mieltävät värien merkitykset kohtuullisen samankaltaisina saman kulttuurin sisällä, kun taas toisessa kulttuurissa värin symboliikka voi olla aivan päinvastainen.

Sekin on jännä, että koen värit puutarhassa hyvin eri tavalla kuin esimerkiksi vaatetuksessa tai sisustuksessa. Kaikissa näissä pidän hillityistä väreistä. Kuitenkin jotkut värit sopivat ainoastaan puutarhaan. Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että esimerkiksi sama lilahtavansininen sävy voi näyttää puutarhassa paljon sinisemmältä kuin sisätiloissa.

Eivätkä kaikki ihmeellisyydet ole vielä tässä. Värimieltymykset voivat muuttua ja mikä hämmästyttävintä, muutos voi tapahtua yllättäen pienestä sysäyksestä. Sysäyksen voi antaa vaikkapa yksi ajatus tai esine. Näin minulle on käynyt.

En oikein pitänyt jättipoimulehden kellanvihreästä väristä, kunnes hoksasin ajatella sen limenvihreänä. Ihastuin siihen oitis ja nyt puutarhamme pursuilee jättipoimulehtiä. Samoin kävi oranssin kanssa. Kun näin yhden ainoan esineen missä oranssi oli yhdistetty vaaleanpunaiseen, aloin oivaltaa oranssin värin kauneuden. Oranssin inhoaja haaveilee nyt oransseista tulppaaneista vaaleanpunaisten ja valkoisten seuraksi. 

Mielenkiintoista oli myös se, että paneuduttuani eri väreihin näitä juttuja kirjoittaessani, aloin nähdä värit eri tavalla kuin aikaisemmin. Olen koonnut väreistä kirjoittamani jutut tähän. Toivottavasti linkit toimivat.

Puutarhavärini vaaleanpunainen

Haasteelliset punaiset

Mieli muuttuu - ja puutarha sen mukana

Saisiko olla oranssia?

Kuin aamuauringon säde

Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...

Limellä ilmettä

Viehättävä vihreä

Hetki siniselle

Yllättävä violetti

Purppura, fuksia ja aniliini

Ruskeaa

Juhlava valkoinen

Harmaa puutarhassa

Vaikuttavat värit

Tässä jutussa olen kirjoitellut värien vaikutuksista mieleen ja mahdollisesti myös kehoon.

Värikäs puutarhuri 

Värejä voi käyttää monin eri tavoin luokittelun apuna. Tässä jutussa kerron, miten väreillä voi havainnollistaa erilaisia ihmisiä ja heidän toimintatapojaan.

LIMELLÄ ILMETTÄ

Limetinvihreä tai limenvihreä tai tuttavallisemmin pelkkä lime on kellanvihreä, sitrushedelmä limettiä muistuttava väri. Vilkaisin netistä, millaisia mielikuvia lime herättää. Usein se mielletään iloiseksi, energisoivaksi ja leikkisäksi väriksi. Jotkut jopa uskovat sen kohottavan mielialaa. Näin on helppo ajatella. Lastenhuoneissa lime saattaisi olla hyvinkin suosittu väri.

Joidenkin sisustusvinkkien mukaan lime tekee klassisesta mustavalkoisesta modernin. Punaiseen yhdistettynä lime antaa rohkean ja eloisan vaikutelman. Sen sijaan yhdistämällä lime keltaisiin tai syvempiin vihreisiin vaikutelma voi olla hillitty ja luonnollinen. Limen sanotaan sopivan myös voimakkaan fuksian seuraan.

Erityisesti kimpuissa lime on sovitteleva ja varsin ihana.

En tiedä pätevätkö nuo vinkit puutarhaan, mutta miksipä eivät. Itse tykkään yhdistää limeä erityisesti vaaleanpunaiseen ja muihin pastellisävyihin sekä toisaalta myös tummanpunaiseen. Oikeastaan on vaikea keksiä minkä kanssa lime riitelisi. Erityisesti kimpuissa lime on sovitteleva ja varsin ihana.

Alla olen luetellut limen värisiä puutarhakasveja. Niitä ei ole runsaudenpulaksi asti, mutta onneksi sentään jotakin löytyy. Toiset näyttävät enemmän tai vähemmän keltaisilta, jotkut ovat hyvin voimakkaan värisiä ja toiset vaaleampia.

LIMEN VÄRISIÄ PUUTARHAKASVEJA

Jättipoimulehti

Jättipoimulehden kukinta on limenvihreä tai kellanvihreä. Jättipoimulehdellä on taipumus levitä villisti, mutta sen kanssa pärjää, kun ei anna sen siementää.

Kaunopunahattu 'Alan's Pride'
Tällä punahatulla on limenvihreät kukat suurella tumman limenvihreällä tai kullankeltaisella keskustalla. Nopeakasvuinen ja kestävä loppukesän perenna, joka kukkii runsaasti jo ensimmäisenä vuotena. Tiivis kasvutapa ja raikkaanvihreät lehdet. Sopii kukkapenkkiin, kukkaryhmiin ja kimppuihin.

Kaunopunahattu ‘Green Jewel’

Kaunopunahattu ’Green Twister’
´Green Twister´ -kaunopunahatun kukkien terälehtien ulkoreunat ovat limenvihreät ja ne muuttuvat tumman ruusunpunaisiksi mykeröä kohden. Kukkii heinä-syyskuussa. Kasvukorkeus on 60–90 cm. Kasvupaikaksi sopii aurinkoinen tai puolivarjoinen.

Koreaniiso

Koreaniisolla on ihastuttavat, limen väriset lehdet, mutta kasvi leviää todella villisti. Omani hävitin puutarhastamme juuri sen vuoksi.

Komeakuunlilja 'Gold Standard'
Isot ja herttamaiset lehdet ovat keltaiset vihreällä reunuksella. Lehtien väri on parhaimmillaan puolivarjoisessa kasvupaikassa. Keltaisine lehtineen 'Gold Standard'- lajike on erittäin näyttävä myös havukasviryhmissä. Korkeus on 50–80 cm.

Kuunlilja ’Guacamole’
Suuret, heleän kellanvihreät lehdet, joissa on tummanvihreät, epäsäännöllisen kapeat reunat. Kasvu­korkeus on 30–50 cm.

Jalokuunlilja 'Lemon Lime'
Korkeus on 20/40 cm.

Kuunlilja ´Summer Breeze´
Kirjavalehtinen ´Summer Breeze´ viihtyy aurinkoisellakin paikalla. Sillä on sydämenmuotoiset, vehreät ja kirkkaan limenkeltaisen reunustamat lehdet.

Kuunlilja ’Velvet Moon’
’Velvet Moon´ -jalokuunliljan tummanvihreitä lehtiä reunustaa raikas limenvihreä. Kasvukorkeus on 40–45 cm. Kasvupaikaksi sopii aurinkoinen, puolivarjoinen, varjoinen.

Lehtoakileija 'Green Apples'
Vihreä, kerrannainen lajike, jonka kukat muistuttavat kärhön kukkia. Raikkaan limenvihreät kukat muuttuvat vähitellen vaaleammiksi. Kestävä ja helppo kasvatettava kukkapenkkiin ja kukkaryhmiin.

Lehtoakileija 'Lime Sorbet'

Tarhakeijunkukka ’Lime Marmalade’
Keijunkukka ’Lime Marmalade on kaunis limenvihreä. Keijunkukat muodostavat matalia, pyöreitä lehtimättäitä. Keijunkukat sopivat sekä yksittäiskasveiksi kukkapenkkiin että reunakasveiksi, kesäkukkaistutuksiin kukkapenkkeihin ja astioihin etenkin varjoisille paikoille. Kasvit ovat usein ikivihreitä, tosin keväällä kannattaa kasvi siistiä.

Kultatesma 'Aureum'
Matalahkot, limenvihreät leveät lehdet, joiden väri vaihtuu keltaisemmaksi viileämmissä lämpötiloissa. Limenvihreät lehdet erottuvat keväällä ja alkukesällä muiden kasvien vihreydestä. Heinän tavoin kultatesma kukkii, siementää ja leviää myös maarönsyjen avulla. Kuitenkin kultatesma leviää hillitysti. Viihtyy puolivarjossa ja varjoisassa paikassa. Se on melko arka, joten paikan on hyvä olla suojaisa ja maan läpäisevä.

Keltajapaninangervo ‘Yan’ Double Play®

Keltakoivuangervo

Syyshortensia ’Limelight’

Syyshortensia ’Little Lime’®
Matalakasvuinen versio lajikkeesta ’Limelight’. Kasvaa noin 100 cm korkeaksi tuuheaksi ja vahvaversoiseksi, pyöreäksi pensaaksi. Kukkiessaan elo-syyskuussa kartiomaiset kukinnot ovat aluksi limevihreät muuttuen valkoiseksi ja saaden loppusyksystä vielä punertavan sävyn. Kukkii saman vuoden versoilla. Kukinnot ovat erinomaisia leikkokukkia kimpuissa, maljakossa tai kuivattuina.

Syyshortensia Little Lime® menestyy aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla. Pensas viihtyy parhaiten tuoreessa, hyvin vettä läpäisevässä, ravinteikkaassa maassa. Tarvittavat hoitoleikkaukset voi tehdä keväällä ennen kasvuun lähtöä.

Keltamaljakataja ´Lime Glow´
´Lime Glow´ on hehkuvan kullankeltainen, myöhemmin kesällä kellanlimenvihreä matala kataja. Tuuhean leveä ja maljamainen kasvutapa. Ihastuttava väriläiskä havu- ja pensasryhmään sekä kivikkoon. Sietää erinomaisesti kuivuutta ja kuumuutta. Voidaan istuttaa paahteisellekin paikalle, esim. etelärinteeseen maanpeittäjäksi. Menestyy karussakin kasvualustassa, kuten hiekkaisilla ja kallioisilla pihoilla. Aurinkoisella paikalla saattaa tarvita suojaa kevätahavalta. Kasvukorkeus on 30–40 cm. Kasvupaikaksi sopii aurinkoinen ja puolivarjoinen. Vyöhykkeille I-III.

Gladiolus 'Green Star'

Tsinnia ‘Envy’
Tsinnioista löytyy ainakin limenvihreä lajike ‘Envy’.

Isotsinnia 'Queeny Lime with Blotch'

Zinnia elegans
Kukkasekoitus maltillisen pehmeissä väreissä pinkistä ja aprikoosista kirkkaankeltaiseen ja limen väreihin. Puoliksi tai täysin kerrannaiset kukat tukevissa varsissa. Yksittäisiä yksinkertaisia kukkia voi esiintyä. Erittäin kaunis pitkillä ja kestävillä kukinnoilla, erinomainen kukkapenkkiin ja leikkokukkien viljelyyn.

Koristetupakka 'Lime Green'
Limenvihreitä, trumpetin muotoisia kukkia. Tausta- ja keskikasvi kukkapenkkeihin ja suurempiin kukkalaatikoihin. Nypi kuihtuneet kukat säännöllisesti, jotta kukinta-aika kestäisi kauemmin.

Sirosudenporkkana 'Green Mist'
Limenvihreät nuput aukeavat tiiviiksi, valkoisiksi sarjakukinnoiksi tuuhean, raikkaanvihreän ja hienoliuskaisen lehdistön ylle. Täyte- tai taustakasvi kukkapenkkiin tai laatikkoon. Erittäin kaunis leikkovihreänä tuoreissa ja kuivakukkakimpuissa.

Kotilokukka
Koristeellisia vihreitä kelloja, jotka muodostavat kukkien verholehdet. Käytetään leikkokukkana, erityisen kaunis talvikoristeissa.

Koristebataatti ’Lime’
Lämpöä rakastava koristebataatti kestää hyvin sadetta. ’Lime’-lajikkeella on nimensä mukaisesti raikkaat limenvihreät, kookkaat lehdet. Kasvukorkeus on 30–50 cm. Kasvupaikaksi sopii aurinkoinen, puolivarjoinen.

Koristebataatit ovat hallanarkoja, joten niitä kannattaa suojata keväällä harsoilla, jos hallanvaara uhkaa. Tasainen kastelu ja lannoitus takaavat rehevän kasvuston koko kasvukaudeksi.

HARMAA PUUTARHASSA

Joutsenten poikaset, kivi, patinoitunut puu, betoniruukut, sinkkiämpärit ja kastelukannut. Harmaa edustaa minulle nostalgiaa, rauhaa, tyylikkyyttä. Isoina pintoina vaikutus kuitenkin muuttuu. Helsingin radan varren betonikaupungit suorastaan ahdistavat minua, maalaismiljööseen tottunutta. Toki niiden ahdistavuus ei johdu pelkästä väristä, mutta harmaa korostaa vaikutelmaa.

Puutarhavarastossa värimaailma on rauhallinen harmaa-valkoinen.

Laajoina alueina harmaa saattaisi olla lattea, suorastaan tylsä.

Pieninä pläntteinä ohotanmarunat, nukkapähkämöt ja hopeahärkit tuovat puutarhaan eloisuutta ja valoa. Erityisesti valkoisen seurassa ne antavat tyylikkään vaikutelman. Laajoina alueina harmaa saattaisi olla lattea, suorastaan tylsä.

Ohotanmaruna leviää huomattavasti hillitymmin kuin muut marunat.

Harmaan seurassa pastellisävyt

näyttävät entistäkin hehkeämmiltä.

Kirjassaan Värien puutarha Jouko Rikkinen sanoo, että harmaa korostaa vihreän sävyeroja. Erityisen hyvin hopeanharmaa sopii pastellisävyjen seuraan. Harmaan seurassa pastellisävyt näyttävät entistäkin hehkeämmiltä. Harmaa sopii myös kirkkaiden värien seuraan rauhoittamaan liian räikeää vaikutelmaa.

Useimmiten harmaalehtiset kasvit – kuten kellanvalkeakukkainen euroopanalppitähti, muita marunoita hillitymmin leviävä ohotanmaruna, pehmeälehtinen nukkapähkämö ja nopeasti leviävä hopeahärkki – suosivat aurinkoisia kasvupaikkoja. 

Hopeahärkki on kiitollinen kukkija.

Kesäkukkasommitelmiin sopivia yksivuotisia hopealehtisiä ovat ainakin hopeavillakko, rentovartinen hopeakäpälä sekä riippuva hopeavitja.

Kissankäpälällä on hopeinen nukka. 

Amerikan Yhdysvalloissa harmaa liitetään

usein kalleuteen, laatuun ja kestävyyteen.

Harmaa on tavallinen, huomaamaton väri. Harmaata pidetään välissä olevana värinä, kahden ääripään, mustan ja valkoisen, sekoituksena. Monissa kulttuureissa harmaa liitetään vanhuuteen ja viisauteen. Amerikan Yhdysvalloissa harmaa liitetään usein kalleuteen, laatuun ja kestävyyteen. Meilläkin harmaa kuvannee ylellistä. Sen sijaan Kiinassa ja Japanissa harmaa kuvastaa halpuutta.

Harmaa antaa tilaa muille väreille.

Harmaa ei ole kovin hyvässä huudossa. Arki on harmaata, sää on harmaa ja harmaa talouskin huolettaa. Tuo kaikki alkaa jo tuottaa harmaita hiuksia. Ja se, että itsekin näyttää harmaavarpuselta. No ei kaikki sentään niin harmaata ole! Harmaimmankin päivän taivaalla on monia kauniita sävyjä: vaaleaa ja tummaa, siniharmaata ja helmenharmaata. Tasainen arki on ihan parasta. Ja harmaavarpusenkin rinnassa sykkii lämmin sydän.

Harmaita tai harmahtavia kasveja

Alppitähti

Plantagenin sivuilta poimittua: “Alppitähti istutetaan mieluiten keväällä, kun hallaa ei enää esiinny, hyvin läpäisevään ja runsaskalkkiseen maahan. Kostea maa ei sovellu alppitähdelle. Lisäksi se vaatii suoraa auringonvaloa. Muista lannoittaa tavallisella puutarhalannoitteella kasvukauden aikana. Jos kaikki sujuu hyvin, voit odottaa alppitähden alkavan kukkia kesä-/heinäkuussa ja jatkavan kukintaa syyskuulle. Alppitähti soveltuu myös kuivakukaksi tai leikkokukaksi. Se pysyy kauniina pitkään ja sopii hyvin myös kukkakimppuihin.

Alppipiikkiputki

Alppipiikkiputki kukkii heinä-syyskuussa suurin, hopeansinihohtoisin ja mykerömäisin kukin. Myös tukevat ja pystykasvuiset varret ovat siniset. Kasvukorkeus on 70-80 cm. Kukinnot houkuttelevat perhosia ja ne sopivat hyvin myös kuivakukiksi. Kukinnan päätyttyäkin kasvi on koristeellinen vielä pitkään hopeisiksi muuttuvien suojuslehtiensä vuoksi. Kasvupaikaksi valitaan aurinkoinen, kasvualustaksi kuiva tai tuore, kalkittu, ravinteikas ja hiekkapitoinen vettä läpäisevä ja paksu kasvualusta. Kasvaa mieluiten rauhassa samalla paikalla. Viihtyessään alppipiikkiputki kylväytyy itsestään.

Hopeamaruna

Ohotanmaruna

Helminukkajäkkärä

Villanukkajäkkärä

Villanukkajäkkärä on matala ja topakka. Kaunis hopeanharmaa, runsaskukkainen ryhmä- ja kivikkokasvi, korkeus noin 30 cm. Kukkii pitkään heinä- syyskuulla. Pensastava ja tuuhea kasvutapa. Kasville valitaan aurinkoinen paikka ja kuivahko tai tuore, vettä läpäisevä ja kalkkipitoinen maa. Viihtyy paahteisellakin paikalla, jos multaa on riittävästi. Sopii hillittykasvuisten perennojen joukkoon. Helppo lisätä jakamalla.

Valkohärkki / hopeahärkki

Valkohärkki on helppohoitoinen maanpeite- ja kivikkokasvi, joka kukkii runsaasti valkein kukinnoin kesäkuussa. Hopeinen, mattomainen kasvusto peittää maan hyvin. Sopii hyvin kivikkoryhmiin, reunakasviksi, muurin päälle ja rinteisiin nurmikon asemasta. Kasvupaikkana aurinko-puolivarjo, maaperä kuivasta tuoreeseen, niukkaravinteinen ja hyvin kalkittu. Ei siedä seisovaa vettä talvella.

Tarhaimikkä ’Margery Fish’

Tämä tarhaimikkä kukkii vaaleanpunaisin tai sinisin kukin touko-kesäkuussa. Korkeus on 30 cm. Kasville valitaan puolivarjoinen paikka. Kasvi on melko kestävä.

Hopearikko 

Pienet harmaanvihreät lehtiruusukkeet peittävät maanpinnan ja talvehtivat. Kukkii runsaasti kesä-heinäkuussa valkein pienin kukin. Viihtyy aurinkoisessa ja kuivassa kasvupaikassa. Kasville valitaan aurinkoinen paikka ja kuivahko, niukkaravinteinen, soransekainen hiekkamulta. Hopearikko on kestävä ja se leviää hillitysti.

Koiruoho

Koiruoho on monivuotinen alle metrin korkuiseksi kasvava ruoho, joka on kauttaaltaan hopeanhohtoisen silkkimäisen karvan peitossa. Kasvin tuoksu on voimakkaan ryytimäinen. Hailakankeltaiset melko kookkaat kukat puhkeavat loppukesästä. Kukkamykeröt ovat nuokkuvia, ja ne ovat ryhmittyneet toispuoliseksi tertuksi. Koiruohoa voi tavata vanhan viljelyn jäänteenä ja uutenakin tulokkaana Etelä- ja Keski-Suomen kuivilta pihoilta, niityiltä ja laitumilta.

Tarhakylmänkukka

Tarhakylmänkukalla on mätästävä, tiheäversoinen kasvutapa. Sen kapealiuskaiset, nukkaiset lehdet ovat himmeänvihreät. Kellomaiset, nuokkuvat kukat ovat suuria, vuokkomaisia, violetteja, punaisia tai valkoisia. Lehdissä ja kukissa on harmaita haivenia. 

Hopeatäpläpeippi

Hopeatäpläpeipillä on kirjavat lehdet ja se kukkii runsaasti valkoisin tai liilanpunaisin kukin. Perenna kasvaa nopeasti ja leviää tehokkaasti maanpinnassa suikertavilla rönsyillä.

Nukkapähkämö

Nukkapähkämö on tuuheita, hopeanharmaita kasvustoja muodostava perenna. Samettiset lehdet ovat harmaanvalkeat, pehmeänukkaiset ja kasvavat ruusukkeina. Kukinto on melko huomaamaton, mutta lehdistö sitäkin kauniimpi.

Hopeapensas

Epäsäännöllisen muotoinen pensas. Korkeus ja leveys 100 – 150 cm. Nuoret versot punaruskeat. Molemmin puolin hopeansävyiset lehdet. Hopeiset, mitättömän pienet, voimakastuoksuiset kukat. Hopeanväriset marjat, jotka pysyvät pensaassa talvellakin. Paksu, syvälle tunkeutuva juuristo. Kasville valitaan aurinkoinen tai jopa paahteinen paikka ja kuiva tai tuore, hiekansekainen, kevyt maa. Kestää hyvin leikkausta, mutta ei juuri sitä tarvitse. Ei esiinny tuholaisia. Kasvi leviää helposti juuriversoista, etenkin alasleikkauksen jälkeen.

Tämä vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta. Pensas kannattaa istuttaa pohjattomaan saaviin leviämisen estämiseksi.

Hopeakuusi ’Glauca’, ’Hoopsii’

Pallohopeakuusi ’Glauca Globosa’

Pensassembra ’Glauca’

Paljakkapaju ’Haltia’

Paljakkapaju 'Haltia' on kaunis ja kestävä maanpeittopensas. Nopeakasvuisena se levittäytyy jo parissa vuodessa lähes kaksimetriseksi. Korkeutta pensas kasvaa n.30-40 cm. Paljakkapajulla on harmaanukkaiset lehdet ja punertavat versot. Keväällä puhkeavat norkokukat ovat vaatimattomat. Paljakkapaju sopii hyvin vaikeisiin paikkoihin, kuten kuiviin rinteisiin, tai nopeaa maanpeittoa vaativiin kohtiin. Pensasta ei juurikaan tarvitse leikata, mutta ränsistyneen kasvuston voi nuorentaa alasleikkaamalla keväällä ennen kasvuun lähtöä. Paljakkapaju viihtyy parhaiten auringossa tai puolivarjossa, kuivassa tai tuoreessa, keskiravinteisessa maassa.

Villapaju

Hohtavan hopeanukkainen, tuuhea pikkupensas. Kukkii keväällä näyttävästi keltaisin norkoin, tärkeä mesikasvi pölyttäjille. Pyöreähkö pensas, korkeus 80-100 cm. Kestävä ja helppohoitoinen. Aurinkoinen tai puolivarjoinen kasvupaikka. Tuore, jopa märkä ja ravinteikas maa. Vyöhykkeille I-VIII.

Hopeapaju eli hopeasalava

Tyrni

Yksivuotisia:

Hopealehti eli hopeavillakko

Hopeavitja eli hopeaputous

Hopealanka

Hopealanka on viehättävä hopeanvärinen kasvi, jolla on sotkuinen, hieman rento kasvutapa. Erittäin koristeellinen yhteisistutuksissa värikkäiden kesä- ja syyskukkien kanssa. Tekee pyöreät keltaiset kukinnot. Kestää hyvin kuivuutta.

Hopeakäpälä

Hopeakäpälä on pyöreälehtinen, rentovartinen amppeli- ja reunuskasvi, jonka lehdet ja versot ovat hopeisen nukan peittämiä. Hopeakäpälä on helppohoitoinen, voimakaskasvuinen ja syksyisin kylmänkestävä. Kasvia käytetään amppeli- ja reunuskasvina, se sopii myös maanpeitekasviksi ja ryhmien täytekasviksi.

HAASTEELLISET PUNAISET

Mieheni pitää keltaisista kukista. Onneksi vielä enemmän hän pitää syvänpunaisista kukista. Hemmottelen häntä istuttamalla niitä varta vasten hänelle. Kun nämä kaunottaret puhkeavat kukkaan, kysyn onko hän huomannut syvänpunaisten gladiolusten jo auenneen. – En, mutta hyvä kun sanoit, hän vastaa ja sitten käyn hänelle näyttämässä nuo sykähdyttävät kasvit. Näytän jokaisen vuorollaan sitä mukaa kun ne aukeavat – syvänpunaiset tulppaanit, pionit nimeltä ’Henry Bockstoce’ ja ’Buckeye Belle’ ja gladiolukset.

Pioni ’Buckeye Belle’ on mieheni lempikukka ja ainoa, jonka lajikenimen hän muistaa.

En kasvata keltaisia kukkia mieheni mieliksi, sillä hän ei edes huomaa keltaisten puuttuvan. Hän kyllä nauttii puutarhasta, mutta vielä enemmän hän nauttii nähdessään minun olevan onnellinen kaiken keskellä. Siinä se on, se ratkaiseva ero miehen ja naisen välillä.

Olen iloinen, ettei mieheni kaipaa kirkkaanpunaisia kukkia. Kirkkaanpunainen ei ole minun värini. Omassa puutarhassani ainoa yhdistelmä, johon kirkkaanpunainen mielestäni sopii, on sekoitus kirkkaankeltaisia, valkoisia, oransseja ja punaisia unikoita. Aivan toinen juttu sitten ovat ne riemunkirjavat puutarhat, joissa kaikki värit ovat iloisesti sekaisin. Katselen sellaisia mielelläni, mutta oman puutarhani haluan olevan harmoninen.

Gladiolus 'Black Star'

Tummanpunainen viestii minulle arvokkuutta ja juhlallisuutta, mutta siinä on myös ripaus surumielisyyttä. Tumma punainen vaatii seurakseen jotakin raikasta. Esimerkiksi rippilapsen valkoista paitaa vasten syvänpunainen ruusu on erityisen juhlava.

Kirkkaanpunainen on minusta jotenkin arkinen väri. Pyykkään poikien kirkkaanpunaisia huppareita ja T-paitoja. Pilkon tomaatteja ja paprikoita. Smoothieen sujautan mansikoita, puolukoita ja punaherukoita. Autommekin, puhtaasti käyttö- eikä näyttelyesine, on kirkkaanpunainen. Rakkauden värinen. Sillä vanhalla autolla me yhdessä köröttelemme. Usein mieheni tarjoutuu mukaan kuskiksi ja matkaseuraksi. On mukavampi mennä yhdessä. Se on arjen rakkautta.

Nämä punaiset tulppaanit jäivät yhden kerran kokeiluksi. Ne eivät vain sopineet vaaleanpunaisten ja valkoisten kanssa samalle suunnalle.

Kirkkaanpunaista pidetään iloisena värinä. Useat lapset pitävät punaisesta. On havaittu, että monet lapset käyttävät punaisen värikynän loppuun ensimmäisenä. Usein lapset oppivat nimeämään väreistä ensimmäisenä juuri punaisen ja keltaisen.

Kirkkaanpunainen on puutarhassa minusta haasteellinen väri. Se alkaa helposti riidellä tai ainakin varastaa huomion ja latistaa muut. Kirkkaanpunaisen sijaan käytän mieluummin fuksiaa/aniliininpunaista. 

Tämä voimakkaan värinen laukkaneilikka on kivikkopenkin väriläikkä, varsinainen ilopilleri. 

Yksi ihanimmista yhdistelmistä minusta on vaaleanpunainen, valkoinen, vaalean- tai taivaansininen sekä fuksia/aniliini. Sellaisen ryhmän kokosin hempeän vaaleanpunaisista ja valkoisista pioneista, puhtaansinisistä iiriksistä sekä aniliininpunaisesta pionista nimeltä 'Madame Furtado'. Minusta voimakas fuksia/aniliini on paras pienenä korostusvärinä vain. Isona alueena kokisin sen liian hallitsevaksi.

Pioni 'Madame Furtado' oli juuri etsimäni, voimakkaan aniliininpunainen.

Syvän tummanpunainen on vähintään yhtä haasteellinen kuin kirkkaanpunainen. Valkoisen seurana se on helppo, mutta siihen se helppous sitten loppuukin. Erehdyin kerran istuttamaan tummanpunaisen ’Henry Bockstoce’ –pionin vaaleanpunaisten hempukoiden seuraan. Tummanpunaiset pionit saivat äkkilähdön valkoisten pionien seuraan. Vihreä sopii näiden haasteellisten punaisten seuraan mainiosti. Ehkäpä vihreän sävyillä leikittelemällä voisi ryhmään tuoda eloisuutta. Olen alkanut katsella vihreäkukkaista pionia ’Green Halo’ sillä silmällä.

PURPPURA, FUKSIA JA ANILIINI

Purppura-sanaa käytetään melko vähän kuvailemaan punertavaa violettia tai sinertävää punaista väriä. Usein purppura niputetaan yhteen violetin kanssa. Minusta purppura-sana on kuitenkin oikein passeli tähän tarkoitukseen ja samaan perheeseen kuuluvat fuksia ja aniliini täydentävät väriperhettä hyvin. Fuksianpunainenhan on sävyltään vaaleanpunaisen ja violetin sekoitus. Nimi tulee verenpisaroiden suvun (Fuchsia) tieteellisestä nimestä.

Pioni 'Gilbert Barthelot'

Aniliininpunainen on puolestaan voimakas punertavan purppura tai siniseen vivahtava pinkki. Purppura, fuksia ja aniliininpunainen ovat painoväreissä Magentaa. Magentan nimi juontuu Italiassa vuonna 1859 käydystä Magentan taistelusta, joka käytiin samoihin aikoihin, kun kyseinen väriaine kehitettiin.

Kuullessani puhuttavan purppurasta ajatukseni lentävät nopeasti purppuraviittoihin ja keisarillisiin palatseihin. Oikeaan alkuperään lentävätkin, sillä kallis purppuraväri on ollut ylhäisön yksinoikeus. Oikeastaan ainakin Bysantissa ylhäisön lapset ovat kirjaimellisesti syntyneet purppuraan (born in/to purple = syntyä etuoikeutettuun luokkaan), sillä Bysantin keisarinpalatsin äitiyshuone oli verhottu purppurakankaalla.

Tulppaani 'Queen of Night'

Purppuraväri oli todella kallista, sillä se valmistettiin työläästi kahden merinäkinkenkälajin, purppurakotilon, eritteestä. Arvokkuutensa vuoksi purppuranväristä kangasta käytettiin loiston ja vallan symbolina. Purppuraa käytettiin keisarin viitassa ja hyvin rikkaiden ihmisten juhla-asuissa. Myös keisarilliset lait kirjoitettiin Roomassa purppuralla. Bysantin valtakunnassa vain keisarillinen hovi sai käyttää purppuralla värjättyjä kankaita. Kun sitten englantilainen kemisti William Henry Perkin sattui vahingossa 18-vuotiaana keksimään edullisen tavan valmistaa purppuraväriä, upporikkaat joutuivat keksimään muita keinoja osoittaakseen valtaansa ja varallisuuttaan.

Kirjopikarililja

On loogista, että purppuraa pidetään kuninkaallisena värinä. Se symboloi valtaa, luksusta ja kunnianhimoa. Se edustaa myös rikkautta ja liioittelua. Henkisellä tasolla purppura kuvaa viisautta, itsenäisyyttä, arvokkuutta, luovuutta ja taikuutta.

Purppuraheisiangervo 'Little Devil'

Kun ajattelee purppuran historiallista taustaa huippukalliina väriaineena ja luksuksen luksuksena, niin minkähän takia heraldiikassa purppura kuvastaa kohtuullisuutta? On sen sijaan helpompi ymmärtää, että Kiinassa purppuraan assosioituu taivas, uskollisuus ja viileys. Thaimaassa leski pukeutuu purppuraan surressaan miehensä kuolemaa. Leonardo da Vinci uskoi, että keskittymisvoima kymmenkertaistui purppuraisessa valossa sen tullessa esimerkiksi maalatun lasin läpi.

Puutarhassa purppuran väri vaihtelee valon mukaan. Puutarhassa tätä kuninkaallista väriä suositellaan käytettävän säästeliäästi, sillä purppura tuntuu nielevän valoa. Suuri purppuranvärisistä kasveista koottu ryhmä näyttää helposti synkältä. Parhaiten edukseen purppura onkin puutarhan valoisissa paikoissa sekä vaaleakukkaisten ja -lehtisten naapureiden seurassa. Hopean ja pronssin sanotaan sopivan erityisen hyvin purppuran ylhäiseen seuraan.

Itselleni mieluisin on aniliinin, (heleän)sinisen ja valkoisen / vaaleanpunaisen yhdistelmä. Vihreän sävyistä tuohon yhdistelmään sopii erityisen hyvin limenvihreä. Vuosia olen odotellut tuota yhdistelmää: vaaleiden sekä 'Madame Furtado' -pionien ja iiristen samanaikaista kukintaa. Viime kesänä se vihdoin tapahtui.

Erityisen taitavaa purppuraisten kasvien käyttöä voit nähdä blogissa nimeltä Kottikärryn kääntöpiiri.