SYKSYN KUKKIA

Sinä vuonna, kun syksy on pitkä, myöhään syksyllä kukkivat kasvit nousevat erityisen arvoon. Tuolloin tulee moneen kertaan kiiteltyä itseään, että on tullut istuttaneeksi myöhäisiä kukkijoita. Kokosin tälle listalle syksyllä kukkivia kasveja.

Astereita: 

Syysasteri

Elokuunasteri 

Pystyversoinen, latvastaan runsashaarainen. Pienet, karheakarvaiset, himmeänvihreät lehdet. Kukat ovat päivänkakkaramaisia, melko suuria ja huiskilomaisia, väriltään sinililoja, sinisiä tai ruusunpunaisia. Kukkien keskusta on keltainen. Runsaasti lajikkeita. Kukkii heinä – syyskuussa. 

Huiskuasteri 

Keveän hahtuvainen, valkoinen huiskuasteri on myöhäinen kukkija. Netistä en löytänyt juurikaan tietoja siitä, mutta ainakin Tommolan tilalta sitä voi ostaa. 

Pursuasteri ’Harry Schmidt’

Pursuasteri ’Harry Schmidt’ kukkii vaaleanpunaisena. Sen kukkavarret nousevat kauniisti lehtien yläpuolelle. Lajike ehtii hyvin kukkia kesän loputtua. 

Reunusasteri 

Reunusasterit kukkivat erittäin runsaasti ja pitkään lämpimällä ja aurinkoisella kasvupaikalla. Vanha kasvusto voidaan tarvittaessa leikata keväällä alas. Korkeus: 15–50 cm lajikkeen mukaan, kukinta-aika elo-lokakuu lajikkeen mukaan, kasvupaikka aurinkoinen, kasvualusta kuiva tai tuore, vettäläpäisevä, runsasmultainen, keskiravinteinen, talvenkestävyys kestävä. Eri värejä. 


Auringontähti 

Auringontähdellä on kirkkaankeltaiset kukat. 


Elefanttiheinä 

Elefanttiheinä ei välttämättä ennätä kukkia Suomessa, mutta sen pääasiallisin koristearvo onkin pystyissä tiheissä versoissa. Elefanttiheinän talvenkestävyyttä voidaan parantaa jättämällä varret leikkaamatta syksyllä, ja suojaamalla tyvet ensimmäisinä talvina paksulla lehtikatteella. Taimia voidaan lisätä jakamalla ne keväällä.

Jaloängelmä 

Valkokukkainen ‘Splendide White’ kukkii varjoisalla paikalla pitkään, jopa pari kuukautta heinäkuusta alkaen. Se on erityisen kaunis tummalehtisten kasvien seurassa. Kerrottukukkainen jaloängelmä ‘Hewitt’s Double’ on violetti. 

Ängelmät kasvavat korkeiksi ja voivat tarvita tukea. Jos kasvin leikkaa alkukesällä poikki, se haaroittuu ja jää matalammaksi. 


Japaninunikko ‘Pacino’ 

Tämä pieni hailakankeltainen unikko on ahkerin kukkija minkä tiedän. Se aloittaa joskus kesällä ja jatkaa lähes taukoamatta melkein talven tuloon asti. Tämä kannattaa ehdottomasti istuttaa niin, että sen voi nähdä ikkunasta, kun säät huononevat. 


Jättipoimulehti 

Vaikka jättipoimulehden pääasiallisin kukinta-aika onkin keskikesällä, sen kukista riittää iloa talven tuloon asti. 


Kaukasiantörmäkukka 

Kaukasiantörmäkukilla on todella pitkä kukinta. Ne aloittavat joskus kesällä eivätkä lopeta ennen kuin talvi tulee. 

Kaunopunahattu 

'White Swan'

Kaunopunahattu on todellinen perhosmagneetti. Kasvi viihtyy auringossa. Kukinta alkaa heinäkuussa ja kestää pitkälle syyskuuhun. 

Kehäkukka 

'Snow Princess'

Kehäkukka jaksaa tuottaa uusia kukkia pitkin syksyä. 


Konnanyrtti 

Pysty- ja tukevavartinen konnanyrtti kukkii runsaasti heinä-syyskuussa. Voidaan lisätä jakamalla juurakkoa keväällä. Konnanyrtti on talvenkestoltaan kestävä ja talvehtii parhaiten runsaslumisilla alueilla. Konnanyrttiä saa vaaleanpunaisena ja valkoisena. 


Kultapallo 

Kultapallolla on kirkkaankeltaiset kukat. Kasvi kukkii pitkään elokuusta lokakuuhun saakka ja leviää kohtalaisen voimakkaasti rönsyillä. Kultapallo viihtyy aurinkoisella ja tuulensuojaisella kasvupaikalla tuoreessa, runsasravinteisessa ja syvämultaisessa maassa. 


Kurjenpolvi 

‘Johnson’s Blue’

Myöhään kukkivia kurjenpolvia ovat esimerkiksi Himalajankurjenpolvi sekä ‘Johnson’s Blue’ ja ‘Rozanne’. Himalajankurjenpolvi on myöhäinen sinisävyinen kukkija. 


Kärhö 

'Arabella'

Monet kärhöt kukkivat vielä hyvin myöhään syksyllä. Omasta kokemuksestani tiedän ainakin ’Arabellan’ kukkivan lumen tuloon asti. 

Lupiini

Lupiini on aivan pakko laittaa tänne syyskukkijoihin. Lupiinin pääkukinta on joskus kesällä, mutta se kukkii toisen kerran syksyllä, kun kukkineet kukat leikkaa pois. Tätä kirjoittaessani on lokakuu loppu ja lupiinit kukkivat aina vain, vaikka pakkanenkin on puraissut jo monta kertaa. 

Myrkkylilja 

Tarhamyrkkyliljoissa on näyttäviä ja suurikukkaisia lajikkeita. Ne ovat valkoisia tai violettiin vivahtavia ja vaaleanpunaisia. Syysmyrkkylilja eli alastonimpi on kestävä sipulikasvi, joka kukkii lehdettömänä myöhään syksyllä, juuri ennen talven tuloa. Pikarimaiset kukat muistuttavat krookusta, mutta ovat suurempia. Kukat ovat 10-25 cm korkeita. 

Myskimalva 

'Alba'

Myskimalva on perinteinen, vanhojen pihojen kestävä, monivuotinen perenna. Runsaasti kukkivalla myskimalvalla on kookkaat, vaaleanpunaiset tai valkoiset, tuoksuvat kukat. Kukinta kestää pitkään heinäkuusta syyskuulle. Minun myskimalvani kukkivat täyttä päätä lokakuussakin. 

Nauhus 

Nauhuksilla on kirkkaankeltaiset kukat. Isokokoiset ja leveälehtiset nauhukset peittävät nopeasti kasvupaikkansa. Nauhuksia ei tarvitse tukea eikä juuri koskaan jakaa, ja ne ovat kestäviä koko Suomessa. Nauhukset menestyvät pihan varjoisemmissakin paikoissa ja aikaiset lajikkeet ehtivät kukkia. Aikaisia ja myöhäisiä lajikkeita voi yhdistellä, jotta saa ryhmään pidemmän kukinta-ajan. Pohjois-Suomessa eivät kaikki myöhäiset lajikkeet (esim. kallionauhus) ehdi kukkia kuin vain suojaisimmilla paikoilla.

Orvokki 

Orvokeilla on todella pitkä kukinta-aika, sillä ne saattavat kukkia keväästä pienin tauoin syysmyöhään asti. 

Pallo-ohdakkeet 

'Blue Globe'

Sinipallo-ohdake on aurinkoisen paikan perenna, joka viihtyy parhaiten läpäisevässä hiekka- tai moreenimaassa. Kasvi sietää myös kuivuutta. Isot pallomaiset mykerökukat kohoavat kasvuston yläpuolelle. Kukat säilyvät maljakossa pitkään, ja ne ovat myös mehiläisten ja perhosten suosiossa. 

Omat Siperianpallo-ohdakkeeni kukkivat ainakin vielä pakkasten tultua. 


Pensashanhikki

’Creme Brulee’

Pensashanhikkien kukinta-ajoissa on isoja eroja, mutta ainakin ’Creme Brulee’ ja 'Lovely Pink' kukkivat vielä hyvin myöhään syksyllä. 


Pensasruusut 

’Schneewittchen’

Monet pensasruusut, esim. tertturuusu ’Schneewittchen’, köynnösruusu ’New Dawn’, vaaleanpunaiset ’Bonica’ ja ’Morden Belle’, kanadalaiset ruusut ’John Cabot’, ’William Baffin’ ja 'Morden Centennial’, sametinpunainen Parklandruusu 'Cuthbert Grant', tarhakurtturuusu ’Ritausma’, maanpeiteruusut ’Sommerwind’ ja ’Fairy’ sekä neilikkaruusu 'F.J. Grootendorst' kukkivat vielä myöhään syksyllä. 

Myöhään kukkivien ruusujen juurelle kannattaa istuttaa kurjenpolvia, jotka kukkivat yhtä myöhään. Tällaisia kurjenpolvia ovat esimerkiksi Himalajankurjenpolvi sekä ‘Johnson’s Blue’ ja ‘Rozanne’. Myös poimulehti on kaunis ruusujen aluskasvina. 

Piikkiputket 

Metallipiikkiputki ja erikoisempi jukkapiikkiputki kukkivat muita sukulaisiaan myöhempään. 


Punalatvat 

Purppurapunalatva

Rusopunalatva on näyttävämpi kuin purppurapunalatva. Se kukkii vielä silloin kun purppurapunalatvan kukinta on jo lakastunut. 

Punatähkä

Pitkät tähkämäiset purppuranpunaiset kukat heinä-syyskuussa. Tiheä ruohomainen lehdistö. Pystykasvuinen. 


Purtojuuri 

Purtojuurella on sinertävät pallomaiset kukat. Kasvin korkeus on 30–100 cm. Kukkii elo-syyskuussa. Monivuotinen. Lisätään siemenistä. Sopii niitylle. Kasvupaikaksi valitaan kuivahko-tuore-kostea, aurinkoinen-(puoli)varjo, ravinteinen-niukkaravinteinen, savi-multa. Purtojuuri on hyvä savimaiden kasvi. Rehevällä paikalla se kasvaa tuuheaksi ja monihaaraiseksi. Purtojuuri sopii hyvin leikoksi ja on hyvä perhoskasvi. 


Päivänlilja ’Joan Senior’ 

Vaikka päivänlilja ’Joan Senior’ ei taida varsinainen syyskukka ollakaan, niin laitoin sen tänne listalle. Se nimittäin kukkii minulla vielä lokakuussakin ilahduttavan runsaasti. 

Erittäin kaunis, elokuussa kukkiva päivänliljalajike. Valkoisten kukkien keskustat ovat hempeän keltaiset. Kukka kestää vain päivien ajan, mutta niitä muodostuu jatkuvasti lisää. Kapeat ja heinämäiset lehdet muodostavat tuuhean kasvuston. Tarhapäivänliljat sopivat aurinkoisten paikkojen perenna- ja kasviryhmiin. Kauniit liljat ovat näyttävimpiä useamman taimen ryhmissä. 


Rohtosuopayrtti 

Rohtosuopayrtti leviää voimakkaasti. 


Ukonhattu: Ametistiukonhattu 

Ametistiukonhattu on syvänsininen. Se leviää voimakkaasti. 

Sinikki 

Harvinainen, myöhään kukkiva perenna, joka viihtyy aurinkoisessa tai puolivarjoisessa paikassa multavassa ja läpäisevässä maassa. Taimet kannattaa istuttaa pieniksi ryhmiksi. Sinikin korkeus on 30 cm. 


Syyshortensia 

'Early Sensation'

Syyshortensia kasvaa parhaiten happamassa ja ravinteikkaassa turvemultamaassa. Kasvualustan kannattaa olla hyvin vettä läpäisevä. Aurinkoinen tai puolivarjoinen paikka on kukinnan kannalta paras. Pensas kukkii kyllä anteliaasti varjoisessakin paikassa, mutta kukinta on silloin vielä myöhäisempää kuin yleensä ja pahimmassa tapauksessa syyspakkaset ehtivät tulla ennen kuin kukinta alkaa. 

Pensaan versot ovat melko hauraat, joten kovin tuuliselle paikalle tai lumenkaatopaikalle sitä ei kannata istuttaa. Syyshortensian lehdet puhkeavat yleensä melko myöhään keväällä, joten pensaan juurelle kannattaa istuttaa aikaisin keväällä nousevia perennoja. Menestymisvyöhykkeet ovat I–III (IV). 

Parasta syyshortensialle on rodomulta, mutta voit käyttää myös puutarhamultaa. Kaiva noin puoli metriä syvä kuoppa, jätä taimiväliksi noin 90 senttiä. Syyshortensiaa ei välttämättä tarvitse leikata, mutta jos haluat pensaasta mahdollisimmat tuuhean ja kukinnoista suuret, leikkaaminen keväällä kannattaa. 


Syyshohdekukka 

Isot, päivänkakkaramaiset kukat hehkuvat keltaisen, oranssin, punaisen ja ruskeanpunertavan sävyissä. Nopeakasvuinen kasvusto nousee maasta tiheinä kimppuina. 


Syyskatkero eli syyssinikka

Syyskatkero kukkii myöhään syvänsinisin kukin. 

Syyskaunosilmä 

Syys­kau­no­sil­mä ‘Buttermilk' 

Viherlassilan sivuilta: ”Pitkään kukkiva puutarhan piristys. Vaaleankeltaiset kukat kesäkuulta jopa lokakuulle. Läpäisevään maahan. Kaunis ja kestävä, pystykasvuinen perhosperenna kukkamaahan, massaistutuksiin ja myös ruukkuihin. Korkeus 40 cm. Kasvupaikka: aurinkoinen.” 

Syysleimu 'Blue Boy'

Itse pidän syysleimuja loppukesän kukkina, mutta lilansininen ’Blue Boy’ on todellinen syksyn kukka. Se kukkii vielä lokakuun lopussakin. 


Syysmaksaruoho 

Syysmaksaruoho on luottokasvini. Syysmaksaruohosta olen kirjoittanut jutun tänne. 


Syysvuokko 

Hopeasyysvuokko

Syysvuokko kukkii syksyllä kaksi kuukautta. Se on oikein hyvä syyskasvi, kunhan se istutetaan lämpimälle paikalle ja kuohkeaan maahan. Tarha- ja hopeasyysvuokot ovat tavalliseen syysvuokkoon verrattuna arempia ja hidaskasvuisempia. 

Tarhaiiso 

'Blue Fortune'

Tarhaiiso on hyvin helppohoitoinen perenna ja kasvaa niin tuoreessa kuin karussakin kasvualustassa. Tärkeää on, että kasvualusta on vettäläpäisevä. Kauniit laventelinsiniset kukat ovat syötäviä, kuten myös lakritsalta tuoksuvat lehdet. Voidaan käyttää perennaryhmissä, mutta erityisesti säväyttää omana massanaan. Perennaryhmään tarhaiison seuraksi sopivat punahatut ja päivänhatut. Houkuttelee perhosia, mutta peurat ja jänikset jättävät kasvin yleensä rauhaan. 


Tarhapiisku 

Keltainen tarhapiisku kuuluu liiallisesti leviäviin kasveihin. 


Tähkäkimikki 

Tähkäkimikki on kookas, syksyllä pitkään ja tyylikkäästi kukkiva perenna. Rehevä lehdistö on 0,5 m korkuinen ja kukkavarret nousevat metrinkin lehdistön yläpuolelle. Kukinnot ovat jopa puolen metrin mittaisia valkoisia, nuokkuvia tähkiä. 


Valkoalpi 

Valkoalpilla on koristeelliset, kaareutuvat ja tähkämäiset kukinnot, jotka houkuttelevat perhosia. Siisti ja tiheä lehdistö saa syksyllä näyttävän oranssin värityksen. Valkoalpi kannattaa suojata talveksi vähälumisilla alueilla, mutta ainakin täällä kakkosvyöhykkeellä se on pärjännyt aivan hyvin ilman suojaakin. Korkeus 60–70 cm, kukkii heinä-syyskuussa. Kasvupaikka: aurinkoinen tai puolivarjoinen. Kasvualusta: tuore, multava, ravinteikas. 


Villanukkajäkkärä 

Villanukkajäkkärä on matala ja topakka. Se on siis eri kuin helminukkajäkkärä. Kaunis hopeanharmaa, runsaskukkainen ryhmä- ja kivikkokasvi, korkeus noin 30 cm. Kukkii pitkään heinä- syyskuulla. Pensastava ja tuuhea kasvutapa. Tuore, vettä läpäisevä ja kalkkipitoinen maa. 


Yksivuotiset kukat 

Daaliat 

'Wittem'

Tarhadaalia on perinteinen, loppukesällä kukkiva kesäkukka. Daalian lajikekirjo on runsas. Kukinnan muodot vaihtelevat pallomaisista päivänkakkaramaisiin ja värivalikoima kattaa lähes kaikki värit. 

Kosmoskukka

Monet yksivuotiset kesäkukat jaksavat kukkia vielä myöhään syksyllä. Tällaisia ovat esimerkiksi Tiibetinkoirankieli, unikot sekä kosmoskukka.