On siis täytynyt tyytyä
kumartamaan tuolle puulle.
Hassuimmat virheet olen tehnyt polkujen sijainnin suhteen. Kahdessa kohtaa polku on niin lähellä puuta / pensasta, että käytännössä on kuljettava oksaston läpi. Olin tehnyt muutamia kivipolkuja isojen istutusalueiden läpi, jotta alueiden hoito olisi helppoa. Jossain vaiheessa innostuin imeläkirsikasta. Tuon kookkaan puun paikka valikoitui ihan muun kuin polun paikan perusteella. Samoin kävi purppuraheisiangervo ’Diabolon’ kanssa.
Olen miettinyt, että leikkaisin ’Diabolon’ lieriöksi. Pulma olisi sillä ratkaistu. Kirsikan oksia en ole halunnut leikata, jotta satoa olisi helpompi kerätä. On siis täytynyt tyytyä kumartamaan tuolle puulle.
Polku, jota tarkoitan, kulkee kasvillisuuden seassa kirsikkapuun edessä.
En tajunnut, miten kova vastus korte on. Olisi ehkä pitänyt pitää tietyt alueet mustan muovin alla kauemmin. Toisaalta olisi ollut tylsää pitää kolme neljäsosaa puutarhasta monta vuotta muovin alla. Voi olla, etten silti olisi voittanut sitä. Korte on aika uskomaton.
Jälkeenpäin tämä operaatio on työläs.
Kokemusta on.
Jos nyt istuttaisin laakakatajia, istuttaisin ne juurimaton keskelle juuri tuon viheliäisen kortteen takia. Leikkaisin juurimatosta suuren neliön ja keskelle reiän. Päälle laittaisin reilun kerroksen haketta, joka aikanaan peittyisi oksien alle. Jälkeenpäin tämä operaatio on työläs. Kokemusta on.
Siinä ne katalat kortteet ovat ennen juurimaton laittamista.
Mikään määrä
sanomalehtiä
ei sitä pidättele.
Alussa luotin paksuun sanomalehtikerrokseen, mutta korte taisi nauraa minulle pitkät naurut. Mikään määrä sanomalehtiä ei sitä pidättele. Siihen tepsii vain juurimatto (ei mikä tahansa kangas) tai musta muovi.
Jos nyt alkaisin rakentaa uutta puutarhaa, suunnittelisin siihen heti kastelujärjestelmän ja kaivaisin letkut maahan. Nyt letkut on vedetty istutusten läpi ja yli ja menee aikansa ennen kuin ne peittyvät kasvillisuuden alle.
Yritän zoomailla niin, etteivät letkut näkyisi, mutta ei näytä onnistuneen. Kuvan pääosassa kuitenkin hortensia 'Early Sensation'.
Hups! Joissain vaiheessa huomasin,
että muuri oli edelleen vailla maata.
Sain yllätyksekseni pitkän kivimuurin. En tiennyt mitä muurille istuttaisin enkä siksi täyttänyt kivien koloja mitenkään. Asia jäi hautumaan. Muuri oli kaunis sellaisenaan eikä asialla ollut kiirettä. Muotoilin puutarhaa Avantilla ja vihdoin pääsin maan muokkaus- ja istutusvaiheeseen eikä painavilla koneilla ollut enää menemistä sinne. Hups! Joissain vaiheessa huomasin, että muuri oli edelleen vailla maata. Meni kottikärryhommiksi.
Viime vuonna keksin, että istutan koko muurin pituudelta ruusuja. Nyt projekti etenee ruusu kerrallaan. Kun polun alta tai jostakin muualta tulee ylimääräistä maata, se kärrätään muurin päälle. Kun maata on tarpeeksi, istutetaan ruusu ja katetaan matoilla ja hakkeella.
Karoliinanruusu on kestävä. Toivottavasti se pärjää muurin karuissa oloissaa.
Köynnösruusua en enää vaivoikseni ottaisi.
Voisin vielä luetella liudan virheitä kasvivalinnoissa, mutta niitä ei kai kutsuta virheiksi. Ne ovat kokeiluja. Tulkoot nyt muutama mainituiksi. Köynnösruusua en enää vaivoikseni ottaisi. Niin kaunis kuin ’New Dawn’ onkin, sen sitominen tukeen on ikävää hommaa – ja silti aina joku verso retkottaa. Olen tilannut pojaltani ensi kesäksi kaksi tukikehikkoa, joiden sisälle istutan ruusut. Sitten eivät enää retkota.
Suloinen tämä kieltämättä on.
Maahumalan tuominen puutarhaan saattoi olla virhe. En ole aivan varma. Se on kyllä kaunislehtinen ja isossa puutarhassa tarvitaan maanpeitekasveja. Se vain on toisinaan vähän liian tunkeileva.
Valkoisen kyläkurjenpolven istuttaminen – ja varsinkin kuihtuneiden kukkien leikkaamisen unohtaminen – oli selvä virhe. Saan varmaan korjata sitä erehdystä muutaman vuoden.
Kyläkurjenpolvi on kaunis tuossa Köynnösikkunan juurella, mutta se tahtoisi valloittaa puoli puutarhaa.
Onneksi polun saa siirrettyä ja muurin kolot täytettyä. Kasvikokeilut jatkuvat.
