sunnuntai 25. syyskuuta 2022

TABULA RASA

Tabula rasa on alue Luumutarhan ja Kaivon välissä. Toiselta puolelta se rajoittuu Muuriin ja taloon.

Oikeasti tämä Tabula rasa ei ollut eikä ole vieläkään tyhjä taulu. Siellä kasvaa kaksi suurta katajaa, jotka saimme varjeltua rakennusajan myllerryksessä, ja tietysti maan alla on maailman suurin ja sitkein korte-esiintymä.

Palataanpa hetkeksi vuoteen 2012. 

Tontin laidalla kasvoi kaksi suurehkoa katajaa. Suunnittelimme talon paikan siten, että ainakin parempikuntoinen kataja säästyisi ja toisaalta myös tontin toisella laidalla olevat lehtipuut.

Ajattelimme toisen katajan menehtyvän joka tapauksessa. Huonosti sille kävikin. Se kallistui uhkaavasti. Sai minulta jo katkaisutuomion, mutta ystävämme sanoi, että ehtiihän sen kaataa sitten kun se on kokonaan kuollut. Tuimme puun pystyyn moneksi vuodeksi ja se selviytyi.

Haaveilin tänne
havupuiden ryhmää.

Haaveilin tänne havupuiden ryhmää: pilarimaisten katajien lisäksi puolikorkeaa kartiomaista havua ja melko matalaa pyöreämuotoista. Maanpeittäjiksi katajaa tai varjoyrttiä. Ehkä lisäksi ’Cool Splash-vuohenkuusamaa ja valkoinen jumaltenkukka.

Katoin maan useaksi vuodeksi mustalla muovilla toivoen peltokortteitten tukahtuvan.

Kun minulla sattui olemaan maatiaispäivänliljojen jakopaloja, vapautin vähän maata katteen alta ja istutin liljoja polun reunaan. Nopeasti ne kasvoivat valtaviksi pehkoiksi, mutta niin kasvoivat kortteetkin. Kitkin ja katoin päivänliljojen ympäristöt paksulla sanomalehtikierroksella, mutta eihän se auttanut kuin hetken. Kortteet kasvoivat melkein yhtä korkeina kuin päivänliljatkin. Kyllästyin. Peitin koko alueen päivänliljoineen kaikkineen taas mustan muovin alle tietäen käyväni ainoastaan viivytystaistelua.

Päästyään hyvään valoon katajat ovat kasvaneet runsaiksi.

Kyllästyin katselemaan
mustia muoveja.

Taisi olla vuosi 2020, kun kyllästyin katselemaan mustia muoveja. Päätin istuttaa koko alueen täyteen peittokurjenpolvea. Minulla on sellainen käsitys, että peittokurjenpolvi voittaa kortteen. Tähän mennessä se on voittanutkin. 

Ajattelin, että päästyäni voitolle, voisin istuttaa jotakin muuta. Toisaalta ei tuo peittokurjenpolvi mikään hassumpi ole isona alueena. 

Haaveilemani havuryhmä loistaa poissaolollaan. Alueella on vielä entisiä kantoja ja mainitsemani korteongelma, joten istutukset ovat jääneet.  Toisaalta en ole kovasti kaivannutkaan mitään tälle alueelle. Pääasia, että kortteet vetäytyvät taistelutantereelta.

Usein on käynyt niin, että kun oikein olen vitkutellut, luonto on hoitanut puutarhasuunnittelun puolestani. Usein myös alitajunta on työskennellyt, ja idea on pulpahtanut mieleen yllättäen pitkän ajan päästä. Annan näille molemmille tilaa ja jään mielenkiinnolla odottelemaan.

Keväällä 2022 istutin reunaan yhden ’Coral Sunset’ -pionin, sille kun piti saada paikka. Jännityksellä odotan, houkutteleeko se kenties muita pioneja ympärilleen. Pionit ovat sellaisia vekkuleita, että niistä ei koskaan tiedä.

10 kommenttia:

  1. Peittokurjenpolvi sopii tuohon loistavasti! Ja pionit, ne vetävät kummasti kavereita puoleensa;)

    VastaaPoista
  2. Kylläpä katajista kasvoi komeat. Peittokurjenpolvi on siis hyvä peittokasvi, pitää muistaa kun tulee itselle ensi vuonna vastaan taistelu kortetta vastaan, nyt alueella on musta muovi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, yllättävän paljon katajat ovat tosiaan kasvaneet näiden vuosien aikana. En olisi itse arvannut, miten paljon hyvät olosuhteet vaikuttavat vanhoihin katajiin.

      Ei kai peittokurjenpolvikaan täydellinen este kortteille ole, mutta hyvä vastus kuitenkin. Toivotaan parasta, kun otat mustan muovin pois. 😊 Itse aion ensi keväänä kokeilla alueelle Sammal pois -lannoitetta, joka tepsii aika kivasti kortteeseen. En vain tiedä mitä se tekee muille kasveille, ei kait ole haitallista kuitenkaan. Aion ainakin kokeilla.

      Poista
  3. Katajista on kasvanut tuuheita ja kauniita.
    Peltokorte on tosi vaikea hävitettävä ja sen juuret saattavat ulottua jopa metrin syvyyteen. Paksu juurimatto taitaa olla ainoa, josta se ei kykene puskemaan läpi sillä matto estää jopa koivunjuurien kasvun kankaan läpi. Olen onnistunut saamaan takapihan lankkupenkeistä kortteen häviämään jatkuvalla kitkennällä ja penkin reunojen juurimatolla suojaamisella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Katajat ovat kyllä ihania kaikin puolin.

      Korte on aivan mahdoton. Olen joutunut kattamaan juurimatolla joitakin pensaiden katveita juuri kortteen takia, mutta perennoille se on hankalampi. Juurimatto toimii kyllä takuuvarmasti siellä, mihin sitä olen laittanut.

      Hyvä, että olet päässyt voitolle siinä taistelussa. Onnittelut! 😊 Minä aion käyttää apuna Sammal pois -lannoitetta. Ainakin kokeilen, miten se toimii perennojen välissä. Soralla se toimi tosi hienosti, kun kortteet olivat levinneet sinnekin. Muutaman päivän kuluttua kortteet olivat muuttuneet ruskeiksi.

      Poista
    2. Kiitos Sammal pois- vinkistäsi.

      Poista
  4. Peittokurjenpolvi näyttää tosi kauniilta tuolla alueella. Jaa-a saattaa pioni hyvinkin houkutella kavereita paikalle. Hyvin mielenkiintoista oli taas nähdä alkutilanne ja nykyinen - olet onnistunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ♥

      Joskus ajattelin, että ehkä pionien määrä on jo täysi meidän puutarhassa. Myöhemmin olen nauranut itselleni; kuinka väärässä ihminen voikaan olla! En tiedä, tuleeko sellaista tilannetta koskaan, että uusia pioneja ei mahtuisi. Ne kun aina vain haluavat tulla meille. 😊

      Poista