PARAS RUUSUNI IKINÄ -HAASTE

Oli ollut jo muutamana yönä pakkasta. Yöllä oli satanut lunta ja puutarha oli paksun valkoisen kuorrutuksen peitossa. Olin ajatellut tehdä kukka-asetelman, mutta aloin epäröidä. Onko puutarhassa enää mitään kukkivaa, jota voisin asetelmaani käyttää? Iltapäivällä kiersin puutarhaa ja leikkasin kädet jäisinä ruusuja. Osa niistä oli täydessä kukassa, osa tiukalla nupulla. Leikkasin niitä pienen ämpärillisen. Parin päivän päästä tein suunnittelemani kukka-asetelman. Ruusut loistivat aivan kuin ne eivät olisi tienneet mitään pakkasesta. Tiukat nuput aukesivat pikkuhiljaa. Huokailin taas, miten ihana tuo ruusuni on. 

'Schneewittchen’ eli 'Iceberg' -tertturuusu

Olen ollut niin onnellinen ruusuista, varsinkin pensasruusuista. Ne ovat niin kauniita, kestäviä ja helppoja. Minulle on kertynyt niitä jo aika monta. Joidenkin paras puoli on niiden kaunis kukinta. Jotkut kukkivat erityisen runsaasti. Joku on upean värinen. Mutta niillä ihanilla ruusuilla on myös huonoja puolia. Eräs kaunis ruusu, ’Morden Blush’, kukkii aivan valtavan upein kukin, mutta lopulta kukat ruskettuvat suuriksi möykyiksi. Ne möykyt pitää leikata pois, muuten ne säilyvät seuraavaan vuoteen ja arvatenkin ruusu ei ole silloin kauneimmillaan. 

Parhaimmat ruusut

ansaitsevat tulla esitellyiksi.

Parhaimmat ruusut ansaitsevat tulla esitellyiksi, joten tein haasteen.

Osallistu haasteeseen ja 

esittele luottoruususi.

Osallistu haasteeseen ja esittele luottoruususi. Onko ruususi erityisen kaunis tai kukkiiko se erityisen runsaasti ja kauan? Onko se laiskan puutarhurin unelma? Onko ruusulajikkeellasi jokin erityisominaisuus, jonka haluaisit muidenkin tietävän?

Ei haittaa, vaikka et omistaisi yhtään ruusua. Voit kirjoittaa vaikkapa iki-ihanasta leikkoruususta, jonka olet saanut.

Kirjoita ruusustasi juttu ja vinkkaa siitä minulle, niin linkitän sen tähän juttuun. Lopulta saamme toivottavasti upean kokoelman kympin tai kymppi miikan -arvoisia ruusuja. Jos sinulla on paljon ihania ruusuja, joita voit suositella toisillekin, niin toki voit kirjoittaa niistä kaikista. Lyhyet maininnatkin riittävät.

Voit mainita myös ne, joita et

oman kokemuksesi perusteella

enää hankkisi.

Ja jotta jutusta olisi mahdollisimman paljon hyötyä niille, jotka valitsevat puutarhaansa uusia ruusulajikkeita, voit mainita myös ne, joita et oman kokemuksesi perusteella enää hankkisi. Perustele, miksi et päätyisi enää tähän lajikkeeseen.

Aloitan haasteen esittelemällä oman suosikkiruusuni ’Schneewittchen’ -tertturuusun, vaikka luulen, ettei kukaan blogini lukijoista ole voinut välttyä lukemasta siitä. Niin usein olen tätä ihastuttavaa ruusua hehkuttanut.

Ah, mikä kukinta!

Sen lisäksi, että tämä valkoinen ruusu on erittäin kaunis ja jalomuotoinen, se on hyvin runsaskukkainen eikä ole pahasti piikikäskään. Eikä tässä vielä kaikki: se kukkii väsymättä vielä pakkasten tultuakin. Yksi ruusun parhaista puolista on se, että kukat kuihtuvat kauniisti. Niitä ei tarvitse nyppiä tai leikata. Terälehdet vain varisevat tyylikkäästi itsekseen.

Kuvaushetkellä ruusu on kukkinut jo yli kuukauden enkä ole joutunut siistimään sitä yhtään.

Mutta kukaan ei ole täydellinen. Tällä ihastuttavalla ruusulla on eräs huono puoli: se ei ole aivan talvenkestävimmistä päästä. Täällä kakkosvyöhykkeellä se on menestynyt useita vuosia ilman mitään suojauksia, mutta kovin pohjoisessa se tuskin menestyy.

Ruusut, joita en enää hankkisi omaan puutarhaani:

- ’Morden Blush’ on kyllä huikean kaunis ruusu, mutta kuihtuneet kukat jäävät kiinni pensaaseen isoiksi ruskeiksi möykyiksi, jotka täytyy leikata pois.

- Juhannusruusu on todella kaunis, mutta kukkii hyvin lyhyen ajan. Jos olisin tuota hankkiessani tiennyt, että on paljon upeita ruusuja, jotka kukkivat hyvin pitkän aikaa, olisin istuttanut mieluummin sellaisen.

- Köynnösruusu ’New Dawn’ on todella kauniskukkainen ja talven tuloon asti kukkiva ruusu, mutta sen sitominen tukeen on työlästä. Onneksi sillä on paksut ja harvat piikit, joten sitominen ei sentään ole ihan hirveää.

Tuleekohan tästä 'Aicha' -puistoruususta kympin tyttö? Se on vielä niin nuori, etten osaa sanoa.

Nyt jännitän, pääseekö huikean kaunis kanadalainen ruusu ’Lambert Closse’ tälle parhaiden ruusujen listalle. Olen alkanut haaveilla siitä ruususta.

Haastan mukaan bloggaajia, jotka ovat kirjoittaneet ruusuista useamman kuin yhden jutun:

• Tita / Unelmia ruusuista
• Kruunuvuokko / Puutarhan Lumo
• Päivi / Kottikärryn Kääntöpiiri
• Riina / Versoja Vaahteramäeltä
• Between / Rikkaruohoelämää

Haasteen säännöt:

Kirjoita juttu luottoruusustasi. Jutun tyyli on vapaa. Se voi olla ylistyslaulu suosikkiruusullesi tai tiukkaa asiaa. Juttu voi olla yhden kuvan ja muutaman rivin mittainen tai pitkä esitys kaikista puutarhan parhaista ruusuista.

Jutun loppuun voit mainita myös, mitä ruusua et enää omaan pihaan hankkisi.

Ilmoita jutusta Kukka & Kaali -blogiin, jotta Pauliina voi linkittää jutun yhdeksi kokonaisuudeksi muiden kanssa.

Haasta mukaan 3–5 blogiystääväsi.

Voit ottaa kopin haasteesta, vaikka kukaan ei olisi haastanut sinua.

Ja ne sokerit pohjalla:

Unelmia ruusuista -blogista löydät Titan hyvän jutun monista ruusuista. Jutussaan Tita esittelee kestäviä ja ihania Kanadanruusuja, tarhakurtturuusuista parhaimmat sekä ryhmäruusuja. Jutussa on myös muuta hyödyllistä ja kivaa luettavaa.

Hirnakan torppa -blogista näet valikoiman kauniita ruusuja. Hirnakka on kirjoittanut ihanan jutun suosikkiruusuistaan. Itse sain ainakin vinkkejä siitä. Muiden ruusujen ohella hän on kirjoittanut muun muassa jaloruusuista. Tekisipä mieleni kokeilla niistä yhtä, joka Hirnakalla on menestynyt. 

Päivi Kottikärryn kääntöpiiri -blogista kirjoitti hyvin mukavalla tavalla pensasruusuista, joihin hän on viime aikoina ihastunut. Kuvat ovat hengästyttävän kauniita! Luettuani Päivin jutun tulin yhä vakuuttuneemmaksi siitä, että kannatti laittaa tällainen haaste alulle. Tästäkin sain uusia vinkkejä tulevia hankintoja varten.

Kruunuvuokko Puutarhan Lumo -blogista kirjoitti mukavan jutun lähinnä kestävistä ruusuista. Aivan alussa hän puolusti juhannusruusua, jota minä olin mennyt vähän mollaamaan. Toki juhannusruusu suomalaiseen pihapiiriin hyvin sopii, myönnän. Juttuun liittyviä kuvia katsellessa huokailin moneen kertaan ruusurunsauden edessä.

Pirjo Tuplasti terapiaa -blogista kirjoitti upean jutun niin omasta suosikistaan kuin kaikista muistakin ruusuistaan. Hänellä on kunnioitettava valikoima pensasruusuja. Lue ihmeessä, mistä ruususta hän kirjoittaa näin: ”Ensin ajattelin, että on vaikea valita paras, mutta kun miettii tuoksun, kukan koon, kukkien sateenkestävyyden ja pensaan kasvutavan sekä sen kasvumuodon on valintani helppo.” Lue, mikä ruusu on köpö, mikä on romanttisin ja mikä on hirveä härökki. Jutusta saat tietää myös, minkä kauniskukkaisen ruusun Pirjo kaivoi miehensä avustuksella pois.

Between Rikkaruohoelämää -blogista kirjoitti ansiokkaasti Teresanruususta sekä ’Ritausma’ -tarhakurtturuususta. Erästä, runsaasti pitkiä juurivesoja tekevää ruusua, hän ei enää hankkisi, mutta senkin kanssa hän on oppinut elämään. Kannattaa lukea koko juttu.

Hiidenkiven puutarhassa -blogin Minna aloittaa juttunsa kertomalla piikkihirviöstä, jatkaa kirvoihin ja hillittömään leviämiseen. Lohduttaa meitä ruusujen ystäviä kuitenkin kauniilla kuvilla ja mukavalla jutustelulla ruusuista. Kaikkien ei tarvitse olla ruusujen ystäviä, mutta paatuneimmankin ruusujen vihaajan (omalla pihalla) kannattaa olla varuillaan, sillä joskus saattaa sopiva ruusu osua kohdalle ja silloin käy hassusti…

Aina jokin kasvaa -blogin Elina kirjoittaa mukavasti näin: ” Ruusut eivät varsinaisesti ole juttuni. Ne ovat liian... noh, ruusumaisia. Ruususta tulee ensimmäisenä mieleen joku hempeänpömpöösi hattara, jota pitää suojata talvella ja muutenkin hirmuisesti paapoa, että se viihtyisi. Sateen sattuessa kukat ja nuput homehtuvat välittömästi ja toki ruusua uhkaa jatkuvasti kirva- ja muu tuholaisarmeija. Vaikka ruusun yrittäisi varovasti ohittaa noin metrin päästä, silti sen piikit raapivat kädet verille ja oksat tarttuvat hiuksiin.” Olen ymmärtänyt, että ruusuihmiseksi voi syntyä tai muuttua pikkuhiljaa tai äkillisesti – tai olla muuttumatta. Lue, miten Elinalle on käynyt.

Viherrin -blogissa Eeva Viherrin kirjoittaa puutarhansa ruusuista ja ruusutoiveistaan. Hänelle tärkeitä ruusuissa ovat ainakin tuoksu ja historia. Lue, mistä ruusuista hän intoilisi, jos olisi ruusuihminen. Tätä ryhmää ei vielä ole mainittukaan näissä haastevastauksissa. 

Blogissa Selätön puutarhuri Maatuska kirjoitti monista sellaisista pensasruusuista, joita tässä ei olekaan aikaisemmin mainittu. Löytyipä sieltä jotakin ostoslistallekin pantavaa. Juttuun liittyvät kuvat olivat huikean ihania!

Pirkko Kovero Vaarin torpan puutarha -blogista kirjoitti mukavalla tyylillä jutun omista pensasruusuistaan. Jutun ohessa olevat kuvat ovat aivan ihania! Miten ruusupensaat voivatkaan olla niin runsaita!

Saaripalsta -blogin Saila kirjoitti tosi hyvän jutun monista erilaisista ruusuista. Jutusta sai hyviä, uusia näkökulmia ja vinkkejä tähän monipuoliseen asiaan.

Pioni Anun puutarha -blogista kirjoitti kivan jutun kauniiden kuvien kera. Hän näyttää pitävän erityisesti voimakkaista väreistä, mutta on lempiruusuissa vaaleampiakin. Sokerina jutun pohjalla on kuva ja juttua kokonaisesta ruusutarhasta, joka on ihana. Kyllä sellaisessa kelpaa juoda päiväkahveja.

Puutarhahetki -blogin Tiiu esitteli valikoiman toinen toistaan kauniimpia lempiruusujaan. Monet niistä olivat itselleni aivan uusia tuttavuuksia. Hauskana yksityiskohtana mainittakoon Tiiunruusu, joka oli kauniin vaaleankeltainen.

Oravankesäpesä -blogin Kati ei tunnustaudu ruusuihmiseksi, mutta hän on kasvattanut pistokkaista useita kauniita ruusuja. Minusta se on hyvä saavutus. Siitä ei enää ole pitkä matka ruusuihmiseksi 😉.

Riina Versoja Vaahteramäeltä -blogista esitteli ihastuttavalla tavallaan hurmaavan tarhakurtturuusun ’Louise Bugnet’. Tämä ruusu on monin tavoin toiveiden täyttymys: tuoksuva, hillitysti leviävä, lähes piikitön, pitkään kukkiva ja mitä kaikkea. Kannattaa ehdottomasti tutustua!

Navettapiika Navettapiian puuhamaa -blogista valitteli ruusujen puutetta, mutta esitteli kauniita neilikkaruusuja ja vähän muitakin. Ne olivatkin itselle täysin uusia tuttavuuksia, joten oli tosi kiva lukea ja katsella kauniita kuvia.

Parhaalla ruusulla on myös hyvä tarina. Päivänpesän elämää -blogin Katjan rakkaalla ruusulla on juuri sellainen. Kauniiseen ruusuun liittyy ihania muistoja.

Salainen puutarha -blogin Teija kirjoitti: "Omajuuriset, helpot ja kestävät ruusut on se mun pihan juttu." Hän on muun muassa ’Merveillen' hyvä ystävä. Jutussaan hän paljastaa ruusun, joka ei leviä yhtään, ja muita talvenkestäviä ruusuja.

Kukkia & Haaveita -blogin Sirkku esitteli laajan valikoiman lempiruusujaan, toinen toistaan kauniimpia. Lempiruusulla voi olla houkutteleva nimi. Sillä voi olla hurmaava tuoksu. Ruusu voi kantaa muistoja ja sillä voi olla suuri tunnearvo. Yksi Sirkun ruusuista on niin ihana, että räkättirastas halusi tehdä pesänsä sen suojiin.

Rannanpihassa -blogin Ulla esitteli huikean kauniita pensasruusujaan. Miten jollakin voikin olla noin runsaita ruusupuskia! Mieluisimmiksi ruusuikseen hän valitsi sellaisia, joihin liittyy tarina. Hiuksenhienosti parhaan ruusun tittelin vei puistoruusu ’Ilo’. Siinä on monia muitakin hyviä puolia kuin tarina.

Satupuutarha-blogin Satu kirjoitti omasta luottoruusustaan näin: ”Ruusupenkissä kasvava kanadanruusu William Baffin on tällä hetkellä paras ruusuni ikinä. Se jaksaa kukkia ihan koko kesän aina pakkasiin asti.” Hänellä on muutama muukin ruusu, joista hän jutussaan kirjoittaa.