VAIKUTTAVAT VÄRIT

Väriterapia on ilmeisen kiistelty alue. Taideteollisen korkeakoulun väriopin lehtori Harald Arnkil sanoo, että väreillä on vaikutusta. Hänen mukaansa niillä ei kuitenkaan ole fysiologisia ominaisuuksia, jotka välittyisivät ihmisiin.

Hän sanoo, että jos kirkas punainen saa verenpaineen nousemaan ja pulssin kiihtymään, se johtuu jostakin tilanteeseen liittyvästä seikasta eikä itse väristä. Arnkil tarkentaa, että värien vaikutus perustuu mielikuviimme, mielleyhtymiimme ja mieltymyksiimme.

Asia mietityttää minua, sillä lapseni on vastasyntyneenä parantunut liiallisen bilirubiinin aiheuttamasta keltaisuudesta sinivalohoidon avulla. Vauvan ja minun veriryhmät eivät sopineet yhteen ja aiheuttivat bilirubiinin kertymisen vauvan elimistöön. Onneksi pari viikkoa kestänyt sinivalohoito riitti eikä veren vaihtoon tarvinnut ryhtyä. Solut ja molekyylithän reagoivat värivaloon. Siksi mietin, voiko väreillä kuitenkin olla jotakin erityistä fysiologista vaikutusta ihmiseen.

En ole perehtynyt värejä koskeviin tutkimuksiin. Siksi kerron niistä hyvin yleisellä tasolla mainitsematta lähteitä.

Värillisen valon vaikutusta kasveihin on tutkittu. Jossain tutkimuksessa on todettu salaatin siemenien itävän punaisessa valossa, mutta infrapunasäteilyn alla ei tapahdu mitään.

On tunnettu tosiasia, että valo vaikuttaa hormonijärjestelmän kautta vuorokausirytmiin. Kirkas valoärsyke voi häiritä melatoniinin tuotantoa. Kännykkävalmistajat suosittelevatkin iltamyöhällä kytkemään näytöltä sinisen valon pois päältä, jotta nukahtaminen ei häiriintyisi.

Törmäsin myös opinnäytetöihin, joissa oli paneuduttu valaistuksen säätelyyn vireystilan parantamiseksi toimistoympäristöissä. Valaistuksen värillä on merkitystä.

Kiinalaiset, intialaiset, kreikkalaiset, intiaanit ja muinaiset egyptiläiset ovat käyttäneet väriterapiaa jo ammoisina aikoina. Myöhemmin väriterapia sai väistyä lääketieteen, erilaisten rohtojen ja salvojen, alta.

Onko entisinä aikoina ihmisillä ollut jotakin sellaista tietoa, jota meillä ei nykyaikana ole? Onko tieteen ja erityisesti lääketieteen voittokulku pyyhkinyt altaan arvokasta tietoa, joka on alkanut näyttää naurettavalta? Näinhän on käynyt luontaistuotteiden suhteen. Kalaöljyjen tehokkuudelle on naureskeltu, mutta samalla Marevan-potilaita on varoiteltu käyttämästä niitä. Miksi? No tietenkin siksi, että kalaöljyt ohentavat verta. On tietysti lääketeollisuuden etu, että veri ohennetaan Marevanilla eikä kalaöljyllä. Siksi luontaistuotteille pitää naureskella.

Jos sinivalohoito poistaa ylimääräisen bilirubiinin elimistöstä, niin vaikutus ei voi olla pelkästään psykologinen. Miksei väreillä voisi olla myös muita vaikutuksia? No, sinivalo on tietysti eri asia kuin sininen, mutta kuitenkin tiettyjä valotaajuuksia kummassakin. Ilman valoa ei ole värejäkään.

Väriterapiassa punaisen on ajateltu stimuloivan verenkiertoa ja sydämen toimintaa. Vaaleanpunaisella sanotaan olevan rauhoittava vaikutus ja sen sanotaan lisäävän hellyyden tunteita. Mitäpä, jos ylivilkkaille annettaisiin parin viikon valohoitokuuri vaaleanpunaista valoa?

Oranssin on ajateltu olevan laksatiivinen. Oranssista sanotaan, että se parantaa henkisiä kykyjä ja lisää iloisuutta. Liika oranssi väsyttää, mutta vaalea sävy auttaa uupumukseen.

Keltaisen on ajateltu stimuloivan hermostoa. Se lisää keskittymiskykyä, energiaa ja stressinsietokykyä. On ajateltu, että punainen, purppura, keltainen ja oranssi nopeuttavat hengitystahtia ja nostavat pulssia. Vihreä, sininen ja lila puolestaan hidastavat niitä.

Sinisellä ja violetilla on ajateltu olevan viilentävää vaikutusta. Väriterapiassa sinisellä sanotaan olevan rauhoittava vaikutus. Sininen alentaa verenpainetta ja auttaa keskittymään. Se voi myös lisätä luovuutta.

Violetin sanotaan alentavan verenpainetta ja vähentävän ruokahalua. Sen sanotaan auttavan henkiseen kipuun ja parantavan unta. Sillä on puhdistava, rauhoittava ja tasapainottava vaikutus. Voisiko unilääkkeitä korvata lilavalohoidolla?

Vihreä auttaa rentoutumaan. Se vähentää jännittyneisyyttä ja stressiä sekä parantaa mielialaa.

En ota kantaa erilaisiin väriterapian muotoihin. En suoralta kädeltä kuitenkaan menisi tyrmäämään väriterapioiden vaikuttavuutta. Tutkijat väittelevät siitä, mikä värien vaikutusmekanismi ihmisessä on. Itse olen taipuvainen ajattelemaan niin, että tiede ei ole selvittänyt kaikkea. Ehkä ei kannata sanoa, ettei väreillä ole fysiologisia vaikutuksia, jos niitä ei ole tähän mennessä pystytty selittämään.

Monet tutkijat uskovat, että väreillä on vaikutusta mielentilaan ja hyvinvointiin. Värit herättävät ihmisissä emotionaalisia tunteita. Väreillä on myös vaikutusta käyttäytymiseen. Mitä voimakkaampi tai intensiivisempi väri on, sitä enemmän se aktivoi ihmistä.

Miettiessäni värien vaikutusta itseeni tunnistan tiettyjen laajojen ja varsinkin voimakkaiden väripintojen ärsyttävän minua. Toisaalta taas tietyt, erityisesti vaaleat värisävyt pienempiin osiin jaettuina ja harmonisesti yhdistettyinä tuovat levollisuutta ja miellyttävät. Havaintojani tukevat useiden tutkijoiden väitteet siitä, että itse värisävyä enemmän vaikuttaa värin tummuus, vaaleus tai kylläisyysaste.

En pidä kirkkaankeltaisesta, mutta hailakankeltainen on yksi lempiväreistäni puutarhassa. Samoin on kirkkaanpunaisen ja vaaleanpunaisen laita. Tein sellaisenkin mielenkiintoisen havainnon, että en pidä kirkkaanoranssista. Sen sijaan vaaleat oranssin sävyt viehättävät yhä enemmän.

Ehkä olen ympäröinyt itseni väreillä, joita tarvitsen. En ajattele, että yksittäisillä värivalinnoillani olisi kovin suurta merkitystä. Ajattelen kokonaisuuden ratkaisevan. Rakastan rauhaa ja harmonista ilmapiiriä. Siksikö pidän niin paljon erilaisista vaaleista värisävyistä?

Tuttavallani on räiskyvän värinen puutarha – kirkkaankeltaista, loistavaa oranssia, voimakasta punaista ja monia muitakin värejä. On ihanaa käydä siellä ja nauttia kirkkaista väreistä hetken aikaa. Sitten taas palaan mielelläni omaan puutarhaani vaaleiden, harmonisten sävyjen keskelle ja tunnen olevani kotonani. Jotenkin tuntuu, että omassa puutarhassa aallonpituudet ovat itselle sopivimmat.

Mietin näitä saatuani jonakin syksynä arpajaisten yhteydessä Ailalta idean kirjoittaa väriterapiasta. Kiitos, Aila, mielenkiintoisesta ideasta! Tuli sukellettua itselleni aivan uuteen aihealueeseen. Se oli virkistävä värikylpy talven harmaudessa.