Aukioloajat ja muut tarkemmat tiedot kannattaa katsoa netistä.
FAGERVIKIN RUUKKI
Fagervikin ruukki on ainutlaatuinen vierailukohde. Järven tuntumassa sijaitsevat kartano, kirkko, pajat, puisto sekä punaiset mökit luovat mieleenpainuvan 1700-luvun miljöön.
Ruotsalainen Carl Billsten perusti Fagervikin ruukin vuonna 1646. Ei kuitenkaan kulunut kovin montaa vuosikymmentä, kun toiminta oli hiipunut ja ruukki rappeutunut täysin isonvihan seurauksena.
Vuonna 1723 Hisingin veljekset ostivat ruukin. Siitä lähtien Fagervik on ollut saman suvun yhtäjaksoisessa omistuksessa. Jälleenrakentamistyöt etenivät ripeästi. Ruukin toiminta oli saatu kukoistamaan ja Fagervik oli alansa edelläkävijä. Fagervikiin perustettiin ranskalainen puutarha ja englantilainen maisemapuutarha kiinalaisine paviljonkeineen. Suomen ensimmäiset perunat viljeltiin Fagervikissa 1720-luvulla, seppien pikku puutarhoissa.
Aikojen saatossa olot muuttuivat, ruukkitoiminta vaikeutui ja tarvittiin rakenneuudistuksia. Fagervikissa alettiin kehittää maataloutta. Fagervikin omistajat toivat monia uusia kasvilajeja Suomeen, rakennuttivat orangerian, jossa viljeltiin mm. ananasta, orkideoita ja sitrushedelmiä.
Ruukkitoiminta hiipui yhä ja loppui 257-vuotisen toimintansa jälkeen. Maa- ja metsätaloutta kehitettiin edelleen, ja se onkin nykyään Fagervikin tärkein toiminta-alue.
Museo ja info sijaitsevat vanhassa tinaamossa kahvilan vieressä. Kesämuseon näyttely koostuu vanhoista kuvista ja esineistä, ja se esittelee vierailijoilleen ruukin ja kartanon melkein 300-vuotisen historian sekä puutarhan ainutlaatuisine rakennuksineen. Museoon on ilmainen sisäänpääsy.
Museosta sekä kahvilasta voi myös ostaa pienen oppaan ”Fagervik - omatoiminen kiertokävely” ja
kulkea vanhassa ruukkimiljöössä omin päin minä päivänä tahansa.
Liikuthan ympäristöä kunnioittaen ja muita huomioiden. Kartano, mökit ja puutarhat ovat asukkaiden koteja ja osa heidän jokapäiväistä elämää.
Fagervikin kartanon tie 36 Inkoo
KOTISEUTUMUSEO GAMMELGÅRDEN
Gammelgården on perinteinen kotiseutumuseo punamullattuine mökkeineen. Museo perustettiin vuonna 1936 Inkoon kunnan 600-vuotisjuhlien yhteydessä. Kotiseutumuseossa on yli 20 rakennusta. Nämä menneitä aikoja huokuvat rakennukset sekä kaikki esineet ovat peräisin eri puolilta Inkoota.
Päärakennus on peräisin Ill-nimisestä paikasta Illansbystä. Fagervikin kartanon omistaja Erik Hisinger-Jägerskiöld ja Rafael von Frenckell lahjoittivat sen Gammelgårdenille vuonna 1938. Alun perin päärakennus on rakennettu vuonna 1772.
Malmtorpin talonpoikaismuseo kertoo asumis- ja työoloista maaseudulla 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Museoon kuuluu paikalle siirretty torpparakennus vuodelta 1877, luhti ja liitereitä. Asuinrakennukseen on rakennettu huoneinteriöörejä. Luhdin aittoihin on sisustettu vanha kouluinteriööri, mankeliaitta, vanha sairastupa ja leikkikalunurkkaus. Vaunuliitereissä on erilaisia työkaluja, kärryjä, rekiä, traktoreita ja muita maatalouskoneita. Kokoelmia ja tiloja laajennetaan.
Aukioloajat sopimuksen mukaan puh. (09)221 4422 tai (050)356 6074
Pieni pääsymaksu, opastus sisältyy pääsymaksuun.
KESKIAIKAINEN KIVIKIRKKO
Tavallisesti kivikirkoissa pääty on yläosastaan tiilenpunainen ja kuvio on valkoinen, Inkoossa väritys on päinvastoin. Itäpäädyn päätykuvio on saksalaisen mallin mukainen. Jos katsoo tarkkaan, huomaa ristin ja koko päädyn kuvion olevan epäsymmetrinen. Tämä johtuu isovihan (1700–1721) jälkeen tehdyistä kunnostustöistä, jolloin uusittiin kirkon katto ja kattotuolit. Katolta purettiin tiiliä, joita käytettiin kirkon korjaukseen isovihan jälkeisen materiaalipulan vuoksi. Epähuomiossa päädyn pohjoissivusta purettiin sitten yksi tai kaksi riviä liikaa.
Sisäänkäynnillä ei ole minkäänlaista eteistä, vaan ulkoa astutaan suoraan kirkkosaliin. Aikaisemmin pääsisäänkäynnin kohdalla on ollut asehuone, mutta se on purettu pois 1800-luvulla.
Aikanaan kirkon kaikki seinäpinnat olivat maalausten peittämiä, mutta onnettomuuksien ja tahallisen hävityksen, sotien sekä lämmityksestä ja kynttilöistä tulleen noen vuoksi seiniä on jouduttu kalkitsemaan. Myös siirtyminen katolisesta kirkosta protestanttiseen poisti kuvien tarpeen, kun tavoitteena oli, että jokainen pystyy itse lukemaan Raamattua. Aiemmin seinämaalausten tehtävä oli kattaa raamatunkertomukset kirkkokansan opittaviksi, koska liturgiat toimitettiin latinaksi.
Kirkon pohjoisseinällä on maalaus, joka on jopa Euroopan mittakaavassa ainutlaatuinen ”Kuolemantanssi, Dance macabre”. Maalaus kuvaa mustan surman etenemistä. Maalauksessa kirkonmiehet ja merkkihenkilöt tanssivat pitkässä rivissä vuorotellen tavallisen kansan kanssa ruskeaksi maalatun, alastoman kuoleman johdattamana. Riippumatta siitä, mitä ihmiset tekevät, jokaisen on muistettava kuolevaisuutensa.
STORÖN KAUPPAMUSEO
Jos haluaa vierailla kohteessa, josta useimmat eivät ole koskaan kuulleetkaan mitään, voi järjestää itselleen matkan Storöhön.
Storön kauppamuseo on 1950-luvun tyyliin sisustettu kauppa sekä varastohuone, jossa on mm. kauppahistoriallinen valokuvanäyttely. Kauppa perustettiin Storön saareen, Inkoon ulkosaaristoon 1930-luvulla, ja se toimi aina vuoteen 1964 saakka. Nykyisin kiinteistö on Rautaruukin omistuksessa. Museosta ja sen toiminnasta vastaa Inkoon kunta.
Osoite: Storö, Inkoon saaristo
Kesäisin järjestetään erikseen ilmoitettuja veneretkiä museolle Inkoon vierassatamasta. Muina aikoina maihinnousu saarelle ei ole sallittu.
Tiedustelut: Inkoon kunta (09) 295 151/ kulttuurisihteeri
Maksulliseen veneretkeen sisältyy kuljetus, opastus ja eväspaketti
Nettiputiikissa on tarjolla huolella valittuja sisustustuotteita, leluja, naisten- ja lastenvaatteita,
koruja ja paperitavaraa. Inkoon puodilla on lisäksi pieteetillä etsittyjä vanhoja tavaroita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti