Maalaistyttönä käyn Helsingissä hyvin harvoin, oikeastaan vain silloin, kun on jotakin asiaa. Eikä niitä asioita kovin usein ole ollut. Nyt kuitenkin yksi lapsistamme purjeveneineen on viipynyt pidempään Suomenlinnan telakalla, joten on tehnyt mieli käydä pääkaupungissakin.
Poimin tähän kiinnostavimmat puutarhakohteet sekä Suomenlinnan, jossa on kauniita vanhoja rakennuksia sekä mielenkiintoinen puisto. Sokerina pohjalla on yllätys, joka ei millään tavalla liity puutarhaan. Kuitenkin se hivelee esteettistä silmää monessakin mielessä.
Aukioloajat kannattaa tarkistaa netistä.
ANNALAN HUVILA
Inspiroiva Annalan puutarha oli vaikuttava elämys. Itse asiassa meillä on nyt lahopuuaita, johon saimme idean Annalasta. Puistomainen puutarha on kaikille avoin. Kauniissa ympäristössä on mukava kuljeskella, välillä voi istahtaa penkille tai käydä kahvilassa, jos se sattuu olemaan auki.
Annalan huvila on kaupungin vanhin huvilarakennus vuodelta 1832. Annalan mäen rakennukset, puutarha ja laaja tammimetsikkö kertovat ajasta, jolloin arvostettiin kauneutta ja puutarhakulttuuria.
Kun monella alalla menestynyt yrittäjä ja vaikuttaja Gustaf Otto Wasenius vuonna 1826 vuokrasi alueen perustaakseen perheelleen maaseutuhuvilan, oli vuokraehtona kaupungin sisääntulomaiseman kaunistaminen. Niinpä Hämeentien varteen rakennettiin kiviaita ja istutettiin tammia, jotka osittain ovat säilyneet tähän päivään asti. Kallioinen mäki oli tuolloin paljas ja pellot kitukasvuisia.
Waseniuksen vaimon mukaan nimetyn Villa Annebergin eli Annalan ympärille kehittyi monipuolinen puutarhaviljelyn keskus. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että aikoinaan ruutanalammikossa kasvatettiin iilimatoja apteekkareiden tarpeisiin. Vuosikymmenien kuluessa kukoistava puutarha rapistui. Aikanaan alue siirtyi takaisin kaupungin hallintaan ja rakennukset vuokrattiin asunnoiksi ja työtiloiksi.
Viljelypalsta-alue kunnostettiin 1999 ja vuokrattiin Hyötykasviyhdistys ry:lle. Puiston kunnostaminen aloitettiin samana vuonna. Puistoon 1800-luvulla rakennetut polut, näköalapaikat, huvilan edustan muotopuutarha, puutarhatalon terassi, orangerian viereiset hyötypuutarhat sekä ruutanalammikko Hämeentien varressa entisöitiin.
Hyötykasviyhdistys ry osti huvilan vuonna 2017. Tavoitteena on kehittää huvilasta valtakunnallinen puutarhakulttuurin keskus. Annalan huvilan ystävät ry pitää huvilassa sunnuntaisin Café Anneberg -tapahtumakahvilaa.
Waseniuksen puistotie 1 Helsinki
HELSINGIN KAUPUNGIN TALVIPUUTARHA
Helsingin kaupungin talvipuutarha on perustettu vuonna 1893 kaupunkilaisten virkistys- ja kohtaamispaikaksi ja sitä se on edelleenkin. Sekä kasvihuoneeseen että ulkoalueille on vapaa pääsy. Puutarhan on suunnitellut kaupunginpuutarhuri Svante Olsson vuonna 1924.
Kun monella alalla menestynyt yrittäjä ja vaikuttaja Gustaf Otto Wasenius vuonna 1826 vuokrasi alueen perustaakseen perheelleen maaseutuhuvilan, oli vuokraehtona kaupungin sisääntulomaiseman kaunistaminen. Niinpä Hämeentien varteen rakennettiin kiviaita ja istutettiin tammia, jotka osittain ovat säilyneet tähän päivään asti. Kallioinen mäki oli tuolloin paljas ja pellot kitukasvuisia.
Waseniuksen vaimon mukaan nimetyn Villa Annebergin eli Annalan ympärille kehittyi monipuolinen puutarhaviljelyn keskus. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että aikoinaan ruutanalammikossa kasvatettiin iilimatoja apteekkareiden tarpeisiin. Vuosikymmenien kuluessa kukoistava puutarha rapistui. Aikanaan alue siirtyi takaisin kaupungin hallintaan ja rakennukset vuokrattiin asunnoiksi ja työtiloiksi.
Viljelypalsta-alue kunnostettiin 1999 ja vuokrattiin Hyötykasviyhdistys ry:lle. Puiston kunnostaminen aloitettiin samana vuonna. Puistoon 1800-luvulla rakennetut polut, näköalapaikat, huvilan edustan muotopuutarha, puutarhatalon terassi, orangerian viereiset hyötypuutarhat sekä ruutanalammikko Hämeentien varressa entisöitiin.
Hyötykasviyhdistys ry osti huvilan vuonna 2017. Tavoitteena on kehittää huvilasta valtakunnallinen puutarhakulttuurin keskus. Annalan huvilan ystävät ry pitää huvilassa sunnuntaisin Café Anneberg -tapahtumakahvilaa.
Waseniuksen puistotie 1 Helsinki
HELSINGIN KAUPUNGIN TALVIPUUTARHA
Helsingin kaupungin talvipuutarha on perustettu vuonna 1893 kaupunkilaisten virkistys- ja kohtaamispaikaksi ja sitä se on edelleenkin. Sekä kasvihuoneeseen että ulkoalueille on vapaa pääsy. Puutarhan on suunnitellut kaupunginpuutarhuri Svante Olsson vuonna 1924.
Me olimme liikkeellä lokakuun lopun päivänä, jolloin kasvihuone oli suljettu. Niinpä eksoottiset kasvit sekä altaissa uiskentelevat karpit jäivät näkemättä. Netistä luin, että joulun aikaan talvipuutarha on koristeltu tonttuhahmoin ja joulukukin. Pääsiäisen tunnelmaa tuovat pääsiäisliljat ja tulppaanit. Talvipuutarhassa on lähes kaikki viimeisen sadan vuoden aikana suomalaisissa kodeissa viihtyneet viherkasvit. Niiden sijaan saimme ihastella komeaa ruskaa ja rinteeseen rakennettua jo talveen valmistautuvaa puutarhaa.
Kasvihuoneen edustalla on ruusutarha hiekkakäytävineen. Puutarhan reunoja rajaavat muotoon leikatut lehmukset. Puutarhassa on laajat kesäkukka- ja perennaistutukset.
Talvipuutarha on auki ympäri vuoden. Ruusutarha on aidattu, ja se lukitaan yöksi.
Esteettömyys on huomioitu monessa suhteessa, mutta jyrkkään rinteeseen rakennettu, terassoitu puutarha on luonnollisesti haasteellinen ympäristö liikuntarajoitteisille. Kaikesta ei silti tarvitse jäädä paitsi, sillä kasvihuoneen piha on helppokulkuinen ja yläosasta on mahdollista ihailla puutarhaa.
Hammarskjöldintie 1 A Helsinki
SUOMENLINNA
Suomenlinna on ihanan rauhallinen keidas pääkaupungin sykkeen ulottumattomissa, vaikka onkin lyhyen lauttamatkan päässä Kauppatorilta. Saari houkuttelee turisteja runsain määrin, joten yksin ei tarvitse kuljeskella. Alue on kuitenkin laaja, joten omaa rauhaakin löytyy. Kannattaa varautua hyvin jalkinein, koska kävelymatkaa kertyy saaren eri osiin tutustuessa. Saaressa on useita paikkoja nälän taltuttamiseen, mutta omien eväiden syöminen kauniiden maisemien äärellä on myös hyvä vaihtoehto. Joka tapauksessa vierailuun kannattaa varata runsaasti aikaa ja huomata, että merituulessa ulkoillessa nälkä tulee aivan varmasti. Lauttarannassa on pieni K-kauppa, jossa vilkkaina aikoina jonot voivat olla varsin pitkät.
Suomenlinna nimettiin vuonna 1991 Unescon maailmanperintöluetteloon ainutlaatuisena esimerkkinä 1600–1700-lukujen sotilasarkkitehtuurista. Erityisesti sen bastionijärjestelmä on merkittävä. Näitä matalia linnoituksia näkyykin kaikkialla. Suomenlinna koostuu useista puolustus- ja hyötykäyttöön tarkoitetuista rakennuksista. Suomenlinnassa toimii myös avovankila. Meri ja ruohikon vihreys tuovat viehättävän elementtinsä kokonaisuuteen. Huomaa, että monet rakennuksista ovat nykyään asuinkäytössä ja asukkaat tietysti toivovat yksityisyyden kunnioittamista. Maailmanperintöalueeseen kuuluu kuusi saarta, joille linnoitus on rakennettu. Osalle saarista pääsee vain vesiteitse.
Liikuntarajoitteisille Suomenlinna on kaikkinensa haasteellinen paikka. Kadut ovat joko mukulakiveystä tai soraa. Kävelymatkaa lautalta kertyy runsaasti ja korkeuserot ovat suuret. Helpointa on mennä Suomenlinnaan autolla, vaikka lauttamatkalle tuleekin rutkasti lisää hintaa. Huomaa, että auton lisäksi jokainen matkustaja tarvitsee oman lippunsa. Lautalle sopii kerrallaan kaksi autoa, joten vilkkaina aikoina kannattaa varautua odotteluun. Autot ohjataan lautan luo huomaamattomalla kyltillä, joten aja Kauppatorin poikki lautan läheisyyteen huomataksesi kyltin maksuautomaatin vieressä.
Wc kannattaa hyödyntää silloin, kun sellainen tulee vastaan. Lauttarannassa, infopisteen lähellä on ainakin wc ja myös inva-wc. Toinen, myös inva-wc, on taidemuseossa ennen Susisaaren siltaa. Muuallakin niitä saattaa olla, mutta minä huomioin nuo kaksi paikkaa.
Lautta Suomenlinnaan lähtee osoitteesta Eteläranta Helsinki
PIPERIN PUISTO SUOMENLINNAN SUSISAARESSA
Piperin puisto on kallioineen, vaihtelevine maaston muotoineen ja linnoituksineen omaleimainen paikka Suomenlinnan Susisaaressa. Saareen pääsee siltaa pitkin. Vierailimme puistossa lokakuun lopun tuulisena ja kylmänä päivänä, mutta puisto oli siitä huolimatta hieno elämys.
Liikuntarajoitteisille Suomenlinna on kaikkinensa haasteellinen paikka. Kadut ovat joko mukulakiveystä tai soraa. Kävelymatkaa lautalta kertyy runsaasti ja korkeuserot ovat suuret. Helpointa on mennä Suomenlinnaan autolla, vaikka lauttamatkalle tuleekin rutkasti lisää hintaa. Huomaa, että auton lisäksi jokainen matkustaja tarvitsee oman lippunsa. Lautalle sopii kerrallaan kaksi autoa, joten vilkkaina aikoina kannattaa varautua odotteluun. Autot ohjataan lautan luo huomaamattomalla kyltillä, joten aja Kauppatorin poikki lautan läheisyyteen huomataksesi kyltin maksuautomaatin vieressä.
Itse puistossa on helppo liikkua pyörätuolilla, vaikkakaan joka paikkaan ei maaston korkeuserojen vuoksi ehkä pääsekään. Invakortilla auto on helppo pysäköidä puiston läheisyyteen.
Kesäaikaan paviljongissa toimii kahvila. Tarkista kahvilan aukioloajat netistä.
Suomenlinna B56
TERVASAAREN TYNNYRI JA PERINTEINEN PURJELAIVAPÄIVÄ
Satuimme Helsingin Halkolaiturille juuri silloin, kun Suomen rannikkoseudun suuret purjelaivat olivat kokoontuneet sinne Perinteisen Purjelaivapäivän merkeissä. Tuolloin oli sunnuntai 12.10.2025. Pääsimme tutustumaan noihin kunnioitusta herättäviin, komeisiin aluksiin lähietäisyydeltä. Oli tavallaan perinnelaivojen avoimet ovet -päivä. Tapahtumassa sai tutustua perinnelaivoihin, niiden toimintaan ja miehistöihin. Osassa aluksia oli myynnissä myös herkkuja, kuten kalasoppaa, vohveleita ja kahvia.
Tapahtumaan oli vapaa pääsy. Tapahtuman järjestäjinä olivat Viaporin Telakka ry sekä Helsingin Purjelaivasatamayhdistys ry. Tapahtuma järjestettäneen myös tulevina vuosina, koska perinne on jatkunut jo 38 vuotta.
Täytyy jatkossa seurailla tapahtuman järjestäjien ilmoituksia. Seuraavalla kerralla varustaudun lämpimin vaattein ja talvikengin, sillä lokakuisena, tuulisena päivänä rannassa voi olla todella jäätävä ilma.
En ole koskaan tajunnut unelmoida purjehduksesta tuollaisen perinteisen purjelaivan kyydissä, mutta nyt aloin haaveilla siitä. Kuulin nimittäin, että alukset ottavat vierailijoita mukaan leikkimieliseen Tervasaaren Tynnyri -purjehduskilpailuun. Tapahtuma järjestetään Perinteistä Purjelaivapäivää edeltävänä päivänä. Aluksi tuntui, että en mitenkään voisi uskaltautua värjöttelemään tuuliselle merelle lokakuussa. Pikkuhiljaa ajatus on muuttunut. Aion kerätä rohkeutta ja lähteä mukaan, jos sellaisen mahdollisuuden saan. Purjehdus on maksuton, mutta pitää etukäteen varata netistä. Aiempaa kokemusta ei vaadita. Ja ainakin jollekin laivoista pääsee mukaan vaikka pyörätuolilla.
Tarkista tapahtuman paikka ja ajankohta kellonaikoineen netistä.
Tapahtumaan oli vapaa pääsy. Tapahtuman järjestäjinä olivat Viaporin Telakka ry sekä Helsingin Purjelaivasatamayhdistys ry. Tapahtuma järjestettäneen myös tulevina vuosina, koska perinne on jatkunut jo 38 vuotta.
Täytyy jatkossa seurailla tapahtuman järjestäjien ilmoituksia. Seuraavalla kerralla varustaudun lämpimin vaattein ja talvikengin, sillä lokakuisena, tuulisena päivänä rannassa voi olla todella jäätävä ilma.
En ole koskaan tajunnut unelmoida purjehduksesta tuollaisen perinteisen purjelaivan kyydissä, mutta nyt aloin haaveilla siitä. Kuulin nimittäin, että alukset ottavat vierailijoita mukaan leikkimieliseen Tervasaaren Tynnyri -purjehduskilpailuun. Tapahtuma järjestetään Perinteistä Purjelaivapäivää edeltävänä päivänä. Aluksi tuntui, että en mitenkään voisi uskaltautua värjöttelemään tuuliselle merelle lokakuussa. Pikkuhiljaa ajatus on muuttunut. Aion kerätä rohkeutta ja lähteä mukaan, jos sellaisen mahdollisuuden saan. Purjehdus on maksuton, mutta pitää etukäteen varata netistä. Aiempaa kokemusta ei vaadita. Ja ainakin jollekin laivoista pääsee mukaan vaikka pyörätuolilla.
Tarkista tapahtuman paikka ja ajankohta kellonaikoineen netistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti