Jos minusta joskus tulee Clematis-ihminen, niin se on sitten aivan teidän ansiotanne, hyvät blogiystävät. Kehuitte niin ansiokkaasti kärhöjä, että täytyyhän niitä vielä yrittää istuttaa puutarhaan, vaikka kärhönkasvattajan urani onkin ollut kovin kivikkoinen. Jospa hankkisin seuraavaksi jonkun pienikukkaisen.
Kun Celsius on suosiollinen, kelpaa puutarhurin kasvattaa chilejään, Cucurbitoja (kurpitsoita), Capsicumeja (paprikoita) ja ihailla Clematiksiaan kuin myös muita perennojaan.
Corydaliksia eli kiurunkannuksia ihasteltiin kevään airueina monen hengen voimin. Kimikeistä pidetään ja erityismaininnan saivat Cimicifuga simplex 'Brunette' eli syyskimikki 'Brunette' ja Cimicifuga racemosa eli tähkäkimikki.
Kellokukkiakin kehuttiin. Codonopsikset eli peikonkellot, Codonopsis clematidea eli lamopeikonkello, Codonopsis pilosula eli kiinanpeikonkello ja Campanula carpatica eli karpaattienkello mainitttiin erityisesti.
Cerastium tomentosum eli hopeahärkki, Convallaria majalis eli kielo ja sen vaaleanpunainen muoto 'Rosalis' sekä luonnonkasvi Calla palustris eli suovehka saivat ihastelua. Mainittiinpa myös kaunis Camassia leichtlinii caerulea eli isotähtihyasintti.
D
Clematis on monen puutarhan ehdoton C. Clematis sai 14 ääntä 12 vastaajalta kun Navettapiika antoi heti kättelyssä kolme ääntä. Vain kolme vastaajaa piti ihanimpana jotakin muuta kuin kärhöä. Kuvassa 'Xerxes'.
Kun Celsius on suosiollinen, kelpaa puutarhurin kasvattaa chilejään, Cucurbitoja (kurpitsoita), Capsicumeja (paprikoita) ja ihailla Clematiksiaan kuin myös muita perennojaan.
Corydaliksia eli kiurunkannuksia ihasteltiin kevään airueina monen hengen voimin. Kimikeistä pidetään ja erityismaininnan saivat Cimicifuga simplex 'Brunette' eli syyskimikki 'Brunette' ja Cimicifuga racemosa eli tähkäkimikki.
Kellokukkiakin kehuttiin. Codonopsikset eli peikonkellot, Codonopsis clematidea eli lamopeikonkello, Codonopsis pilosula eli kiinanpeikonkello ja Campanula carpatica eli karpaattienkello mainitttiin erityisesti.
Cerastium tomentosum eli hopeahärkki, Convallaria majalis eli kielo ja sen vaaleanpunainen muoto 'Rosalis' sekä luonnonkasvi Calla palustris eli suovehka saivat ihastelua. Mainittiinpa myös kaunis Camassia leichtlinii caerulea eli isotähtihyasintti.
Listalta ei unohdettu myöskään eksoottista Catalpaa eli trumpettipuuta, kaunista Caragana arborescensia eli riippahernepensasta, Chiastophyllum oppositifoliumia eli kultakaarta ja Corylusten sukua eli pähkinäpensaita ja erityisesti Corylus cornutaa eli sarvipähkinää. Jos haluatte tietää, mitä Kivipellon Sailan Corylus cornutalle kävi, lukekaapa hänen kommenttinsa.
Kiitos kaikille kommenteistanne! Nyt on D-kirjaimen vuoro. Jännityksellä jään taas odottamaan kommenttejanne.D
'DIABOLO'.
Purppuraheisiangervo ’DIABOLOLLA’ on hyvin syvänpunaiset lehdet, jotka kiinnittivät huomioni ja tulin hankkineeni ensimmäisen heisiangervoni. Vasta myöhemmin huomasin sen kukkivan kauniin vaalein kukinnoin. Pensas on reipas, helppo ja varma.
'Diabolo' on minulle tärkeä, mutta siitä ei saa innostua liikaa. Tämä tumma pensas on näyttävä, mutta yksi riittää ainakin yhteen paikkaan.
Innoissani ostin kolme samaan ryhmään. Onneksi pensaita mallatessani huomasin, että vaikutelmasta olisi tullut synkkä. Hajasijoitin pensaat leveän kolmion muotoon ja luulen vaikutelman olevan nyt juuri sopiva. Nyt tuntuu, että ne tuovat rytmiä ja terää, mutta eivät valtaa tummalla värityksellään koko puutarhaa.
Purppuraheisiangervo ’DIABOLOLLA’ on hyvin syvänpunaiset lehdet, jotka kiinnittivät huomioni ja tulin hankkineeni ensimmäisen heisiangervoni. Vasta myöhemmin huomasin sen kukkivan kauniin vaalein kukinnoin. Pensas on reipas, helppo ja varma.
'Diabolo' on minulle tärkeä, mutta siitä ei saa innostua liikaa. Tämä tumma pensas on näyttävä, mutta yksi riittää ainakin yhteen paikkaan.
Innoissani ostin kolme samaan ryhmään. Onneksi pensaita mallatessani huomasin, että vaikutelmasta olisi tullut synkkä. Hajasijoitin pensaat leveän kolmion muotoon ja luulen vaikutelman olevan nyt juuri sopiva. Nyt tuntuu, että ne tuovat rytmiä ja terää, mutta eivät valtaa tummalla värityksellään koko puutarhaa.
Kukkien vaaleus korostuu tummia lehtiä vasten.
Tämän vaikuttavan värisen kasvin lehdistön kuvaaminen on suoraan sanoen vaikeaa. Nykyisin ei tosin mikään ole vaikeaa, vaan haastavaa. Enää koululaisillakaan ei ole mitään vaikeuksia, haasteita vain. Tämä kasvi haastaa minut lähtemään valokuvauskurssille.
Oletko sinä kenties daalioiden ystävä vai mikä on sinulle tärkeä D? Olisi kiva kuulla.
Tervetuloa, Reetta, lukijaksi ja kiitos ihanista kommenteistasi, joita olen saanut sinulta!
Minun valintani ovat Dianthukset eli neilikat. Jokin minussa vetää niissä vastustamattomasti puoleensa. Sulka-vuori-keto ja harjaneilikat kaikki yhtä kauniita.
VastaaPoistaJa linkkien lisääminen on tosi näppärää bloggerissa. Kun menet tai olet kirjoittamassa tai muokkaamassa tekstiäsi, sivun yläosassa on palkki, jossa on linkki -sana alleviivattuna. Kopioi leikepöydälle haluamasi linkattavan sivun URL-osoite (nettiosoite). Maalaa tekstistäsi se sana tai ne sanat, joita haluat lukijan klikkaavan (itse linkin URL-osoitehan ei tekstissä näy). Sen jälkeen klikkaa palkissa olevaa linkki-sanaa, jolloin avautuu uusi muokkaa linkkiä-dialogi. Nyt dialogissa pitäisi näkyä näytettävä teksti -kohdassa ne sanat, jotka olit maalannut. Ellei, palaa takaisin ja maalaa uudestaan.
Liitä verkko-osoite kenttään tuo kopioimasi linkkisivun osoite ja jos haluat, että lukijalle avautuu linkki uuteen ikkunaan, valitse alta ao. ruutu. Lopuksi paina OK. Voit vielä näytä blogi toiminnon kautta testata että varmasti toimii.
Toivottavasti tästä oli sinulle apua.
Ihanaa! Se onnistui, nimittäin linkin lisääminen. Tuhannet kiitokset sinulle! Olen tainnut kirjoitella silmät kiinni kun en ollut huomannut sitä linkki-nappulaa. :D
PoistaEi ihme, että valitsit neilikat. Minullakin on niitä joitakin ja varsinkin eräästä kirkkaanpinkistä ilopilleristä pidän hyvin paljon.
Diabolo on tosi ihana. Minulla on suunnitteilla yhden (vähintäänkin) kukkpenkin uudistus ja tällaiset kasviesittelyt tuovat erinomaisia vinkkejä. Diabolo on ollut listallani ennenkin, mutta kummasti kaikki hyvät ideat vaipuvat jonnekin unholaan. Kiitos, että nostit Diabolon taas framille.
VastaaPoistaD-kasveista mieleen tulevat erilaiset neilikat eli dianthukset. Itse tykkään kovasti sulkaneilikasta (dianthus plumarius), joka on kaunis ja erinomainen matala kasvi vaaleanpunaisine kukintoineen ja hopeaan vivahtavine lehdistöineen.
Jos haluat linkittää esimerkiksi Kivipellon Sailan blogin tekstiisi tee näin:
1) Käy kopioimassa Sailan blogin osoitekentästä blogiosoite. Jos haluat linkittää jonkun tietyn postauksen, klikkaa se esille, jolloin saat osoitekenttään juuri sen haluamasi postauksen osoitteen.
2) Maalaa tekstissäsi haluamasi sana (esim. Sailan nimi), johon linkin haluat upottaa.
3) Valitse ylävalikosta sana "Linkki", jolloin avautuu ruutu, johon paste-toimintoa klikkaamalla laitat kopioimasi Sailan osoitteen ja painat lopuksi ok. Voit myös kirjoittaa ruutuun haluamasi linkki-osoitteen, mutta tällöin on vaara, että joku kirjain tai merkki jää pois, eikä linkki siten toimi.
Tulikohan nyt kaikki. Jos joku huomaa tässä ohjeessa ongelmia, saa korjata.
Kiitos itsellesi, Between! Niinhän siinä aina tuppaa käymään, että jotkut haaveet vain yksinkertaisesti unohtuvat - ja onneksi taas pulpahtavat mieleen tilaisuuden tullen.
PoistaMinä en vielä ole päässyt istuttamaan kovin paljon neilikoita kun vasta viime vuonna sain kuivan paikan istutuksen alulle. Kauniitahan ne ovat ja kiitollisia, joten eivätköhän ne lisäänny vielä meilläkin :)
Parhaimmat kiitokset seikkaperäisestä ohjeesta! Yhden linkin jo teinkin Kruunu Vuokon ohjeilla ja nyt kokeilen tätä sinunkin ohjettasi. Helpolta vaikuttaa.
Purppuraheisiangervo on tosiaan parhaimmillaan yksittäisenä tehosteena, hieno pensas se on ja ansaitsee paikkansa. Minulla on pienehkö taimi, mutta lajike on 'Lady in Red' ja se tosiaan vivahtaa enenmmän kirkkaamman punaiseen. Minun deeni on ehdottomasti Digitalis eli sormustinkukka, tuo omapäisen upea villi vaeltaja. Seuraava varmaankin on Delphinium eli ritarinkannus, ylväs keskikesän kukkija.
VastaaPoistaNiinhän se on, ettei punalehtisistä pensaista saa innostua liikaa varsinkin jos lehdet ovat niin tummia kuin 'Diabololla'. Kirkkaamman punainenkin olisi varmaan tehokas.
PoistaSormustinkukkia en ole koskaaan kasvattanut, mutta ritarinkannuksia kylvin viime syksynä. Ihailen niitä joka paikassa, naapurissa ja kuvissa. Toivottavasti menestyvät meilläkin :)
Hienosti kuvailit sormustinkukkaa. Menestystä sinun villeille vaeltajillesi!
Meidän puutarhan säälittävin D on Daphne, eli näsiä! Siirsin muutama vuosi sitten meidän Mansikkapaikan pellon reunasta kauniin näsiän taimen omalle pihalla. Seuraavana kesänä se kukki niin kauniisti ja kesemmällä mies innoissaan trimmasi sen (...vahingossa, tietenkin...) pienelle tapille. Sinnikäs Daphne ei lannistunut vaan teki runsaasti uusia versoja. Jospa se jo keväällä jaksaisi taas tehdä muutaman kukan♥
VastaaPoistaKaunis, pieni ja vaatimaton Dryas x suendermannii, tarhalapinvuokko, vie ajatukset sielunmaisemiin Kilpisjärvelle, jossa hyvällä onnella saattaa tavata sen sukulaisen tunturilapinvuokon (Dryas octopetala)
Ei sovi myöskään unohtaa ihanuuskukkaa Dicentra spectablis, särkynyttä sydäntä. Niin kaunis ja herkkä alkukesän kukkija pitäisi olla jokaisessa puutarhassa.
Hauskoja ovat myös jumaltenkukat, Dodecatheon. Punaiset ovat viihtyneet meillä oikein hyvin, valkoisen löytyminen on vielä työn alla. Ensi kesä projekti on löytää jostain taimistolta se valkoinen :)
Meilläkin on useampikin purppuraheisangervo, niiden lehtien väri tosiaan vaihtelee melkein oranssinpunaisesta tummaan purppuraan. Istutin perennapenkkiin vierekkäin Little Angel'n ja Little Devil'in. Tuo pikku piru kasvoi heti ensimmäisenä kesänä niin isoksi, että oli pakko siirtää se muualle. Pikku enkeli on sentään ollut hillittykasvuisempi :D
Ihana kertomus Daphnesta ja avuliaasta aviomiehestä :) Minuun vetoavat juuri tuollaiset pienet ja sitkeät kasvit ja niiden tarinat.
PoistaSinulla on mahtavasti hallussa nuo latinalaiset nimet. Itse joudun niitä vähän väliä lunttaamaan, mutta tässä niitä taas oppii :)
Särkynytsydän on kyllä näyttävä ja reipas. Tykkäsin kun se viime kesänä kukki meillä ensimmäistä kertaa. Tosi kiva kun niin kookas kasvi kukkii jo niin aikaisin.
Valkoista jumaltenkukkaa minäkin olen metsästellyt, mutta ei vielä ole tullut vastaan :) Enkeli minullakin jo on, vaikkakin pioni ('Angel Cheeks'). Nyt vain jumaltenkukkaa etsimään...
Torpan puutarhan D-kasveja ovat ehdottomasti DAALIAT, joita ensi kesänä tulee kasvamaan vielä enemmän. Juurakot viettävät talvilomaa turvallisesti maakellarissa. Keväästä lähtien daaliat vaativat paljon hoivaa, suojausta ja kastelua, mutta suivat sitten iloa muhkeilla kukillaan.
VastaaPoistaToinen D-kasvi on DIGITALIS eli sormustinkukka. Se on täysin vastakohta daalioille. Kaksivuotisena se kylvää omin päin siemeniä ympäriinsä ja toisen vuoden versot sitten kukkivat kuka missäkin. Se ei vaadi juuri hoivaa, päin vastoin, pientä kurinpitoa.
Hyvä, Pirkko! Arvasin, että daaliat mainitaan ennemmin tai myöhemmin :) Minä kaipailisin sellaisia pallomaisia, mutta olen ollut laiska niitä istuttelemaan kun on ollut niin paljon laitettavaa uudessa puutarhassa. Joskus niitä istutin, mutta en talvettanut. Ihania olisivat!
Poistaihana postaus! Sinulla on sana ja kuva hallussa!
VastaaPoistaKiitos, Sussi! Ilahdun aina kun käyt kommentoimassa ja tällaisesta palautteesta olen ihan fiiliksissä :)
PoistaMinulla on kukoistanut Diabolo jo useita vuosia ja vaikka se on vallannut melko keskeisen paikan pieneltä pihalta, en sitä siirrä, koska on niin kaunis. Mutta senkin ohi ajavat Daaliat! Puuhaa niiden kanssa on, ja hätä aina syksyllä, kun hallat uhkaavat, mutta aina sorrun uusiin ja vanhat koitan pitää yli talven hengissä. Kun kukkaset puhkeavat, on ne vaan niin kauniita!
VastaaPoistaKiva kun sinäkin pidät 'Diabolosta'. Toki daalioiden kukinta on näyttävämpää, etten lainkaan ihmettele niiden ajavan ohi. Daalioissa on vieläpä niin monen tyyppistä ja väristä ja toinen toistaaan näyttävämpiä, että ansaitsevat paikkansa varmasti.
PoistaDicentra eli pikkusydän, ihan ehdoton kasvi puutarhassani. Daaliatkin ovat ihania, mutta pikkusydän vie voiton
VastaaPoistaKiva kun tulee lisää ihanuuksia! Minulla oli joskus pikkusydän, mutta sille kävi jotain. :( En oikein ehtinyt edes tutustua siihen kun se oli jo mennyt.
PoistaTämä D oli minulle hankala. En keksinyt muuta kuin puistoruusu John Davisin. Menköön se nyt "sukunimensä" puolesta puutarhani D:ksi. Se on kauan ihanan vaaleanpunaisin kukin ilahduttava ruusu, joka kasvattaa pitkiä köynnösruusumaisia versoja. Minulla on se mökillä kahden violetin jalokärhön välissä. Kiitos lukijaksi toivottamisesta, mutta olen jo jonkin aikaa ollut blogisi tilaaja. Jostain syystä lukija-asetuksenani oli "salainen". Muutin sen joku päivä "julkiseksi". Eli nyt julkisestikin olen blogisi lukija😁
VastaaPoistaLoistavaa, Reetta! Nyt taisin löytää yhden uuden ruusulajikkeen puutarhaani :) Katsoin heti Googlesta tuota 'John Davisia'. Sitä kehuttiin terveeksi ja talvenkestäväksi ja kaunishan se on. Jos se vielä kukkii pitkään, niin hulluahan se on jättää sellainen hankkimatta ;) Taidan ruveta miettimään sille paikkaa. Mahtaisikohan blogissasi olla kuvaa siitä lilojen kärhöjen seurassa? Vaikuttaa hyvältä yhdistelmältä.
PoistaOlin jotenkin ajatellutkin, että olet lukijani kun olet kommentoinut aina silloin tällöin. Yhtenä päivänä sattumalta huomasin, että nimesi oli tullut lukijalistan loppupäähän. Harmi, että Blogger heittää toiset nimet (siis ilman profiilikuvaa olevat) ihan loppuun, joista niitä ei aina huomaa edes katsoa. Vai lieneekö vika mun asetuksissa? Sitäkin ihmettelin, että miksi kuvaa ei tullut, vaikka kommentteihin se tulee.
Minulla Blogger on ruvennut piilottelemaan blogeja. Kun painan lukemistosta blogin nimen auki, se ei aukea, vaan huomaan sen siirtyneen piilotetut blogit -osastoon. Haluaisin koko piilotetut blogit- osaston pois, mutta ei onnistu edes yksittäisten blogien siirto. Siinä sivussa saattoi tipahtaa joitakin kokonaan poiskin kun yritin niitä värkätä uuteen kuosiin :(
No, joka tapauksessa kiva kun olet lukijani. Minäkin seurailen sinun pirtsakkaa blogiasi.
Digitalikset ehdottomasti ovat minun D:ni
VastaaPoistaMonta vuotta niistä haaveilin, ja kun lapset kasvoivat, uskalsin niitä puutarhaani laittaa. Ne saavat kasvaa (lähes) kaikkialla missä haluavat;) Viime talvi valitettavasti oli niille ihan kauhea, kaikki lehtiruusukkeet kuolivat eikä meillä kukkinut yhtään sormustinkukkaa:( Onneksi siementaimia nousi miljoonia... ja ensi kesälle toivon taas runsasta kukintaa!
Kiva kuulla! Minäkään en lasten takia ole uskaltanut niitä kylvää, mutta nyt niitä jo voisi onhan kuopus jo 7v :D Pitkään jätin jouluruusutkin ostamatta, vaikka eiväthän lapset yleensä kukkia popsi. Jotenkin vaan hirvitti ajatus, että jospa sittenkin.
PoistaDaaliat on maalaaspihahan sopivia komeeta kukkijoota. Diabooloki löytyy pikkupuuna. Kiva tehostefäri viheriähän massahan.
VastaaPoistaArvasin, että daalioista tykätään. Tuo 'Diabolo' pikku puuna alkoi heti kiinnostaa. Olisikohan blogissasi siitä kuvaa? Menen heti etsiskelemään sitä :)
PoistaP.S. Löytyihän se 'Diabolo' ja oli komea ku mikä! Pitäis varmaan jo pienenä ruveta kasvattamaan yksirunkoiseksi. Mulla olisi viime kesänä istutettuja kaksi, joista toisen voisin yrittää saada pikku puuksi. Osaisinkohan ja uskaltaisinkohan? :)
PoistaOman oon ostanu valamihina pikkupuuna, mutta kyllä sen saa ittekki leikkaamalla. Varmasti onnistut, rohkiasti vaa sakset kätehe :)
PoistaKatsotaan nyt, uskallanko ;) Kovasti tekisi mieli. En ole koskaan törmännyt 'Diaboloon' valmiina pikku puuna.
PoistaDelphinium eli ritarinkannukset ovat lemppareitani. Ovat uljaita kukkijoita. Joinakin kesinä härmä tosin tahtoo vaivata niitä.
VastaaPoistaMinäkin tykkään niitä! Tuovat upeaa korkeutta ja muotoa.
PoistaDigitaalimittarit on minun vastaus. Koska tykkään laskea asioita, niin digitaalinen sääasema on oivallinen puutarhurille. Se laskee ja laittaa muistiin sademäärät, lämpötilat ja tuulen nopeudet. Ilmanpaineesta voi päätellä säätiloja myös. Sään seuraaminen on varmasti useimmille puutarhureille ikään kuin liiteharrastus.
VastaaPoistaWau! Saatiin jotakin aivan uutta tälle listalle. Itse en säätä juurikaan seuraile, mutta hyvähän sitä olisi oppia enemmän tarkkailemaan.
PoistaOi oi oi kuinka olen myöhässä, työelämä jälleen vaatiin rankan osan elämästäni, mutta D-kirjainta ei sovi unohtaa! Et usko kuinka sitä olenkaan ajatellut!
VastaaPoistaPionien ystävänä tietenkin tulee mieleen lähes ihanimman tuoksuinen pioni 'Duchesse de Nemours', upea kukka, ihanuus! Minulle keltaista ... no ei niin vihaavalle, muttei ihan tykkäävällekään... viime kesä toi yllätyksen, ihanan ystäväni Marjan kanssa tekemä retki Vakka-Taimeen, josta hän oli poiminut taimikoriinsa Digitalis grandifloran, ihmettelin, koska tiedän ettei hänkään ole keltaisen ystävä...asiasta keskusteltiin ja sitten Kivipeltoonkin muutti tuo ihanuus! Myös rakkaiden D-ihanuuksien joukkoon kuuluu ilman muuta Dactylorhiza maculata! Myös neilikat (dianthus) ja ritarinkannukset (delphinium) kuuluvat suosikkeihini! Kevään tuojana Daphne Mezereumia ei sovi unohtaa!
Onneksi en vielä pannut seuraavaa kirjainta menemään :) Niinhän se on, että työt vähän haittaavat harrastuksia. Tosi kiva kuulla, että olit jo miettinyt D:tä ja sen kyllä vastauksestasikin huomaa. Kiitos paljon!
PoistaMinun 'Duchesse de Nemours' ei vielä ole kukkinut kertaakaan. Jospa ensi keväänä!
Minäkin kuulun keltaisen vieroksujiin, mutta minulla on kumma viehtymys aivan kalvakankeltaisiin kukkiin. Ymmärrän oikein hyvin, että poimit sinäkin sen keltasormustinkukan mukaasi. Minulle olisi saattanut käydä samoin ;)
Maariankämmekkä ja näsiä eivät ole minulle tuttuja. Näin voi taas löytää uusia!