Raaseporissa on paljon nähtävää ihmiselle, joka pitää ruukeista, kartanoista ja muista vanhoista rakennuksista, puutarhoista sekä maaseudun rauhasta. Tammisaaren, joka on siis Raaseporin keskustaajama, olen esitellyt omassa postauksessa. Tässä jutussa esittelen joitakin rukkeja ja mukana on myös huikean ihana puutarhakohde.
Aukioloajat ja muut yksityiskohdat kannattaa tarkistaa netistä.
Billnäsin ruukkikylä on pieni ja viehättävä eikä niin turistien täyttämä kuin Fiskarsin ruukki. Ravintoloista ja kahviloista en tiedä muuta kuin, että kylässä on ainakin yksi kesäravintola.
Billnäsin historia ulottuu lähes 400 vuoden taakse. Menneinä aikoina menestynyt rautaruukki on väistynyt nykyajan teollisuuden tieltä. Nykyään ruukkialue on idyllinen, toimiva kylä. Menneisyys on Billnäsissä edelleen vahvasti läsnä: kylän vanhimmat asuin- ja talousrakennukset ovat peräisin 1700-luvulta ja vanha käsityöläisperinne elää edelleen.
Tukholmalainen Carl Billsten perusti Mustionjoen kosken rannalle Billnäsin rautaruukin vuonna 1641. 1700-luvulla ruukin omistus siirtyi ruotsalaiselle Hisingerin suvulle. Hisingerit pyrkivät parantamaan ruukkityöläisten asemaa ja aloittivat Billnäsissä kansakouluopetuksen ensimmäisten joukossa Suomessa. Ruukkiin perustettiin panimo sekä kasvihuoneita, joissa kasvatettiin ulkomaalaisia kasvilajeja, kuten appelsiineja ja viinirypäleitä.
Hisingerien aikana uudistettiin ja monipuolistettiin myös ruukin tuotantoa. Billnäsiin perustettiin tehdas, joka tuotti erilaisia rautatyökaluja, kuten lapioita, vasaroita ja kirveitä. 1800-luvun lopulla ruukkiin rakennettiin lähes joka vuosi uusi verstas, mm. hienotaepaja, saha ja puusepänverstas, jossa myöhemmin valmistettiin kuuluisia Billnäsin konttorihuonekaluja.
Ruukista tehtiin osakeyhtiö nimeltä Billnäs Bruks Aktiebolag. Tehtaat siirtyivät Fiskarsin omistukseen vuonna 1957. Teollisuustoiminta jatkuu Billnäsissä edelleen ja siellä valmistetaan nykyään Fiskarsin maailmankuuluja oransseja saksia.
FISKARSIN RUUKKI
Fiskars on idyllinen ruukkialue, mutta ainakin meidän käydessämme se oli tukkotäynnä turisteja. Päätimme palata uudelleen jonakin väljempänä ajankohtana, jolloin pysäköiminen ja pyörätuolilla liikkuminen olisi helpompaa.
Fiskarsin rautaruukki perustettiin vuonna 1649, kun hollantilainen Peter Thorwöste sai oikeuden rakentaa Fiskarsinjoen varrelle masuunin ja kankirautavasaran. Vesivoima piti kylän elävänä ja ennen pitkää ruukkiin perustettiin pajoja ja muita verstaita, jotka nykyään on kunnostettu eri alojen taiteilijoiden ateljeiksi ja studioiksi. Kankiraudasta valmistettiin mm. nauloja, lankaa, veitsiä, kuokkia ja raudoitettuja pyöriä. Lisäksi Fiskarsissa valmistettiin valutavaraa, kuten patoja ja paistinpannuja.
Vuosien varrella ruukin omistus on siirtynyt monta kertaa. Johan von Julin kehitti sekä teollista toimintaa että maataloutta ja metsänhoitoa. Julin oli edistyksellinen mies, joka perusti Fiskarsiin mm. Suomen ensimmäisen hienotaepajan ja konepajan. Fiskarsin Ruukki oli edelläkävijöitä myös terveydenhuollon ja koulutuksen saroilla. Nykyään Fiskars Oyj on monialainen kansainvälinen yhtiö.
Saapuessaan Fiskarsiin kävijä ohittaa ensin vanhoja puutaloja: seuraintalo Lukaalin sekä hotelli ja ravintola Fiskars Wärdshusin. Näiden jälkeen edessä aukeaa ruukin raitti. Sitä reunustavat raudan tuotantoon liittyneet rakennukset Makasiini, Vanha Mylly, Kuparipaja ja Hotel The Torby sekä Lasistudio.
Kaikkein korkeimmalle ruukin raitilla yltää kellotornirakennus, jonka huipulla aito Könnin kello on mitannut aikaa jo yli 170 vuotta. Kellotornin vierestä löytyvät kahvilat ja puodit. Työpajoja ja myymälöitä on myös Paja-aukiolla sekä Peltorivin punaisten talojen reunustaman tien päässä.
Suurin osa Fiskarsin putiikeista ja palveluista on kesäkaudella avoinna joka päivä ja syyskaudella pääsääntöisesti ke-su.
Fiskarsin Ruukin matkailuneuvonta: Kasarmi 1852, Fiskarsintie 360 Fiskari
PUULAJIPOLKU
Fiskarsin puulajipolulla (n. 1,8 km) voi tutustua yleisimpiin metsä- ja puistopuulajeihin sekä niiden puuaineksiin. Reitin varrella on 23 eri puulajia sekä mm. tammi, joka on yhtä vanha kuin itse ruukkikin. Polku kulkee niin ruukissa kuin sen ulkopuolellakin ja sen kävelemiseen kannattaa varata aikaa noin tunnin verran. Puulajipolku kulkee pääosin helppokulkuisia hiekkateitä pitkin, mutta n. 300 m pitkä osuus kuljetaan metsikössä. Esitteen puulajipolusta voi ladata Fiskarsin Ruukin kotisivuilta.
Fiskarsintie, Fiskars
Tietääkseni itse ruukki ei ole matkailunähtävyys, mutta ruukkialueella on paljon muuta nähtävää. Erityisesti suosittelen tutustumaan Mustion linnaan ja varsinkin sen puutarhaan.
Hållsnäsintie 89 tai 99 Mustio
MUSTION LINNA 
Vierailemisen arvoinen on myös linnan upea englantilaistyylinen puistoalue, jota koristavat erikoiset puulajit ja lummepolku. Puutarha on suunniteltu siten, että näkymät avautuvat pikkuhiljaa kulkijalle ja pitävät jännitystä yllä - mitähän seuraavaksi paljastuu.
Kartanon rakennutti Magnus Linder II vuosina 1783–1792. Rakennus on Suomen suurin maalliseen käyttöön tarkoitettu puurakennus ja edustaa tyylisuunnaltaan siirtymäkautta rokokoosta uusklassismiin. Sisustus on puolestaan kokonaan kustavilainen. Päärakennuksessa kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti neljästä eri puulajista tehtyyn patruunan työhuoneen lattiaan. Mielenkiintoinen kohde on myös toisessa kerroksessa sijaitseva vierashuone, ”kuninkaan huone”, jossa kuningas Kustaa III sekä tsaarit Aleksanteri I ja Aleksanteri II ovat levänneet.
Mustion Linnan loiston ajat olivat Hjalmar Linderin aikana 1900-luvun alussa. Hän omisti mm. 64 000 hehtaaria maata ja osti yhden Suomen ensimmäisistä autoista vuonna 1902. Hänen aikanaan linna tunnettiin seurapiirien keskuksena, sillä herra toi vieraikseen muun muassa Jean Sibeliuksen. Hjalmar Linder oli tunnettu myös toimistaan työväen oikeuksien puolustamiseksi: hän piti tarkkaan huolta ruukin työntekijöiden oloista, ja joutui lopulta pakenemaan Suomesta otettuaan terävästi kantaa sisällissodan kauheuksiin.
Päärakennusta ympäröi yksi Suomen suurimmista yksityisistä puistoista. Puisto rakennettiin alun perin barokkityyliin vuonna 1787, mutta Fridolf Linder uudisti puiston 1800-luvun lopulla englantilaistyyliseksi puistoksi tuoden sinne samalla runsaasti ulkomaalaisia puulajeja. Puisto on siksi myös lajistoltaan hyvin monimuotoinen.
Puistoon ja ruukkiin on saatavilla opastettu kävelykierros. Myös omatoiminen kulku alueella on mahdollista, sillä linnan alueelle on vapaa pääsy.
PATSAAT
LUMMEPOLKU
Hållsnäsintie 91
Raaseporin keskiaikainen linna on yksi Suomen komeimmista linnanraunioista. Se kertoo keskiajasta, jolloin Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa. Elämänmeno Raaseporin linnassa vaihteli hallintokeskuksen arjesta loisteliaaseen hovielämään.
Raaseporin linna rakennettiin 1370-luvulla veden ympäröimän silokallion päälle läntisen Uudenmaan hallintokeskukseksi ja sen tehtävänä oli valvoa Suomenlahden merenkulkua ja kauppaa. Linna oli myös tärkeä sotilaallinen tukikohta sekä kaupallinen keskus. Linna oli sen verran iso ja mahtava, että puhuttiin jo kilpailusta Tallinnan kanssa. Jopa Ruotsin kuningas asui linnassa hovinsa kanssa jonkin aikaa 1400-luvulla. Oluen tarve hovissa oli sen verran suurta, että linnassa oli oma panimo.
1500-luvulla linnan kulta-aika oli ohi ja koko linnan alue hylättiin kolmeksisadaksi vuodeksi. Nykyisin Raaseporin rauniolinnaa hoitaa ja sen toiminnasta vastaa Metsähallitus.
Voit kuunnella ääniopastuksen linnan historiasta Mobiguide.fi:n kautta.
Raaseporin linnan tie Snappertuna
SNAPPERTUNAN KYLÄ
Luonnonkaunis lemmenpolku (500 m) johtaa Raaseporin linnanraunioilta Snappertunan keskustassa olevaan Forngårdenin talomuseoon. Lemmenpolku kulkee kauniin luonnon läpi, lammaslaitumen vierestä. Joen yli pääsee pientä siltaa pitkin. Jos jatkat matkaasi tietä pitkin Raaseporinjoen yli, näet kohta Snappertunan kirkon. Kirkko on ristinmuotoinen puukirkko, joka avattiin 1689.
Keskiajalla linnan vieressä oli kylä, jota kutsuttiin nimellä Tuna. Viimeisimpien arkeologisten löytöjen mukaan kylän nimi oli aluksi Snappertuna. Tuna oli vaurasta aluetta ja moni kylän asukas teki töitä linnalla.
Nykypäivänä Snappertuna on pieni osa Raaseporin kaupunkia, mutta 1300-luvulla kun linna rakennettiin, Snappertuna toimi kaupallisena keskuksena ja sotilastukikohtana koko Länsi-Uudellemaalle. Siihen aikaan linnan ympärillä lainehti meri.
Forngårdenin ulkoilmamuseo sijaitsee Snappertunan kirkonkylässä. Museo kertoo saaristolaistilan elämästä 1800-luvun puolivälissä. Forngårdenin museo koostuu päärakennuksesta, kahdesta aitasta, nuottavajasta, käymälästä, ladosta ja sepän pajasta. Kaikki rakennukset on siirretty museoalueelle muualta.
Tunalundintie 85 Snappertuna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti