PUUTARHAHARRASTAJAN MATKAVINKIT: UUSIMAA - ESPOO

Maalaistyttönä en nauti suurkaupunkien vilinästä, mutta joskus voi tietysti lomailla pääkaupunkiseudullakin. Puutarhaihmisenä valitsin tietysti kohteita, jossa luonto on jotenkin läsnä. Pidän vanhoista rakennuksista ja erityisesti niiden hoidetuista pihapiireistä, joten sellaiset ovat käyntilistallani ykkösenä. Seudun suurista puutarhamyymälöistä saattaa löytää täydennystä omaan puutarhaansa. Välien kulkuun ja esimerkiksi eväiden ostamiseen vierähtää yllättävän paljon aikaa. Ruokapaikat kannattaa katsoa netistä etukäteen. 

Aukioloajat kannattaa tarkistaa netistä.

TARVASPÄÄ

Akseli Gallen-Kallelan ateljeelinna oli mukava nähdä pihapiiristä käsin. Olimme liikkeellä lokakuun lopussa ja museo oli jo suljettu.

Taiteilija toteutti 48-vuotiaana nuoruuden unelmansa ja rakennutti itselleen pienen linnan. Tarvaspää on Gallen-Kallelan entinen työtila ja koti, jossa nykyisin pidetään vaihtelevia näyttelyitä. Tarvaspää ei ole kotimuseo, mutta näyttelyiden myötä pääsee kurkistamaan taiteilijan elämään. Pihapiiriin kuuluu ateljeelinnan lisäksi aikanaan Gallen-Kallelan perheen asuttama Linuddin huvila sekä rannan savusauna. Museoalue rakennuksineen on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Taiteilija oli jo luonnostellut tulevaa työtilaansa arkkitehti Eliel Saarisen kanssa.  Haave sai tuulta alleen, kun vaimon suvun omistaman Albergan kartanon maista lohkaistiin Linuddin niemi rakennusta varten.  Nimi Linudd – Pellavaniemi – juontui kartanon väen tavasta liottaa pellavia lahden rannassa. Perhe muutti niemellä sijainneeseen kartanon kesähuvilaan, Villa Linuddiin, joka kunnostettiin talviasuttavaksi. Ateljeelinna valmistui vuonna 1913.

Jo parin vuoden kuluttua Gallen-Kallelat joutuivat väliaikaisesti muuttamaan pakoon ensimmäisen maailmansodan levottomuuksia. Sotavuosina Tarvaspää joutui ryöstelyn kohteeksi ja toisinaan taistelutantereeksikin.

Reilun kymmenen vuoden kuluttua rakentamisesta linna muutettiin asumiskäyttöön sopivaksi. Siihen vedettiin muun muassa sähkö- ja vesijohdot, rakennettiin uudenaikainen kylpyhuone ja lämmitysjärjestelmä uusittiin. Etsaushuoneen paikalle rakennettiin keittiö.

Akseli työskenteli enimmäkseen tornissa, jossa vallitsi täydellinen työrauha. Koleassa tornissa hän piti yllään munkinkaapua. Tornia ruvettiinkin kutsumaan munkinkammioksi.

Vuonna 1931 Akseli kuoli keuhkokuumeeseen. Mary-vaimo ja Kirsti-tytär jäivät Tarvaspäähän asumaan. 1930-luvulla Tarvaspäässä asuivat myös poika, Jorma, Pirkko-vaimonsa kanssa.

Toisen maailmansodan puhjettua asukkaat joutuivat jälleen väistymään Tarvaspäästä. Armeijan Tiedusteluosasto käytti ajoittain ateljeelinnaa tukikohtanaan. Sodan loputtua rakennus oli tyhjillään yli kymmenen vuotta. Tarvaspää näyttäytyi alueen lapsille kummituslinnana.

Vuonna 1958 ateljeelinna ja Linuddin huvila siirtyivät Akseli Gallen-Kallelan Museosäätiön omistukseen. Ateljeelinna muutettiin mukailemaan vuoden 1913 asua. Museon perustaminen Tarvaspäähän olikin ollut Akseli Gallen-Kallelan toiveena jo linnan suunnitteluvaiheesta lähtien.

Ateljeelinna koostuu keskiaikaisen suomalaisen kivikirkon arkkitehtuurista vaikutteita saaneesta ateljeesta, eurooppalaisen linna-arkkitehtuurin tyylisestä tornista ja renessanssin palatsiarkkitehtuuria mukailevasta galleriasta. Tornin reunalta kurkistaa lohikäärmeen pää, joka syöksee vettä. Sen esikuvat ovat keskiaikaisissa katedraaleissa. Veistoksen voi nähdä Tarvaspään ohi kulkevalta tieltä.

Tarvaspään nimi juontuu läheisestä Tarvon saaresta. Tarvas tarkoittaa hirveä, härkää tai muuta sarvekasta uroseläintä. Tarvoin on myös erään kalastusvälineen nimi. Tarvaspään nimesi Akseli Gallen-Kallelan ystävä, suomen kielen professori E. N. Setälä.

Tarvaspäätä ja Linuddin huvilaa ympäröi puutarha, jonka historiaan mahtuu monia kerroksia. Kukkaympyrä on ollut samalla paikalla jo 1860-luvulla. Gallen-Kalleloiden aikaan piha palveli myös hyötypuutarhana ja hedelmätarhana. 

Gallen-Kallelan tie 27 Espoo

 
MARKETANPUISTO

Marketanpuisto on laaja piha- ja puistorakentamisen näyttelypuisto. Puisto on avoinna vuoden ympäri päivittäin klo 8-21. Puistoon on vapaa pääsy.

Pehtorinkuja 3 Espoo

 
GLIMS TALOMUSEO

Oli mukava viettää tuulista lokakuun päivää Glimsin talomuseon viehättävässä pihapiirissä. Museo ei tosin ollut avoinna tuolloin.

Talomuseo Glims on vanha maatila Karvasmäen kylässä Bembölessä, Espoossa. Alueella on yksitoista rakennusta, jotka ovat alkuperäisillä paikoillaan. Vanhimmat niistä ovat peräisin 1700-luvulta.

Glimsin tilan vaiheita tunnetaan 1500-luvulle saakka. Talo on toiminut mm. Uudenmaan jalkaväkirykmentin majurin vapaatilana sekä nimismiehen virkatalona. Kestikievaria Glimsissä on pidetty moneen otteeseen, viimeisen kerran 1800-luvun lopussa. Silloin isäntäväkenä oli herrastuomari Johan Fredrik Lönnberg ja hänen vaimonsa Aurora. Glims oli toimiva maatila vielä 1900-luvun alussa. Museoksi Glims muutettiin vuonna 1958.

Museolla toimii kahvila.

Glimsintie 1 Espoo

 
HUVILAMUSEO VILLA RULLUDD

Espoon kaupunginmuseon Huvilamuseo Villa Rulludd esittelee omalta osaltaan Uudenmaan rannikon varhaista huvila-arkkitehtuuria. Kesäiseen huvilatunnelmaan emme lokakuun kylmänä ja tuulisena päivänä ihan päässeet, museokin oli kiinni. Oli kuitenkin mukava käydä ajelemassa täällä, kun kerran olimme Espoossa viikonloppua viettämässä. Matka tänne meren rannalle tosin oli aika karu. Laatikkomainen, tiivis kerrostaloarkkitehtuuri ei herättänyt ihastusta. Rannan tuntumassakaan matkan varren näkymät eivät olleet hääppöiset. Täällä huvila-alueen pihapiirissä sen sijaan oli kaunista ja rauhallista. 

Lainasin netistä palasen huviloiden historiaa: "Huvilan rakennutti tunnettu valtiopäivä-, liike-, pappis- ja koulumies Alfred Kihlman vuonna 1873. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Alfredin poika, prokuraattori Lorenzo Kihlman teetti Talvihuvilaksi kutsutun huvilan viereen oman kesänviettopaikkansa. Rulluddenin huvilat liitettiin kuistilla yhdeksi kokonaisuudeksi vuonna 1908. Muutosten jälkeen Rulluddenin huvilakokonaisuus edusti neljän selkeästi erilaisen kauden arkkitehtuuria. Villa Rulludd oli kulttuurivaikuttajana tunnetun Kihlmanin perheen kesänviettopaikka kuuden sukupolven ajan aina vuoteen 1980, jolloin se siirtyi Espoon kaupungin omistukseen."

Huvilamuseon tilat ovat talon yläkerrassa ja alakerrassa toimii juhlapalvelu. 

Rullaniementie 15 Espoo


MUHEVAINEN

Muhevaisella kannattaa käydä koittamassa onneaan, varsinkin jos tarvitsee vähän erilaisia puutarhakasveja. Ei täältäkään ihan kaikkea löydä, mutta aika monipuoliset valikoimat Muhevaisella on. Puutarhamyymälä sijaitsee aika karussa paikassa korkeiden kerrostalojen ja tieliikenteen hälyn keskellä, joten fiilistelypaikka tämä ei maalaistytölle sinänsä ole. Eniten täällä ilahduttaa se, kun löytää jotakin mitä on etsinyt.

Henttaankaari 9 Espoo

ROSAVILLA 

Jos etsit mukavaa ruokapaikkaa Espoosta tai Kirkkonummen läheltä, voin suositella Espoon Golfseuran ravintola Rosavillaa rauhallisessa ympäristössä, etäällä kaupungin hälinästä. 

Nautin edullisen buffetlounaan. Hintatasoon nähden buffet oli mielestäni ihan hyvä, vaikka ei toki kaikista tasokkain tai monipuolisin ollutkaan. Golf-henkinen sisustus oli viihtyisä ja tila rauhallinen. 

Ravintola palvelee kaikkia, ei siis tarvitse olla golfseuran jäsen. Ravintola on auki vain kesäaikana.

Mynttiläntie 1 Espoo