TAMMISAAREN VANHA KAUPUNKI
Tammisaaren vanha kaupunki puutaloineen meren rannassa on idyllinen, vaikkakaan ei täysin säilynyt kokonaisuus. Onneksi vanhaa on säilytetty sen verran, että pääsee entisaikojen tunnelmaan. Katujen nimet kertovat satojen vuosien takaisesta elämästä. Täällä kadut ovat olleet sellaisenaan samalla paikalla jo 1500-luvulla. Hatuntekijänkatu, Liinakankurinkatu, Hansikkaantekijänkatu, Nahkurinkatu ja Sepänkatu kertovat, että Tammisaari oli käsityöläisten asuinaluetta. Liinankankurinkatu on esimerkki parhaiten säilyneistä kaduista Suomessa. Iso Kirkkokatu on kaupungin vanhin pääkatu. Sen talot on maalattu pastellisävyin. Sitä levennettiin tuhoisan tulipalon (1821) jälkeen.
Joulun alla kulkija voi nähdä ruutuikkunoista vilauksen joulukuusesta, vanhasta kaakeliuunista tai peiliovista. Kesällä voi kurkistella suljettujen pihapiirien aitojen yli. Kannattaa huomata omaperäiset korttelien nimet, kuten Salakka, Valaskala, Silli ja Willisika sekä vanhanmalliset katulyhdyt, juorupeilit, taidokkaat pihaportit ja ikkunapuitteiden runsaat koristelut.
Nykyään Tammisaari on idyllinen pikkukaupunki putiikkeineen, kahviloineen ja ravintoloineen. Parhaat ostospaikat löytyvät torin laidalta Kustaa Vaasan kadulta sekä Suomen ensimmäiseltä kävelykadulta, Kuninkaankadulta.
Porvaristalo on vanha kaupunkitalo, josta on säilynyt alkuperäinen asuintalo ja ulkorakennusrivistö. Keltainen, kaksikerroksinen päärakennus on peräisin 1790-luvulta. Vuonna 1824 valmistuneessa punamullatussa ulkorakennusrivistössä on kellari, renkitupa, leivintupa, ruoka-aitta, puuliiteri, vaunuvaja, talli, navetta ja ulkokäymälä.
KÄVELYRETKI PITKIN LÄNSIVALLIA
Stallörenin puiston vieressä sijaitseva Raippatori on sopiva lähtöpaikka kävelylle pitkin Länsivallia, jolta aukeaa avara merinäkymä Kaupunginselälle. Raippatorilla seisova häpeäpaalu muistuttaa niistä ajoista, jolloin rikoksista rangaistiin julkisesti.
Rantakävelyn alussa ohitetaan vanha sauna eli Gamla Bastun, kookas kolmikerroksinen tiilirakennus, joka rakennettiin 1903 venäläisen seurapiirin kylpyläksi. Rakennus toimi aina 1960-luvun lopulle saakka kaupungin yleisenä saunana.
Rantakävelyn aikana voi ihastella vanhan kaupungin puurakennuksia, venesatamia ja puistoja. Etelälahden vieressä sijaitsee pieni kaunis Vaakahuoneenpuisto, jossa on kaupungin kahden Mannerheim-ristin ritarin, Tor Lindbladin ja lentäjä-ässä Hans Windin muistomerkit. Lyhyen kävelymatkan päässä sijaitsevassa Skepparträdgårdenin puistossa voi soittaa taiteilija Helene Schjerfbeckin muistoksi pystytettyä kelloa.
VANHA VESITORNI
Jos on hyvät jalat, voi kiivetä 164 askelmaa Kvarnbackenilla sijaitsevan vanhan vesitornin näköalatasanteelle nähdäkseen upeita merellisiä maisemia. Torni rakennettiin vuonna 1930 punatiilestä arkkitehti Ragnar Wessmanin piirustusten mukaan.
Avaimet saa Raaseporin museosta infopisteeltä, Kustaa Vaasan katu 11 Tammisaari. Tarkista museon aukioloajat. Tarkista myös, että avain on saatavilla, puh. 019 289 2512.
Mäki on jyrkkä, mutta tie sinne on minusta ihan hyvä. Sen sijaan torni ei sovi liikuntaesteisille.
Tornikatu 14 Tammisaari
DAGMARIN PUISTO
Dagmarin puisto on noin 40 hehtaarin kokoinen luonnonsuojelualue, jonka Fiskars Oyj Abp on osana Suomen 100-vuotisjuhlaa luovuttanut sadaksi vuodeksi Metsähallituksen hoitoon, suomalaisten ja Suomen luonnon ystävien käyttöön. Tämä myös Källviken-nimellä tunnettu alue on aina ollut suosittu päiväretkikohde paikkakuntalaisten keskuudessa. Puiston keskeinen osa on lähde, joka on saanut nimensä tanskalaissyntyisen prinsessa Dagmarin mukaan.
Puiston polut soveltuvat ainakin osittain pyörätuolilla liikkuville, koska polut ovat leveitä ja hyväkuntoisia. Lähteelle pääsy voi olla haasteellista, sillä polku on varsin jyrkkä ja epätasainen.
Leksvallintie 300 Tammisaari
RAMSHOLMENIN PUISTOMETSÄ
Ramsholmen on helposti lähestyttävä koko perheen virkistysalue, joka on noin 55 hehtaarin kokoinen. Sen eläin- ja kasvikunta on niin monipuolinen, että vastaavaa tuskin löytyy muualta maastamme. Keväällä, kun valkovuokot alkavat kukkia, muuttuu alue isoksi kukkamereksi.
Alue, johon puistossa liikkuva ensin saapuu on luonnoltaan erittäin monimuotoinen Hagen. Seuraavana saavutaan Ramsholmeniin, josta löytyvät alueen hienoimmat jalot lehtipuut ja myös kevätkukinta on siellä upein. Puut ovat korkeita (jopa yli 35 m) ja pensaikot paikoittain erittäin tiheitä. Högholmen on alueista luonnonmukaisin ja sen myötä myös vaikeakulkuisin.
Puistometsäalueen osat erottavat toisistaan kapeat jokiuomat, joita ylittävät kävelysillat. Puistometsäalue on saanut luonnonsuojelualueen aseman ja se kuuluu Natura 2000 –verkostoon.
Alueella saa poimia sieniä, marjoja ja valkovuokkoja, mutta muita kasveja ei saa poimia tai vahingoittaa. Lemmikkien tulee olla kytkettyjä. Tulenteko, telttailu ja leiriytyminen on kielletty.
Ramsholmenin puistometsäalue on otettu kaupunkilaisten virkistyskäyttöön jo 1870-luvulla ja alueelle onkin rakennettu erilaisia puistorakennuksia, joissa on järjestetty juhlia. Hagenin alueella sijaitsevat huvilat Villa Snäcksund ja Villa Ormnäs ovat peräisin 1800-luvulta. Villa Snäcksund on kunnostettu taiteilija-asunnoksi.
Auton voi pysäköidä esimerkiksi Snäcksundintien varrella sijaitsevalle parkkipaikalle tai Ormnäsintielle leirintäalueen läheisyyteen. Alueen monet polut soveltuvat pyöräilyyn sekä liikkumiseen lastenrattaiden ja pyörätuolin kanssa.
Snäcksundintie Tammisaari
GULLÖN KARTANO
Gullön kartanolla on pitkä historia. 1300-1400 -luvuilla se kuului lähellä Tallinnaa sijaitsevaan Padisin luostariin. Vuonna 1562 Ruotsin kuningas Erik XIV antoi Gullön ns. frälssilahjana Raaseporin linnan voudille, josta tuli myöhemmin Suomen käskynhaltija. Tilasta tehtiin ratsutila, joka asetti sotilaita armeijan käyttöön. Myöhemmin kartano on toiminut maa- ja metsätaloustilana.
Nykyisin Gullön kartano toimii monipuolisena maatilamatkailuyrityksenä. Kartanon lähimetsään on tehty kukkalaakso: puolen kilometrin pituinen kävelyreitti, jonka varrelle on istutettu lähes 30 000 narsissia. Kävelyreitin varrelle kauneimpiin paikkoihin on sijoitettu penkkejä, joissa voi pitää taukoa ja ihailla narsissien kukintaa. Kukkalaaksossa on parikymmentä erilaista narsissilajiketta.
Leveä polku, joka kulkee Kukkalaakson läpi vuorella kahvilan yläpuolella, on noin 500 metriä pitkä. Lastenvaunujen kanssa on mahdollista kulkea polulla, kunhan huomioi, että reitti sisältää sekä nousuja että laskuja. Polun varrella on penkkejä ja kuvauspaikkoja.
Gullö Gård sijaitsee Tammisaaren keskustasta noin 14 kilometrin päässä. Kukkalaakso on auki vajaan parin viikon ajan. Kahvila on auki kukinnan aikaan.
Gullöntie 293 Raasepori
ÖUDDENIN ARBORETUM
Puulajipuistossa Fåfängön saarella lähellä Skåldötä on lähes 500 erilaista puuta ja pensasta. Vaahteroita on yli 50 eri lajia. Osa puista on verraten harvinaisia. Alueella on myös talon sisäpiha, jossa on monia patsaita, keväällä runsaasti sipulikasveja ja näsiä, myöhemmin omena-, luumu- ja kirsikkapuita. Kesäkuussa kukkii satakunta rhodoa.
Alueella on myös satupolku, jonka varrella on viitisenkymmentä patsasta, sokeiden puutarha, liikuntarajoitteisille rakennettu luontopolku ja suihkulähde.
Käänny ennen ylämäkeä oikealle, Fåfängöuddenin tielle. Kyltti Sagostigen – Satupolku osoittaa suunnan. Vähän edempänä on pieni lampi, ilmoitustaulu ja kaksi aurinkopaneelia. Ilmoitustaulussa on sininen postilaatikko, jossa on vieraskirja ja karttoja alueesta. Voit lainata kartan ja palauttaa sen lopuksi. Täällä on pysäköintitilaa ja vähän alempana on lisää pysäköintipaikkoja.
Verkkosivulla (arboretum.fi) on kartta arboretumista eri alueineen. Verkkosivulla on myös luettelo kasveista alueittain sekä aakkosellinen luettelo kaikista kasveista.
Osa alueista (mm. piha) on avoinna tiettyinä ajankohtina ja osa (alueet hirviaidan ulkopuolella sekä satupolku ja näkövammaisten puutarha) ilman aikarajoituksia.
Kaikki käynnit ovat maksuttomia.
Fåfängöntie 216 Tammisaari
+358 41 5077258
Timo.Saijala@kolumbus.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti