PUUTARHAHARRASTAJAN MATKAVINKIT: KEURUU, PETÄJÄVESI JA PIHLAJAVESI

Ihmeellistä, että keskeltä "ei mitään" voi löytyä jopa maailman mittaluokassa historiallisesti arvokkaaksi katsottu kohde. Tällainen on esimerkiksi Petäjäveden vanha kirkko, jota tullaan katsomaan ympäri maailmaa. Ajatella, että meillä on tällaisia merkittäviä kohteita näin lähellä. Ei tarvitse lentää ulkomaille. Riittää, kun ajelee vaikkapa Jyväskylästä Seinäjoelle ja varaa tarpeeksi aikaa pysähdyksiin matkan varrella. Samalla reissulla voi pysähtyä vaikkapa Keuruulla.

 

KEURUU
VANHA KEURUU

Keuruu on aika tavallinen suomalainen paikkakunta, jossa kaunis vanha puuarkkitehtuuri on saanut väistyä nykyaikaisen tylsän laatikkorakentamisen tieltä. Kaunis puukirkko on haluttu uudistaa vähän "hienommaksi" ja samalla on menetetty paljon arvokasta alkuperäistä. Onneksi Keuruulla on havahduttu myös siihen, että kaikesta huolimatta vanhaa kannattaa pitää esillä ja sitä kannattaa vaalia. Tästä on osoituksena muun muassa Vanhan Keuruun kulttuurireitti. Infotauluun on koottu historiallisesti arvokkaita rakennuksia junaradan molemmin puolin. Kuvassa oleva taulu sijaitsee muistaakseni vanhalla rautatieasemalla.

Historiallisesti arvokkaita kohteita tuon mainitun rautatieaseman lisäksi ovat muun muassa Keuruun vanha kirkko, pappila, Keuruun museo ja kotiseutumuseo, Punnosen talo, siipirataslaiva Elias Lönnrot sekä Veteraanipuisto.

KEURUUN VANHA ASEMA

Keuruun nähtävyys on Suomen kauneimmaksi asemaksi kutsuttu Keuruun vanha asema. Kannattaa pyörähtää katsomassa tämä kaunis vanha rakennus ja sen miljöö, jos sattuu Keuruulla olemaan.

Jyväskyläntie 1 Keuruu


ANTIIKKIRENKI

Keuruun vanhalla asemalla toimii nykyisin vanhojen tavaroiden liike, jossa myydään oikeasti vanhoja tavaroita. Paikkaa pitää ystävällinen mies, joka mielellään puhuu omasta uskostaan ja elämästään. Kannattaa käydä, jos etsit esimerkiksi vanhaa hyytelömuottia tai edullista posliinista keittokulhoa. Jos olet allerginen uskonnolliselle käännytystyölle, ei ehkä kannata mennä.  

Jyväskyläntie 1 Keuruu

PETÄJÄVESI
PETÄJÄVEDEN VANHA KIRKKO

Petäjäveden vanha kirkko hyväksyttiin pohjoismaisen puuarkkitehtuurin merkkiteoksena Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 1994. Kirkko edustaa pohjoismaista, luterilaista kirkkoarkkitehtuuria ja hirsirakentamistaidon pitkää perinnettä.

Kirkko rakennettiin vuosina 1763-1765. Kirkon suunnitteli Jaakko Klemetinpoika Leppänen, jonka pojanpoika Eerik Jaakonpoika Leppänen suunnitteli kirkon kellotapulin vuonna 1821. 

Erämaakirkkona toiminut kirkko jäi pois käytöstä 1800-luvun loppupuolella, kun pitäjään valmistui uusi kirkko. 1920-luvulta alkaen kirkkoa on kunnostettu määrätietoisesti Museoviraston valvonnassa.

Petäjäveden vanhalle kirkolle on perustettu myös säätiö, jonka tarkoituksena on kirkon ja sen ympäristön säilyttäminen, kunnostaminen, hoitaminen ja suojeleminen. 

Kirkko on auki kesäkaudella. Kirkkoon on pääsymaksu.

Vanhankirkontie 9 Petäjävesi

PIHLAJAVEDEN ERÄMAAKIRKKO 

Lainasin netistä poimintoja erämaakirkon esittelystä. 

Erämaatie vie kirkolle. Näky on komea, kun jykevän kivimuurin ja hautausmaan ympäröimä erämaakirkko ilmestyy näkyviin synkän kuusimetsän keskeltä. Kellotapulin sipulin lisäksi muita koristeluja kirkossa ei juuri olekaan.

Kirkon rakensivat pihlajaveteläiset omin luvin ja talkoovoimin vuonna 1780, kun valtiovallalta ei oltu saatu lupaa omaan kirkkorakennukseen. Keuruun kirkkoon oli turhan pitkä ja työläs matka erämaiden keskeltä.

Yksi kirvesmiehistä putosi kirkon katolta ja kuoli. Mies haudattiin putoamispaikalle pääoven eteen, portin oikealle puolelle. Hautakummun voi vieläkin erottaa käytävän reunalla.

Sisältä kirkko on koskettavan karu. Portin vieressä on vaivaisukko ja vanhat jalkapuut. Sivueteisessä on kirkon hautausmaalta kerättyjä vanhoja puuristejä. Moni haudatuista kuoli nälkään ja punatautiin.

Kirkon sivulaivan seinällä on tummuneita hahmoja kuin kirkkokansan varjoja. Yhden selityksen mukaan ne ovat piirtyneet kirkon seinään kirkkokansan nokisista ja märistä vaatteista. Kun kansa saapui kirkkoon pitkienkin matkojen takaa, heidän lämmittelyään varten kirkon eteen on saatettu talvisin tehdä nuotio. Kun kaikki kirkkovieraat eivät mahtuneet istumaan, osa seisoi ja nojaili seinään varjot jättäen.

Kirkko oli pihlajaveteläisten käytössä vajaat sata vuotta, kunnes Pihlajavedelle valmistui vuonna 1871 uusi kirkko. Sen rakentamiseen saatiin ihan lupakin. Uuteen kirkkoon haettiin lautoja vanhasta kirkosta, mistä on muistona vaaleampia lautoja, joilla erämaakirkkoa entisöitiin 1920-luvulla.

Nykyisin perille pääsee pitkin Erämaakirkon tietä. Pihlajaveden erämaakirkko on avoinna kesäisin.