PUUTARHAHARRASTAJAN MATKAVINKIT: UUSIMAA - JÄRVENPÄÄ JA TUUSULA

JÄRVENPÄÄ 

AINOLA JA SEN PUUTARHA

Oli hienoa käydä Järvenpäässä, Tuusulanjärven maisemissa sijaitsevassa Ainolassa. Varsinkin Aino Sibeliuksen puutarha teki suuren vaikutuksen. Ainola oli säveltäjä Jean Sibeliuksen ja hänen perheensä koti vuodesta 1904 lähtien. Hirsistä rakennetun huvilan suunnitteli arkkitehti Lars Sonck. Etäisyys pääkaupungista tarjosi rauhan säveltäjän luomistyölle ja lähistöllä asuvista taiteilijaperheistä koostui vilkas ystäväpiiri. 

Kun arkkitehti Lars Sonck ryhtyi suunnittelemaan Ainolaa, Jean Sibeliuksella oli kaksi toivomusta: työhuoneen ikkunasta näköala Tuusulanjärvelle ja vihreä takka ruokasaliin. Synesteetikkona Sibelius yhdisti tietyt värit tiettyihin sävelkorkeuksiin ja vihreä takka soi hänelle F-duurissa.

Jeanin aikana ei talossa ollut vesijohtoa, sillä säveltäjä ei halunnut työnsä häiriintyvän. Ainolle (1871 - 1969) puolison työ ja työrauha olivat kaikki kaikessa. Hän ymmärsi miehensä musiikillisten ajatusten suuruuden ja luomistyöhön liittyvän levottomuuden. Vesijohdot tulivat taloon vasta vuonna 1963. 

Ainolaa ympäröi myös Aino Sibeliuksen upea, lähes omin käsin raivaama ja istuttama puutarha. Hänen hyötypuutarhansa kuulostaa käsittämättömän suurelta. 

Aino kokeili kasvimaallaan erilaisia vihannes- ja juureslajikkeita ja oli erityisen kiinnostunut omenanviljelystä. Tomaatteja hän kasvatti siemenistä ja taimia saatettiin istuttaa kasvihuoneeseen jopa seitsemänkymmentä. Monet Ainolle tärkeät kasvit kukkivat vielä Ainolan pihapiirissä. Omenapuut ja marjapensaat muistuttavat menneistä ajoista. 

Aino oli musikaalisesti ja taiteellisesti lahjakas. Hän suunnitteli Ainolaan portaikon ja useita huonekaluja sekä saunarakennuksen, jonne vesi johdettiin suljetulla puukourulla suoraan kaivosta. Aino oli myös taitava pianisti, toimi viiden tyttärensä kotiopettajana ja oikoluki mm. Juhani Ahon käsikirjoituksia. 

Liikuntarajoitteiset vierailijat otetaan Ainolassa sydämellisesti vastaan. Lipunmyyntiluukulta tieto liikuntarajoitteesta kulkee nopeasti Ainolan talon oppaille. Tie asuinrakennukseen on tosin jyrkkä ja melko vaikeakulkuinen, mutta sinne voi mennä myös autolla. Henkilökunta avaa portin. Opas on vastassa asuinrakennuksen terassin edessä, johon hän on "taikonut" hissin. Ellei tarvetta hissin käytölle ole, hissi on piilossa terassin uumenissa. Kun tarve tulee, opas siirtää palasen terassista sivuun ja nostaa hissille johtavan rampin paikoilleen. Terassin kulma paljastuukin hissiksi, joten portaat eivät ole esteenä. Asuinrakennuksessa on muistaakseni joku kynnys, mutta itse ainakin pärjäsin hyvin. Kun kierros on päättynyt ja pyörätuoli saatu taas pihan tasolle, opas nostaa rampin pois. Kohta talo näyttää taas entisenlaiselta aivan kuin hissiä ei olisi koskaan ollutkaan. Aika nerokas keksintö!

Ainolasta löytyy myös Kahvio Aulis sekä pieni museokauppa. Tarkista museon aukioloajat netistä. Museoon on pääsymaksu.

Ainolankatu Järvenpää 

 
SUVIRANTA JA SEN PUUTARHA

Suviranta on taiteilija Eero Järnefeltin perheen vuonna 1901 rakennuttama ateljeekoti Tuusulanjärven rannalla lähellä Ainolaa ja Aholaa. Suvirantaan voi tutustua touko–syyskuussa opastetuilla kierroksilla. Paikka opastukselle tulee varata etukäteen. Talossa ei voi vierailla omatoimisesti ilman opastusta, sillä se toimii edelleen asuinkäytössä yksityiskotina. Opastuksilla esitellään Suvirannan taidekokoelmaa sekä kerrotaan talon entisistä asukkaista, puutarhasta ja historiasta. Samalla voi tutustua talon viehättävään englantilaistyyliseen puutarhaan satavuotiaiden tammien katveessa. 

Kohde ei sovellu hyvin liikuntarajoitteisille, sillä sisätiloissa on hankala liikkua pyörätuolilla tai rollaattorilla kynnysten, kuistin portaiden ja oviaukkojen koon takia.

Suvirannankatu 5 Järvenpää 

Autot jätetään STEP-koulutuksen parkkipaikalle, Järvenpääntie 640

AHOLA

Ahola on kulttuurikohde ja museo, joka oli kirjailija Juhani Ahon ja hänen puolisonsa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin koti vuosina 1897–1911. Tuusulanjärven taiteilijayhteisö sai alkunsa, kun pariskunta muutti marraskuussa 1897 Tuusulanjärven rannalle Vårbackan huvilaan. Huvilan nimeksi vakiintui sittemmin Ahola.

Aholassa on museokauppa ja pieni kahvio.

Sibeliuksenväylä 57 Järvenpää 

VANHANKYLÄNNIEMI JA KARTANOPUISTO

Tuusulanjärven rantamaisemissa sijaitseva Vanhankylänniemi on Vanhankylän kartanon entisiä maita. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaalta alueelta löytyvät kartanon päärakennus, jossa toimii kahvila, ja Kädentaitajien yhdistyksen pitämä Pytingin Puoti. Alueella kiemurtelee myös luontopolku. Reitin varrella on muun muassa jalopuumetsikkö, kallioketo, erilaisia metsiä ja niittyjä. Itse tosin en liikuntarajoitteisena päässyt luontopolulle, mutta pihapiirissä oli mukava viettää kesäpäivää.

Kartanon päärakennukselle johtaa massiivisten tammien reunustama tie. Puut on suojeltu merkittävinä luonnon muistomerkkeinä. Luontopolun varrelta löytyy suojeltu iso mänty, jonka oksistosta löytyy tikkojen ”kerrostalo”. Päärakennukselta luontopolku nousee kalliokedolle, jonka laidalla on myöhemmin paikalle tuotu puinen tuulimylly. Alkuperäisiä kartanon rakennuksia sen sijaan ovat muonamiesten punamultaiset talot.

Luontopolun reittiopasteet lähtevät kartanolta ja reitti kiertää alueen ympäri. Koko reitin pituus on noin neljä kilometriä, mutta sen voi kiertää vaikka kahdessa osassa. Matkan varrelta löytyy levähdys- ja näköalapaikkoja ja uimaranta.

Tuulimyllyntie 24 Järvenpää

TUUSULA

HALOSENNIEMI

Halosenniemi on Tuusulanjärven rannalle vuonna 1902 valmistunut taidemaalari Pekka Halosen kansallisromanttinen, hirsinen erämaa-ateljee. 

Halosenniemi on entisöity alkuperäiseen asuunsa. Halosenniemi on kotimuseo, joka toimii myös taidemuseona. Museon erikoisnäyttelyt esittelevät Pekka Halosen taidetta yhdistäen sitä muiden taitelijoiden tuotantoon. Sen yhteydessä on museokauppa ja kesäisin soutuvenevuokraamo.

Paikka oli liikuntarajoitteiselle haasteellinen, kuten tämän aikakauden kohteet usein ovatkin. Ateljee oli rakennettu korkealle mäelle, josta oli hieno näköala järvelle. Tie oli helppokulkuinen, mutta melko jyrkkä. Päärakennukselle johtivat jyrkät portaat, joten kiertelimme vain ateljeen pihapiirissä ja puutarhassa. Puutarhaan johtava tie oli myös jyrkkä ja osin epätasainen. Itse puutarhassa polut olivat muhkuraisia ja melko kapeita. Kierros puutarhassa oli siis työläs, muttei mahdoton.

Halosenniementie 4-6 Tuusula


KLAAVOLAN TALO

Klaavolan kotiseutumuseo kertoo, millaista oli vauraan uusmaalaisen maalaistalon elämä 1900-luvun alkupuolella. Maanviljelystila huolehti hollikyydityksistä ja tarjosi monelle matkustajalle yösijan tuvassaan. Talon huoneet on sisustettu maailmansotien välisen ajan tyyliin museon kokoelmien sekä talon entisten asukkaiden Collinien esineillä.

Klaavolan nykyinen päärakennus ajoittuu 1700- ja 1800-lukujen vaihteeseen ja sen huoneet ovat 1900-luvun alkuvuosikymmenten asussa. Pihapiirissä on myös aittoja, ajokaluvaja ja sauna. Klaavolan pihatupa on todennäköisesti 1800-luvun lopulta. Pihatupa on toiminut renkitupana sekä viimeksi leivintupana. Pihatuvan jatkeena ovat vaja, puuliiteri, maitohuone ja vilja-aitta.

Museo on auki sopimuksesta sekä heinäkuussa pidettävien Tuusula-viikkojen tapahtumien aikaan.

Klaavolantie 3 Tuusula 

 
KOIRAMÄEN PAJUTALLI

Tilan 1850-luvulta peräisin olevassa päärakennuksessa toimii sisustuspuoti ja pieni vanhanajan herkkukahvila. Kievari, vanhempi päärakennus 1700-luvulta, toimii ryhmä- ja kurssitilana. Reilun hehtaarin kokoisessa pihapiirissä on monenlaista nähtävää:  pajuviljelmä, kanila, puutarhamyymälä, museoaitta ja lasten leikkiaitta. Puutarhassa on pajusta sidottuja eläinhahmoja. Ulkoterassilla pähkinäpuun katveessa voi kahvitella.

Forsteninkuja 10 Tuusula