maanantai 28. marraskuuta 2022

RISTEYSALUE

Syksyn aikana olen esitellyt Katajakujan puutarhaa pohjoisesta, idästä ja lännestä. Nyt vielä kurkistamme eteläpihalle.

Alue kuuluu niihin matalan kasvualustan paikkoihin,
jotka on tehty talon vierustalle routaeristeen päälle.

Risteysalueen nimi on hyvin kuvaava, sillä siihen yhdistyy viisi polkua. Tästä kuljetaan niin terassille, tekniseen tilaan, pohjoispihalle, eteläpihalle kuin itäpihallekin. Alue kuuluu niihin matalan kasvualustan paikkoihin, jotka on tehty talon vierustalle routaeristeen päälle. Alla on sorapatja ja päällä kymmenkunta senttiä multaa. Kasvien piti siis olla matalajuurisia, aurinkoisen paikan perennoja. Onneksi niitä löytyi runsaudenpulaksi asti.

Meillä oli ennestään ruusuleimua, jota oli helppo jakaa tänne. Se on kestävä ja kukkii valtavan runsaasti valkoisin kukin. 

Poistin hopeatopon kokonaan.

Matalan leimun seuraksi istutin hopeatoppoa, jota myös oli entuudestaan. Tänä kesänä tosin poistin hopeatopon kokonaan, sillä se on kova siementämään ympäriinsä. Seurana on vähän kaukasianmaksaruohoa, mutta sitä en ole kovin paljon halunnut laittaa, ettei se valtaa tilaa kaikilta muilta.

Ruusuleimu alkoi valkoisena näyttää liian tylsältä, joten ostin sen seuraksi ’Candy Stripes’ -sammalleimua. Toivottavasti se leviää ja antaa jatkossa lisää väriä. 

Mitähän vähän korkeampaa
näiden seuraksi voisi ajatella?

Mitähän vähän korkeampaa näiden seuraksi voisi ajatella, kun multaa tosiaankin on vain se kymmenkunta senttimetriä? Itse olen miettinyt loistosalviaa, jota meillä on talon toisella kulmalla ja pärjää yhtä ohuessa alustassa.

Maanpeitekasvina on rönsyakankaalia.

Kaivon puoleisella reunalla, syvemmässä kasvualustassa, on korkeampia perennoja: kuunliljoja ja iiriksiä.

Tämä ei ole niitä alueita, jotka vetävät katseet puoleensa tai joista olen unelmoinut. Sen vuoksi aluetta on tullut valokuvattua vain vähän. Kokonaisuutena alue on kuitenkin tärkeä osa eteläpihaa. Se antaa katseen liukua penkistä toiseen. Ilman istutuksia tässä olisi aika tyhjä aukko. Olen kiitollinen, että kasvit jaksavat kukkia näinkin haasteellisessa paikassa vuodesta toiseen.

8 kommenttia:

  1. Ihanat ruusuleimukasvustot. Aiemmin en ole kyseiseen ihanuuteen törmännyt, mutta menee kyllä hankintalistalleni. Muistuttaa muuten hyvin paljon rönsyleimua. ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ♥ Ruusuleimu tosiaan on yksi lempikasveistani. Kun se kukkii, niitä on niin paljon, ettei mihinkään väliin enää sopisi yhtään enempää. On se aika uskomaton. Kestäväkin on ollut.

      Minun rönsyleimuni eivät ole levinneet yhtä tiiviiksi kasvustoksi eivätkä kuki yhtä paljon, vaikka ovat suurin piirtein saman ikäisiä. Se voi tietysti johtua kasvupaikasta.

      Poista
  2. No minäkin katselin että hieman uusia paikkoja olet kuvannut .Minusta aivan ihana alue ja hyvin olet sen saanut kukoistamaan pienestä multatilasta huolimatta. Tuota ruusuleimua minunkin pitää googlettaa minkälainen se on .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ♥ Niin, oikeastaan on ihan kiva, että on erilaisia penkkejä erilaisissa paikoissa. Siis myös niissä haasteellisissa paikoissa. Onhan se hieno tunne, että sellaiseenkin saa kukkia.

      Ruusuleimua voin kyllä lämpimästi suositella. 😊

      Poista