UNELMIA

Minulla on paljon puutarhaunelmia, pieniä ja isoja. Pienet ovat sellaisia kuten: kunpa saisin leikattua tuon juurimaton reunan siistiksi. Voin toivoa, että saisinpa siistittyä tämän ja tuon penkin reunan. Se voi olla niinkin yksinkertainen asia kuin polun kiven oikaiseminen. Polkukivi on saattanut häiritä jo pitkään, mutta sen muistan ainoastaan silloin kun touhukkaana astelen tekemään jotakin aivan muuta – toteuttamaan toista unelmaani.

Yhtenä päivänä vain ottaisi asiakseen

ja leikkaisi juurimaton reunat,

kitkisi voikukat ja valvatit,

levittäisi katteet, siistisi nurkan jos toisenkin.

Asia olisi hyvin yksinkertainen, jos pieniä unelmia olisi vain vähän. Yhtenä päivänä vain ottaisi asiakseen ja leikkaisi juurimaton reunat, kitkisi voikukat ja valvatit, levittäisi katteet, siistisi nurkan jos toisenkin. Aika ja voimat eivät vain riitä kaikkien pikku-unelmien toteuttamiseen. Kun yhden saa toteutettua, on tullut jo kaksi lisää. Kun sitten sellaisen pitkään odottaneen homman saa tehdyksi, on sitäkin tyytyväisempi mieli.

Olen jo ainakin pari vuotta haaveillut, että saisin täytettyä tuon oikealla näkyvän kokon maanpeitekasveilla. Ei muuten ole ainoa kolo tässä puutarhassa!

Minulla on myös kasviunelmia. Viime aikoina minua ovat alkaneet kiehtoa hoikat pilarikuuset. En ole keksinyt niille paikkaa, sillä ne toivoisivat puolivarjoisan paikan. Kuusista kirjoittelinkin otsikolla Surun laaksosta onnen kukkuloille.

Toivoisin saavani sateenvarjojalavan,

sillä jänikset söivät entisen.

Toivoisin saavani sateenvarjojalavan, sillä jänikset söivät entisen. Ne rouskuttelivat pari omenapuutakin ja päärynäpuu ’Pepi’ kuoli muuten vain. Onhan näitä puuhaaveita… Makeakirsikka tuottaisi paremman sadon toisen makeakirsikan kaverina. Amerikanpihlajalle olisi tilausta vanhan, lahoavan pihlajan vieressä. Kun vanha puu joudutaan kaatamaan, olisi sitten nuori jo hyvässä kasvussa.

Tämä Gårdebo-kirsikka olisi kaveria vailla.

Haaveilen puksipuista. Minulla on yksi kartioksi leikattu ja tahtoisin sille pyöreän kaverin. Itse asiassa kaksi erikokoista palloa olisi kiva. Nyt syksyllä keksin aivan vahingossa, että tarvitsin myös sisääntuloterassille tuollaisen kartio & pallo – pariskunnan. Siirsin ainokaiseni keittiön terassilta toiseen paikkaan, etten unohtaisi nostaa sitä varastoon pakkasten tullessa. Huomasin, että puksipuu sopi vanhan perunalaatikon päälle loistavasti. Parhaat ideat syntyvät näköjään vahingossa. Meillä on iso ja melko monimuotoinen puutarha ja olen kokenut, että tällaiset säntilliset elementit tuovat hyvää ryhtiä.

Mielessäni olen jo monta kertaa

kieputtanut pätkän kanaverkkoa lieriöksi

pensaan leikkaamista varten.

Haaveilen leikatusta pensaasta. Esimerkiksi lieriö olisi kiva jossain matalan pensasaidan lähettyvillä. Mielessäni olen jo monta kertaa kieputtanut pätkän kanaverkkoa lieriöksi pensaan leikkaamista varten. Kuoppaa en sentään ole kaivanut, kun en tiedä minne sen pensaan istuttaisin ja mikä pensas olisi paras. Kiiltotuhkapensas on kaunislehtinen läpäisevän maan kasvi. Se olisi riittävän korkea. Syysväri on loistavan punainen – ei hassumpaa! Toinen vaihtoehto olisi taikinamarja. Se viihtyisi varjossakin.

Kanadalainen ruusu 'Morden Blush' kukkii pitkään ja runsaasti.

Näen toiveunia ruusuista. Sieluni silmin näen suuria ruusuryhmiä Kesäkeittiön takana, Tien mutkassa ja Länsireunalla. Vaaleanpunaisia ’Morden Blush’ -kanadanruusuja, valkoisia ’Schneewittchen’ -tertturuusuja ja joitakin vähän korkeampia pensasruusuja, ehkä jopa vaaleankeltaista ’Aichaa’. Niitä kaikkia meillä jo on ja uuttakin olisi kiva kokeilla, ainakin hempeää ’Ritausmaa’.

Näen mielessäni kestäviä yksinkertaisia pensasruusuja muurin päällä. Vaaleanpunaista, valkoista, aniliinia. Sen projektin olen jo aloittanutkin.

Tuettu vadelmarivi on haasteellinen sijoitettava.

Unelmoin vadelmista. Minulla ei koskaan ole ollut puutarhavadelmia, vaikka ne olisivat herkullisia. Olen yrittänyt keksiä niille paikkaa, mutta tuettu vadelmarivi on haasteellinen sijoitettava. Se kun ei mielestäni ole mikään pihan kaunistus.

Olisi ihana saada toinen ’Somerset Seedless’ –viiniköynnös kiipeilemään kanatarhan verkkoa pitkin. Yksi meillä on jo muurilla. Siitä voisi ohi kulkiessaan saada suunsa makeaksi. Kanatkin saisivat alaoksilta osansa.

Haavelistalla ovat myös valkoinen kyläkurjenpolvi ’Laura’, ihanan vaaleansininen jaloritarinkannus ’Guardian Lavender’ sekä vaaleankeltainen Amerikankullero. Vaaleanpunainen kärhö 'Jan Pawel 2' olisi kaunis ja ilmeisen kestäväkin. Blogiystäväni vinkkasi siitä.

'Somerset Seedless' on pärjännyt talvet hyvin muurin kupeessa.

Sitten on vielä suurempia haaveita. Olisi upeaa saada polttopuille siisti säilytyspaikka. Sellainen on mietinnässä. Kesäkeittiökin olisi ihana. Sille on jo perustus valmiina, mutta sen rakentamisella ei ole kiirettä. Rakkaalla miehelläni on muutenkin niin paljon hommaa, etten odota kesäkeittiötä moneen vuoteen. Olen tyytyväinen, että voin istuttaa sen ympäristön valmiiksi tietäen, ettei maata tarvitse enää myllätä. Eikä olisi yhtään hullumpi juttu, jos lammen saisi valmiiksi. Lampi on ollut mieheni unelma. Se on nyt koekäytetty ja odottaa seuraavaksi kangasta ja hiekkaa.

Nyt täytyy olla tarkkana zoomin kanssa,

etteivät kaikki rytöläjät tule kuviin.

On minulla myös aivan mahdottoman suuria unelmia. Olisi huikeaa saada puutarha niin valmiiksi, ettei siellä olisi aukkopaikkoja. Puutarha näyttäisi rehevältä ja täyteläiseltä. Mustat muovit rikkojen peittona olisivat enää vain muisto. Runsaasta kasvillisuudesta huolimatta minulla olisi mahdollisuus kokeilla uusia kasveja ja täydellisiä kasviyhdistelmiä, puuhailla hyötykasvien parissa ja valokuvata laajalla zoomilla. Nyt täytyy olla tarkkana zoomin kanssa, etteivät kaikki rytöläjät tule kuviin.

Muotopuutarha on lähimpänä valmista, mutta ei sekään vielä valmis ole.

Kaikista suurin puutarhaunelmani on, että pysyisin niin terveenä, että voisin kyykkiä puutarhassa, istuttaa, kastella, leikata ja lannoittaa…