LUUKKU 16.

IHANA ODOTUS

Yksi ihastuttavimpia asioita, mitä puutarha tarjoaa, on odotus.

— W.E.Johns

Pitkä odotus palkitaan. Jouluruusu nupuillaan lokakuussa.

En tiedä, miten ihmiset kokevat matkavalmistelut tänä äkkilähtöjen aikana, mutta itselleni matkan valmistelu oli jo puoli reissua. Nuorena halusin nähdä maailmaa – omatoimimatkaillen tietenkin – ja mitä oudompi paikka sitä parempi. Tiesin yhden matkatoimiston, jonka takahuoneesta sain käydä kaivelemassa esitteitä eksoottisista maista. 

Tuntui suorastaan juhlalliselta saada matkatoimistosta käteen nippu lentolippuja tai Interrail-kortti ja pankista sileitä seteleitä: dollareita, rupioita, bahteja, Saksan markkoja, liiroja, Tanskan kruunuja, puntia, guldeneita... Ei ollut euroja. Filmirullia varasin paljon. Rinkkaan pakkasin sanakirjan ja karttoja sekä osoitteita postikorttien lähettämistä varten.

Odotus palkittiin. Jouluruusu kukassa viime huhtikuussa.

Samoja fiiliksiä saa kokea puutarhan laittamisessa. Siemenpussin rapina saa veren virtaamaan nopeammin ja puutarhavaraston tuoksu talvipäivänä saa sydämen sykähtämään. Vielä ei ole niiden aika, mutta ei mene enää kauan. Tammikuussa on luvassa suorastaan juhlapäivä kun pääsee virittelemään säkkikangashuppuja havujen suojaksi. Mitähän jännää Pionien kodin valikoimissa on ensi keväänä? Lahjatoivelistallani, joka muuten on vain yhden toiveen mittainen, on lahjakortti pionikauppaan.

Kukittuaan monta viikkoa jouluruusu on edelleen näin hurmaava.

Minä toivon kunnon lumista talvea, sillä haluan odottaa lumien sulamista ja kevättä.

Hyvää joulun odotuksen aikaa! Onkin jo kolmas adventtisunnuntai.