Yhtenä vuonna kylvä,
seitsemänä kitke.
— Tuntematon
Miten totta tämä onkaan joidenkin kasvien kohdalla! Kun
menet istuttamaan rantatädykkeen tai vielä pahempaa, vuohenkellon tai
elämänlangan, saat totisesti kitkeä sen seitsemän vuotta.
Lasten kohdalla on ikävä kyllä samoin. Kun lapset olivat
pieniä, luin syödessäni. Usein se oli ainoa hetki omaa aikaani, sekin vauva
sylissä. Siemen oli kylvetty ja nykyään pöytä on täynnä Aku Ankkoja. Onneksi on
sentään niitäkin ruokailutilanteita, jolloin Akut pannaan pois.
Onneli
Niin puutarhanhoito kuin kasvatuskin on välillä
yllätyksellistä. Aina ei hoksaa, mitä tulee kylvettyä ja istutettua.
Valoisaa alkavaa viikkoa!
Niin totta! Mitähän meillä on odotettavissa, kun mulla on usein kannettava ruokapöydässä...
VastaaPoista:D Odota vain kun lapset kasvavat, niin niitä kannettavia voi olla useampikin ;)
PoistaSe onkin jännä, että jotkin kasvit valtaavat joka paikan ja kun on luullut saaneensa kaiken pois niin eiköhän jostain taas putkahda. Toisia taas ei saa menestymään vaikka miten paapoisi.
VastaaPoistaNii-in. Jotkut kasvit eivät menesty sitten millään. Ja on niitäkin asioita, joita lasten soisi oppivan, mutta aina vaan uudestaan pitää muistutella ;)
PoistaMeillä jälkipolvi lukee Aku Ankkoja, vaikka opiskelevat yliopistossa, korkeakoulussa tai toimivat jo asiantuntijatehtävissä. Sen mikä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.:DD
VastaaPoista:D Aivan niin. Minun 80-vuotias isäni tykkää edelleen lukea Aku Ankkoja.
PoistaIhanaa että lapset ja aikuisetkin lukevat vielä Akuja. Muistan lapsena kuinka postinkantaja toi Akun joka keskiviikko ja kuinka sitä odotin. Mukavaa viikonalkua. -Katja
VastaaPoistaJoo, Aku seuraa aikaansa. Minäkin luin Akuja lapsena, varsinkin kovakantiset Aku-kirjat olivat ihan huippuja :) Nyt luen vain yhden sivun mittaisia juttuja :)
PoistaKiitos samoin sinne, myös pupusille :)
Ja molemmat kasvattavat meitä, sekä lapset että puutarhanhoito:)
VastaaPoistaNiinpä :) Juurikin noin päin, vaikka itse on kasvattavinaan lapsia ja puutarhaa...
Poista