Ei työ meitä väsytä, vaan kaikki se mikä vielä on tekemättä.
— Friedrik Wislöff
Joskus kasvukaudella – ei onneksi kovin usein – erehtyy
ajattelemaan niitä kaikkia tekemättömiä töitä, jolloin meinaa iskeä epätoivo. Sen
sijaan talvella ne kaikki tekemättömät työt verhoutuvat unelmiksi.
Tekisinkö tuosta tyhjästä alueesta suloisen sonaatin,
konserton vai jopa sinfonian? Duurissa vai mollissa? Mitä jos yhdistäisin
siihen kukkakimpun kaunottaret? Hmm... nopea alkusoitto krookuksilla, sitten
tulppaanien hidas osuus. Sitten tulee scherzo. Scherzon pitää olla leikkisä… vaikkapa
pussillinen siperianunikoita: keltaisia, valkoisia ja punaisia. Vai olisiko
konsertto sittenkin parempi?
Talvella kaikki on mahdollista.
Talvella kaikki on mahdollista.
Kimpussa on pioneita, pallo-ohdaketta, koreakärsämöä, kuunliljan nuppuja sekä jättipoimulehteä.
Ajattele suuria, mutta nauti pienistä.
— Tuntematon
Akileijan lehdet puhkeavat kauniina kuin pienet pionit.
Toiveikasta torstaita!
Olet oikeassa samoin nämä allekirjoittaneet . Kyllä täälläkin aika isoja konsertteja suunnitellaan vaikka mukana on vain kapellimestari.
VastaaPoistaUnelmat saavatkin olla kuinka suuria tahansa :) Niistä isoista sävellyksistä saa nauttia jo tässä unelmointi/suunnitteluvaiheessa.
PoistaNiin totta tämäkin! Pieni huoli on mielessä, kun näitä talvisia sävellyksiä suunnittelee. Toisaalta ihanaa säveltää monilla vivahteilla sinfoniaa, vaikkei teosta saisikaan toteutettua.
VastaaPoistaSe on jo nautinto sinällään kun sinfonia alkaa soida mielessä. Ei haittaa, vaikka sinfonia kutistuisi ja muuttaisi muotoaan sitten kesällä :) Ymmärrän sen pienen huolen...
PoistaUutta sävellystä on jo väkisin tulossa, vaikka olen yrittänyt olla sitä ajattelematta. Varmaan kohta pitää kaivaa kynä ja nuottipaperi esille ja alkaa kirjoittamaan. Ties minkälainen mestariteos sieltä tulee... tai sitten jää keskeneräiseksi sinfoniaksi. Impromptujakin tuntuu usein syntyvän. Näihin kun yhdistää muusikot, joista osa sooloilee miten sattuu, ja valemuusikot (=rikat), ovat sekä säveltäjä että kapellimestari välillä helisemässä :D
VastaaPoista:D Joo, ei tosiaan tiedä millainen mestariteos on tulossa ennen kuin on kokeillut :)
PoistaTuo impromptu olikin osuvasti sanottu! Koko talven suunnittelen ja sitten kun tulee toteutuksen aika, improvisoin koko homman ihan uusiksi ;) Se menee aina niin. Ja sitten on tietysti ne rikat, jotka meinaavat varastaa tahtipuikon tuon tuostakin. Helisemässä tosiaan välillä ollaan :D
Hi-hii, sävelletään toki kohtsilleen.
VastaaPoista:) Kun kyllästytään joululauluihin, alkaa mielessä soida uudet sävelet...
PoistaHyvin sävelletty on puoliksi... vai miten se nyt menikään :)
VastaaPoistaMinulla on syksy mennyt niin kiireisissä merkeissä, että en ole juuri lainkaan ennättänyt vielä paneutua tulevan kesän puutarhasuunnitelmiin. Kamalaa! Mutta kunhan joulu saadaan juhlittua, niin sitten on aikaa taas enemmän.
:D Ja keväällä taas improvisoidaan ;)
PoistaLuova tauko teke hyvää. Kunhan kuusi on viety pois ja aurinko alkaa paistaa, uudet puutarhasuunnitelmat syntyvät kuin itsekseen.
Tuleva konserttikausi on vielä ihan hämärän peitossa, mutta kunhan talvi taittuu niin eiköhän tuo ala siitä muotoutumaan 😉
VastaaPoista:D Eikä mene kauan kun talvi jo taittuu ja päästään tahtipuikkoa tosissaan heiluttamaan :)
PoistaNiin totta molemmat lauseet!
VastaaPoistaEikö vain :)
Poista