keskiviikko 10. lokakuuta 2018

ROHTOJA RÄHJÄÄNTYNEEN PUUTARHAN AIHEUTTAMAAN SYNKKYYTEEN

Tiesin tämän: syyssynkkyys iskee joka vuosi jossain siinä vaihessa kun puutarha on jo ränsistymään päin eikä ruskan loisto vielä vie huomiota rikoista ja kesken jääneistä hommista. Se ei ole vakavaa eikä tarkoita synkkyyttä ylipäätään, vaan puutarhassa kierrellessä  syntyviä epätoivon hetkiä.

Tulihan se syyssynkkyys tänäkin vuonna ja nyt tarvitaan kunnon tropit. Kokemuksesta tiedän, että tällaisella annostuksella synkkyys on poissa jo ennen kuin koko annos rohtoja on nautittu. Katsotaan, miten tällä kertaa käy.

Kaikista kuvapareista vasen kuva on viime kesältä ja oikea kuva tältä kesältä.

Alkuun rohtoa pitää ottaa kunnon tujaus. Tällainen kohde on oikein oivallinen lääke, sillä näillä tienoilla tulee kuljettua monta kertaa päivässä.

Kun sain Kanalan polun tehtyä, pystyin siistimään aidan reunat hakkeella. Muovit sai nostaa sivuun ja istuttaa vihreää mustan tilalle. Istutin Grönlanninhanhikin rönsyjä, jotka saivat hyvän alun harson suojissa. Vuosi sitten istutetut viiruhelpi ja kurjenpolvi 'Rozanne' ovat jo näyttävän kokoisia.

Kurjenpolvi 'Rozanne' kukkii yhä, vaikka lokakuu on jo pitkällä.


Muurin päätyyn, suojaksi naapurista vyöryvää rikkakasvustoa vastaan istutin ruusuja. Nyt alueella varttuu kaksi pensasta lajiketta 'Lac Majeau' ja yksi 'Morden Blush'. Maanpeittoperennojen istutus jäi vielä odottamaan.

'Morden Blush' kukki näin kauniisti jo ensimmäisenä kesänään.

Paahteinen eteläreuna sai pärjätä miltei oman onnensa nojassa. Onneksi perennat runsastuivat ihan itsekseen ja tyhjiä koloja on vähemmän kuin vuosi sitten.

Lamohietakirsikka  täytti paikkansa tuota pikaa.


Aah! Jo alkaa lääke vaikuttaa. Muistikin alkaa parantua. Miten olinkaan unohtanut, kuinka keskeneräistä meillä oli viime vuonna!


Mansikkamaa tuotti mukavasti satoa.






Mansikoita saatiin syödä yllin kyllin, mutta pakastimeen asti niistä ei vielä riittänyt. 


Olisi ollut ihme, ellei synkkyys tässä vaiheessa olisi alkanut helpottaa. Silloin olisi ollut jo kysymys jostakin vakavammasta.


Suihkulähde solisee, vaan eipä solissut vielä vuosi sitten. Harsojen alla on tulossa uutta vihreää. Vielä odottelen, että perennat runsastuisivat ja peittäisivät hiekalla katetut alueet. Ei siihen enää mahdottoman kauan mene. Juurtuminen on jo hyvällä alulla.

Sain autotallin edustalla pilkistävät mustat muovit pois. Ensi kevääksi ennustetaan siis lisääntyvää vihreyttä.

Kylläpä muisti nyt paranee! Tosiaan, vielä viime kesänähän meillä oli autotallikin kesken.

Jouko viimeisteli autotallin terassin ja maalaukset. Puuttuvat ikkunaristikot ovat enää pieni puute. Minä sain istutettua vihreää tallin edustalle. Harsot suojaavat pieniä taimia.

Työkalunaulakko tuo nostalgista ilmettä tyhjälle seinälle. Sekin haave toteutui – kiitos ihanan mieheni!

Alkaa koivuangervoaitakin olla jo paremmassa kuosissa.

Kuvat talon luoteisnurkalta on otettu eri suunnista, mutta nyt mustan muovin tilalla on kesäkeittiön perustus ja valmis maa perennoja varten, polkukin. 






No, nyt rupeaa näkökin paranemaan. Vielä vähän aikaa sitten tässä näkyi vain ruskeaa, harmaata ja ankean näköistä mustaa muovia, mutta siinähän onkin lupaus kesäkeittiöstä! Sitten joskus.

Otinkohan rohtoja jo liikaakin kun nyt näyttää, että tuossahan siintelee jo lampi? Koekuoppa on kaivettu ja hyvin näyttää vesi pysyvän savisessa maassa.

Loppuun vielä sipaisu linimenttiä. Pioni 'Elsa Sass' kukki näin viehkeänä ensi kertaa. 

Helpotti jo kummasti! Ja nyt kun tarkemmin ajattelee, niin ehkä minun ei tarvitse ihmetellä sitäkään, miksi puutarhahommat alkavat vähän väsyttää.

Kiitos teille lukijani, jotka toivoitte juttua näistä minun lääkkeistäni! Oli kiva tehdä toivottua juttua.

26 kommenttia:

  1. Kylläpä vain on hyviä rohtoja ja linimentti...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Linimenttiä ei passaa unohtaa, ettei vaan syyssynkkyys pääse iskemään uudestaan.

      Poista
  2. Tehokkaita troppeja ja annostuskin on tarpeeksi suuri, että pysyy syyssynkkyys poissa pitkään! Vastaavat tulevat tarpeeseen täälläkin, kun kaikki rupsahtaa ja joka paikka on likaista kuraloskaa tulvillaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä annostus riittää nippa nappa vuodeksi. Ensi syksynä tarvitaan taas uudet rohdot. Minua ei se kura-aika haittaa, kun silloin ei enää tule kuljeskeltua puutarhassa. Kun joka paikka on harmaata, ei puutarhan keskeneräisyydet niin erotu :)

      Poista
  3. Hyvin tehty työ ja aikaansaannosten katselu palkitsee aina. Hyvää troppia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on. Sitä vaan helposti unohtaa miten paljon onkaan tapahtunut. Välillä tarvitaan rohtoja muistin menetykseen :)

      Poista
  4. Toimivat lääkkeet. Kuvista on hyvä tarkastaa miten nopeasti kasvit kasvavat, oma muisti vääristää tilannetta huomattavasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän just onkin, että silmä tottuu ja sitten unohtaa miten paljon kaikki on muuttunut. Pitäisi vaan ottaa enemmän kuvia.

      Poista
  5. Kivasti kuvattu ja kirjoitettu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Oli virkistävää selata kuvatiedostoja ja hämmästellä muutoksia :)

      Poista
  6. No ei ole ihme, että alkaa tässä vaiheessa vuotta puutarhahommat jo vähän väsyttää :) Hurjan paljon on tapahtunut ja ihania muutoksia olet saanut aikaan. Mukavaa illan jatkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri kun sanoin, että alkaa jo väsyttää, virkistyin uudelleen kun tuli lämpimät säät. Innostuin jopa kitkemään ja olin innoissani kun rikat lähtivät niin helposti.

      Kiitos samoin sinulle, Heidi!

      Poista
  7. Vau! Olet ahertanut puutarhasss todella paljon. Pikkuinen tauko puutarhahommista tulee joskus ihan tarpeeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helle verotti voimia, mutta onneksi jotain silti saatiin tehtyä. Joo, minua ei yhtään haittaa, että syksyn ja kevään välissä on tauko. Syksyllä vauhti hiipuu ja keväällä aloitetaan taas uudella innolla.

      Poista
  8. Aivan upean näköinen pihapiiri! Milloin alat ottaa vastaan puutarhavieraita? ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kaisa, lisälääkityksestä! :) Kylläpä kommenttisi virkisti! Tuota juttua tehdessäni nimittäin ajattelin, että on vähän ikävä tuottaa lukijoille pettymys. Jotkut nimittäin ovat luulleet, että meillä on hieno puutarha ja viimeistään tämän jutun myötä he näkevät, millaista meillä oikeasti on. Siksi yllätyin iloisesti kun sinä sanoit noin. Kiitos! ♥

      Poista
  9. Aivan uskomatonta mitä kaikkea oletkin tehnyt pihassannne. Tehty unohtuu pian ja uutta tekemistä tulee tilalle. 🤗
    Tällainen kuurihoito on hyvä ottaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä niin, uutta tekemistä tulee tilalle sellaista vauhtia, ettei perässä meinaa pysyä :) Näitä muistinvirkistyskuureja tosiaan tarvitaan. Kiitos, Kaisu!

      Poista
  10. Jos tämä lääkitys ei tehua, nii ei sitte mikää. Kuvista näkyy tosi hyvin muutokset, mikkä tuppaavat unohtua het, ku selekänsä kääntää. Puutarhasta näyttää tulevan hyvin taloon henkehen sopiva, yhtä upia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Ihan nappiin sanottu tuo, että unohtuu heti kun selkänsä kääntää. Se on just niin.

      Kiva kuulla, että puutarha ja talo eivät riitele keskenään. Sitä sopusointuahan olen yrittänyt tavoitella, mutta esim. mittasuhteiden arviointi on tosi vaikeaa. Kiitos ihanasta palautteesta!

      Poista
  11. Vau! Siellähän on tapahtunut todella paljon. Hyvin lehteneet kasvitkin kasvamaan/leviämään. Tällaisia kuvi pitäisikin muistaa ottaa vähintään vuosittain. Viiruhelpi ja kurjenpolvi on kivan näköinen yhdistelmä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Se on kyllä ihana, että kasvit runsastuvat, vaikkei itse niille ehtisi tehdä mitään. Liian vähän otin kuvia tänä kesänä. Ensi vuonna sitten lisää :)

      Poista
  12. Ihana postaus tämäkin rohtopostaus😊

    VastaaPoista