KIITOKSIA JA HAPANKAALIA

Olimme saaneet kissanpennut kotiutumaan meille ja ystävystymään Rose-koiran kanssa. Touhusin kissojen ruokakuppien kanssa. – Mä laitan pennuille ruuan odottamaan, sanoin Joukolle. – Ne oppii tulemaan mielellään sisälle kun ne tietää, että täällä on herkkuja odottamassa, selitin.

Onneli ulkona ensimmäistä kertaa

Joukon mielestä ajatus oli hyvä. Hän kääntyi katsomaan minua. – Kun sä osaat toimia niin taitavasti lasten ja eläinten kanssa, niin herää kysymys, että ohjailetko sä jotenkin samaan tapaan miestäsikin, hän kysyi. – Kyllä, vastasin ja nauroin. – Se taitaa olla naisten ominaisuus, jatkoin. – Sehän on hyvä kun mies tulee sillä tavalla onnelliseksi, Jouko sanoi.  Pyysi jatkamaan samaan malliin. Hienoa.

– Kissa kiitoksella elää ja mies kanssa, kuuluu uudeksi muotoilemani sananlasku. Mitä enemmän miestä kehuu ja kiittää, sitä enemmän hän kehrää. Kiitokset eivät mitään maksa eivätkä ne ole keneltäkään pois.

Kaikki perheen nuorimmaiset

Odottaessani esikoistani, äitiysneuvolassa oli pian eläkkeelle jäävä terveydenhoitaja. Kaksi hänen neuvoistaan ovat jääneet lähtemättömästi mieleeni. Ensimmäinen on se, että miehen tarvehierarkiassa arvostuksen saaminen on hyvin tärkeällä sijalla. Toinen on se, että hapankaali on terveellistä.

Hapankaalin syöminen on valitettavasti jäänyt aika vähiin. Arvostusta olen toivottavasti muistanut jakaa enemmän. Muistin juuri sanoa Joukolle kuinka paljon arvostan hänen pehmeitä puoliaan toki väheksymättä mitenkään hänen voimaa, rohkeuttaan, suojeluhaluaan ja muita miehisiä ominaisuuksiaan.

On ollut niin ihana kuulla kuinka paljon mies iloitsee siitä, että kissanpentuja on meillä kaksi. Mieheni ei ole ollut varsinaisesti eläinten ystävä. Hän on kyllä pitänyt eläimistä, mutta ei ole koskaan kaivannut niitä meille. Onhan niistä työtä ja vaivaa. On siis erityisen hienoa kun mies ottaa videon kissanpentujen jalkapallopelistä ja jakaa sen WhatsApp-ryhmissä. Olen siitä niin onnellinen, etten tiedä miten päin olisin.

Onnelin ja Reetan jalkapallona on hydrosorapallo.

Muistan kun nuorena sairaalan puheterapeuttina osallistuin koulutukseen, jossa kouluttaja kehoitti antamaan vanhemmille kiitosta osallistumisesta lapsen asioiden hoitoon. Olin jo silloin sitä mieltä, että puheterapia ei voi olla "koppiterapiaa", jossa terapeutti työskentelee omassa tilassaan kahdestaan lapsen kanssa. Kielihän opitaan vuorovaikutuksessa oman lähipiirin kanssa, ei vieraan aikuisen kanssa sairaalassa.

Aktiivisia vanhempia on helppo kiittää. – Mutta mitä jos vanhemmat eivät edes tuo lastaan puheterapiaan? kysyin. – Silloin voi kiittää siitä, että he sallivat terapeutin tulla kotiinsa, hän sanoi. – No, mitä jos kotona isä makaa vain sohvalla eikä sano mitään, esitin jatkokysymyksen. – Silloin voi kiittää siitä, että hän on paikalla, viisas kouluttaja vastasi. Näinhän se on. Aina voi kiittää ja saada hyvän lähtemään liikkeelle.

Onneksi olin kirjoittanut terveydenhoitajan viisaat ajatukset Onnellinen avioliitto -nimisen kirjan marginaaliin. Jotkut kohdat voivat kuulostaa sellaisinaan vanhanaikaisilta ja järjestyksessä voi olla yksilöllisiä eroja, mutta ei kannata niiden antaa häiritä. Listassa on kuitenkin mielestäni vinha perä.

Psyyken tarpeet

Mies:
1. Seksuaalinen täytttymys
2. Harrastukset, toveruus
3. Viehättävä puoliso
4. Koti lepopaikkana
5. Arvostus, ihailu

Nainen:
1. Kiintymys, hellyys
2. Keskustelu
3. Avoimuus, vilpittömyys
4. Taloudellinen turva
5. Perheeseen sitoutuminen

Kiintymystä ja hellyyttä sekä arvostusta ja ihailua voi joulunakin lahjoittaa rakkailleen mielin määrin.

Leppoisaa joulun odotusta kaikille!