– Roseee! Tulepa kissojen kanssa ulos, pyydän. Rosea ei tarvitse kahta kertaa käskeä. Avaan oven. Rose juoksee ulos ja pian kissat seuraavat perässä. Jos toinen pennuista jää istumaan eteiseen, Rose tönäisee sitä kuonollaan. – Nyt mennään ulos, se tarkoittaa.
Onneli ensi kertaa ulkona meillä.
Pennut juoksentelevat pihalla milloin toistensa perässä, milloin aivan eri suuntiin. Rose pitää huolen, että molemmat ovat tallessa.
Kun kissat ovat saaneet ulkoilusta tarpeekseen, Rose haukahtaa kerran. Avaan oven. Rose juoksee sisään. Onneli ja Reetta tulevat perässä kuin hännykset.
Joskus käy kuitenkin niin, että Onneli istuu rappusilla jo ennen kuin Reetta on valmis. Se puikahtaa sisään oven raosta. Silloin Rose säntää sisään. – Missä Reetta on? meidän täytyy sanoa sille. Rose ryntää takaisin ulos. Haistelee hetken jälkiä. Sitten se juoksee metsän laitaan ja alkaa juosta leveää siksakkia Reetan takana. Niin se paimentaa pennun sisälle, vaikka emme ikinä ole opettaneet sille paimentamista.
Joka päivä ihmettelen ja ihastelen miten kultainen sydän Rosella on. Rose on sen verran hienohelma, että sitä on turha houkutella sateella ulos - paitsi silloin kun kissanpennut tarvitsevat kaitsijaa. Uskollisesti se pitää pennuista huolen olipa sää miten kurja tahansa.
Ulkoilun jälkeen syödään. Rose on hulluna raakoihin lihapulliinsa. Minun täytyy ottaa rasia pakastimesta salaa, jotta Rose ei ala vinkua ja vaatia niitä itselleen ihan heti.
Kolmikon ulkoillessa laitan Roselle lihapullat valmiiksi ja kissanpennuille oman ruokansa. Kuinka ollakaan – kerran kun kissanpennut ryntäsivät sisään, ne suuntasivat suoraan Rosen ruokakupille ja nautiskelivat lihapullista. Rose katseli vieressä. – Siinä menevät nyt minun lihapullani, mutta ei se mitään, se tuntui ajattelevan. Vauvat saavat tehdä mitä vain.
Eivät kissat toki kaikkia lihapullia syöneet. Pidin huolen, että Rose sai omansa.
Nyt on ulkoiltu ja syöty. Kissat ovat nukahtaneet tuolille. Rose odottelee leikkikavereiden heräämistä tuolin alla.
Kavereita ei jätetä edes päiväunien ajaksi!
Tervetuloa, Päivi ja Avilla, blogini lukijoiksi! Ilahdun aina tosi paljon uusista lukijoista ja blogiystävistä. Toivottavasti voin ilahduttaa teitäkin.
P.S. Kirjoitin tämän jutun ennen kuin Rose loukkasi jalkansa. Kynsi repeytyi vesilätäkön jäätyneen pinnan rikkoutuessa tassun alla. Itsenäisyyspäivän aaton iltana käytiin eläinlääkärillä ja hoidettiin haava nukutuksessa. Juokse siinä nyt sitten kissavauvojen perässä kun yhdessä jalassa on kertakäyttöhanskasta kieputettu kurja sukka ja tötterökauluri tökkii minne sattuu. Onneksi olemme jo voiton puolella ja jalka on hyvää vauhtia paranemassa. Pian pääsee koiramummokin taas riehumaan.
P.S. Kirjoitin tämän jutun ennen kuin Rose loukkasi jalkansa. Kynsi repeytyi vesilätäkön jäätyneen pinnan rikkoutuessa tassun alla. Itsenäisyyspäivän aaton iltana käytiin eläinlääkärillä ja hoidettiin haava nukutuksessa. Juokse siinä nyt sitten kissavauvojen perässä kun yhdessä jalassa on kertakäyttöhanskasta kieputettu kurja sukka ja tötterökauluri tökkii minne sattuu. Onneksi olemme jo voiton puolella ja jalka on hyvää vauhtia paranemassa. Pian pääsee koiramummokin taas riehumaan.
Voi kun ihanaa nämä teidän kissat ja koiruli. Tulee niin mieleeni vanha kultsumme ja se kun kissaneiti pentu oli, peräkanaa menivät sisälle ja ulos kuten teilläkin. Nukkuivat samassa kopissa ja kultsuressu tyytyi omaan oloonsa pienemmässä tilassa..kissaneiti oli meinaan kopissa ihan pitkin pituuttaan. Nyt siis erilailla, kun uusi koiranpentu ja kissaneiti vanhempi.
VastaaPoistaOi, miten ihana kertomus <3 Kiitos, Esther! Rose ei vielä ainakaan nuku kissojen vieressä. Se harvoin nukkuu edes minun kainalossani, vaikka seuraa minua kaikkialle. Se hakeutuu aina pikkuisen etäämmälle ja ihme kyllä tykkää nukkua mieluummin kovalla lattialla kuin pehmeällä patjalla :-o
PoistaVoin kyllä kuvitella miten kissa pötköttelee rentona pitkin pituuttaan ja mahdollisesti vielä selällään nautiskellen elämästä täysillä. Ja koira on käpertynyt pieneksi keräksi ja vilkuilee välillä kulmiensa alta, että onhan nyt kaikki hyvin. :D
Terveisiä sinne karvaisille kavereille!
Onpa kauniita kuvia. Kyllä kissat ja koirat ovat niin ihania.
VastaaPoistaKiitos, Anneli! Niinhän ne ovat, aivan liikuttavan ihania.
PoistaVoi miten söpöjä kissanpentuja on rantautunut kotiinne. Ihana Rose, kun pitää huolta pikkuisista.
VastaaPoistaMukavaa toista adventtisunnuntaita sinne teille.
Sehän on niin, että kissanpennut ovat kietoneet meidät pienten tassujensa ympärille :) Ja kyllä Rosenkin arvo on noussut entisestään. On se ollut ihana ennekin, mutta onhan sitä nyt aivan liikuttavan ihanaa seurata.
PoistaKiitos samoin, oikein hyvää joulun odotusta!
Ihania kisuja ja söpö koira. Meilläkin täällä kolme kissaa. Kaksi 11 vuotiasta ja yksi 2 vuotias, joten vauhtia ja kommelluksia riittää 😄 Olen aivan ihastunut teidän kisuihin joten seuraan blogiasia aktiivisesti kun tämän bongasin Kanelia ja kardemumman sivuilta. Hyvää Joulun odotusta sinulle🎄
VastaaPoistaVoi, miten kiva kuulla, että pidät näistä kissajutuistani! Niitä on vielä muutama jemmassa. Varsinkin nyt kun kissat ovat uusia tuttavuuksia, niitä tulee kuvattua paljon ja jutun aiheitakin riittää :)
PoistaKiitos hyvän joulun odotuksen toivotuksista! Pitäisi kai pikku hiljaa alkaa asennoitua joulua kohti. On ollut niin paljon huisketta eläinten ja muiden uusien juttujen parissa, etten vielä siinä asiassa ole kovin pitkälle päässyt :)
Hyvää joulun odotusta sinullekin <:)
Ai niin, onkos sinulla blogia? Olisi kiva katsoa millaisia nuo teidän kissat ovat.
PoistaValitettavasti ei ole blogia. Meidän kissat ovat Pörri harmaaraidallinen kuten nuo teidänkin, Pipsa harmaa ja Niilo mustavalkoinen ragdollin ja maine coonin sekoitus ☺ n. 8 kiloinen sutjakka ja kova juttelija kissa 😻
PoistaOk. No, jos joskus sellaisen innostut laittamaan, niin vinkkaa siitä minullekin! :) Kivat nimet teidän kissoilla. Meilläkin Onneli on kova juttelemaan. Tervehtii aina ja kyselee kuulumisia ;) Reetta on vähän hiljaisempi.
PoistaPikaista paranemista Rosen jalalle, jotta pääsee jälleen täysin voimin hoitamaan tärkeitä kissaemon tehtäviä! Rose vaikuttaa tosiaan omistautuvan asiaan kuin paimenkoira konsanaan, noin äidillinen koira on kissalapsille todella hieno juttu! -Päivi- kottikarrynkaantopiiri.blogi.net
VastaaPoistaKiitos! Onneksi jalka näyttää jo terveeltä, mutta kauluria täytyy pitää varmuuden vuoksi, ettei nuole haavaa auki. Kissat käyvät silloin tällöin kurkkaamassa kaulurin sisään :) Kaipaavat nekin jo leikkikaveria piilosille. Nyt ei ole kukaan etsimässä ;) Tekisi kovasti itsekin jo mieli nähdä miten Rose niitä huolehtii ja hoivaa sekä tietysti leikkii niiden kanssa.
PoistaLiikuttava tuo Rose!
VastaaPoistaNi-in. Tiesin jo etukäteen, että Rose pitää kissoista. Ihan kaikkea en sentään arvannut. :)
Poista