torstai 1. maaliskuuta 2018

BETONIPYSTIEN TARINA

Muutamia vuosia sitten näin eräässä puutarhahöperöiden ostosparatiisissa suuren betoniruukun, johon ihastuin ensivilkaisulla. Ruukussa ei näkynyt hintalappua, mutta en sitä olisi uskaltanut katsoakaan. Poistuin nopeasti paikalta.


Jokunen viikko myöhemmin hetken mielijohteesta pirautin myymälään. Ruukut olivat nyt puoleen hintaan eli sata euroa kappaleelta. Nyt asia vasta alkoikin vaivata toden teolla, sillä ostosparatiisi on meiltä valitettavan kaukana. 

Muutaman päivän olin kuin tulisilla hiilillä. Varovasti kysyin isältäni (tuolloin 75 v) saisivatko he kenties tuotua ruukut tänne 180 km päähän, he kun silloin tällöin käyvät meillä. Isä lupautui heti. 

Lupasin kysyä mittoja, jos ruukut vaikka mahtuisivat takakonttiin ja penkille. Soittaisin tässä jonakin päivänä. Painotin vielä, että ruukut voisi hakea sitten kun heillä sattuu olemaan asiaa puutarhamyymälään päin. Niistä ei saisi tulla ylimääräistä vaivaa. 

Näillä betonipysteillä ainakin on
tarina sankareineen kaikkineen.

Noin puolen tunnin kuluttua isä soittaa – puutarhamyymälästä. Hän kysyy ovatko ruukut tällaisia jalallisia ja ostaako hän yhden vai kaksi. Toinen puutarhahöperö.

Eivät mahtuneet takakonttiin. Ruukuille piti hankkia peräkärry. Tuli siis uusi reissu myymälään. Sitten peräkärry ruukkuineen piti viedä pojan talliin odottamaan meille tuloa. Peräkärryn kiinnityksessä oli jotain pulmaa. Pyydettiin naapuri apuun. Lopulta äitini (tuolloin 73 v) taiteili kärryn pysteineen kaikkineen tänne meille. Äiti oli kuin urotyön tehnyt kun vihdoin saapui suuret betoniruukut pikkuriikkisessä kärryssä perille. 

Onneksi mies vaikutti tyytyväiseltä ostokseeni. Nostimme ruukut lavojen päälle odottamaan kesää. Näillä betonipysteillä ainakin on tarina sankareineen kaikkineen.

Toissa kesänä pysteissä kasvoi lilja 'Josephine' sekä iki-ihana kurjenpolvi 'Rozanne'. Yksi kurjenpolvi riitti näin isoon ruukkuun.

Viime vuonna kasvattelin vihreitä gladioluksia tuttujen 'Rozanne' -kurjenpolvien seurana. Vihreävalkolehtinen maahumala riippui runsaana.


Aurinkoista maaliskuuta!

22 kommenttia:

  1. Kauniit ruukut, mutta kuljetustarina oli vielä ihanampi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Nettimartta! Minun oli ihan pakko kertoa tuo tarina, vaikka tapahtumasta alkaa olla jo viisi vuotta aikaa. Isäni täyttää kohta kahdeksankymmentä.

      Poista
  2. Ihanat ruukut! Pitäisi olla aina pakettiauto mukana, kun menee puutarhamyymälään..ei kun. Upeaa yhteistyötä lähipiiriltä, että sait ruukut kotiisi.
    Olen utelias ruukun sisöllön suhteen. Oletko täyttänyt ruukun kokonaan mullalla vai onko siellä muuta täytettä myös?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Minä en uskaltaisi mennä pakettiautolla ;) Mahdollisimman pieni pitäisi olla, niin ei lähtisi homma lapasesta ;) Välillä kun on sattunut niin käymään... No, toki eihän siinä vahinkoa ole tullut, vaikka puita ja perennoja on tullut enemmmän kuin alunperin oli aikomus :)

      Pohjalla on jonkin verran soraa salaojituksena, mutta iso multatila ruukussa silti on.

      Poista
  3. Todella kauniit ja ajattomat ruukut!
    Ihana tarina ja nämä sankariteot, joita sen eteen on tehty. Juuri tällaisista tarinoista syntyy paras puutarhakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Minustakin ne ruukut ovat klassisen kauniita. Harmaa sopii hvin yhteen rakastamieni sinkkiastioiden kanssa.

      :) Rakastan tällaisia tarinoita, mutta olen huono muistamaan niitä. Siksi onkin ihan hyvä kirjoitella niitä tänne blogiin. Ovat sitten hyvässä tallessa :)

      Poista
  4. Upeat ruukut!
    Sinulla on ihanat vanhemmat. Samanlaista toimintaa minunkin vanhempani aikanaan harjoittivat. Nyt ikää on jo liikaa oikeastaan minkäänlaisiin manöövereihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Between!

      Haluan itsekin olla ja vielä lasten aikuistuttuakin tulla olemaan sellainen vanhempi, jota voi pyytää apuun vaikka minkälaisiin juttuihin - kuten tällaisten painavien ruukkujen kärräämiseen ;)

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Kiitos, Satu! Ensi kesän kukat ovat juuri mietinnässä :)

      Poista
  6. Upeat, vautsi! Ihana tarinakin heillä <3 Mukavaa maaliskuuta Sinulle ja perheellesi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! On aina niin kiva kun kasvilla tai esineellä on jokin tarina. :)

      Poista
  7. Onpa upea tuo kokonaisuus gladiolukset, kurjenpolvet ja ruukku!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Viherrin! On aina vähän vaikea keksiä täytettä noihin ruukkuihin. Kiva kuulla, että tykkäsit :)

      Poista
  8. Komiat ruukut ja sopii ku nenä päähän teirän kartanomaasehen taloohi.
    Voin vaan kuvitella, kuinka isäs innostuu pyynnöstäs ja lähti heti siltä istumalta kauppahan. Oli varmasti mukava tunne olla avuksi ja äiteelläs oli varmasti piiitkä ja jännittävä matka, olihan kyytis arvokas lasti :)
    'Josephine' + 'Rozanne' Nam!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Navettapiika! Kiva kuulla, että sinun mielestäsi ruukut sopivat tuohon. Noin isot ruukut voisivatkin näyttää kömpelöiltä ihan pienessä pihassa.

      Joo, niin lämmöllä ajattelen isää siellä puutarhamyymälässä ruukkujen äärellä :) Olin moneen kertaan painottanut, että kiirettä ei ole ja ylimääräistä vaivaa ei saa tulla. Ja se äidin matka :D Yksin ajeli kun isä oli jo meillä. Jännitystä oli riittänyt. Muistan vieläkin äidin riemun kun auto ajoi portista pihaan :)

      'Rozanne' käy niin moneen :)

      Poista
  9. Kauniit ruukut, riittävän korkeat, että riippuvat kukkaset saa kauniisti kasvaa alaspäin. Tyhjennätkö talveksi vai vietkö sisälle, ettei pakkanen halkaise?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sirkku! Ensi kesäksi taidan laittaa muratit roikkumaan. Ovat talvehtineet hyvin ulkovarastossa. Ensimmäistä kertaa oli paikka, jossa niitä säilyttää talven yli :)

      En tyhjennä enkä kuskaa sisälle. Hyvin ovat säilyneet. Ensimmäisen talven aikana kyllä jännitti!

      Poista
  10. Tuo kuullostaa tutulta. Siis että haluaa jotain mitä ei raaskisi ostaa, mutta siitä huolimatta se on vähän ajan päästä pakko ostaa. Etenkin juuri jos tarjouksesta saa! Mutta hyvän ostoksen teit. Ja vanhempasi kuullostavat ihanilta ja toimeliailta iästä huolimatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Pihan vuosi!

      :) Niin, poistuu nopeasti paikalta, mutta kuitenkin asia jää vaivaamaan. Aika moni puutarhaan liittyvä asia on sellainen, että niitä on saatavana vain rajallisen ajan. Jos liian kauan harkitsee, voi jäädä ilman. Onneksi joskus käy näinkin :)

      Niin. Vanhempani ovat aina olleet valmiita auttamaan. Ja varsinkin isä ymmärtää näiden puutarhahullutusten päälle :)

      Poista
  11. Kauniit ruukut ja nätit istutukset niissä 💜 Minäkin mietin, että kuskaatko ruukut talven ajaksi varastoon vai pidätkö niitä ulkona, mutta tuolla ylhäällä se jo lukikin 😊 Onko kurjenpolvi talvehtinut ruukussa vai ootko joutunut vaihtamaan sen uuteen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Eerika! Joo, otin riskin ja jätin ruukut ulos heti ensimmäisen kesän jälkeen. Kivaa, että voivat olla talven koristeena kulkuväylän varrella.

      En ole edes kokeillut pitää kurjenpolvea ruukussa talven yli kun sille on ollut tarvetta perennapenkissä. Nyt jätin maahumalat ruukkuun. Kissat ovat pitäneet hauskaa ja repineet kaikki niiden roikkuvat osat. Jännä nähdä lähteeekö mitään kasvamaan kun on ollut näin hyvin lunta suojana.

      Poista