torstai 22. maaliskuuta 2018

KATAJAKUJAN TALVI

Oli ollut oikea unelmien talvi – juuri sellainen kuin nyt. Lunta oli satanut valtaviksi kinoksiksi ja pakkasta oli ollut niin pitkään, että se hipoi jo ennätyslukemia. Ihastelin talven kauneutta poikani kanssa kävellessämme kohti esikoulua. – Mä odotan kauheesti kesää, hän sanoi. – Mitä kivaa kesällä on, minä kysyin. Ajattelin, että ehkä hän odottaa suviseuroja ja jäätelöitä, uimista tai pyöräilemistä. – Silloin näkee enemmän oravia, kuusivuotias vastasi.

Minusta on hyvä
juuri nyt.

Minä en odota kesää, en edes kevättä. Oikeastaan minulla on jo kevät, lumikevät. Kirjoittelin siitä  aiemmin jutussani Lumikevät. Minusta on hyvä juuri nyt. Puhtaat, hohtavat hanget. Auringonpaiste. Pakkanen. Hyvät juoksukelit lumisella tiellä. Mahtava flow työssä. Puutarhakausi edessäpäin.

Kuva on tammikuulta.

Blogiystävien ikkunalaudat ovat väärällään taimipurkkeja. He kylvävät ahkerasti, kastelevat ja koulivat, latvovat ja mitä kaikkea. Puutarhaunelmat on piirretty paperille ja kevään kasvitilaukset tehty. Taimet kasvavat kohisten ja kesällä puutarha on tulvillaan kukkia ja vihanneksia.

Arvatkaapa, notkuvatko
minun ikkunalautani taimista? 

Arvatkaapa, notkuvatko minun ikkunalautani taimista? Eivät notku. Minä olen vain juossut, Shindoillut ja jumpannut. Hyvä kun edes huonekasvit olen saanut hoidettua kevätkuntoon. Olen sentään suunnitellut tekeväni puutarhasuunnitelmia.

Ulkomuratti voisi olla kaunis tässä kehikossa. Muratit ovat selviytyneet hienosti ulkovarastossa.

En sure edes
omenapuukatastrofia. 

Juuri nyt puutarha tuntuu olevan etäällä, syvällä hankien alla. En sure edes omenapuukatastrofia. Pupuilla oli ollut nälkä. Menivät omenapuut parempiin suihin.  Voi olla, että lumien mentyä monen puun täystuho harmittaa. Ajattelen kuitenkin niin, että kun/jos olen vanha ja katselen elämääni taaksepäin, niin tuskin suren sitä, etten huomannut polkea lumia matalaksi omenapuiden ympäriltä talvella 2018. Miksi siis surra sitä nyt?

Kuva on maaliskuulta. Kirsikkapuu on onneksi säästynyt pikkuhampailta.

Kaikella on aikansa. Tiedän, että kun vähän aikaa kuluu, niin tätä puutarhahöpsöä taas viedään ympäri pihapiiriä. Aavistin sen käydessäni ulkovarastossa. Jo pelkkä puutarhatyökalujen näkeminen sai aikaan lämpimän läikähdyksen sydämessä.

Sydämellisesti tervetuloa, Kati Väinölän elämää -blogista, lukijakseni! Toivottavasti viihdyt.

16 kommenttia:

  1. Olipa positiivinen ote lumikevääseen. Kieltämättä nyt on kevättalven parhautta, kun on lunta ja valoa. Mutta kaipaan jo kovasti pälviä ja sitkeitä ekoja piippoja. Aina sama malttamattomuus maalis- huhtikuussa! Sitten kun kevät oikeasti alkaa, niin tuntuu että vauhti on ihan hurja. Odottaminen on joskus pitkällistä. Täällä pohjoisessa muuten paljon pitemmästi kuin etelässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tita! Nyt on niin harvinainen talvi, että siitä kannattaa ottaa kaikki irti. Ja nyt kun valoakin riittää pitkälle iltaan, niin mikäs tässä :) Muistan joskus odottaneeni "oikeaa" kevättä hyvinkin malttamattomana, jos on ollut kuraista ja märkää.

      Joo, se vauhti on sitten niin hurja, että moni kiva asia jää paitsioon, kuten tämä bloggaaminen.

      Niin. Kun asuin Oulussa, suorastaan kärsin pimeydestä. Se ero on niin huomattava näihin leveysasteisiin verrattuna.

      Poista
  2. Samoilla mietteillä männään tiälläkin. Taimipurkkeja kylläkin on muutamii!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla! Taimipurkit tuovat kyllä kevään mukanaan :)

      Poista
  3. Meidän entinen koti oli katajakujalla :D khih. Vähän pisti otsikointi silmään :) Mukavaa viikonloppua teidän perheelle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska :D Ei ihme, jos otsikko kiinnitti huomiosi :) Katajakujia taitaa olla joka toisessa kaupungissa / kylässä. Täällä on Katajatie tämän kujan lisäksi.

      Kiitos samoin, oikein hyvää viikonvaihdetta teillekin!

      Poista
  4. Luminen puutarhasi on kaunis! On upea taito osata pysähtyä nauttimaan myös nyky hetkestä. Itse odotan kevättä ja nautin valtavasti myös itse odotuksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Minna! En minä aina ole osannut nauttia meneillään olevasta (pimeästä) talvesta. Ajattelinkin postailla siitä seuraavaksi. Mutta nyt talvi on ollut niin ihmeellisen ihana, että siitä on halunnut ottaa kaiken irti. Ja aivan totta: kevään odotuksestakin kannattaaa nauttia. Ei joulukaan olisi joulu ellei sitä saisi odottaa :)

      Poista
  5. Suunnittelun sunnittellusta on hyvä lähteä :D No ei, taitaa sinulla olla juuri oikea asenne. Et puutarhanhoitoon pitäisi kuulua stressaaminen ja harmittelu. Leppoista puuhaa tämän pitäisi olla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Elän niin inspiraation mukaan, että puutarhasuunnittelu lähtee vauhtiin joskus kun siltä tuntuu ja sitten se imaiseekin mukanaan. Olen silti miettinyt, että inspiraation tuloa voisi vauhdittaa selailemalla kansiota, johon olen piirroksiani tallentanut.

      Niin, aika paljon harmiteltavaa olisi, jos siihen rupeaisi :)

      Kiitos, Pihan vuosi, kivasta kommentistasi!

      Poista
  6. Onpa ihana, talvinen kuva teidän talosta ja pihapiiristä. Taianomainen! Kuin jostain jouluisesta satukirjasta, jossa kerrotaan jotain kaunista satua ihanasta perheestä kodin lämmössä....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa kerran ukko ja akka, joilla oli kuusi lasta, kaksi kissaa, kani, kukko ja viisi kanaa sekä saunatonttu ja saunatontun koira.

      Joka ilta kun kellon viisarit näyttivät puoli kuutta, saunatonttu seisoi tuvan kellon alla ja seurasi viisareita, että joko saisi lämmittää saunan. Sytykkeet olivat jo kiukaan alla odottamassa. Ja kun pitkä viisari osoitti ylöspäin, hän meni saunalle ja hiljaa itsekseen puhellen sytytti tulen kiukaaseen. Siinä hän katseli ritisevää tulta ja otti pari videota WhatsAppiin...

      Kiitos, Leena, ihanasta kommentistasi!

      Poista
  7. Minäkin nautin talvesta, olen sitä mieltä, että tämä vuodenaikojen selkeä vaihtelu vain lisää jokaisen uuden vuodenajan odotusta ja ihanuutta! Eilen kävin hiihtämässä, nautin valkisesta ladusta ja auringonpaisteesta, eikä yhtään harmittanut, että kasvit ovat paksun lumen alla. puutarhan menetykset harmittavat, mutta asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin ajan kanssa. Aivan ihana kuva kodistanne talvisten puiden katveessa, eihän tuosta voi olla pitämättä! Mukavia kevättalven päiviä, Pauliina! Kyllä me pian päästään puutarhahommiinkin:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästä talvesta on ollut helppo pitää kun on ollut oikea vanhan ajan talvi. Poikani oli eilen Helsingissä ja sanoi, että nyt hän ymmärtää miksi kaikki eivät pidä talvesta. Siellä oli ollut harmaata ja loskaista.

      On ihan totta, ettei joulu olisi joulu, jos se olisi joka päivä tai vaikka kaksi kertaa vuodessa. Odotus kuuluu monen asian ihanuuteen. Ja vuodenaikojen vaihtelu on ihan parasta!

      Kiitos, Sirkku! Kiitos samoin, ihanaa kevättalven jatkoa sinullekin! Niin päästään ja sitten nautitaan täysillä siitä :)

      Poista
  8. Minä en ole talvi-ihmisiä, kevättä innoissani, lumetonta maata, puhkeavia silmuja ja maan tuoksua. Talvi on silti kaunis ja jotenkin rauhallista aikaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän :) Itselläni mieli vaihtelee vähän riippuen siitäkin millainen talvi on. Nyt talvi on ollut niin upea täällä, ettei ole kiirettä kevääseen. Toisenlaisiakin talvia on ollut. Ajattelin juuri postailla siitä kun itse olen kärvistellyt kevätkaihon vallassa.

      Poista